11.10.2017 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Opetus- ja kulttuuriministeriön vastine kirjallisiin asiantuntijalausuntoihin (HE 72/2017 vp) Opetus- ja kulttuuriministeriö kiittää mahdollisuudesta antaa vastine hallituksen esityksen 72/2017 valiokuntakäsittelyn yhteydessä annettuihin asiantuntijalausuntoihin. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että lausunnoissa suhtaudutaan lakiehdotukseen lähtökohtaisen myönteisesti ja myös lausunnoissa on laajalti yhdytty ministeriön käsitykseen ehdotetulla lailla saavutettavista hyödyistä. Niin ikään lausunnoissa on nostettu esiin useita tärkeitä huomioita, joita on syytä vielä tässä vaiheessa kommentoida ja täsmentää. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa lausuntonaan seuraavaa, ottaen huomioon lisäksi hallintovaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan lausunnot asiassa (HaVL 29/2017vp ja PeVL 31/2017 vp). Tietojärjestelmien yhteentoimivuus ja tietoturva Hallituksen esityksen keskeisenä tavoitteena on sujuvoittaa kansalaisten asiointia viranomaisten kanssa sekä tehostaa viranomaisten toimintaa ja parantaa kansalaisille tarjottavien palveluiden laatua. Jotta näihin tavoitteisiin voidaan päästä, on keskeistä huolehtia muun muassa yhtenäisistä tietomalleista ja eri tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta. Opetushallitus vastaa uuden perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon, oppijanumerorekisterin sekä opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun kehittämisestä ja ylläpidosta (ns. Koski-palvelu). Opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun asianmukainen toiminta edellyttää yhteentoimivuutta palvelun tietolähteinä toimivien rekistereiden ja tietovarantojen kanssa. Opetushallitus huolehtii tästä yhteistyössä rekistereiden ja tietovarantojen ylläpitäjien kanssa. Hallinnon yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen sekä sähköisen asioinnin tukipalvelujen hyödyntämistä selvitetään osana lain toimeenpanoa yhdessä valtiovarainministeriön ja Väestörekisterikeskuksen kanssa. Mainittuja palveluja tullaan hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettavien tietojen yhdenmukaisuuden ja yhteensopivuuden varmistamiseksi Opetushallitus antaisi lakiehdotuksen 6 :n mukaisesti määräykset tallennettavien tietojen tietorakenteista. Pykälän perustelujen mukaan mainittuja määräyksiä valmisteltaessa tulisi tarvittavin tavoin olla yhteistyössä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhteistyön merkitystä korostetaan tältä osin hallintovaliokunnan lausunnossa sekä myös useissa asiantuntijalausunnoissa. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö pitää keskeisenä, että valmisteltaessa uusia tietojärjestelmiä huolehditaan riittävästä tietoturvan tasosta. Koski-palvelun arkkitehtuurille ja tekniselle toteutukselle on Opetushallituksessa tehty kaksi tietoturva-auditointia, jossa on huomioitu tärkeimmät tietoturva-uhat ja niihin varautuminen. Auditointien havaintojen pohjalta palveluun on tehty tarvittavia muutoksia. Tietoturva-auditointeja on tarkoitus tehdä säännöllisesti myös jatkossa.
Tietovarantojen tietosisällön kattavuus ja hankkeen vaiheistus Ehdotetun lain mukaiset tietovarannot ja rekisterit eivät pitäisi sisällään kaikkea julkisen valvonnan alaista koulutusta ja tutkintoja. Tässä vaiheessa ehdotetun lain ulkopuolella ovat esimerkiksi Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetussa laissa (1463/2007) tarkoitettu opetus, taiteen perusopetus, vapaa sivistystyö ja muiden ministeriöiden hallinnonaloille kuuluvat koulutukset. Ehdotetun lain sisältö perustuu tältä osin hankkeen ohjausryhmän tekemiin linjauksiin valmisteluhankkeen vaiheistuksesta. Valmisteluhankkeen ohjausryhmän toimikausi jatkuu ainakin vuoden 2018 loppuun saakka. Hankkeen jatkovalmistelussa tullaan arvioimaan tietosisältöjen laajentamista seuraavissa vaiheissa ja tähän liittyvien lakimuutosten tarvetta. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon ehdotetut tietosisällöt eivät myöskään ole kaikilta osin kattavia esimerkiksi koulutuksen arvioinnin ja tilastoinnin tietotarpeiden näkökulmasta, kuten asiantuntijalausunnoissa on tuotu esiin. Lainvalmistelun yhteydessä on arvioitu tarkoin perustuslain ja henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädännön asettamia vaatimuksia ehdotettavalle lainsäädännölle. Valmistelussa on päädytty käyttötarkoituksen sellaiseen määrittelyyn, joka perustuu keskeisesti henkilön omia opintotietojaan koskeviin käyttötarpeisiin ja tietovarantoon tallennettavat tiedot on määritelty ja rajattu tällä perusteella. Arviointia ja tilastointia koskevat tietotarpeet puolestaan määräytyvät sen mukaan, minkälaisia arviointeja ja tilastoja asianomaiset viranomaiset päättävät toteuttaa, ja tarvittavat tiedot kerätään tällä perusteella tapauskohtaisesti. Perustettavan tietovarannon tietoja voitaisiin kuitenkin hyödyntää siinä määrin kuin mahdollista myös arvioinnin ja tilastoinnin tietotarpeisiin, mikä pienentää opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tiedonkeruun taakkaa näiltäkin osin. Myös perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon tietosisällön kattavuutta on mahdollista edelleen arvioida hankkeen jatkovalmistelussa. Historiatietojen tallentaminen Ehdotetun 32 :n siirtymäsäännöksen mukaan perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettaisiin tiedot lain voimaantullessa oppilaana tai opiskelijana olevien henkilöiden opinnoista sekä vuonna 2017 suoritetuista ammatillisista perustutkinnoista. Siirtymäsäännöksillä on tarkoitus turvata tietovarannon alkuvaiheen riittävän kattava tietosisältö, sillä tietotarpeiden voidaan arvioida painottuvan viimeaikaisimpiin tietoihin. Toisaalta opetuksen ja koulutuksen järjestäjien työtaakkaa ja tietojen laatua koskevista syistä tietojen tallentamisvelvollisuutta ei ole ehdotettu ulotettavan tätä pidemmälle menneisyyteen. Kaiken tietovarantoon tallennettavan tiedon on oltava yhteismitallista ja yhtä luotettavaa, jotta sitä voidaan hyödyntää eri prosesseissa. Useissa asiantuntijalausunnoissa on kuitenkin ehdotettu, että myös tätä vanhempia tietoja tulisi voida tallentaa perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun kautta luovutettavaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää mahdollisena ja perusteltuna Opetushallituksen ehdotusta, jonka mukaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjät voisivat halutessaan siirtää perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon myös sähköisesti saatavilla olevia vanhempia opintosuoritus- ja opiskelutietoja. Esimerkiksi AMKE ry:n lausunnossa on viitattu tämän aiheuttamaan työmäärään. Edellytyksenä tulisikin olla, että tällainen tietojen tallentaminen on opetuksen ja koulutuksen järjestäjille vapaaehtoista. Lisäksi Opetushallituksen tulisi antaa ehdotetun lain 6 :n mukaiset määräykset tallennettavien tietojen tietorakenteista.
Tietojärjestelmien hyödyt ja kustannukset Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon sekä opintoja tutkintotietojen luovutuspalvelun avulla opinto- ja tutkintotietojen käyttöä ja luovuttamista voitaisiin sujuvoittaa, tehostaa ja automatisoida nykytilaan verrattuna. Tämän arvioidaan vähentävän tietovarantojen erilaisten toteuttamisratkaisujen ja toimintojen sekä ylläpito- ja kehittämistyön määrää minkä arvioidaan tuottavan keskipitkällä aikavälillä kustannushyötyjä koulutuksen ja opetuksen järjestäjille sekä muille viranomaisille. Lisäksi taloudellisia hyötyjä syntyisi siitä, että tarvittavien tietojen manuaalista keruuta ja käsittelyä voitaisiin vähentää. Tämä lisäisi toimintaprosessien tehokkuutta. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien osalta työaikaa säästyisi viranomaisten tietopyyntöjen kohdistuessa ensisijaisesti Opetushallituksen ylläpitämään palveluun, ei opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Virkailijoiden ja opettajien työaikaa vapautuu selvitysten ja asiakirjojen pyytämisestä, keräämisestä, toimittamisesta ja muusta käsittelystä muihin tehtäviin esimerkiksi osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koskevissa asioissa. Kustannussäästöjä alkaa kertyä, kun perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen valtakunnallinen tietovaranto sekä opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelu otetaan käyttöön ja säästöpotentiaalin voidaan arvioida lisääntyvän kun tietojen siirto vakiintuu ja tietojen määrän kattavuus kasvaa. Suurimmalle osalle opetuksen ja koulutuksen järjestäjistä ei arvioida aiheutuvan ylimääräisiä integroitumiskustannuksia perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon perustamisesta. Tarpeelliset tiedonsiirtorajapinnat ovat pääosin olemassa ja riippuen siitä, minkälaisia sopimuksia koulutustoimijoiden ja oppilashallintojärjestelmien toimittajien välillä on tehty, voidaan vaaditut integraatiot oppilashallintojärjestelmiin suurelta osin toteuttaa ennalta sovittujen järjestelmäpäivitysten yhteydessä. Tietojärjestelmien ylläpitokustannukset