TAPATURMAKATSAUS 2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Tapaturma-käsitteeseen liittyy kaksi elementtiä, joista toinen on onnettomuustapahtuma ja toinen on tapahtumassa mukana olleelle henkilölle aiheutuva seuraus eli henkilövahinko. Tämä tapaturmakatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmakuolemia ja vammoja sekä niistä aiheutuvaa hoitoa ja hoidon kustannuksia. Tapaturmat luokitellaan tavallisesti niiden tapahtumistilanteen perusteella liikenneonnettomuuksiin, työ-, koti- ja liikuntatapaturmiin sekä muihin vapaa-ajan tapaturmiin. Tapaturmakatsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta: millaisia tapaturmia alueella sattuu ja paljonko niitä on koko maahan verrattuna. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää kunta- ja seutukuntakohtaisessa turvallisuustyössä. Sen avulla voidaan määritellä painopisteet turvallisuustyölle ja arvioida turvallisuustyön vaikutuksia. On tärkeää, että alueen turvallisuustoimijat, asukkaat ja luottamushenkilöt saavat tietoa alueen tapaturmista. Tapaturmakatsauksien sisältämiä asioita kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa, esimerkiksi turvallisuussuunnittelun tai hyvinvoinnin - ja terveyden edistämisen työryhmissä sekä koulutustilaisuuksissa. Paikallisesta tapaturmatilanteesta on tärkeää hyvä viestiä laajasti alueen eri toimijoille, organisaatioille ja kansalaisille. Tämä voi tapahtua esimerkiksi nostamalla oman alueen tapaturmakatsauksen tietoja paikallisten toimijoiden ja kunnan omalle verkkosivustolle sekä tiedottamalla tapaturmatilanteesta paikallismediassa ja sosiaalisessa mediassa. Tapaturmakatsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen (tapaturmat@thl.fi). Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustolta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2016 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2
SISÄLLYS Sisältö SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu?... 6 2.2. Tapaturmatyypit... 8 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 11 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT... 13 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat... 13 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 22 7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET... 29 8 PALOTAPATURMAT... 30 3
1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Tämän katsauksen aineistolähteet ovat seuraavat: kuolemat: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt (lähde: Tilastokeskus) sairaalahoitojaksot, -potilaat ja -hoitopäivät: Hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL). Katsauksen luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Suomessa rekisteröidään (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) erittäin kattavasti tapaturmaiset kuolemat ja vuodeosastohoidosta hoitojaksot sekä potilaiden ja hoitopäivien määrät. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka Hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kirjata jokainen vuodeosastohoitojakso, sairaalassa ei aina kirjata riittävän tarkasti kaikkia tapaturmiin liittyviä tietoja. Joissakin katsauksen taulukoissa tiedot tapaturmien ja fyysisen väkivallan aiheuttamasta hoidosta esitetään yhteenlaskettuina. Tämä johtuu siitä, ettei sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa aina ole määritelty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Tämän katsauksen tuloksia tulkittaessa pitää ottaa huomioon edellä mainitut aineistoon liittyvät seikat. Tietosuojan vuoksi taulukoissa pienimpien lukumäärien kohdalla kuntakohtaisten viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä arvot tai koko aluetta koskevat arvot) pyöristetään lähimpään kymmeneen. Nämä säännöt koskevat vain niitä katsauksen osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä. 4
2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2014 tapaturmissa kuoli 2 408 suomalaista: 1 532 miestä ja 876 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturman vuoksi kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1988 2013, N. Lisää tietoa Suomen tapaturmatilanteesta ja tapaturmien ehkäisystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustosta: www.thl.fi/tapaturmat 5
2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu? Tässä katsauksessa käsitellään vakavimpia, eli kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). On kuitenkin hyvä muistaa, että iso osa tapaturmista hoidetaan polikliinisesti. Katsaus ei käsittele polikliinisesti hoidettavia tapaturmapotilaita, koska niistä ei toistaiseksi ole saatavilla riittävän luotettavaa tietoa rekistereistä. Esimerkiksi liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä. Niistä voi seurata pitkiä poissaoloja työstä, merkittävää haittaa päivittäiseen elämään, pitkäaikaisia kiputiloja tai työkyvyttömyyttä vasta useiden vuosien viiveellä. Siihen saakka kunnes valtakunnallisista rekistereistä saadaan kattavaa ja luotettavaa tietoa tapaturmien polikliinisesta hoidosta, on paikallistasolla tärkeää seurata myös polikliiniseen hoitoon johtavien tapaturmien määrää ja aiheuttamia vaikutuksia. On tärkeää, että paikallisessa turvallisuussuunnittelussa asetetaan tavoitteita ja määritetään keinoja sekä vakavimpien että runsaasti terveydenhuollon eri yksiköitä kuormittavien tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Seuraavaa laskutapaa käyttämällä voidaan arvioida, kuinka paljon tapaturmia alueella kaikkiaan tapahtuu: jokaista tapaturmakuolemaa kohti voidaan arvioida aiheutuvan noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6
