TAPATURMAKATSAUS Lapin pelastusalue

Samankaltaiset tiedostot
TAPATURMAKATSAUS Lapin sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Lapin sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Lapin pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Itä-Savon sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Helsingin pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Helsingin pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Kainuun pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Kainuun pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Oulu-Koillismaan pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Kymenlaakson sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Kymenlaakson pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Itä-Uudenmaan pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Päijät-Hämeen pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Keski-Pohjanmaan pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Päijät-Hämeen pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Keski-Uudenmaan pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Keski-Uudenmaan pelastusalue

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Kanta-Hämeen pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Vaasan sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Vaasan sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Etelä-Savon pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Pohjois-Savon pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Jokilaaksojen pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Etelä-Pohjanmaan pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Satakunnan sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Pohjois-Savon pelastusalue

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Pirkanmaan pelastusalue

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Lapin Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Keski-Suomen pelastusalue

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Lapin Pelastusalue

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Varsinais-Suomen pelastusalue

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Kainuun Pelastusalue

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Oulu-Koillismaan Pelastusalue

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Kymenlaakson Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Kymenlaakson Pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Itä-Savon Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Itä-Uudenmaan Pelastusalue

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Etelä-Karjalan Pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Etelä-Karjalan Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Pohjois-Karjalan Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Jokilaaksojen Pelastusalue

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Keski-Uudenmaan Pelastusalue

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Helsingin Pelastusalue

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Transkriptio:

TAPATURMAKATSAUS 2017 Lapin pelastusalue

SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Tapaturma-käsitteeseen liittyy kaksi elementtiä, joista toinen on onnettomuustapahtuma ja toinen on tapahtumassa mukana olleelle henkilölle aiheutuva seuraus eli henkilövahinko. Tämä tapaturmakatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmakuolemia ja vammoja sekä niistä aiheutuvaa hoitoa ja hoidon kustannuksia. Tapaturmat luokitellaan tavallisesti niiden tapahtumistilanteen perusteella liikenneonnettomuuksiin, työ-, koti- ja liikuntatapaturmiin sekä muihin vapaa-ajan tapaturmiin. Tapaturmakatsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta: millaisia tapaturmia alueella sattuu ja paljonko niitä on koko maahan verrattuna. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää kunta- ja seutukuntakohtaisessa turvallisuustyössä. Sen avulla voidaan määritellä painopisteet turvallisuustyölle ja arvioida turvallisuustyön vaikutuksia. On tärkeää, että alueen turvallisuustoimijat, asukkaat ja luottamushenkilöt saavat tietoa alueen tapaturmista. Tapaturmakatsauksien sisältämiä asioita kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa, esimerkiksi turvallisuussuunnittelun tai hyvinvoinnin - ja terveyden edistämisen työryhmissä sekä koulutustilaisuuksissa. Paikallisesta tapaturmatilanteesta on tärkeää hyvä viestiä laajasti alueen eri toimijoille, organisaatioille ja kansalaisille. Tämä voi tapahtua esimerkiksi nostamalla oman alueen tapaturmakatsauksen tietoja paikallisten toimijoiden ja kunnan omalle verkkosivustolle sekä tiedottamalla tapaturmatilanteesta paikallismediassa ja sosiaalisessa mediassa. Tapaturmakatsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen (tapaturmat@thl.fi). Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustolta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2016 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SISÄLLYS Sisältö SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu?... 6 2.2. Tapaturmatyypit... 8 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 11 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT... 13 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat... 13 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 22 7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET... 29 8 PALOTAPATURMAT... 30

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Tämän katsauksen aineistolähteet ovat seuraavat: kuolemat: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt (lähde: Tilastokeskus) sairaalahoitojaksot, -potilaat ja -hoitopäivät: Hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL). Katsauksen luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Suomessa rekisteröidään (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) erittäin kattavasti tapaturmaiset kuolemat ja vuodeosastohoidosta hoitojaksot sekä potilaiden ja hoitopäivien määrät. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka Hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kirjata jokainen vuodeosastohoitojakso, sairaalassa ei aina kirjata riittävän tarkasti kaikkia tapaturmiin liittyviä tietoja. Joissakin katsauksen taulukoissa tiedot tapaturmien ja fyysisen väkivallan aiheuttamasta hoidosta esitetään yhteenlaskettuina. Tämä johtuu siitä, ettei sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa aina ole määritelty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Tämän katsauksen tuloksia tulkittaessa pitää ottaa huomioon edellä mainitut aineistoon liittyvät seikat. Tietosuojan vuoksi taulukoissa pienimpien lukumäärien kohdalla kuntakohtaisten viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä arvot tai koko aluetta koskevat arvot) pyöristetään lähimpään kymmeneen. Nämä säännöt koskevat vain niitä katsauksen osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä.