katetaan niiden kehittämisestä ja käytöstä hyötyviltä tahoilta. Perustettavien tietojärjestelmien ylläpitorahoitusta koskevat määrärahasiirrot sisältyvät vuosia 2016 2019 koskevaan valtiontalouden kehyspäätökseen ja vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Perusteltua on, että tietojärjestelmien ylläpitokustannukset katetaan niiden kehittämisestä ja käytöstä hyötyviltä tahoilta, koska opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelu ei ole tarkoitettu vain opetushallinnon hyödynnettäväksi. Hankkeen valmistelussa on oltu yhteistyössä keskeisten tiedon hyödyntäjien kanssa. Yhteistyötä on välttämätöntä edelleen jatkaa muun muassa Tilastokeskuksen lausunnoissa esitetyllä tavalla. Opetushallitus ei kuitenkaan vastaa siitä, miten eri viranomaistahot hyödyntävät opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun avulla luovutettavia tietoja tai millaisia tietojärjestelmiä ne ylläpitävät omassa toiminnassaan. Oppijanumero Ehdotetun lain 3 :n mukaan oppijanumero on henkilölle annettava pysyvä tunnus, jota käytetään henkilön yksilöintiin tallennettaessa, käsiteltäessä ja luovutettaessa laissa tarkoitettuja tietoja. Tallennettaessa henkilöstä ensimmäistä kertaa tässä laissa tarkoitettuja tietoja, tiedon tallentajan tulee kysyä Opetushallitukselta henkilön oppijanumero. Jos henkilöllä ei ole oppijanumeroa, tulee Opetushallituksen luoda oppijanumero. Siirtymäsäännösten mukaan poiketen siitä, mitä lain 3 :n 2 momentissa säädetään, oppijanumero voidaan opetuksen tai koulutuksen järjestäjän taikka korkeakoulun pyynnöstä antaa oppilaalle tai opiskelijalle, joka on oppilaana tai opiskelijana 1 päivänä lokakuuta 2017 tai sen jälkeen. Opetushallitus esittää lausunnossaan, että siirtymäsäännöksistä poistettaisiin oppijanumeron myöntämiseen liittyvä rajaus ja toimittaisiin varsinaisen pykälän mukaisesti. Tämä selkeyttäisi oppijanumeron käyttöön liittyvää prosessia.
Lisäksi CSC - Tieteen tietotekniikan keskus oy:n lausunnossa todetaan: Oppijanumero on hyvä ottaa käyttöön kattavasti myös taaksepäin historiaan ja tuoda ehdotetun mukaisesti kaikki rekisteröidyt oppijat oppijanumeron piiriin. CSC painottaa, että numeron käyttöönotto tulee mahdollistaa taaksepäin, ei velvoittaa. Rekisterinpitäjät voisivat ulottaa oppijanumeron tarvittaessa ja mahdollisuuksiensa mukaisesti pidemmälle kuin mihin säätämällä huonoimman mukaan mennessä pystyy. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa ehdotetun 3 :n tarkoituksena olevan, että velvollisuus oppijanumeron käyttämiseen koskisi ehdotetun lain nojalla tietovarantoihin ja rekistereihin tallennettavia tietoja. Siirtymäsäännöksellä puolestaan pyritään siihen, että oppijanumeroita voitaisiin ryhtyä antamaan jo ennen lain voimaantuloa, mikä sujuvoittaisi oppilaita ja opiskelijoita koskevien tietojen tallentamista laissa tarkoitettuihin rekistereihin ja tietovarantoihin lain tullessa voimaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää mahdollisena ja perusteltuna säännösten tarkentamista siten, että oppijanumeroita voitaisiin myöntää myös sellaisille henkilöille, joista on tallennettu tietoja opiskelijavalintarekisteriin, korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon tai ylioppilastutkintorekisteriin ennen ehdotetun lain voimaantuloa. Tämän tulisi kuitenkin olla rekisterinpitäjille vapaaehtoista. Hallintovaliokunta kiinnittää lausunnossaan 29/2017 vp huomiota siihen, että ehdotettu 3 ei sisällä säännöstä siitä, mikä taho toimii oppijanumerorekisterin rekisterinpitäjänä. Hallintovaliokunta toteaa säännöksen olevan korjattavissa esimerkiksi muuttamalla ilmaisu "ylläpitää" muotoon "pitää". Opetus- ja kulttuuriministeriö kannattaa tätä korjausta 3 :n 3 momenttiin. Oppijanumerorekisterin rekisterinpitäjänä on tarkoitus olla Opetushallitus. Uuden tietovarannon käyttötarkoitus Opetus- ja kulttuuriministeriö kannattaa hallintovaliokunnan lausuntoon (s. 5) sisältyvää ehdotusta lain 4 :n 1 ja 2 momentin muotoilusta mainitussa lausunnossa sekä oikeusministeriön asiantuntijalausunnossa esitetyin perustein. Ehdotetun lain suhde EU:n tietosuoja-asetukseen Erityisesti tietosuojavaltuutetun lausunnossa on esitetty huomioita ehdotetun lain suhteesta EU:n tietosuojaasetukseen (EU 2016/679), jota sovelletaan 25 päivästä toukokuuta 2018 lukien. EU:n tietosuoja-asetuksen 5 artiklassa säädetään henkilötietojen käsittelyn yleisistä periaatteista. Artiklan 5 kohdan mukaan henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten ( säilytyksen rajoittaminen ). Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon tietojen säilytysaikaa on arvioitu 11 :n perusteluissa sekä esityksen säätämisjärjestysperusteluissa perustuslakivaliokunnan asiaa koskevan lausuntokäytännön kannalta. Myös opiskelijavalintarekisterin säilytysaikaa koskevia säännöksiä on ehdotettu voimassa olevaan lakiin nähden täsmennettäväksi. Esityksen lähtökohtana on opintosuoritus- ja tutkintotietojen pysyvä säilyttäminen. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa 31/2017 vp on lisäksi kiinnitetty huomiota siihen, että lakiehdotukseen ei sisälly säännöksiä tietojen poistamisesta henkilön kuoleman jälkeen. Valiokunnan mielestä sivistysvaliokunnan on syytä arvioida kunkin tiedon osalta pysyvän tallettamisen tarvetta myös rekisteröidyn kuoleman jälkeen ja tarvittaessa täydentää sääntelyä. Hallituksen esityksessä on päädytty pääosin opintosuoritus- ja tutkintotietojen pysyvään säilyttämiseen, kuten voimassa olevassa lainsäädännössäkin. Mikäli tästä poikettai-
siin, tulisi selvittää tietojen arkistointiin liittyviä lainsäädännöllisiä ja teknisiä näkökohtia muun muassa tieteellisen tutkimuksen intressien kannalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää, että asiaa voidaan arvioida osana hankkeen jatkovalmistelua. Ehdotetussa laissa tarkoitettu henkilötietojen käsittely perustuu yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan, eli käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Toissijaisesti voi tulla kyseeseen mainitun kohdan e alakohta (käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi). Artiklan 3 kohdan mukaan tällaisen käsittelyn perustasta on säädettävä joko unionin oikeudessa tai rekisterinpitäjään sovellettavassa jäsenvaltion lainsäädännössä. Käsittelyn tarkoitus määritellään kyseisessä käsittelyn oikeusperusteessa tai, 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetussa käsittelyssä, sen on oltava tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi. Kyseinen käsittelyn oikeusperuste voi sisältää erityisiä säännöksiä, joilla mukautetaan tämän asetuksen sääntöjen soveltamista, muun muassa: yleisiä edellytyksiä, jotka koskevat rekisterinpitäjän suorittaman tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta; käsiteltävien tietojen tyyppiä; asianomaisia rekisteröityjä, yhteisöjä joille ja tarkoituksia joihin henkilötietoja voidaan luovuttaa; käyttötarkoitussidonnaisuutta; säilytysaikoja; sekä käsittelytoimia ja -menettelyjä. Ehdotetussa laissa säädettäisiin mainituista seikoista yksityiskohtaisesti, mukaan lukien eri viranomaistahojen tehtävistä tietojen käsittelyssä ja erityisesti luovuttamisessa. Asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltion lainsäädännön on lisäksi täytettävä yleisen edun mukainen tavoite ja oltava oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden. Lakiesityksen tavoitteita on kuvattu edellä. Lisäksi asetuksen 4 artiklan 7 kohdassa rekisterinpitäjän määritelmän yhteydessä todetaan, että milloin henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot määritellään unionin tai jäsenvaltioiden lainsäädännössä, rekisterinpitäjä tai tämän nimittämistä koskevat erityiset kriteerit voidaan vahvistaa unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. Henkilötietojen käsittelyperustetta koskien opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa lisäksi, että perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon käyttötarkoitus ei ole opetuksen ja koulutuksen järjestäminen. Tietovarantoon tallennettavien tietojen osalta rekisterinpitäjänä toimiminen onkin hahmotettava erillisenä lakisääteisenä tehtävänä suhteessa varsinaiseen opetuksen ja koulutuksen järjestämistehtävään ja siitä johtuvaan oppilas- ja opiskelijarekisterin pitoon. Paikallisia oppilas- ja opiskelijarekistereitä sekä perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnallista tietovarantoa pidetään eri tarkoituksia varten, vaikka niiden tietosisällöt ovat osin päällekkäisiä. Ehdotetun lain mukaisessa henkilötietojen käsittelyssä on 25.5.2018 lukien noudatettava myös yleisen tietosuoja-asetuksen III luvun mukaisia rekisteröidyn oikeuksia koskevia säännöksiä, jotka koskevat muun muassa rekisteröidylle toimitettavia tietoja, rekisteröidyn oikeutta saada pääsy tietoihin sekä oikeutta virheellisten tietojen oikaisemiseen. Ehdotetuilla säännöksillä ei tosiasiallisesti laajennettaisi perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettavaksi ehdotettuja tietoja koskevia tiedonsaantioikeuksia voimassa olevan