Tässä katsauksessa kuvataan kyseisen alueen asukkaille tapahtuneita tapaturmia. Koska rekistereistä ei saada tietoa tapaturman tapahtumapaikasta, tapaturma sijoitetaan alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Siten esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on esitetty alueen kunnat vuoden 2014 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne eri ikäryhmissä 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2014 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2014), N. Kunta 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 15% 5% 5 457 703 Koko alue 20% 2% 7% 6% 30% 14% 15% 5% 275 342 Hankasalmi 19% 2% 4% 4% 28% 17% 18% 8% 5 356 Joutsa 14% 2% 3% 3% 27% 17% 24% 9% 4 820 Jyväskylä 19% 3% 10% 9% 31% 12% 12% 4% 135 220 Jämsä 18% 2% 4% 4% 29% 16% 19% 7% 21 973 Kannonkoski 18% 1% 3% 2% 26% 18% 21% 9% 1 498 Karstula 18% 2% 3% 4% 27% 17% 20% 8% 4 314 Keuruu 17% 2% 4% 4% 27% 17% 21% 8% 10 244 Kinnula 21% 2% 4% 4% 25% 18% 19% 8% 1 768 Kivijärvi 17% 3% 4% 4% 22% 17% 24% 9% 1 252 Konnevesi 17% 2% 4% 3% 27% 18% 21% 9% 2 838 Kuhmoinen 11% 2% 3% 3% 23% 19% 27% 12% 2 391 Kyyjärvi 18% 2% 4% 4% 25% 18% 21% 8% 1 415 Laukaa 26% 2% 3% 4% 33% 14% 13% 4% 18 648 Luhanka 13% 1% 2% 2% 25% 17% 27% 13% 762 Multia 19% 1% 3% 3% 25% 19% 19% 12% 1 770 Muurame 27% 3% 3% 4% 36% 13% 12% 3% 9 636 Petäjävesi 24% 2% 3% 4% 31% 14% 16% 6% 4 103 Pihtipudas 20% 2% 4% 3% 27% 17% 19% 7% 4 308 Saarijärvi 18% 2% 4% 4% 28% 18% 19% 8% 10 124 Toivakka 22% 1% 3% 4% 30% 16% 18% 6% 2 469 Uurainen 29% 2% 4% 4% 32% 12% 13% 4% 3 602 Viitasaari 16% 2% 5% 4% 25% 18% 21% 9% 6 838 Äänekoski 21% 2% 4% 4% 30% 15% 17% 6% 19 994 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus. 7
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 2.2. Tapaturmatyypit Tapaturmien ehkäisytyön kohdentamiseksi tarvitaan tietoa muun muassa siitä, millaisille väestöryhmille tai missä ympäristöissä tai tilanteissa tapaturmia tapahtuu. Tätä tietoa saadaan sairaalahoidossa tapaturman vuoksi olleiden potilaiden taustatiedoista ja tapaturmasta kirjatuista tiedoista. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnan tai tapahtumapaikan. Tapaturmien ehkäisytyön kannalta on tärkeää, että sairaaloissa tapaturmatiedot kirjataan huolellisesti. Vaikka useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteessa, liian usein edelleen nämä tiedot jätetään merkitsemättä tai tietoa kirjataan ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. (Kuvio 3) Tapaturmien hoidon kirjaamisen tarkkuudesta ja systemaattisuudesta tulisi keskustella terveydenhuollon toimijoiden kanssa, jotta jatkossa saadaan entistä luotettavampaa ja kattavampaa tietoa tapaturmien ehkäisytyön perustaksi. Tämä katsaus käsittää tietoja vain tapaturmien sairaalahoidosta. Katsauksen tarjoamien tietojen perusteella tehtävissä tulkinnoissa ja esimerkiksi ehkäisytoimien suunnittelussa ja kohdentamisessa on huomioitava, että katsauksesta puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista. Esimerkiksi liikuntatapaturmia tapahtuu suomalaisille vuosittain yli 300 000, mutta niiden aiheuttama hoito ei tule kattavasti esiin tässä katsauksessa koska suuri osa liikuntatapaturmien seurauksista hoidetaan polikliinisesti. Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 3. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2014, %. 8
Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Kuvio 4 kertoo miten alueen asukkaille sairaalahoitoon johtaneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueilla, työssä tai päiväkodissa/koulussa tapahtuneisiin tapaturmiin. Kuvio 5 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 4. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2014, N. 9
Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 5. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2014, N. Taulukko 2. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2014 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 1 648 Liikenne 6 973 Kotitapaturma 27 236 Urheilu- tai liikuntatapaturma 4 040 Muu vapaa-ajan tapaturma 18 179 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 1 966 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 2 963 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 595 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 7 510 10