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2014 tapaturmissa kuoli 2 408 suomalaista: 1 532 miestä ja 876 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturman vuoksi kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1988 2013, N. Lisää tietoa Suomen tapaturmatilanteesta ja tapaturmien ehkäisystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustosta: www.thl.fi/tapaturmat

2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu? Tässä katsauksessa käsitellään vakavimpia, eli kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). On kuitenkin hyvä muistaa, että iso osa tapaturmista hoidetaan polikliinisesti. Katsaus ei käsittele polikliinisesti hoidettavia tapaturmapotilaita, koska niistä ei toistaiseksi ole saatavilla riittävän luotettavaa tietoa rekistereistä. Esimerkiksi liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä. Niistä voi seurata pitkiä poissaoloja työstä, merkittävää haittaa päivittäiseen elämään, pitkäaikaisia kiputiloja tai työkyvyttömyyttä vasta useiden vuosien viiveellä. Siihen saakka kunnes valtakunnallisista rekistereistä saadaan kattavaa ja luotettavaa tietoa tapaturmien polikliinisesta hoidosta, on paikallistasolla tärkeää seurata myös polikliiniseen hoitoon johtavien tapaturmien määrää ja aiheuttamia vaikutuksia. On tärkeää, että paikallisessa turvallisuussuunnittelussa asetetaan tavoitteita ja määritetään keinoja sekä vakavimpien että runsaasti terveydenhuollon eri yksiköitä kuormittavien tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Seuraavaa laskutapaa käyttämällä voidaan arvioida, kuinka paljon tapaturmia alueella kaikkiaan tapahtuu: jokaista tapaturmakuolemaa kohti voidaan arvioida aiheutuvan noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik.

Tässä katsauksessa kuvataan kyseisen alueen asukkaille tapahtuneita tapaturmia. Koska rekistereistä ei saada tietoa tapaturman tapahtumapaikasta, tapaturma sijoitetaan alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Siten esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on esitetty alueen kunnat vuoden 2015 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne eri ikäryhmissä 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2015 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2015), N. Kunta 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 15% 5% 5 479 530 Koko alue 19% 2% 6% 6% 29% 16% 17% 6% 181 302 Enontekiö 15% 1% 4% 5% 29% 20% 19% 5% 1 876 Inari 15% 2% 5% 4% 32% 19% 18% 5% 6 809 Kemi 18% 2% 6% 6% 28% 17% 17% 7% 21 844 Kemijärvi 13% 2% 3% 3% 25% 20% 25% 9% 7 828 Keminmaa 22% 3% 4% 4% 31% 16% 16% 5% 8 428 Kittilä 19% 2% 5% 6% 33% 16% 14% 5% 6 443 Kolari 16% 2% 5% 5% 29% 18% 19% 5% 3 844 Muonio 19% 2% 5% 5% 29% 17% 18% 5% 2 366 Pelkosenniemi 10% 1% 3% 5% 25% 25% 24% 7% 952 Pello 13% 2% 4% 3% 23% 21% 25% 10% 3 650 Posio 13% 2% 3% 3% 26% 20% 25% 7% 3 555 Ranua 24% 3% 4% 4% 24% 18% 17% 6% 4 056 Rovaniemi 20% 3% 8% 7% 31% 14% 13% 4% 61 694 Salla 12% 2% 3% 3% 25% 22% 23% 11% 3 754 Savukoski 14% 1% 3% 3% 28% 21% 22% 7% 1 082 Simo 20% 2% 3% 3% 27% 18% 21% 6% 3 267 Sodankylä 17% 2% 5% 5% 29% 17% 18% 6% 8 801 Tervola 19% 2% 5% 4% 26% 16% 19% 9% 3 217 Tornio 22% 3% 6% 5% 29% 15% 15% 5% 22 260 Utsjoki 16% 1% 4% 5% 29% 18% 20% 6% 1 255 Ylitornio 14% 2% 4% 3% 24% 19% 23% 10% 4 320 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus.

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 2.2. Tapaturmatyypit Tapaturmien ehkäisytyön kohdentamiseksi tarvitaan tietoa muun muassa siitä, millaisille väestöryhmille tai missä ympäristöissä tai tilanteissa tapaturmia tapahtuu. Tätä tietoa saadaan sairaalahoidossa tapaturman vuoksi olleiden potilaiden taustatiedoista ja tapaturmasta kirjatuista tiedoista. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnan tai tapahtumapaikan. Tapaturmien ehkäisytyön kannalta on tärkeää, että sairaaloissa tapaturmatiedot kirjataan huolellisesti. Vaikka useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteessa, liian usein edelleen nämä tiedot jätetään merkitsemättä tai tietoa kirjataan ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. (Kuvio 3) Tapaturmien hoidon kirjaamisen tarkkuudesta ja systemaattisuudesta tulisi keskustella terveydenhuollon toimijoiden kanssa, jotta jatkossa saadaan entistä luotettavampaa ja kattavampaa tietoa tapaturmien ehkäisytyön perustaksi. Tämä katsaus käsittää tietoja vain tapaturmien sairaalahoidosta. Katsauksen tarjoamien tietojen perusteella tehtävissä tulkinnoissa ja esimerkiksi ehkäisytoimien suunnittelussa ja kohdentamisessa on huomioitava, että katsauksesta puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista. Esimerkiksi liikuntatapaturmia tapahtuu suomalaisille vuosittain yli 300 000, mutta niiden aiheuttama hoito ei tule kattavasti esiin tässä katsauksessa koska suuri osa liikuntatapaturmien seurauksista hoidetaan polikliinisesti. Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 3. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2015, %.

Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 Kuvio 4 kertoo miten alueen asukkaille sairaalahoitoon johtaneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueilla, työssä tai päiväkodissa/koulussa tapahtuneisiin tapaturmiin. Kuvio 5 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Muu vapaa-ajan tapaturma Liikenne Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Urheilu- tai liikuntatapaturma Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 4. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2015, N.

