Tavoitekaupunki Helsingin liikkumisen kehittämisohjelman työpaja Laiturilla 14.5.2013 YHTEENVETO TYÖPAJAN TULOKSISTA 20.5.2013
Työpajan tavoitteet Helsingin liikkumisen kehittämisohjelmaan kootaan eri hallintokuntien näkemykset liikennejärjestelmän tavoitteista ja niiden toteuttamisesta. Näin kehittämisohjelma saadaan palvelemaan mahdollisimman laajasti yhteisiä tavoitteita. 8.5. järjestetyn työpajan tavoite oli laatia yhdessä keskeiset tavoitealueet Helsingille. Työpajaan osallistuvien mielikuvia ja painotuksia liikkumisen ja kaupunkiympäristön eri osatekijöiden välillä selvitettiin osallistavan, avoimen ja pohtivan suunnittelun menetelmiä soveltaen. Työpajaan oli kutsuttu edustajia kaupungin eri virastoista (KSV, HKR, HKL, Ympäristökeskus, TASKE). Työpajassa kuultiin alustuksena pohdintoja Tukholman liikkumisen strategiasta. Helsingin strategiaa vahvistavia tavoitteita arvioitiin ja priorisoitiin pienryhmissä Tavoitekaupunki työskentelyn avulla. Sen lopputuloksena syntyi yhteisesti koostettu valikoima Helsingille sopivia liikkumisen kehittämisohjelman tavoitteita.
Osallistujat Kaupunkisuunnitteluvirasto Rikhard Manninen Susa Tulikoura Crista Toivola Ville Lehmuskoski Katariina Baarman Heikki Palomäki Pekka Nikulainen Tuukka Linnas Timo Piepponen Marko Mäenpää Leena Silfverberg Taneli Nissinen Marek Salermo Mikko Uro Juha-Pekka Turunen Maija Mattila Matti Kivelä Lauri Kangas Hanna Strömmer Rakennusvirasto Peppi Sala-Sorsimo Juha Väätäinen Helena Ström Anni Tirri Jenna Ikonen Helsingin kaupungin liikennelaitos-liikelaitos (HKL) Artturi Lähdetie Talous- ja suunnittelukeskus Marko Karvinen Max Takala Minna Maarttola Ympäristökeskus Jukka-Pekka Männikkö Outi Väkevä Konsulttiryhmä Juhani Bäckström, Trafix Kimmo Rönkä, Movense Kari Lautso, WSP Mari Siikonen, WSP Reetta Putkonen, WSP Minna Raatikka, WSP Tilaisuuden vetäjinä toimivat Reetta Putkonen ja Mari Siikonen, jotka vastasivat myös työpajan suunnittelusta.
Ohjelma 9:00 Orientoituminen ja aamupala Hankkeen esittely Ideointiin inspiroivan aineiston esittely Ryhmiin jako ja työskentelyn ohjeistus Lauri Kangas KSV:stä esitteli Tukholman liikkumisen strategian. Kari Lautso, Kimmo Rönkä ja Juhani Bäckström (yhdessä Seppo Vepsäläisen kanssa) konsulttiryhmästä reflektoivat Tukholman liikkumisstrategian tavoitteiden soveltuvuutta Helsinkiin. Työpajan osallistujat kirjasivat näkemyksiään, jotka kerättiin talteen. 10:00 Ryhmätyönä Tavoitekaupunki Tavoitekaupungin osat Omistajuus Ristiriitojen tunnistaminen Esimerkkitavoitteita Helsinkiä koskevista strategioista ja ohjelmista. Lisäksi esimerkkejä Ruotsista. 6 ryhmää valitsi aineistosta ne 10 tavoitetta, jotka vastasivat parhaiten kysymykseen: Mitkä tavoitteet yhdessä muodostavat TAVOITEKAUPUNGIN, jonka Helsingistä haluamme? 11:30 Yhteenveto ja keskustelu Yhteinen kaupunki Tärkeimmät tavoitteet ja vastuunjako Mitä seuraavaksi? Kolmen tärkeimmäksi valitun tavoitteen osalta pohdittiin toteuttamisen vastuutahoja. Yhteistä tavoitteiden kokoelmaa täydennettiin vielä puuttuvilla tavoitelauseilla. Yhteiskeskustelussa pohdittiin lopuksi, mitkä esille nostetuista tavoitteista saattavat olla ristiriidassa keskenään. 12:00 Työskentely päättyy
Tukholman strategian reflektointi Lauri Kangas esitteli Tukholman liikkumisen strategian ja asiantuntijaryhmä reflektoi sitä suhteessa Helsinkiin. Linkki: Tukholman liikkumisen strategia Alustusten aikana kerättiin osallistujien ajatuksia ja huomioita. Niitä nousi esiin monialaisesti koskien suunnittelukäytäntöjä, resursseja, politiikkaa, kestävää kehitystä, katutilaa.. Lista huomioista on tämän dokumentin liitteenä.
Yhteisen kaupungin tavoitteet
Autoliikenteen verkolla liikenne ohjataan hierarkkisesti. Kantakaupungin ja aluekeskusten viihtyisyyttä vahvistetaan rajoittamalla autoliikennettä keskusta-alueilla ja jakamalla katutilaa käyttötarkoituksen ja kapasiteettitehokkuuden mukaan. Kaupunkikeskustat suunnitellaan kävelyn ja katuympäristöjen viihtyisyyden ehdoilla. Julkinen ulkotila houkuttelee liikkumaan kestävästi: "talojen ulkopuoli on kaupungin sydän - ei vain keskustoissa. Kaupunkitila ja elävät kadut. Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen optimoidaan kokonaisuuden näkökulmasta. Kaupunkilaisilla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa työpaikat ja palvelut riippumatta auton omistuksesta, tulotasosta tai asuinalueen sijainnista. Parannetaan merkittävien palvelu- ja työpaikkakeskusten kokonaissaavutettavuutta. Liikennejärjestelmä vastaa ilmastotavoitteisiin. Tärkeimmiksi valitut tavoitteet Asetetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta nostavat liikennehankkeet etusijalle. Kulkutapojen yhteistyö on saumatonta ja edistetään sujuvia matkaketjuja. Joukkoliikenne on aluekeskustojen välillä yhtä kilpailukykyinen kulkutapa kuin henkilöauto. Saavutettavuus kestävillä liikennemuodoilla nostetaan kilpailukykyiseksi autoliikenteen saavutettavuuden kanssa.
Muita tavoitteita (maininta enemmän kuin yhdeltä ryhmältä) Pysäköintipolitiikalla vaikutetaan autoliikenteen kysyntään ja autonomistukseen. Kaupunkilaiset kokevat liikkumisen turvalliseksi. Liikennesuunnittelun valinnoilla vähennetään liikenteen päästöjä ja meluhaittoja. Matka-aikojen tulee olla ennustettavia kaikilla kulkutavoilla Liikennejärjestelmän kehityksestä muodostetaan taloudelliset reunaehdot huomioiva pitkän tähtäimen näkemys Liikennehankkeiden arviointia kehitetään ottamaan huomioon kaupunkien tarpeet (esim. sosiaaliset vaikutukset, vaikutukset maankäyttöön ja kiinteistökehitykseen, luotettavuuteen) Joukkoliikenteen runkolinjaston keskinopeus (sisältäen pysäkkiajat) kasvaa erityisesti keskustoissa Pyöräilyverkostosta tehdään jatkuva Asetetaan raideliikenne ensisijaiseksi joukkoliikennemuodoksi runkoyhteyksillä
Omistajuus
Ryhmien tuli määritellä sydäntarraan tavoitteista vastaava/ vastaavat virastot. KSV oli mukana omistajana kaikissa tavoitteissa. Yhteistyö HSL:n kanssa nousi isoon rooliin. Omistajuutta oli haasteellista määritellä yksinään seuraaville tavoitteille: Kaupunkilaisilla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa työpaikat ja palvelut riippumatta auton omistuksesta, tulotasosta tai asuinalueen sijainnista Saavutettavuus kestävillä liikennemuodoilla nostetaan kilpailukykyiseksi autoliikenteen saavutettavuuden kanssa
HKR Julkinen ulkotila houkuttelee liikkumaan kestävästi (myös rakennusvalvonnan vastuulla) Kaupunkitila ja elävät kadut Liikennejärjestelmä vastaa ilmastotavoitteisiin Saavutettavuus kestävillä liikennemuodoilla nostetaan kilpailukykyiseksi autoliikenteen saavutettavuuden kanssa Kaupunkikeskustat suunnitellaan kävelyn ja katuympäristöjen viihtyisyyden ehdoilla Muut sidosryhmät (poliitikot, asukkaat) Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen optimoidaan kokonaisuuden näkökulmasta Kaupunkitila ja elävät kadut Asetetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta nostavat liikennehankkeet etusijalle Saavutettavuus kestävillä liikennemuodoilla nostetaan kilpailukykyiseksi autoliikenteen saavutettavuuden kanssa HSL Liikennejärjestelmä vastaa ilmastotavoitteisiin Kulkutapojen yhteistyö on saumatonta ja edistetään sujuvia matkaketjuja Joukkoliikenne on aluekeskustojen välillä yhtä kilpailukykyinen kulkutapa kuin henkilöauto Ohjataan liikenteen kasvu kokonaan kestäviin liikkumismuotoihin Parannetaan merkittävien palveluja työpaikkakeskusten kokonaissaavutettavuutta
Ristiriidat ja vapaa sana
Tavoitteiden väliset ristiriidat Tavoite # 1 Tavoite # 2 Kommentteja Kehitetään autoliikenneverkkoa kaupungin alueella puumaisesta verkostomaiseksi Kaupunkikeskustat suunnitellaan kävelyn ja katuympäristöjen viihtyisyyden ehdoilla Keskustan läpiajo saa olla max x% liikenteestä Autoliikenteen verkolla liikenne ohjataan hierarkkisesti Pääkatujen ja -väylien sujuvuus autoliikenteelle varmistetaan Matkailuliikenteen toimintaedellytysten kehittäminen (bussit, risteilijät) Verkkomainen rakenne ei tarkoita, etteikö ohjaus tapahtuisi katuhierarkian mukaan. Verkkomainen rakenne suosii tiiviin keskustan laajentumista. Tärkeää on määritellä, mikä sujuvuuden taso on riittävä autoliikenteelle Mitkä ovat matkailun keskeisimmät reitit? Voiko keskustan saavuutta muuten?
Vapaa sana Ympäristötavoitteet ovat sisällä monissa tavoitteissa, joka kuvastaa sitä, että ollaan tavoittelemassa kestävää kaupunkia ympäristön kannalta Yhteistyö ja virastorajat ylittävä työskentely ja sitouttaminen on tämän ohjelman ja sen tavoitteiden perusta ja paras anti. Enemmän tulisi nostaa terveyshyötyjen potentiaali ja tärkeyttä. Yrittäjiltä tulee paljon palautetta työmaiden aiheuttamista haitoista, näiden minimointi on kaikkien Helsingissä liikkuvien etu. Vahva priorisointi ja yhdessä tehdyt rohkeat linjan vedot ovat suunta johon Helsingin tulisi pyrkiä. Tavoitteet tulisi muotoilla niin, että ne ovat yksiselitteisiä ja mitattavissa.
SEURAAVA ASKEL Seuraavaksi nämä tärkeimmäksi nostetut tavoitteet konkretisoidaan yksiselitteisiksi toimenpiteiksi. TERVETULOA! TAVOITTEISTA TOTTA työpaja 10.6 1. Mitä, jos tavoite toteutuu? Mitä saavutetaan? 2. Miten tavoitteisiin päästään yhteistyössä? 3. Mitä, jos näin ei toimita?
Liitteet: - Lähtökohtana olleet tavoitelauseet - Lista osallistujien huomioista ja ajatuksista, joita Tukholman liikkumisen strategian esittely herätti
Tavoitelauseet (1/5) 1 Parannetaan merkittävien palvelu- ja työpaikkakeskusten kokonaissaavutettavuutta 2 Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen optimoidaan kokonaisuuden näkökulmasta 3 Kaupunkilaisilla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa työpaikat ja palvelut riippumatta auton omistuksesta, tulotasosta tai asuinalueen sijainnista 4 Pysäköintipolitiikalla vaikutetaan autoliikenteen kysyntään ja autonomistukseen 5 Luovutaan autopaikkojen miniminormeista 6 Katu- ja tieverkon kapasiteetti (henkilöitä per tunti) kasvaa ruuhkaliikenteessä suhteessa enemmän kuin väestö 7 Pääkatujen ja -väylien sujuvuus autoliikenteelle varmistetaan 8 Matka-aikojen tulee olla ennustettavia kaikilla kulkutavoilla 9 Varmistetaan liikennejärjestelmän toimivuus ja kaupunkitilan viihtyisyys myös talviaikana
Tavoitelauseet (2/5) 10 Kaupunkilaiset kokevat liikkumisen turvalliseksi 11 Liikennejärjestelmän turvallisuus asetetaan sujuvuuden edelle 12 Liikennejärjestelmä suunnitellaan heikoimman mukaan (lapset, iäkkäät, vammaiset ym.) 13 Liikennejärjestelmä vastaa ilmastotavoitteisiin 14 Liikenteen päästöt eivät heikennä ilmanlaatua 15 Liikenteen ympäristömelulle ei altistu uusia asukkaita 16 Liikennesuunnittelun valinnoilla vähennetään liikenteen päästöjä ja meluhaittoja
Tavoitelauseet (3/5) 17 Pyritään vaikuttamaan liikenteen kysyntään ja suuntautumiseen muilla keinoin ennen investointeja 18 Liikennejärjestelmän kehityksestä muodostetaan taloudelliset reunaehdot huomioiva pitkän tähtäimen näkemys 19 Eri liikennemuotojen verkot suunnitellaan vuorovaikutuksessa ja nähdään myös vaihtoehtoina toisilleen 20 Liikenteen ulkoiset vaikutukset käsitellään kiinteänä osana suunnittelua 21 Liikennehankkeiden arviointia kehitetään ottamaan huomioon kaupunkien tarpeet (esim. sosiaaliset vaikutukset, vaikutukset maankäyttöön ja kiinteistökehitykseen, luotettavuuteen) 22 Suunnitellaan liityntäpysäköintiä yhteistyössä kaupallisten toimijoiden kanssa
Tavoitelauseet (4/5) 23 Minimoidaan liikenteelle varattujen alueiden pinta-ala 24 Kehitetään autoliikenneverkkoa kaupungin alueella puumaisesta verkostomaiseksi 25 Autoliikenteen verkolla liikenne ohjataan hierarkkisesti 26 Kaupunkikeskustat suunnitellaan kävelyn ja katuympäristöjen viihtyisyyden ehdoilla 27 Kantakaupungin ja aluekeskusten viihtyisyyttä vahvistetaan rajoittamalla autoliikennettä keskusta-alueilla ja jakamalla katutilaa käyttötarkoituksen ja kapasiteettitehokkuuden mukaan 28 Kaupunki avautuu julkiseen tilaan 29 Kansainvälinen ja yliseudullinen tavaraliikenne on sujuvaa eikä aiheuta haittaa asukkaille 30 Keskusta-alueilla jakeluliikenteen haitat minimoidaan
Tavoitelauseet (5/5) 31 Asetetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta nostavat liikennehankkeet etusijalle 32 Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn sujuvoittamiseen investoidaan enemmän kuin henkilöautoilun kapasiteetin lisäämiseen 33 Ohjataan liikenteen kasvu kokonaan kestäviin liikkumismuotoihin 34 Kulkutapojen yhteistyö on saumatonta ja edistetään sujuvia matkaketjuja 35 Saavutettavuus kestävillä liikennemuodoilla nostetaan kilpailukykyiseksi autoliikenteen saavutettavuuden kanssa 36 Joukkoliikenne on aluekeskustojen välillä yhtä kilpailukykyinen kulkutapa kuin henkilöauto 37 Jalankulkuverkostosta tehdään jatkuva 38 Jalankulkuympäristö on esteetön 39 Pyöräilyverkostosta tehdään jatkuva 40 Pyöräilyjärjestelmä varmistaa hyvät lähiliikkumismahdollisuudet aluekeskustoissa ja sujuvat yhteydet aluekeskusten välillä 41 Asetetaan raideliikenne ensisijaiseksi joukkoliikennemuodoksi runkoyhteyksillä 42 Joukkoliikenne on keskeinen kulkutapa kaikkina kellonaikoina 43 Autonomistus vähenee 44 Joukkoliikenteestä tehdään sisääntulo-väylien ensisijainen liikennemuoto 45 Joukkoliikenteen runkolinjaston keskinopeus (sisältäen pysäkkiajat) kasvaa erityisesti keskustoissa
Tukholman liikkumisen strategian esittely / huomiot