4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tämän katsauksen tiedot tapaturmaisista kuolemista saadaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoista. Suomessa valtaosasta niin sanottuja ei-luonnollisia kuolemia, kuten tapaturmista, tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa määritetään kuolemansyy. Nuoren henkilön kuolemantapauksissa kuolemasyy tutkitaan lähes aina. Iäkkäiden henkilöiden tapaturmakuolemista ei ihan aina tehdä tutkintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaalassa tai laitoksissa tapahtuneen kaatumisen tai kaatumisen seurausten johdosta tapahtunut kuolema, josta lääkärillä on hyvät kliiniset tiedot. 4, Taulukko 3. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2005 2014 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 7 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 5 7 13 <5 Liikenne, moottoriajoneuvot 10 12 16 12 50 19 24 12 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 48 75 182 456 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 27 28 17 5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 13 16 14 8 Tulipalo <5 <5 <5 <5 11 11 12 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 13 11 15 9 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 129 111 45 <5 Muu myrkytys 8 <5 6 18 12 92 34 18 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 25 26 43 25 Yhteensä 20 20 40 40 410 340 380 520 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 18 14 30 - Liikenne, moottoriajoneuvot 121 34 160 - Kaatuminen ja putoaminen 401 363 760 +24% Hukkuminen 76 10 90 - Tukehtuminen 32 23 60 - Tulipalo 31 5 40 - Paleltuminen 39 11 50 +45% Alkoholimyrkytys 230 63 290 +29% Muu myrkytys 133 50 180 +24% Muut tapaturmat 87 38 130 - Yhteensä 1 170 610 1 780 +19% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282 284 & Pasternack I, Laitinen R, Kauppila R. Oikeuslääkinnän vaikuttavuuden edellytykset Kirjallisuuskatsaus. THL, TYÖPAPERI 10/2014. 5 Vertailusarake kertoo, kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, joka tarkoittaa sitä, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa sitä, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän ovat yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla joko merkitsevä tai ei-merkitsevä. 7 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 8 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 11
Kuolemantapauksia 0 50 100 150 200 Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 6. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 9 2014, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 7. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 9 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 12
Tuhansia hoitopäiviä 0 10 20 30 40 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT Tapaturmien ehkäisytyön suunnittelun ja kohdentamisen kannalta on tärkeää tarkastella paitsi tapaturmien lukumääriä mutta myös niissä tapahtuvia muutoksia. Tässä osiossa esitellään koko aluetta koskevia tapaturmatietoja. Eri alueiden tapaturmalukuja vertailemalla saadaan tietoa siitä, missä ennaltaehkäisevää työtä erityisesti tarvitaan. 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä ICD-luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Siksi tässä osiossa esitetyissä luvuissa hoitopäivistä ja hoitojaksoista on laskettu yhteen sekä tapaturmien ja väkivallan aiheuttama hoito. Kuitenkin valtaosassa tapauksista (noin 85 %) hoidon syynä on tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikenne, moottoriajoneuvot Liikenne, kevyt Muu myrkytys Tulipalo Paleltuminen Hengitystä estävät tapaturmat Alkoholimyrkytys 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Veteen vajoaminen Kuvio 8. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2005 2014, tuhansia päiviä. 13
Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 10 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 270 16 56 53 343 163 153 52 1 110 Liikenne, moottoriajoneuvot 471 195 281 227 911 257 219 71 2 630 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 632 194 561 539 3 963 2 787 4 157 3 017 16 850 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 10 <5 9 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 29 <5 <5 <5 6 8 15 8 70 Tulipalo 11 <5 14 9 54 24 42 18 170 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 26 16 18 6 70 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 64 11 20 17 95 34 32 21 290 Alkoholimyrkytys 52 <5 7 <5 40 15 5 <5 130 Muu tapaturma 1 280 257 716 668 3 843 2 011 2 296 845 11 920 Yhteensä 3 810 680 1 660 1 520 9 290 5 320 6 950 4 040 33 260 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 131 15 47 34 174 137 210 78 830 Liikenne, moottoriajoneuvot 131 83 105 70 352 124 155 47 1 070 Kaatumis- ja putoamistapaturma 985 82 237 270 2 163 2 267 5 790 10 139 21 930 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 23 <5 <5 <5 19 <5 17 <5 70 Tulipalo 5 <5 <5 <5 16 16 21 9 70 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 7 5 <5 9 30 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 78 13 20 15 52 29 56 52 320 Alkoholimyrkytys 34 <5 <5 <5 12 <5 <5 <5 60 Muu tapaturma 821 128 323 321 2 065 1 390 2 366 1 640 9 050 Yhteensä 2 210 320 740 720 4 870 3 970 8 620 11 980 33 420 Yhteensä 6 020 1 010 2 400 2 230 14 160 9 290 15 570 16 020 66 690 10 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 14
Kartta 1. Vammojen ja myrkytysten aiheuttamat hoitojaksot alueen kunnissa vuosina 2010 2014, vertailutiedot koko maan tilanteeseen. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 77 Hankasalmi 495 Multia 172 Joutsa 500 Muurame 179 Jyväskylä 592 Petäjävesi 182 Jämsä 601 Pihtipudas 216 Kannonkoski 729 Saarijärvi 226 Karstula 850 Toivakka 249 Keuruu 892 Uurainen 256 Kinnula 931 Viitasaari 265 Kivijärvi 992 Äänekoski 275 Konnevesi 291 Kuhmoinen 312 Kyyjärvi 410 Laukaa 435 Luhanka 15
Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 11 Miehet 0-17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 225 14 51 46 265 118 108 39 860 Liikenne, moottoriajoneuvot 345 147 210 164 600 173 131 46 1 750 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 291 170 464 456 2 811 1 690 2 120 1 510 10 190 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 7 <5 8 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 28 <5 <5 <5 5 8 15 8 70 Tulipalo 10 <5 8 6 41 19 27 13 120 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 19 12 13 5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 62 10 19 14 82 29 31 19 260 Alkoholimyrkytys 51 <5 7 <5 37 14 5 <5 120 Muu tapaturma 1 087 231 598 554 2 932 1 374 1 448 500 8 520 Yhteensä 2 890 550 1 270 1 140 6 040 3 040 3 450 1 880 19 350 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 101 15 39 32 145 108 146 57 640 Liikenne, moottoriajoneuvot 114 71 85 59 265 80 105 23 780 Kaatumis- ja putoamistapaturma 796 75 195 235 1 674 1 443 3 057 4 525 11 580 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 22 <5 <5 <5 13 <5 16 <5 60 Tulipalo 5 <5 <5 <5 12 12 17 7 50 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 6 <5 <5 7 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 73 12 18 12 48 24 49 50 280 Alkoholimyrkytys 33 <5 <5 <5 10 <5 <5 <5 50 Muu tapaturma 712 112 269 255 1 583 967 1 407 1 004 6 170 Yhteensä 1 770 280 580 570 3 390 2 410 4 230 5 040 17 500 Yhteensä 4 650 830 1 840 1 700 9 440 5 450 7 680 6 930 36 850 11 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 16
Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 12 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 541 25 184 125 1 980 1 840 1 145 719 6 560 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 802 1 064 1 848 1 280 6 933 2 103 1 535 617 17 180 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 629 510 1 542 1 498 17 299 23 203 51 432 40 796 138 910 Veteen vajoaminen <5 <5 6 <5 123 <5 14 <5 150 Hengitystä estävät tapaturmat 36 <5 <5 <5 24 19 22 12 120 Tulipalo 54 <5 69 41 298 97 526 112 1 200 Paleltuminen <5 21 <5 11 195 63 330 14 640 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 77 22 40 37 165 125 92 105 660 Alkoholimyrkytys 57 <5 7 <5 67 40 29 25 230 Muu tapaturma 2 452 680 1 657 1 791 13 206 11 515 18 014 9 298 58 610 Yhteensä 7 650 2 330 5 360 4 790 40 290 39 010 73 140 51 700 224 260 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 280 45 115 67 643 1 446 1 663 1 018 5 280 Liikenne, moottoriajoneuvot 330 469 378 226 1 496 1 536 1 145 551 6 130 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 433 189 862 658 7 454 13 145 70 759 192 784 287 280 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 21 <5 <5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 31 <5 <5 <5 25 <5 41 6 110 Tulipalo 5 <5 7 <5 189 155 89 42 490 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 58 20 13 70 170 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 171 17 34 23 102 72 204 216 840 Alkoholimyrkytys 41 <5 <5 5 24 <5 10 <5 90 Muu tapaturma 2 460 282 890 936 7 539 8 205 19 842 17 388 57 540 Yhteensä 4 760 1 010 2 290 1 920 17 550 24 580 93 770 212 080 357 950 Yhteensä 12 410 3 340 7 650 6 700 57 840 63 590 166 910 263 780 582 210 12 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 17
Lukumäärä 0 2000 4000 6000 8000 Kuten raportin luvuista voidaan havaita, vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joissakin tapauksissa samasta tapaturmasta seurannutta vammaa saatetaan hoitaa sairaalassa useampia kertoja. Myös silloin, jos potilas siirtyy esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon, samasta tapaturmasta muodostuu kaksi hoitojaksoa. Hoitojaksoja Potilaita 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 9. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2005 2014, N. 18
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt ovat viime vuosina muuttuneet. Hoitojaksot ovat yleisesti lyhentyneet ja osa tapaturmavammoista, jotka aiemmin hoidettiin sairaalan vuodeosastolla, hoidetaan nykyään polikliinisesti avohoitona. Siksi pelkkä hoitojakson pituus ei enää kerro samalla tavoin vamman vakavuudesta, kuin aiemmin. Erityisesti vanhemman väestön tapaturmista johtuvat hoito on edelleen pitkäkestoista, mutta entistä useammin hoito jakautuu lyhyempiin hoitojaksoihin eri hoitopaikoissa. Edellä mainituista seikoista huolimatta, hoitojaksojen lukumäärä kuitenkin edelleen kuvaa kohtalaisen hyvin vakavien tapaturmien kehitystä pitkällä aikavälillä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 10. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2005 2014, %. 19
Taulukko 7. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 1 päivä 2 7 päivää 8 päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 859 789 284 1 932 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 668 1 387 644 3 699 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 11 549 17 016 10 218 38 783 58 Veteen vajoaminen 19 12 5 36 0 Hengitystä estävät tapaturmat 106 25 2 133 0 Tulipalo 91 87 63 241 0 Paleltuminen 31 42 26 99 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 398 176 35 609 1 Alkoholimyrkytys 144 37 4 185 0 Muu tapaturma 9 334 8 072 3 564 20 970 31 Yhteensä 24 199 27 643 14 845 66 687 100 20
Taulukko 8. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2014, N. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitopäivät on laskettu vuoden alusta sairaaloissa, joissa oli vähintään 10 potilasta vuonna 2014. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja. Lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40302 - Keski-Suomen keskussairaala 4 192 3 353 13 203 3,1 90192 - Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Jyte/terveydenhuolto 1 196 910 15 640 13,1 60753 - Suomen Terveystalo Oy/Jyväskylä 574 549 576 1,0 90752 - Keski-Suomen seututerveyskeskus 518 392 4 898 9,4 90707 - Jämsän sosiaali- ja terveystoimi/terveyspalvelut 418 316 4 287 10,2 50290 - Tampereen yliopistollinen sairaala 267 222 1 417 5,3 90626 - Perusturvaliikelaitos Saarikka 224 175 3 584 15,9 50250 - Kuopion yliopistollinen sairaala 188 167 671 3,6 90618 - Äänekosken terveysasema 190 151 2 071 10,9 90586 - Viitasaaren kaupunki / Wiitaunioni 164 137 1 852 11,2 60710 - Sairaala Mehiläinen, Jyväskylä 110 107 110 1,0 90140 - Hankasalmen terveyskeskus 40 28 946 22,5 60718 - Tekonivelsairaala Coxa Oy 30 26 128 4,3 60816 - (nimi ei tiedossa) 18 15 224 12,4 60697 - Koskiklinikka 15 14 15 1,0 50200 - Helsingin yliopistollinen keskussairaala 14 13 125 8,9 50275 - Oulun yliopistollinen sairaala 15 13 55 3,7 60806 - Omasairaala 11 11 11 1,0 21
6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Tässä osiossa esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuina. Tapaturmien ja väkivallan määrään vaikuttaa muiden muassa alueen asukkaiden ikärakenne ja sukupuolijakauma. Kuntien välisiin eroihin tapaturmien määrässä voivat vaikuttaa myös esimerkiksi alkoholin käyttö, työllisyys, alueella toimivien työnantajaorganisaatioiden työturvallisuus tai esimerkiksi kevyen liikenteen väylien määrä tai turvallisuus sekä alueella tehty tapaturmien ehkäisy ja turvallisuustyö. Katsauksen vertailuluvuissa näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei pystytä ottamaan huomioon, mutta eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia paikallisen turvallisuustyön suunnittelussa ja tavoitteita määriteltäessä. Kun halutaan vertailla, poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Tässä katsauksessa on käytetty epäsuoraa vakiointia. Tässä menetelmässä lasketaan ensin kyseiselle alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia (esimerkiksi tapaturmista johtuvia kuolemantapauksia) sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus tapaturmiin) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Sen jälkeen on alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää verrattu alueelle odotettuun lukumäärään tapahtumia. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee Liikenneonnettomuus -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikenneonnettomuudeksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6 539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun jälkeen ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se ylitä riittävän paljon arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua. Tällöin poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä. Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ero tai muutos ei aina tarkoita käytännössä merkittävää eroa tai muutosta. Esimerkki: silloin kun hoitojaksojen määrä on esimerkiksi 15 ei 100 % odotettua enemmän ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän silloin kun hoitojaksojen määrä on 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. Katsauksessa käytetyt tilastomenetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 13. 13 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste 22
Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 14 15 16 17 2010 2014. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 40 560 +14% 23 540 +8% 297 890-7,2 1 180 +22% Hankasalmi 1 040 +28% 555 +15% 13 046 +68% 12,2 28 - Joutsa 960 +23% 512 +12% 7 033-7,1 18 - Jyväskylä 18 490 +17% 11 184 +13% 124 266 +6% 6,6 446 - Jämsä 2 920-9% 1 717-10% 27 951-9,4 134 +51% Kannonkoski 280-163 - 1 820-28% 6,5 9 * Karstula 720-429 +11% 6 173-8,4 21 - Keuruu 1 810 +16% 1 017 +10% 12 054-18% 6,5 62 +43% Kinnula 290-175 - 1 195-50% 4,1 <5 * Kivijärvi 240-136 - 2 200 * 8,9 8 * Konnevesi 490-291 - 3 385-6,8 16 - Kuhmoinen 510-244 - 10 125 * 18,6 16 - Kyyjärvi 290 +31% 146-2 345 * 7,9 5 * Laukaa 2 340-1 423-11 412-32% 4,8 74 - Luhanka 180-97 - 1 622 * 9,0 6 * Multia 350-183 - 2 213-33% 6,2 9 * Muurame 1 090-690 - 7 576-6,8 26 - Petäjävesi 640 +19% 342-5 979-9,1 25 +68% Pihtipudas 820 +28% 448 +20% 6 308-7,5 30 +69% Saarijärvi 1 620-938 - 12 999-7,9 53 - Toivakka 320-179 -14% 1 910-36% 5,9 5 * Uurainen 420-267 - 2 099-35% 4,9 17 - Viitasaari 1 360 +26% 758 +20% 11 728-8,5 51 +67% Äänekoski 3 390 +26% 1 844 +14% 22 453-6,5 114 +55% 14 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 15 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 16 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 17 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 23
Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 18 19 20 21 2010 2014. Kunta Liikenneonnettomuus Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 2 880 +18% 20 720 +20% 2 260 +60% 14 130 +19% 580-78% 40 560 +14% Hankasalmi 59 +60% 609 +42% 55 * 318 +24% <5 * 1 040 +28% Joutsa 74 +110% 550 +32% 22 * 315 +28% <5 * 960 +23% Jyväskylä 1 304 +10% 8 948 +24% 1 297 +75% 6 651 +22% 287-76% 18 490 +17% Jämsä 181-1 519-7% 104-1 081-33 -78% 2 920-9% Kannonkoski 18 * 153-6 * 98 +44% <5 * 280 - Karstula 70 +118% 378-22 * 250 +22% <5 * 720 - Keuruu 114-1 095 +34% 56-519 - 22 * 1 810 +16% Kinnula 30 * 170 +34% 18 * 73 - <5 * 290 - Kivijärvi 23 * 139 +33% 6 * 71 - <5 * 240 - Konnevesi 22-275 +21% 18 * 165-5 * 490 - Kuhmoinen 22 * 294-27 * 161-8 * 510 - Kyyjärvi 17 * 143-8 * 120 +81% <5 * 290 +31% Laukaa 208 +34% 1 141 +11% 109-867 +15% 10-80% 2 340 - Luhanka 11 * 108-6 * 50 - <5 * 180 - Multia 11 * 239 +41% <5 * 98 - <5 * 350 - Muurame 76-540 +16% 60-401 - 11-63% 1 090 - Petäjävesi 66 * 353 +36% 20 * 199-5 * 640 +19% Pihtipudas 65 +95% 407 +23% 32 * 309 +54% 11-820 +28% Saarijärvi 118 +44% 938 +18% 79 +83% 464-19 -67% 1 620 - Toivakka 22 * 144 - <5 * 149 - <5 * 320 - Uurainen 26 +73% 227-14 * 152 - <5 * 420 - Viitasaari 119 +107% 736 +29% 67 +149% 431 +26% 8-64% 1 360 +26% Äänekoski 223 +25% 1 618 +22% 224 +133% 1 184 +33% 143-3 390 +26% 18 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 19 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 20 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 21 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 24
Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 22 23 24 25 2010 2014. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 700 +31% 15 190 +21% 730 +18% 1 400 +15% 1 420-20 440 +20% Hankasalmi 60 +158% 443 +39% 31 * 31-31 - 600 +40% Joutsa 36 +71% 434 +39% 15 * 31 +111% 29-550 +31% Jyväskylä 780 +35% 6 438 +26% 329 +25% 654 +16% 609-8 810 +24% Jämsä 117-1 020-16% 78 +58% 101-186 +50% 1 500-7% Kannonkoski 9 * 116 - <5 * 15 * 9 * 150 - Karstula 32 +92% 265-10 * 31 * 38 +93% 380 - Keuruu 70 +73% 881 +44% 27-63 +55% 47-1 090 +34% Kinnula 33 * 106 - <5 * 16 * 8 * 170 - Kivijärvi 14 * 94 - <5 * 13 * 14 * 140 - Konnevesi 31 * 204-10 * 18 * 10 * 270 - Kuhmoinen 11 * 219-8 * 23 * 31 +101% 290 - Kyyjärvi 9 * 89-5 * 21 * 19 * 140 - Laukaa 100 +34% 814 +13% 39-92 +36% 80-1 130 +11% Luhanka <5 * 91 - <5 * 5 * 5 * 110 - Multia 11 * 186 +44% 6 * 14 * 21 * 240 +39% Muurame 60 +75% 388 +22% 16 * 42-24 - 530 +15% Petäjävesi 25 * 274 +45% 16 * 17 * 17 * 350 +32% Pihtipudas 63 +246% 294-6 * 16 * 23-400 +22% Saarijärvi 53-745 +27% 22-51 - 60-930 +19% Toivakka 9 * 115 - <5 * <5 * 11 * 140 - Uurainen 18 * 174 - <5 * 18-8 * 220 - Viitasaari 53 +60% 542 +26% 26 * 46 +97% 58 +63% 730 +28% Äänekoski 101-1 262 +31% 74 +77% 81-78 - 1 600 +22% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 25
Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 26 27 28 29 2010 2014. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 12 390 +28% 1 980 +40% 7 150-1 380 +13% 17 370 +14% 300-70% 40 560 +14% Hankasalmi 385 +54% 24 * 154-28 - 442 +32% 8 * 1 040 +28% Joutsa 380 +59% 27 +121% 146-28 - 370-11 * 960 +23% Jyväskylä 4 585 +18% 1 317 +79% 3 555 +11% 631-8 284 +19% 115-72% 18 490 +17% Jämsä 948-114 - 529-13% 92-1 220-10% 15-68% 2 920-9% Kannonkoski 100 - <5 * 37-9 * 118-8 * 280 - Karstula 248 +25% 19 * 102-30 +84% 315-8 * 720 - Keuruu 770 +61% 41-287 - 63 +51% 635-10 -53% 1 810 +16% Kinnula 119 +63% 6 * 61 +61% 12 * 95 - <5 * 290 - Kivijärvi 95 +49% 6 * 36-12 * 88 - <5 * 240 - Konnevesi 192 +43% 16 * 80-20 * 175 - <5 * 490 - Kuhmoinen 194-5 * 61-24 * 225 - <5 * 510 - Kyyjärvi 101 +55% 7 * 49 +81% 13 * 118 +46% <5 * 290 +31% Laukaa 781 +39% 113 +30% 390-13% 95-941 - 15-45% 2 340 - Luhanka 81 +69% <5 * 21-6 * 64 - <5 * 180 - Multia 171 +64% <5 * 52 - <5 * 120 - <5 * 350 - Muurame 283 +20% 69 +49% 204-42 - 487 - <5 * 1 090 - Petäjävesi 229 +54% 13 * 106-13 - 279 - <5 * 640 +19% Pihtipudas 285 +49% 10 * 117-30 * 376 +40% 6 * 820 +28% Saarijärvi 612 +32% 36-239 -15% 62 +55% 622-47 - 1 620 - Toivakka 90-11 * 47-8 * 165 - <5 * 320 - Uurainen 132 +31% 14 * 84-17 * 174 - <5 * 420 - Viitasaari 506 +52% 24-196 - 41-583 +30% 11-1 360 +26% Äänekoski 1 107 +48% 95-592 +12% 103-1 473 +29% 22-45% 3 390 +26% 26 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 27 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 28 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 29 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 26
Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 30 31 32 33 2010 2014. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 920-430 - 1 100-1 060-5 970 +13% 3 160 +8% 4 190 +20% 2 450 +7% 20 270 +10% Hankasalmi 41-6 * 13 * 8 * 151 +46% 111 +57% 109-71 - 510 +29% Joutsa 29-5 * 10-22 * 109-78 - 137 +36% 86-480 +22% Jyväskylä 934 +10% 264 +35% 720-681 - 3 092 +20% 1 248-1 464 +14% 885-9 290 +12% Jämsä 114-23% 18-46% 58-46 - 386-272 - 397-177 -27% 1 470-9% Kannonkoski 14 * <5 * <5 * <5 * 38-24 * 32-27 - 140 - Karstula 33-10 * 15 * 19 * 87-48 - 98-53 - 360 - Keuruu 62-11 * 21-20 - 193-159 - 211-165 +34% 840 +12% Kinnula 19 * <5 * 13 * 7 * 36-33 - 54 +64% 12-51% 180 - Kivijärvi 8 * <5 * 6 * 6 * 30-16 - 35 * 34 * 140 - Konnevesi 18 - <5 * 6 * 6 * 55-59 - 60-33 - 240 - Kuhmoinen 10 * <5 * 16 * <5 * 47-47 - 62-61 - 250 +25% Kyyjärvi 10 * <5 * 5 * 11 * 30-43 * 48 * 13 * 160 +43% Laukaa 155-20 - 54-57 - 402-221 - 248-106 - 1 260 - Luhanka 7 * <5 * <5 * <5 * 21 * 19 * 20-10 -45% 80 - Multia 10 * <5 * <5 * <5 * 27-17 - 67 +89% 47-180 - Muurame 97-14 - 17-16 - 163-22% 66-28% 95-55 - 520-10% Petäjävesi 31-6 * 8 * 8 * 83-58 - 63-77 +68% 330 - Pihtipudas 29-6 * 10 * 10 * 90-67 - 127 +69% 68-410 +27% Saarijärvi 44-32% 13-26 - 35 * 212-142 - 226 +33% 100-800 - Toivakka 19 - <5 * <5 * <5 * 52 * 25-44 * 10-61% 160 - Uurainen 38 - <5 * 11 * 17 * 38-47% 50-36 - 12-42% 210 - Viitasaari 47-9 * 25-12 - 133-105 - 220 +61% 112-660 +23% Äänekoski 147-25 - 55-74 - 492 +24% 254-334 - 234 +37% 1 620 +17% 30 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 31 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 32 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 33 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 27
Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 34 35 36 37 2010 2014. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 250-260 - 600 +16% 580 +28% 3 340 +12% 2 410 +12% 5 100 +26% 6 740 +20% 20 29 +18% 0 Hankasalmi 29-5 * 7 * 8 * 51-55 - 132-244 +34% 530 +27% Joutsa 15 - <5 * <5 * <5 * 56-40 - 157 +36% 207 +31% 490 +23% Jyväskylä 635 +14% 145-432 +14% 403 +33% 1 770 +21% 1 073 +13% 2 079 +29% 2 662 +25% 9 200 +22% Jämsä 78-13 - 21-17 - 202-16% 225-358 - 536-1 450-9% Kannonkoski 11 * <5 * <5 * <5 * 8-46% 15-55 +69% 45-140 - Karstula 19-5 * <5 * 9 * 26-42% 54-78 - 167 +31% 360 - Keuruu 31-9 * 18 * 7-98 - 102-249 - 450 +39% 960 +19% Kinnula 12 * <5 * <5 * <5 * 12-22 * 33-36 - 120 - Kivijärvi 9 * <5 * <5 * <5 * 5 * 15 * 36-36 - 100 - Konnevesi 10 * <5 * <5 * <5 * 39-43 - 59-87 - 240 - Kuhmoinen 6 * <5 * <5 * <5 * 12-44% 19-76 - 146-260 - Kyyjärvi 8 * <5 * <5 * <5 * 14-15 * 40 * 47-130 - Laukaa 103-13 - 20-20 - 233-144 - 223-316 - 1 070 - Luhanka <5 * <5 * <5 * <5 * 10 * <5 * 43 * 40-100 - Multia 7 * <5 * <5 * <5 * 17-14 * 48-85 - 170 - Muurame 57-6 * 9 * 20 * 140-50 -24% 140 +41% 143 +47% 570 +21% Petäjävesi 19-5 * 5 * 5 * 66-31 - 77-101 - 310 +23% Pihtipudas 15 - <5 * <5 * 9 * 47-61 - 157 +81% 123-420 +28% Saarijärvi 37-13 * 22 * 22 * 96-78 - 241-311 - 820 - Toivakka 5 * <5 * <5 * <5 * 12-52% 28-44 * 73-160 - Uurainen 28 - <5 * <5 * <5 * 33-27 - 55-69 - 220 - Viitasaari 37-6 * 14 * <5 * 86-76 - 174-302 +44% 700 +29% Äänekoski 80-28 * 36-39 - 307 +36% 220 +30% 550 +67% 517 +26% 1 780 +38% 34 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 35 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 36 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 37 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 28
7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET Tapaturmavammat aiheuttavat usein pitkäaikaista hoidontarvetta ja ketjuuntuneita hoitojaksoja. Seurauksena on merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Erityisesti vakavat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla, missä hoidon kustannukset ovat suuria. Vuonna 2011 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,0 vuorokautta 38 ja hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3605 39. Taulukossa 15 esitetään arvioita tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannuksista erikoissairaanhoidon osalta. Koska luvut perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin ne eivät suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia mutta antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Tietoa käytetystä laskentamenetelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 40 Näitä kustannustietoja käytettäessä on huomioitava, että huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Näistä kustannuksista ei kuitenkaan toistaiseksi ole saatavilla valtakunnallisesti luotettavaa tietoa. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2014. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 566 818 Koko alue 28 260 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Hankasalmi 729 Multia 300 Joutsa 671 Muurame 682 Jyväskylä 12 353 Petäjävesi 588 Jämsä 2 945 Pihtipudas 631 Kannonkoski 193 Saarijärvi 1 226 Karstula 472 Toivakka 215 Keuruu 960 Uurainen 285 Kinnula 177 Viitasaari 775 Kivijärvi 144 Äänekoski 2 238 Konnevesi 384 Kuhmoinen 670 Kyyjärvi 203 Laukaa 1 284 Luhanka 133 38 Rautiainen H, Pelanteri S, Rasilainen J (2012): Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL 12/2012. http://urn.fi/urn:nbn:fife2012121210293 39 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL Raportti 2014_003. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-079-5 40 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit 29
8 PALOTAPATURMAT Tässä osiossa tarkastellaan sellaisia savun, tulen tai liekkien 41 aiheuttamia tapaturmia, joiden seurauksen on ollut henkilön kuolema tai joutuminen vähintään sairaalan vuodeosastohoitoon (mukaan lukien päiväkirurginen hoito). Lisäksi kuvataan tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2005 2014 (kuvio 11). Suomessa tapaturmaisissa tulipaloissa kuolleiden määrä on vuosien 1952 2007 aikana vaihdellut 50:stä ja 140:een henkilöön 42. Tulipalojen vuoksi sairaalahoitoon joutuvien henkilöiden määrä on tulipaloissa menehtyneiden määrään verrattuna moninkertainen. Tulipaloissa kuolleiden ja loukkaantuneiden sekä loukkaantumisista seuranneiden hoitopäivien määrissä on huomattavia eroja iän ja sukupuolen mukaan. Tulipaloissa kuolee ja loukkaantuu huomattavasti useammin miehet kuin naiset. Avohoidossa hoidettavien tulipaloissa vammoja saaneiden henkilöiden määrä on huomattavasti suurempi kuin sairaalahoitoon joutuvien tulipalojen uhrien määrä. Luotettavaa tietoa avohoidossa hoidetuista tulipaloihin liittyvien tapaturmien hoidosta ei toistaiseksi ole saatavilla ja siksi ne eivät mukana tässä katsauksessa. 41 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 42 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007 2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 30
Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007 2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007 2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0 9 3 1.7 1 1,7 10 19 10 5.2 1 1,6 20 29 12 6.0 6 9,0 30 39 21 10.8 2 3,1 40 49 42 18.7 16 21,7 50 59 73 30.8 15 19,6 60 69 81 44.8 20 30,5 70 79 34 28.8 10 24,7 80 89 20 33.5 9 41,7 90+ 2 22.0 0 0,0 Yhteensä 299 18.8 80 14,9 Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2005 2014 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 104 53 157 10 19 305 54 359 20 29 386 72 458 30 39 368 79 447 40 49 502 145 647 50 59 572 205 777 60 69 384 207 591 70 79 238 151 389 80 89 131 130 261 90+ 9 29 38 Yhteensä 2 999 1 125 4 124 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2005 2014 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 436 144 580 10 19 2 269 222 2 491 20 29 2 331 471 2 802 30 39 3 234 467 3 701 40 49 5 021 1 280 6 301 50 59 5 936 2 323 8 259 60 69 4 571 2 561 7 132 70 79 3 074 1 715 4 789 80 89 1 613 958 2 571 90+ 130 236 366 Yhteensä 28 615 10 377 38 992 31
Hoitopäiviä 0 50 100 150 200 250 300 350 Hoitopäivät 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2005 2014. Lisätietoa palotapaturmista ja niiden ehkäisystä Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt ja pelastuslaki (STEP) on THL:n vuosina 2012 2016 toteuttama tutkimus- ja kehittämishanke. www.thl.fi/step Savusta, tulesta ja liekeistä vammautumisen terveyskustannukset tutkimuksen tuloksia Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Kokki E. Economic burden of fire-related deaths in Finland, 2000-2010: Indirect costs using a human capital approach. Burns. 2016;4:56-62. Haikonen K, Lillsunde PM, Vuola J. Inpatient costs of fire-related injuries in Finland. Burns. 2014;40:1754-60. Haikonen K, Lunetta P, Lillsunde PM, Sund R.Methodological challenges in using the Finnish Hospital Discharge Register for studying firerelated injuries leading to inpatient care. BMC Med Inform Decis Mak. 2013;13:36. Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Lounamaa A, Vuola J. Fire-related injuries with inpatient care in Finland: a 10-year nationwide study. Burns. 2013;39:796-802. 32
Tapaturmat-verkkosivusto www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen. 33