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 5. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2015, N. Taulukko 2. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2015 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 1 163 Liikenne 7 198 Kotitapaturma 23 651 Urheilu- tai liikuntatapaturma 3 844 Muu vapaa-ajan tapaturma 15 092 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 1 881 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 3 784 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 585 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 9 940

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tämän katsauksen tiedot tapaturmaisista kuolemista saadaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoista. Suomessa valtaosasta niin sanottuja ei-luonnollisia kuolemia, kuten tapaturmista, tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa määritetään kuolemansyy. Nuoren henkilön kuolemantapauksissa kuolemasyy tutkitaan lähes aina. Iäkkäiden henkilöiden tapaturmakuolemista ei ihan aina tehdä tutkintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaalassa tai laitoksissa tapahtuneen kaatumisen tai kaatumisen seurausten johdosta tapahtunut kuolema, josta lääkärillä on hyvät kliiniset tiedot. 4, Taulukko 3. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2006 2015 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 7 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 6 10 <5 9 Liikenne, moottoriajoneuvot 9 7 7 10 45 18 29 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 36 55 93 212 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 15 10 19 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 <5 10 8 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 14 <5 8 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 11 8 10 7 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 89 69 21 <5 Muu myrkytys 8 <5 <5 11 8 33 17 8 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 22 13 24 19 Yhteensä 20 10 20 30 280 210 220 260 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 25 7 30 +66% Liikenne, moottoriajoneuvot 107 22 130 +43% Kaatuminen ja putoaminen 232 164 400 - Hukkuminen 48 6 50 - Tukehtuminen 13 12 30 - Tulipalo 20 8 30 - Paleltuminen 31 9 40 +84% Alkoholimyrkytys 143 39 180 +21% Muu myrkytys 59 24 80 - Muut tapaturmat 62 20 80 - Yhteensä 740 310 1 050-4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282 284 & Pasternack I, Laitinen R, Kauppila R. Oikeuslääkinnän vaikuttavuuden edellytykset Kirjallisuuskatsaus. THL, TYÖPAPERI 10/2014. 5 Vertailusarake kertoo, kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, joka tarkoittaa sitä, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa sitä, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän ovat yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla joko merkitsevä tai ei-merkitsevä. 7 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 8 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä.

Kuolemantapauksia 0 50 100 150 Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 6. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 9 2015, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 7. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 9 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi.

Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 25 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT Tapaturmien ehkäisytyön suunnittelun ja kohdentamisen kannalta on tärkeää tarkastella paitsi tapaturmien lukumääriä mutta myös niissä tapahtuvia muutoksia. Tässä osiossa esitellään koko aluetta koskevia tapaturmatietoja. Eri alueiden tapaturmalukuja vertailemalla saadaan tietoa siitä, missä ennaltaehkäisevää työtä erityisesti tarvitaan. 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä ICD-luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Siksi tässä osiossa esitetyissä luvuissa hoitopäivistä ja hoitojaksoista on laskettu yhteen sekä tapaturmien ja väkivallan aiheuttama hoito. Kuitenkin valtaosassa tapauksista (noin 85 %) hoidon syynä on tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikenne, moottoriajoneuvot Liikenne, kevyt Muu myrkytys Tulipalo Paleltuminen Alkoholimyrkytys Hengitystä estävät tapaturmat 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Veteen vajoaminen Kuvio 8. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2006 2015, tuhansia päiviä.

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 10 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 229 5 39 33 288 156 87 72 910 Liikenne, moottoriajoneuvot 506 137 281 218 854 295 262 56 2 610 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 550 143 393 362 3 086 2 471 3 287 2 403 13 700 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 5 6 12 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 29 <5 5 <5 13 22 18 5 90 Tulipalo 20 <5 9 6 84 26 42 11 200 Paleltuminen <5 7 <5 <5 33 62 14 9 130 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 52 8 19 22 123 41 39 10 310 Alkoholimyrkytys 24 <5 <5 <5 20 6 6 <5 60 Muu tapaturma 972 270 657 652 4 107 2 360 2 522 734 12 270 Yhteensä 3 390 570 1 410 1 300 8 610 5 450 6 290 3 300 30 310 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 113 13 31 8 161 110 175 71 680 Liikenne, moottoriajoneuvot 187 80 85 59 296 120 119 46 990 Kaatumis- ja putoamistapaturma 991 81 159 148 1 731 1 965 4 488 6 595 16 160 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 18 <5 <5 <5 12 10 6 8 60 Tulipalo 8 <5 6 <5 12 6 12 12 60 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 6 12 5 12 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 54 11 29 16 118 30 47 31 340 Alkoholimyrkytys 12 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 542 110 202 191 2 084 1 526 2 284 1 225 8 160 Yhteensä 1 930 300 510 420 4 430 3 780 7 140 8 000 26 510 Yhteensä 5 320 870 1 920 1 720 13 040 9 220 13 430 11 310 56 830 10 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Kartta 1. Vammojen ja myrkytysten aiheuttamat hoitojaksot alueen kunnissa vuosina 2011 2015, vertailutiedot koko maan tilanteeseen. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 47 Enontekiö 742 Savukoski 148 Inari 751 Simo 240 Kemi 758 Sodankylä 320 Kemijärvi 845 Tervola 241 Keminmaa 851 Tornio 261 Kittilä 890 Utsjoki 273 Kolari 976 Ylitornio 498 Muonio 583 Pelkosenniemi 854 Pello 614 Posio 683 Ranua 698 Rovaniemi 732 Salla