lainsäädännön mukaisista. Nykyisin mainittuja tietoja käsitellään ja luovutetaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjien paikallisista rekistereistä. Laissa ei tältä osin lueteltaisi nimeltä tahoja, joille tietoja voidaan luovuttaa, vaan viranomaisen tiedonsaantioikeus määräytyisi kyseistä viranomaista koskevan lainsäädännön ja sille säädettyjen tehtävien mukaan. Poikkeuksena tästä on Koulutusrahasto, joka on työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, eikä näin ollen ole viranomainen. Sen oikeudesta saada tietoja tietovarannosta säädettäisiin erikseen, mutta myös Koulutusrahaston tiedonsaantioikeus perustuisi sitä koskevaan lainsäädäntöön. Selvyyden vuoksi säädettäisiin vielä erikseen, että salassa pidettäviä tietoja voitaisiin luovuttaa tietovarannosta vain jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen laissa erikseen nimenomaisesti säädetään. Lisäksi tietoja voitaisiin luovuttaa henkilön suostumuksen nojalla. Myöskään opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelua koskevilla säännöksillä ei laajennettaisi viranomaisten tai muiden
tahojen tiedonsaantioikeuksia. Opetushallituksella ei palvelun kautta tapahtuvissa luovutuksissa olisi merkittävää asiallista harkintavaltaa sen suhteen, luovutetaanko pyydetyt tiedot vai ei. Ehdotetun luovutustehtävän voidaan näin ollen katsoa olevan tarkoin rajattu. Lakiehdotuksen 15, 21 ja 26 puolestaan vastaavat voimassa olevan opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain (1058/1998) asianomaisia säännöksiä. Yleisen tietosuoja-asetuksen 87 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot voivat määritellä tarkemmin erityiset kansallisen henkilönumeron tai muun yleisen tunnisteen käsittelyn edellytykset noudattaen rekisteröidyn oikeuksia ja vapauksia koskevia asianmukaisia suojatoimia tämän asetuksen mukaisesti. Oppijanumeroa koskevia säännöksiä voitaneen näin ollen pitää tietosuoja-asetuksen kannalta sallittavina. Kuten tietosuojavaltuutetun lausunnossakin todetaan, oikeusministeriön asettama TATTI-työryhmä selvittää tietosuoja-asetuksen jäsenvaltion lainsäädännölle jättämän kansallisen liikkumavaran antamat mahdollisuudet sekä esittää periaatteet liikkumavaran tarkoituksenmukaisesta käytöstä sekä koordinoi ja avustaa henkilötietojen käsittelystä annetun erityislainsäädännön tarkistamiseksi tehtävää lainvalmistelutyötä. Työryhmän työ on kesken eikä se käytännössä vielä ole ryhtynyt toteuttamaan mainittua koordinointi- ja avustamistehtävää. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan lainsäädäntö, mukaan lukien ehdotettu laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä, on tarpeen käydä läpi säädösten tietosuoja-asetuksen mukaisuuden varmistamiseksi ja tarpeellisten muutosten toteuttamiseksi. Ehdotetun lain suhde julkisuuslakiin Ehdotetun lain 2 :n 3 momentissa ehdotetaan selvyyden vuoksi säädettäväksi, että käsiteltäessä tietoja laissa tarkoitetuissa rekistereissä, tietovarannoissa ja palvelussa sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (julkisuuslaki, 621/1999), ellei laissa toisin säädetä. Julkisuuslain 13 ja 16 :ssä säädetään menettelystä pyydettäessä saada tieto viranomaisen henkilörekisteristä sekä tietojen antamistavasta. Ehdotetun lain 10 :ssä säädettäisiin siitä, millä perusteilla tietoja voidaan luovuttaa perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnallisesta tietovarannosta ja lain 29 :ssä menettelystä luovutettaessa tietoja opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun avulla, mukaan lukien tiedon antamistavat. Oikeusministeriön asiantuntijalausunnossa todetaan, että ehdotetun lain luovuttamista koskevissa säännöksissä jää avoimeksi niiden suhde julkisuuslain 16 :n 3 momenttiin. Ehdotuksesta ei käy ilmi, sovellettaisiinko julkisuuslain 16 :n 3 momenttia ehdotettuun lakiin sisältyvien henkilötietojen luovuttamista koskevien säännösten ohella, vai onko ehdotetuilla säännöksillä tarkoitus poiketa julkisuuslain 16 :n 3 momentista. Kuten hallintovaliokunnan lausunnossa todetaan, tarkoituksena on, että siltä osin kuin tietoja luovutetaan ehdotetun lain 6 luvussa tarkoitetun luovutuspalvelun kautta, sovelletaan julkisuuslain 16 :n 3 momentin sijasta ehdotetun lain 29 :n säännöksiä tietojen antamistavasta, toisin sanoen tietoja luovutetaan luovutuspalvelussa vain sähköisin menetelmin. Muussa kuin luovutuspalvelun avulla tapahtuvassa luovuttamisessa noudatettaisiin julkisuuslain 16 :n 3 momenttia. Hallintovaliokunnan lausunnossa todetaan, että ehdotetun 29 :n 5 momentin suhde julkisuuslain 16 :n 3 momenttiin jää epäselväksi erityisesti siltä osin, kattaako suostumuksen perusteella tapahtuva tietojen luovuttaminen myös suoramarkkinoinnin. Valiokunta katsoo, että ehdotuksen suhdetta julkisuuslain 16 :n 3 momentissa tarkoitettuun suoramarkkinointiin on selvyyden vuoksi syytä vielä täsmentää. Opetus- ja kulttuuriministeriön käsityksen mukaan julkisuuslain 16 :n 3 momentin jälkimmäistä virkettä ei ole tarpeen soveltaa opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun avulla tapahtuvaan tietojen luovuttamiseen, sillä 29 :n 5 momentissa on jo tarkoitus säätää suostumusperusteista luovuttamisesta. Säännöksessä ei ole rajattu sitä, mihin tarkoituksiin suostumuksen voisi antaa.
Hallintovaliokunnan lausunnossa todetaan lisäksi seuraavaa: Lakiehdotuksen 29 :n 3 momentissa säädetään muun ohella tietojen pyytämisestä. Sen kanssa ristiriidassa on lakiehdotuksen 10 :n perustelujen maininta siitä, että pyydettäessä tietovarantoon sisältyviä tietoja olisi tiedon pyytäjän julkisuuslain 13 :n mukaisesti ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää. Suhde julkisuuslakiin muodostuu siten myös tältä osin epäselväksi ja sitä olisi syytä selventää. Lisäksi hallintovaliokunta katsoo, että 29 :n 3 momenttiin on tarpeellista lisätä perusteluihin sisältyvä maininta tietojen käyttötarkoituksesta, ja esittää sivistysvaliokunnalle 29 :n 3 momentin täydentämistä esimerkiksi seuraavasti: Viranomaiset saavat palvelusta tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla. Opetushallitus voi avata teknisen käyttöyhteyden sellaiselle viranomaiselle, jolla tämän tai muun lain nojalla on oikeus käsitellä tietoja. Viranomaisen on tietoja pyytäessään ilmoitettava Opetushallitukselle tietojen käyttötarkoitus ja muut tiedon luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää esitettyä lisäystä kannatettavana. Julkisuuslain 21 :ssä säädetään tietoaineiston tuottamisesta pyynnöstä. Hallintovaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että Opetushallituksella olisi lakiehdotuksen 10 :n 2 momentin perusteella oikeus tuottaa tietoaineistoja myös omasta aloitteestaan. Julkisuuslain 21 :n säännös olisi siihen nähden suppeampi. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa ehdotetun lain 10 :n 2 momentin tarkoituksena olevan varmistaa, että Opetushallitus voi tuottaa säännöksessä mainittuihin tarpeisiin liittyviä tietoaineistoja ilman, että tietoja tarvitsee tietovarannosta erikseen luovuttaa Opetushallitukselle. Tällä säännöksellä ei ole ajateltu estettävän julkisuuslain 21 :n soveltumista, joka myös koskee tietoaineistojen tuottamista useampaan tietojärjestelmään talletetuista tiedoista sekä myös eri viranomaisten ylläpitämistä tietojärjestelmistä. Aikataulu Ehdotetun lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2018. Lisäksi lain siirtymäsäännösten mukaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjillä olisi tammikuun 2018 loppuun saakka aikaa tallentaa tiedot perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon. Hanketta on kuitenkin valmisteltu jo useita vuosia ja hankkeelle on vuonna 2015 asetettu ohjausryhmä, jonka kokoonpanossa on huomioitu palvelua käyttävät tahot. Hankkeen etenemisestä on tiedotettu säännöllisesti. Lisäksi valmistelu on ollut läpinäkyvää ja kaikki materiaali on avoimesti saatavilla verkossa ja myös versioitu ajantasainen lähdekoodi on saatavilla. Tiedonsiirtojen testaaminen on ollut opetuksen ja koulutuksen järjestäjille mahdollista jo vuoden 2016 syksystä lähtien. Testaaminen on oppilaitosten vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja sen mahdollisuudesta on tiedotettu tasaisin väliajoin. Opetushallitus on tukenut testaamista ja antanut asiantuntija-apua sen toteuttamiseen. Teknisten integraatioiden valmius on korkea jo ennen lainvoimaantuloa. Ammatillisen koulutuksen osalta on huomioitava, että järjestäjien olisi nyt käsiteltävänä olevasta esityksestä huolimattakin toimeenpantava ammatillisen koulutuksen reformin edellyttämät muutokset tietojärjestelmissään. Eri hankkeista johtuvat muutokset tietojärjestelmiin on kustannustehokkainta toteuttaa samassa yhteydessä. Ehdotetun lain 32 :n 4 momentissa säädettäisiin tietojen tallentamisesta perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää siirtymäaikaa pidennettäväksi 28.2.2018 saakka, jotta opetuksen ja koulutuksen järjestäjille jäisi kohtuullinen aika tietojen tallentamiseen suhteessa hallituksen esityksen käsittelyaikatauluun.
Muita lausunnoissa esiin nostettuja asioita UNIFI ry:n lausunnossa esitetään, että lakiehdotuksen 29 :n 5 momentissa säädettävän suostumuksen käyttöalaa tulee täsmentää koskemaan vain niitä luovutuspalvelun avulla tehtäviä luovutuksia, joita ei voida tehdä ko. lain tai muun perusteen nojalla ilman suostumusta. Ehdotettu täsmennys on tarpeeton. UNIFI ry esittää lisäksi, että laissa säädettäisiin perusopetuslaissa ja lukiolaissa tarkoitetun opetuksen järjestäjän velvollisuudeksi tallentaa järjestelmään myös tieto siitä kielestä, jolla oppilas on valtioneuvoston asetuksen 481/2003 20 :n mukaan saanut koulusivistyksensä. Koulusivistyskielen merkitseminen korkeakoulututkintotodistukseen on mainitun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti korkeakouluille kuuluva tehtävä. Korkeakoulut voisivat kuitenkin hyödyntää perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettavia koulusivistyskielen määrittelyssä tarpeellisia opintotietoja. OSKU ry esittää lausunnossaan, että Opetushallitus määritettäisiin vastaanottamaan myös tietojen oikaisuun liittyvät pyynnöt sekä välittämään ne asianmukaisille ylläpitäjille. Ehdotukselle ei opetus- ja kulttuuriministeriön käsityksen mukaan ole lainsäädännöllisiä esteitä. Ehdotus otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon Koski-palvelun kehityksessä. Muun muassa SAKKI ry:n lausunnossa viitataan siihen, että lain perusteluissa ei puhuta alaikäisen opiskelijan ja tämän huoltajan asemasta tai huoltajan oikeudesta tarkastella alaikäisen rekisteriin kuuluvan tietoja. Alaikäisten ja muiden vajaavaltaisten henkilöiden osalta on noudatettava asiaa koskevia säännöksiä, kuten hallintolain 14 :ää, jonka pääsäännön mukaan vajaavaltaisen puolesta käyttää puhevaltaa hänen edunvalvojansa, huoltajansa tai muu laillinen edustajansa. Suomen Lukiolaisten Liitto katsoo, että sujuvan käytettävyyden näkökulmasta olisi hyvä, että opiskelijan olisi niin halutessaan mahdollisuus antaa valitsemiensa tietojen luovuttamiseen liittyvä suostumuksensa myös kolmannen osapuolen toteuttamassa palvelussa. Ehdotetun lain 29 :n 5 momentin mukaan henkilö voisi opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelussa antaa yksilöidyn suostumuksensa rekisterissä tai tietovarannossa olevan tiedon luovuttamiseen, jotta Opetushallitus voi varmistua suostumuksen sisällöstä ja oikeellisuudesta. Suomen ylioppilaskuntien liiton lausunnossa todetaan: Opiskelijalta tulee aina kysyä suostumus tietojen tallentamisesta rekisteriin ja luvan pyytämisen yhteydessä tulee perustella, miksi tietoa kerätään ja mihin sitä käytetään. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät pitävät oppilas- ja opiskelijarekistereitä lakiin perustuvien tehtäviensä hoitamiseksi, eikä henkilötietojen käsittely perustu suostumukseen. Myöskään tietojen tallentaminen perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon ei olisi suostumusperusteista, vaan tallennettavista tiedoista säädettäisiin ehdotetussa laissa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteaa lausunnossaan: Laissa olisi myös sanottava selkeämmin, että koulutuksen arvioinnissa tarvittavat tiedot tuotetaan ja luovutetaan Karville. Nyt vähintäänkin epäselväksi jää, kuka koulutusta arvioi ja käyttää tietovarantojen tietoja koulutuksen arviointiin. Lainsäädännöllä on siis varmistettava, että Karvilla todella on pääsy näihin tietoihin ja mahdollisuus käyttää niitä arvioinneissa.
Karvin lausunnossa todetaan lisäksi seuraavaa: On tärkeää, että Karvilla on mahdollisuus käyttää korkeakouluja koskevan valtakunnallisen tietovarannon tietoja arvioinneissa päällekkäisen tiedonkeruun välttämiseksi. Ehdotuksen 26 kolmannessa momentissa todetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriö voi tuottaa tietovarannosta koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin sekä muun seurannan ja ohjauksen edellyttämiä tietoaineistoja. Momentti vastaa suoraan nykyistä säädöstä, eikä siis aiheuttaisi muutosta nykytilaan. Nykyinen säädös on kuitenkin tehty ennen Karvin perustamista, jolloin korkeakoulujen arvioinnista vastannut Korkeakoulujen arviointineuvosto toimi opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä. Karvi ehdottaa harkittavaksi, että tässä yhteydessä Karvin oikeus saada arvioinnin edellyttämiä tietoaineistoja korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta tuotaisiin suoremmin esille. Karvin tehtävistä ja niihin liittyvistä tiedonsaantioikeuksista sekä yleisemmin koulutuksen arvioinnista säädetään Karvia koskevassa lainsäädännössä sekä opetuksen ja koulutuksen koulutusmuotokohtaisissa laeissa. Kansaneläkelaitos toteaa lausunnossaan, että tietojen luovuttamisen osalta hallituksen esitys sisältää ristiriitoja. Lain 21 :ssä säädettäisiin opiskelijavalintarekisteriin tallennettujen tietojen luovuttamisesta. Pykälässä olisi tarkkaan rajattu, minkä lakien nojalla Kansaneläkelaitos voisi saada tietoja rekistereistä. Kansaneläkelaitoksella on tarvetta hyödyntää opiskelijavalintarekisterin tietoja myös esimerkiksi perustoimeentulotuen tai yleisen asumistuen saamisen edellytysten selvittämistä varten. Näitä etuuslakeja ei ole mainittu 21 :ssä. Lain 29 :ssä säädettäisiin kuitenkin, että opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun avulla tietoja voitaisiin luovuttaa lakiin tai laissa säädettyyn tehtävään perustuvan tiedonsaantioikeuden nojalla. Kansaneläkelaitokselle on tärkeää, että tietojensaantioikeus on etuuksien toimeenpanon kannalta mahdollisimman laaja ja että lainsäädäntö on tältä osin yksiselitteinen. Ehdotetun lain 21 ja 29 eivät ole ristiriidassa, koska 29 ei sisällä aineellisia tiedonsaantioikeutta koskevia säännöksiä. Ehdotettu 21 on vastaavansisältöinen kuin voimassa olevan opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain (1058/1998) 5. Säännöstä ei ole uudistettu tässä yhteydessä. Lain 21 :n 1 momentin 3 kohtaa on mahdollista täydentää, mikäli Kansaneläkelaitos ei nykyisten säännösten puitteissa saa tarvitsemiaan tietoja opiskelijavalintarekisteristä. Muita huomioita Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa selvyyden vuoksi lisättäväksi lain siirtymäsäännöksiin maininta siitä, että opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa tarkoitettuihin rekistereihin ja tietovarantoihin sisältyvät tiedot sisältyvät edelleen uuden lain mukaisiin vastaaviin rekistereihin ja tietovarantoihin. Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 31/2017 vp) mukaan lakiehdotuksen 21 :ää on muutettava siten, että oikeus luovuttaa tietoja rekisteristä sidotaan tietojen välttämättömyyteen käyttötarkoituksen kannalta siltä osin kuin oikeus kohdistuu 19 :n 3 momentissa tarkoitettuihin tietoihin. Tällainen muutos on edellytys lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Pykälän johdantokappale voisi opetusja kulttuuriministeriön käsityksen mukaan kuulua esimerkiksi seuraavasti: Opiskelijavalintarekisteristä saa luovuttaa 19 :n 1 ja 3 momentissa tarkoitettuja tietoja salassapitosäännösten estämättä siinä määrin kuin 1 momentissa tarkoitetut tiedot ovat tarpeen ja 3 momentissa tarkoitetut tiedot välttämättömiä vastaanottajan tehtävien hoitamiseksi: