Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email tervolan.kunta@tervola.fi Aloitusaika 12.4.2012 Lopetusaika 13.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 1 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Mika Simoska Sähköposti mika.simoska@tervola.fi Puhelin 0405062928 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Mika Simoska Sähköposti mika.simoska@tervola.fi Puhelin 0405062928 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kunta ja palvelurakennetta ei ole tarvetta muuttaa siinä laajuudessa, kuin työryhmä on esittänyt. Esitys ei tuo ratkaisuja väestön ikääntymiseen, terveys ja hoivamenojen kasvuun, huoltosuhteen heikkenemiseen, koulutuksen järjestämiseen eikä myöskään kuntien talouteen. Lapissa kuntien pintaalat kasvaisivat entisestään, eivätkä kuntaliitosselvitykseen esitetyt selvitysalueetkaan pystyisi itse vastaamaan kaikista esitetyistä palveluista. Kunta ja palvelurakenneuudistus ei ota huomioon alueellista erilaisuutta eikä alueiden erityispiirteitä. Lapissa kuntaorganisaatioiden merkitys elinvoimaisuuden ja myönteisen kehityksen ylläpitäjänä on erittäin suuri. Nykyisellä kuntarakenteella pystytään turvaamaan paremmin koko maan asuttuna ja elinvoimaisena pitäminen. Lapissa keskeisimmät tarpeet liittyvät kuntien ja alueitten välisen yhteistyön lisäämiseen lähinnä terveydenhuollon palveluissa ottaen kuitenkin huomioon alueen pitkät etäisyydet sekä jo nykyisellään harvan asutuksen. Sosiaali ja terveyspalveluiden kysyntä tulee kasvamaan lähivuosikymmeninä koko maassa. Kansalaisten saatavuuden ja saavutettavuudenkin osalta tasaarvoiset ja tasalaatuiset palvelut ja perusoikeudet tulee voida toteuttaa soteuudistuksessa asuinpaikasta riippumatta. Kuntien normiohjausta tulee purkaa ja kunnille tulee antaa entistä enemmän liikkumavaraa palveluiden järjestämis ja tuottamistavoissa.
6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Työryhmän tarkastelussa ei ole huomioitu Lapin ja Pohjoiskalotin kaivos ja muiden mittavien investointi ja kehittämishankkeiden vaikutusta alueen väestökehitykseen. Työryhmän esittämä tulevaisuus toteutuu, mikäli ei tehdä aktiivista ja kasvuhakuista elinkeinopolitiikkaa. Lapin alueen näkymät ovat koko valtakuntaan nähden erittäin myönteiset. Tätä taustaa vasten on tärkeää, että koko maakunta säilyy asuttuna ja elinvoimaisena. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Työryhmän arvio vuoden 2010 talouden osalta on oikea. Tervolan kunnan talous on tasapainossa ja kunta on pystynyt kehittämään omaa palvelurakennettaan. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Tervolan kunnan osalta yhdyskuntarakennetarkastelussa keskeisin asia ovat pitkät etäisyydet, jotka muodostavat erityisen haasteen lähipalveluiden järjestämisessä. Kunnan sijainti kolmen kaupungin, Rovaniemen, Tornion ja Kemin, keskipisteessä mahdollistaa erityispalveluiden kohtuullisen saatavuuden. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Tervolan kunnan työssäkäynti tapahtuu pääasiassa omassa kunnassa. Tervola muodostaa oman työssäkäyntialueen. Kunnan sijainti kolmen kaupungin, Rovaniemen, Tornion ja Kemin, keskipisteessä mahdollistaa asioinnin näihin kaupunkeihin. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Tervolan kunnalla on tuotannolliset ja rakenteelliset edellytykset peruspalveluiden järjestämiseen. Toimitiloja ja palveluverkkoa on uudistettu aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti vastaamaan ajan haasteisiin. Kunta pystyy vastaamaan myös tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Tervolan kunta on yhtiöittänyt elinkeinotoimen palveluiden tuottamisen kunnan omistamalle kehitysyhtiölle Riverbank Oy:lle. Tervolan kunta on aktiivisesti mukana myös alueen yritystoiminnan kehittämisessä erilaisten kehittämishankkeiden kautta. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Tervolan kunnalla on hyvät edellytykset tarjota kuntalaisille ja elinkeinoelämälle hyvät ja laadukkaat palvelut itsenäisenä kuntana. Tervolan kunnalla on ollut ja on edelleen valmius laajenevaan yhteistyöhön rajanaapurikuntien, Rovaniemen, Ylitornion, Ranuan, Simon, Keminmaan ja Tornion sekä Kemin kanssa. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 0 1 1 2 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 1 0 1 1 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 0 1 1 2 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 1 6 7 2
8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Lapissa ja Pohjoiskalotilla on käynnistynyt ja käynnistymässä useita alueen elinvoimaisuuteen positiivisesti vaikuttavia hankkeita. Aktiivisella toiminnalla sekä onnistuneella elinkeinopolitiikalla Tervolan kunnan elinvoima ja kehitys tulee toteutumaan työryhmän selvityksessä arvioitua paremmin. Tervolan kunnan talous on tasapainossa ja toiminnan tuottavuutta ja tehokkuutta edelleen parantamalla sekä järkevällä kaikkia osapuolia hyödyntävällä yhteistyöllä saavutetaan entistä parempia tuloksia. Valtion aktiivisella hajaasutusalue sekä aluepolitiikalla voidaan vaikuttaa hankkeiden toteutumiseen ja sen kautta kuntien elinvoimaan. Kunnan alueella toimivien yritysten investoinnit sekä maankäytön tehostaminen tulevat parantamaan myös kunnan väestökehitystä. Tervola kunta on pystynyt tuottamaan kuntalaisilleen hyvät ja laadukkaat palvelut, mm. kouluverkko on edelleen maakunnan kattavampia. Yhteistyötä naapurikuntien kanssa on tiivistetty, esim. Keminmaan ja Simon kanssa on yhteinen seutuopisto, Keminmaan ja Tornion kanssa yhteinen ympäristöterveydenhuolto ja Rovaniemen, Ranuan, Tornion, Keminmaan, Simon ja Kemin kanssa yhteinen maaseutuhallinto Tervolan kunnan työpaikkaomavaraisuus on jo tällä hetkellä suuri, yli 90 %. Pendelöintiä tapahtuu pääasiassa Rovaniemen, Tornion ja Kemin suuntaan. Asiointi suuntautuu niin ikään Kemin. Tornion ja erityisesti kunnan pohjoisosista Rovaniemen suuntaan. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Työryhmän selvityksessä ei ole huomioitu ja arvioitu riittävästi pitkien etäisyyksien merkitystä. Selvityksessä ei ole arvioitu myöskään niitä merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia, jotka liittyvät uusien palvelurakenteiden aiheuttamiin palveluiden keskittymisiin sekä niiden vaatimiin investointeihin. Myöskään lähidemokratian heikentymistä ei selvityksessä ole huomioitu. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei
11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia.
16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ministeriön ei tule käynnistää selvitystä Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Onnistunut kuntarakenneuudistus vaatii kuntien yhteisen tahtotilan. Tämä vapaaehtoinen kuntauudistus on ainoa oikea tapa. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Valtio voi halutessaan tukea vapaaehtoisuuteen perustuvia kuntaliitoksia sellaisilla alueilla, missä alueen kunnat yhdessä katsovat kuntaliitoksen edistävät kunta ja palvelurakenteiden elinvoimaa ja joissa palvelut eivät etäänny kohtuuttomasti pitkien etäisyyksien vuoksi. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Tervolan kunta ei pidä tarkoituksenmukaisena, että valtionosuuksien leikkausta käytettäisiin kuntaliitosten kannustimena tai pakotteena. Tällä vaarannettaisiin kansalaisten perustuslain takaama oikeus tasapuolisten palveluiden saamiseen erityisesti harvaan asuttujen kuntien osalta. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Veropohjan laajentaminen esim. kiinteistöverotusjärjestelmän ulottaminen nykyistä laajemmin kaivostoimintaan, tuulivoimaloihin, suojelualueille sekä voimalaitoksiin Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Mikäli valtio edellyttää kuntien järjestävän palvelut, tullee huomioida alueelliset erityispiirteet mm. pitkät etäisyydet ja valtion tulee kompensoida lainsäädännön aiheuttamat kustannukset kunnille täysimääräisenä. Lainsäädännössä tulee huomioida, että palvelut voitaisiin järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Kuntien itsehallintoa tulee kunnioittaa eikä kuntauudistusta tule toteuttaa velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia. 18. 3. Perustelunne aikataululle Onnistunut kuntarakenneuudistus vaatii alueen kuntien yhteisen tahtotilan. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Valtion tuki pitää suuntautua koko maan asuttuna pitämiseen ja tasaarvoisten palvelumahdollisuuksien järjestämiseen kaikille ihmisille asuinpaikasta riippumatta. Valtion tukitoimenpiteitä on hyvä suunnata itsenäisten kuntien yhteistyömahdollisuuksien lisäämiseen ja sen kautta luottamuspääoman vahvistamiseen, joka voi aikanaan johtaa myös muutoksiin kuntarakenteessa.
20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Lapissa kunta on elinvoimaisuuden ylläpitäjä ja kehityksen moottori. Muuttamalla kuntarakennetta työryhmän esittämällä tavalla jää hyvä ja toimiva palveluvarustus vajaakäyttöön tai jopa kokonaan käyttämättä. Toimintojen tehostaminen merkitsee yleensä toimintojen keskittämistä, jolloin muutamiin keskuksiin joudutaan rakentamaan uusia palvelurakenteita. Tämä ei ole kansantaloudellisesti järkevää. Suuremmat kokonaisuudet ovat yleensä kasvattaneet kustannuksia. Tutkimukset eivät myöskään osoita, että kunnan tai toimijan koon kasvattaminen alentaisi palvelutuotannon kustannuksia. Toteutetuista toimintojen keskittämisistä, esim. ensihoidon tai pelastustoimen osalta, ei ole osoitettavissa taloudellisia säästöjä tai toiminnan merkittävää kehittymnistä tai tehostumista. Kokemuksen perusteella voidaan todeta, että pieni, yhteen hiileen puhaltava kunta voi olla taloudellinen, tehokas ja kilpailukykyinen 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntien ja valtion työnjaon arviointi 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Nykyinen kuntalaki mahdollistaa kuntien järkevän lähidemokratian. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Pitkällä aikavälillä tulee varmistaa, että riittävät palvelut pystytään järjestämään väestörakenteen muuttumisesta huolimatta. Pitkien etäisyyksien aiheuttamat haasteet on erityisesti huomioitava, Julkisen rahoituksen tulee mahdollistaa ja varmistaa alueiden elinvoiman säilyminen ja peruspalveluiden saatavuus. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kuntien tehtävien siirtäminen valtiolle ei takaa välttämättä parempia palveluita ja pienempiä kustannuksia Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Mikäli kuntien tehtäviä vähennetään, tulee varmistaa, että joku muu hoitaa ne palvelut, joita pidetään tarpeellisina sekä varmistaa palveluiden saatavuus ja saavutettavuus. Valtion ja kuntien tehtävänjako Kuntien nykyisiä velvoitteita ei tule lisätä, kunnille tulee mahdollistaa tehtävien entistä joustavampi järjestäminen normiohjausta purkamalla.
25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Väestön ikääntymiseen, ikärakenteen muutokseen ja huoltosuhteen muuttumiseen liittyviä negatiivisia vaikutuksia pystytään hoitamaan parhaiten lähellä olevan itsenäisen kunnan aktiivisella toiminnalla. Selvityksessä esitetty suurkunta toteuttamalla ongelmat kasvavat ja hankaloituvat. Suurkunnan reunaalueiden työssäkäyvä väestö vähenisi edelleen, väestö ikääntyisi entistä voimakkaammin ja huoltosuhde tulisi entistä haastavammaksi. Toteuttamalla mittava kuntarakenneuudistus lähidemokratian mahdollisuudet vähenisivät merkittävästi ja ihmisten vaikutusmahdollisuudet heikkenisivät. Kuntarakenneuudistus on aina myös saneerausprosessi, jolloin palvelut keskittyisivät ja siirtyisivät monelta osin kauemmaksi palvelun tarvitsijoista. Itsenäiset maaseutukunnat pyrkivät huolehtimaan maaseudun elinvoimaisuudesta palveluita tuottaessaan ja maankäyttöä suunnitellessaan. Kuntarakenneuudistuksessa palveluiden keskittäminen vaarantaisi maaseudun elinvoimaisuuden. Alueella KemiKeminmaaSimoTervolaTornio on tehty kuntajakolain mukainen erityinen selvitys, joka valmistui vuoden 2011 alussa. Tervolan kunta esitti selvitysalueeseen mukaan otettavaksi myös Ylitornion. Selvitysalue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Alueen kunnanvaltuustot Kemiä lukuun ottamatta hylkäsivät tehdyn esityksen kuntaliitoksista. Tervolan kunta on valmis syvenevään yhteistyöhön ja mahdollisesti myös kuntarakenneuudistukseen alueen muiden kuntien kanssa silloin kun siitä on toiminnallista ja taloudellista hyötyä niin kuntalaisille kuin kunnallekin. Tervolan kunta edellyttää valtioneuvoston määriteltyä vahvan kunnan kriteerit, rakennelain toteuttamisen ja kuntauudistuksen jatkon sekä sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisselvityksen valmistuttua, että kunnille varataan mahdollisuus antaa lausuntonsa kokonaisuudistuksesta.