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 11 Miehet 0-17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 159 5 35 32 206 115 62 40 650 Liikenne, moottoriajoneuvot 319 102 196 153 556 183 162 37 1 650 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 034 124 308 295 2 104 1 422 1 696 1 138 7 880 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 5 5 10 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 26 <5 5 <5 10 12 17 5 80 Tulipalo 14 <5 9 5 51 19 22 7 130 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 25 29 14 7 80 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 52 8 18 21 112 35 34 9 280 Alkoholimyrkytys 22 <5 <5 <5 19 6 <5 <5 50 Muu tapaturma 706 232 523 500 2 966 1 617 1 582 457 8 300 Yhteensä 2 110 450 1 010 920 5 220 2 960 3 110 1 460 16 320 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 78 11 27 8 120 74 124 50 490 Liikenne, moottoriajoneuvot 125 71 77 49 197 84 75 35 700 Kaatumis- ja putoamistapaturma 694 71 133 123 1 267 1 237 2 308 2 916 8 460 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 15 <5 <5 <5 10 9 6 7 50 Tulipalo 7 <5 <5 <5 12 <5 11 10 50 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 9 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 49 10 25 14 105 29 32 27 290 Alkoholimyrkytys 12 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 420 97 170 164 1 544 1 053 1 339 750 5 390 Yhteensä 1 300 260 400 330 2 930 2 200 3 340 3 290 13 400 Yhteensä 3 410 710 1 410 1 250 8 140 5 160 6 450 4 750 29 720 11 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 12 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 940 5 126 70 2 120 911 687 652 5 510 Liikenne, moottoriajoneuvot 2 090 997 1 925 1 196 5 636 2 880 1 884 377 16 990 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 512 280 1 122 989 18 985 19 748 34 459 35 344 113 440 Veteen vajoaminen 6 <5 <5 <5 15 27 42 7 100 Hengitystä estävät tapaturmat 32 <5 5 <5 52 159 80 9 340 Tulipalo 168 6 34 9 399 212 557 94 1 480 Paleltuminen <5 92 17 7 202 558 149 46 1 070 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 68 22 27 33 299 204 188 64 910 Alkoholimyrkytys 25 <5 <5 <5 395 33 58 37 550 Muu tapaturma 2 368 468 1 766 1 712 12 681 11 638 16 313 8 219 55 170 Yhteensä 8 210 1 870 5 020 4 020 40 780 36 370 54 420 44 850 195 540 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 321 38 46 11 661 513 2 408 3 170 7 170 Liikenne, moottoriajoneuvot 522 225 1 722 882 1 616 534 844 292 6 640 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 501 160 363 345 7 710 11 065 54 808 113 874 189 830 Veteen vajoaminen 6 <5 <5 <5 15 <5 9 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 22 <5 <5 <5 37 21 14 20 120 Tulipalo 30 <5 29 <5 24 95 95 55 330 Paleltuminen 7 <5 <5 <5 55 146 72 361 640 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 71 21 60 37 376 192 260 197 1 210 Alkoholimyrkytys 12 <5 <5 <5 18 <5 6 13 50 Muu tapaturma 1 151 270 387 420 7 070 9 057 16 484 9 720 44 560 Yhteensä 3 640 720 2 610 1 700 17 580 21 620 75 000 127 700 250 580 Yhteensä 11 850 2 590 7 630 5 720 58 370 57 990 129 420 172 550 446 120 12 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Lukumäärä 0 2000 4000 6000 Kuten raportin luvuista voidaan havaita, vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joissakin tapauksissa samasta tapaturmasta seurannutta vammaa saatetaan hoitaa sairaalassa useampia kertoja. Myös silloin, jos potilas siirtyy esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon, samasta tapaturmasta muodostuu kaksi hoitojaksoa. Hoitojaksoja Potilaita 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 9. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2006 2015, N.

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt ovat viime vuosina muuttuneet. Hoitojaksot ovat yleisesti lyhentyneet ja osa tapaturmavammoista, jotka aiemmin hoidettiin sairaalan vuodeosastolla, hoidetaan nykyään polikliinisesti avohoitona. Siksi pelkkä hoitojakson pituus ei enää kerro samalla tavoin vamman vakavuudesta, kuin aiemmin. Erityisesti vanhemman väestön tapaturmista johtuvat hoito on edelleen pitkäkestoista, mutta entistä useammin hoito jakautuu lyhyempiin hoitojaksoihin eri hoitopaikoissa. Edellä mainituista seikoista huolimatta, hoitojaksojen lukumäärä kuitenkin edelleen kuvaa kohtalaisen hyvin vakavien tapaturmien kehitystä pitkällä aikavälillä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 10. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2006 2015, %.

Taulukko 7. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 1 päivä 2 7 päivää 8 päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 721 625 245 1 591 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 655 1 322 624 3 601 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 9 912 12 920 7 021 29 853 53 Veteen vajoaminen 14 20 4 38 0 Hengitystä estävät tapaturmat 91 48 12 151 0 Tulipalo 90 95 72 257 0 Paleltuminen 32 79 60 171 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 336 259 55 650 1 Alkoholimyrkytys 50 16 12 78 0 Muu tapaturma 9 711 7 460 3 267 20 438 36 Yhteensä 22 612 22 844 11 372 56 828 100

Taulukko 8. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2015, N. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitopäivät on laskettu vuoden alusta sairaaloissa, joissa oli vähintään 10 potilasta vuonna 2015. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja. Lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40311 - Lapin keskussairaala 1 975 1 617 6 515 3,3 40310 - Länsi-Pohjan keskussairaala 1 535 1 204 4 695 3,1 50275 - Oulun yliopistollinen sairaala 514 411 2 755 5,4 60772 - Suomen Terveystalo/Rovaniemi 363 345 370 1,0 90468 - Rovaniemen terveyskeskus 380 299 5 157 13,5 90232 - Kemin terveyskeskus 237 171 3 234 13,5 60768 - Suomen Terveystalo Oyj/Oulu 166 159 223 1,3 90501 - Sodankylän terveyskeskus 161 127 1 579 9,8 90298 - Kemijärven terveyskeskus 97 74 1 605 16,4 90252 - Kittilän terveyskeskus 88 60 858 9,8 90546 - Pellon terveyskeskus 68 57 967 14,0 90479 - Sallan terveyskeskus 94 58 1 471 15,6 90171 - Inarin terveyskeskus 56 49 716 12,8 90233 - Keminmaan terveyskeskus 53 42 1 201 22,7 90260 - Kolarin terveyskeskus 45 40 663 14,4 60803 - Lapin Kuntoutus Oy 54 35 552 10,2 90603 - Ylitornion terveyskeskus 47 32 709 15,1 90537 - Tervolan terveyskeskus 39 31 528 13,2 90428 - Posion terveyskeskus 37 30 367 9,9 90645 - Muonion-Enontekiön terveyskeskus 40 29 500 12,5 90625 - Pelkosenniemen-Savukosken terveyskeskus 34 28 425 12,5 90454 - Ranuan terveyskeskus 42 27 508 12,1 90750 - Oulunkaaren kuntayhtymä - Terveydenhuolto 29 24 447 15,4 60816 - (nimi ei tiedossa) 25 22 590 23,6 50250 - Kuopion yliopistollinen sairaala 13 11 43 3,3

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Tässä osiossa esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuina. Tapaturmien ja väkivallan määrään vaikuttaa muiden muassa alueen asukkaiden ikärakenne ja sukupuolijakauma. Kuntien välisiin eroihin tapaturmien määrässä voivat vaikuttaa myös esimerkiksi alkoholin käyttö, työllisyys, alueella toimivien työnantajaorganisaatioiden työturvallisuus tai esimerkiksi kevyen liikenteen väylien määrä tai turvallisuus sekä alueella tehty tapaturmien ehkäisy ja turvallisuustyö. Katsauksen vertailuluvuissa näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei pystytä ottamaan huomioon, mutta eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia paikallisen turvallisuustyön suunnittelussa ja tavoitteita määriteltäessä. Kun halutaan vertailla, poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Tässä katsauksessa on käytetty epäsuoraa vakiointia. Tässä menetelmässä lasketaan ensin kyseiselle alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia (esimerkiksi tapaturmista johtuvia kuolemantapauksia) sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus tapaturmiin) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Sen jälkeen on alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää verrattu alueelle odotettuun lukumäärään tapahtumia. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee Liikenneonnettomuus -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikenneonnettomuudeksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6 539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun jälkeen ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se ylitä riittävän paljon arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua. Tällöin poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä. Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ero tai muutos ei aina tarkoita käytännössä merkittävää eroa tai muutosta. Esimerkki: silloin kun hoitojaksojen määrä on esimerkiksi 15 ei 100 % odotettua enemmän ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän silloin kun hoitojaksojen määrä on 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. Katsauksessa käytetyt tilastomenetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 13. 13 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 14 15 16 17 2011 2015. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 32 280 +33% 17 940 +22% 226 180 +17% 6,9 650 - Enontekiö 310 +23% 184 +20% 1 798-5,7 8 * Inari 1 150 +26% 638 +15% 10 377 +46% 8,9 28 - Kemi 4 770 +57% 2 494 +37% 32 760 +30% 6,7 87 - Kemijärvi 1 480 +15% 788-12 113-8,0 50 +40% Keminmaa 1 540 +42% 835 +26% 11 767 +43% 7,5 29 - Kittilä 1 250 +51% 699 +39% 8 546-6,7 21 - Kolari 770 +47% 421 +38% 4 539-5,9 7-51% Muonio 370-219 - 3 684 * 9,7 5 * Pelkosenniemi 200 +32% 110 +25% 1 421 * 7,1 5 * Pello 810 +31% 440 +25% 7 330-8,9 18 - Posio 660 +17% 381 +16% 4 458-6,6 23 - Ranua 720 +27% 387 +15% 4 442-6,1 22 - Rovaniemi 9 140 +23% 5 390 +17% 57 420-6,2 167 - Salla 930 +42% 477 +28% 10 583 +69% 11,0 23 - Savukoski 240 +38% 146 +45% 1 784 * 7,5 <5 * Simo 770 +65% 389 +40% 4 122-5,3 13 - Sodankylä 1 770 +46% 983 +35% 10 103-5,6 34 - Tervola 730 +43% 406 +36% 4 664-6,3 10 - Tornio 3 470 +24% 2 020 +16% 21 513-6,1 58-21% Utsjoki 240 +36% 127-3 478 * 13,9 17 * Ylitornio 970 +33% 519 +24% 9 274-9,4 25-14 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 15 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 16 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 17 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 18 19 20 21 2011 2015. Kunta Liikenneonnettomuus Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 2 520 +57% 15 610 +33% 1 120 +27% 12 140 +42% 890-40% 32 280 +33% Enontekiö 39 * 136-5 * 104-29 * 310 +23% Inari 88 +84% 502 +17% 26 * 464 +42% 65 * 1 150 +26% Kemi 384 +98% 2 438 +62% 269 +154% 1 636 +55% 46-68% 4 770 +57% Kemijärvi 127 +94% 751-24 - 535 +26% 42-1 480 +15% Keminmaa 129 +101% 780 +53% 55 +85% 559 +44% 14-1 540 +42% Kittilä 101 +108% 550 +41% 55 * 496 +70% 45-1 250 +51% Kolari 62 +165% 378 +54% 8 * 291 +58% 28 * 770 +47% Muonio 40 * 155-7 * 131 +33% 35 * 370 - Pelkosenniemi 14 * 122 +73% 10 * 48 - <5 * 200 +32% Pello 45 +95% 363-12 * 349 +71% 38 +69% 810 +31% Posio 77 * 292-18 * 248 +29% 24-660 +17% Ranua 44 +68% 295-16 * 270 +39% 99 +298% 720 +27% Rovaniemi 632 +19% 4 259 +25% 322-3 713 +38% 217-53% 9 140 +23% Salla 37-588 +71% 15 * 269 +25% 24 * 930 +42% Savukoski 20 * 121 +44% <5 * 84 +44% 6 * 240 +38% Simo 52 +144% 350 +54% 12 * 344 +116% 15-770 +65% Sodankylä 120 +80% 878 +50% 43-695 +63% 36-1 770 +46% Tervola 62 * 333 +27% 30 * 261 +58% 40 * 730 +43% Tornio 384 +102% 1 617 +23% 150 +51% 1 275 +27% 47-62% 3 470 +24% Utsjoki 20 * 104 - <5 * 107 +77% 7 * 240 +36% Ylitornio 47 +65% 594 +53% 35 * 260-33 - 970 +33% 18 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 19 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 20 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 21 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 22 23 24 25 2011 2015. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 490 +74% 10 030 +18% 680 +58% 1 080 +39% 2 070 +111% 15 340 +33% Enontekiö 7 * 104-9 * 8 * 8 * 140 - Inari 58 +119% 332-20 * 30-59 +86% 500 +17% Kemi 169 +60% 1 720 +55% 98 +87% 138 +84% 258 +111% 2 380 +61% Kemijärvi 129 +204% 352-30% 23-36 - 203 +303% 740 - Keminmaa 71 +93% 499 +38% 28 * 63 +124% 96 +151% 760 +50% Kittilä 78 +197% 331-39 * 36 +140% 61 +127% 550 +42% Kolari 46 * 241 +35% 19 * 25 * 36 * 370 +48% Muonio 8 * 103-9 * 14 * 20 * 150 - Pelkosenniemi 9 * 93 +70% <5 * 9 * 8 * 120 +62% Pello 38 +136% 206-14 * 18 * 82 +247% 360 - Posio 27 +93% 213-5 * 5 * 36 +75% 290 - Ranua 28 +126% 186-7 * 32 * 37 +114% 290 - Rovaniemi 468 +77% 2 792 +16% 206 +67% 306 +22% 426 +46% 4 200 +25% Salla 26-464 +76% 11 * 30 +110% 54 +122% 590 +69% Savukoski 8 * 93 +50% <5 * 7 * 10 * 120 +41% Simo 47 * 143-21 * 34 * 88 +433% 330 +46% Sodankylä 74 +92% 352-17% 48 * 58 +113% 329 +597% 860 +49% Tervola 29 * 228-10 * 31 * 31 +112% 330 +26% Tornio 118-1 070 +15% 77 * 153 +74% 167 +53% 1 590 +22% Utsjoki 9 * 78 - <5 * 7 * 7 * 100 - Ylitornio 47 +151% 425 +46% 26 * 40 * 49 +80% 590 +52% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 26 27 28 29 2011 2015. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 8 920 +36% 1 270 +41% 5 690 +24% 1 450 +75% 14 410 +34% 550-12% 32 280 +33% Enontekiö 97 +59% 6 * 50-21 * 138 - <5 * 310 +23% Inari 282-36 +76% 199-57 +81% 550 +35% 21-1 150 +26% Kemi 1 434 +67% 211 +97% 848 +50% 124 +32% 1 990 +49% 166 +118% 4 770 +57% Kemijärvi 403-32 - 335 +47% 51 +72% 643 +17% 15-1 480 +15% Keminmaa 485 +72% 84 +118% 296 +42% 62-583 +22% 27-1 540 +42% Kittilä 348 +67% 55 +147% 198 +30% 66 +149% 573 +56% 7 * 1 250 +51% Kolari 220 +61% 19 * 146 +56% 35 +129% 339 +46% 8 * 770 +47% Muonio 106-11 * 64-19 * 167 - <5 * 370 - Pelkosenniemi 53 - <5 * 29-14 * 74-25 * 200 +32% Pello 294 +53% 20 * 80-22% 32 * 366 +40% 15 * 810 +31% Posio 183-13 * 77-24 +88% 359 +46% <5 * 660 +17% Ranua 152-17 - 132-26 +88% 391 +60% 6 * 720 +27% Rovaniemi 2 480 +34% 439 +37% 1 709 +19% 491 +82% 3 957 +19% 67-59% 9 140 +23% Salla 119-42% 9 * 114-25 +85% 662 +137% <5 * 930 +42% Savukoski 52-6 * 52 +106% 20 * 85-20 * 240 +38% Simo 179 +40% 26 * 120 +36% 36 * 362 +83% 50 * 770 +65% Sodankylä 435 +36% 36-266 - 98 +146% 929 +73% 8-1 770 +46% Tervola 221 +45% 25 * 103-25 * 338 +61% 14 * 730 +43% Tornio 916 +27% 183 +61% 731 +35% 171 +85% 1 437 +15% 35-31% 3 470 +24% Utsjoki 70 - <5 * 36 +83% 6 * 124 +70% <5 * 240 +36% Ylitornio 390 +69% 35 +173% 105-42 * 343-54 +297% 970 +33% 26 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 27 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 28 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 29 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 30 31 32 33 2011 2015. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 610 +39% 330 +31% 830 +27% 790 +32% 4 760 +41% 3 220 +42% 3 750 +43% 2 120 +25% 17 410 +38% Enontekiö 10 * <5 * 8 * <5 * 40-57 +79% 22-24 - 170 - Inari 50-14 * 25 * 20-196 +41% 180 +69% 180 +61% 48-710 +42% Kemi 223 +73% 41-123 +44% 124 +61% 716 +79% 466 +71% 459 +50% 416 +83% 2 570 +68% Kemijärvi 23-40% 12 * 37 * 26 * 174 +27% 139-163 - 112-690 - Keminmaa 118 +81% 16-26 - 35-225 +37% 134-165 +40% 101-820 +43% Kittilä 57-7 * 39 +104 % 32-183 +42% 154 +95% 186 +117 % 85-740 +70% Kolari 42 * 5 * 14-21 * 92-73 - 115 +64% 40-400 +44% Muonio 12 - <5 * <5 * 8 * 63 +49% 41-49 - 37 * 220 +27% Pelkosenniemi <5 * <5 * <5 * 5 * 23 * 30-40 * 20 * 130 +49% Pello 24-7 * 9 * 8 * 74-105 +62% 131 +54% 68-430 +38% Posio 21-7 * 7 * 5 * 80-82 - 87-58 - 350 - Ranua 37-9 * 10-6 * 119 +63% 77-105 +63% 47-410 +34% Rovaniemi 450-102 - 291-312 +24% 1 438 +27% 782 +27% 866 +32% 459-4 700 +23% Salla 12 - <5 * 14 * 15 * 101 +43% 92-155 +71% 112-510 +45% Savukoski 6 * <5 * 7 * <5 * 46 +94% 30 * 34 * 9 * 130 +46% Simo 96 * 6 * 20 * 7 * 98 +64% 95 +96% 107 +66% 52-480 +91% Sodankylä 62-13 * 47 * 47 +73% 292 +69% 196 +55% 236 +55% 86-980 +50% Tervola 51 * 9 * 17 * 7 * 68-61 - 120 +95% 77 +32% 410 +55% Tornio 263 +62% 59 +63% 113-86 - 580 +39% 314 +21% 360 +36% 150-1 930 +31% Utsjoki 8 * <5 * <5 * 5 * 35-39 * 31 * 15 * 140 - Ylitornio 42 +82% 11 * 15-15 * 112 +55% 77-143 +49% 107-520 +45% 30 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 31 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 32 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 33 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 34 35 36 37 2011 2015. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 970 +25% 190 +29% 360 +20% 280-2 490 +28% 2 140 +37% 3 910 +37% 4 530 +23% 14 87 +29% 0 Enontekiö 6 * <5 * 5 * <5 * 16-19 - 48 +71% 52-150 +34% Inari 22 - <5 * 9 * 7 * 106-76 - 105-103 - 430 - Kemi 144 +65% 29-41 - 43-373 +64% 339 +69% 561 +49% 675 +28% 2 210 +46% Kemijärvi 35 - <5 * 6 * <5 * 86-118 +39% 284 +49% 256-790 +25% Keminmaa 67 +59% 13 * 12 * <5-61% 117-107 +45% 174 +49% 223 +43% 720 +41% Kittilä 24-9 * 20 * 12 * 91-58 - 141 +58% 149-500 +32% Kolari 20 * <5 * 10 * <5 * 68 +64% 49-130 +96% 85-370 +56% Muonio 10 * <5 * 7 * <5 * 30-24 * 34-45 - 150 - Pelkosenniemi <5 * <5 * <5 * <5 * 11 * 15 * 24 * 20-70 - Pello 14 - <5 * <5 * 8 * 54 +54% 60-100 - 143-380 +27% Posio 15 * <5 * <5 * <5 * 46-61 +56% 103-84 - 310 - Ranua 17 - <5 * 10 * <5 * 43-60 +69% 92-86 - 310 +22% Rovaniemi 323 +18% 65-178 +22% 136-884 +29% 580 +24% 1 066 +33% 1 211 +22% 4 440 +25% Salla 11 - <5 * <5 * <5 * 50-48 - 138 +62% 171 +38% 430 +41% Savukoski <5 * <5 * <5 * <5 * 13-19 * 21-41 - 100 - Simo 21 - <5 * <5 * 6 * 43-34 - 89 +48% 93-290 +35% Sodankylä 32-11 * 11-7 - 118-117 +55% 226 +53% 271 +61% 790 +44% Tervola 18 * 5 * <5 * <5 * 39-50 +118% 75-122 - 320 +30% Tornio 166 +49% 24-34 - 25-234 - 227-355 +19% 483 +15% 1 550 +16% Utsjoki <5 * <5 * <5 * 5 * 23 * 25 * 21-31 - 110 +38% Ylitornio 16-6 * 5 * <5 * 45-58 - 126-188 - 450 +20% 34 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 35 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 36 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 37 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET Tapaturmavammat aiheuttavat usein pitkäaikaista hoidontarvetta ja ketjuuntuneita hoitojaksoja. Seurauksena on merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Erityisesti vakavat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla, missä hoidon kustannukset ovat suuria. Vuonna 2011 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,0 vuorokautta 38 ja hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3605 39. Taulukossa 15 esitetään arvioita tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannuksista erikoissairaanhoidon osalta. Koska luvut perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin ne eivät suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia mutta antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Tietoa käytetystä laskentamenetelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 40 Näitä kustannustietoja käytettäessä on huomioitava, että huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Näistä kustannuksista ei kuitenkaan toistaiseksi ole saatavilla valtakunnallisesti luotettavaa tietoa. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2015. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 520 502 Koko alue 21 011 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Enontekiö 186 Savukoski 105 Inari 796 Simo 498 Kemi 2 977 Sodankylä 1 031 Kemijärvi 1 150 Tervola 602 Keminmaa 948 Tornio 2 289 Kittilä 729 Utsjoki 172 Kolari 530 Ylitornio 625 Muonio 205 Pelkosenniemi 148 Pello 621 Posio 467 Ranua 467 Rovaniemi 5 641 Salla 823 38 Rautiainen H, Pelanteri S, Rasilainen J (2012): Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL 12/2012. http://urn.fi/urn:nbn:fife2012121210293 39 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL Raportti 2014_003. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-079-5 40 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit

8 PALOTAPATURMAT Tässä osiossa tarkastellaan sellaisia savun, tulen tai liekkien 41 aiheuttamia tapaturmia, joiden seurauksen on ollut henkilön kuolema tai joutuminen vähintään sairaalan vuodeosastohoitoon (mukaan lukien päiväkirurginen hoito). Lisäksi kuvataan tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2006 2015 (kuvio 11). Suomessa tapaturmaisissa tulipaloissa kuolleiden määrä on vuosien 1952 2007 aikana vaihdellut 50:stä ja 140:een henkilöön 42. Tulipalojen vuoksi sairaalahoitoon joutuvien henkilöiden määrä on tulipaloissa menehtyneiden määrään verrattuna moninkertainen. Tulipaloissa kuolleiden ja loukkaantuneiden sekä loukkaantumisista seuranneiden hoitopäivien määrissä on huomattavia eroja iän ja sukupuolen mukaan. Tulipaloissa kuolee ja loukkaantuu huomattavasti useammin miehet kuin naiset. Avohoidossa hoidettavien tulipaloissa vammoja saaneiden henkilöiden määrä on huomattavasti suurempi kuin sairaalahoitoon joutuvien tulipalojen uhrien määrä. Luotettavaa tietoa avohoidossa hoidetuista tulipaloihin liittyvien tapaturmien hoidosta ei toistaiseksi ole saatavilla ja siksi ne eivät mukana tässä katsauksessa. 41 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 42 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007 2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto.

Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007 2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007 2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0 9 3 1.7 1 1,7 10 19 10 5.2 1 1,6 20 29 12 6.0 6 9,0 30 39 21 10.8 2 3,1 40 49 42 18.7 16 21,7 50 59 73 30.8 15 19,6 60 69 81 44.8 20 30,5 70 79 34 28.8 10 24,7 80 89 20 33.5 9 41,7 90+ 2 22.0 0 0,0 Yhteensä 299 18.8 80 14,9 Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2006 2015 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 94 61 155 10 19 278 52 330 20 29 363 73 436 30 39 368 82 450 40 49 485 125 610 50 59 529 197 726 60 69 379 218 597 70 79 272 160 432 80 89 141 133 274 90+ 11 31 42 Yhteensä 2 920 1 132 4 052 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2006 2015 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 412 152 564 10 19 2 133 205 2 338 20 29 2 150 408 2 558 30 39 3 333 483 3 816 40 49 4 857 1 059 5 916 50 59 5 508 2 187 7 695 60 69 4 200 2 542 6 742 70 79 3 622 1 708 5 330 80 89 1 674 896 2 570 90+ 133 249 382 Yhteensä 28 022 9 889 37 911

Hoitopäiviä 0 50 100 150 200 250 300 Hoitopäivät 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2006 2015. Lisätietoa palotapaturmista ja niiden ehkäisystä Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt ja pelastuslaki (STEP) on THL:n vuosina 2012 2016 toteuttama tutkimus- ja kehittämishanke. www.thl.fi/step Savusta, tulesta ja liekeistä vammautumisen terveyskustannukset tutkimuksen tuloksia Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Kokki E. Economic burden of fire-related deaths in Finland, 2000-2010: Indirect costs using a human capital approach. Burns. 2016;4:56-62. Haikonen K, Lillsunde PM, Vuola J. Inpatient costs of fire-related injuries in Finland. Burns. 2014;40:1754-60. Haikonen K, Lunetta P, Lillsunde PM, Sund R.Methodological challenges in using the Finnish Hospital Discharge Register for studying firerelated injuries leading to inpatient care. BMC Med Inform Decis Mak. 2013;13:36. Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Lounamaa A, Vuola J. Fire-related injuries with inpatient care in Finland: a 10-year nationwide study. Burns. 2013;39:796-802.

Tapaturmat-verkkosivusto www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen.