Lausunto asetusluonnokseen rakennuksen energiatodistuksesta 19.10.2017 Lausunnon antaja Asennusluonnos Liite 1. Kappale 1. sivu 2 NIBE Energy Systems Oy Juha Tikka juha.tikka@nibe.fi Ote luonnoksesta Laskennallisen energiatehokkuuden määrittäminen Esimerkkejä ympäristössä olevasta energiasta otetusta energiasta ovat aurinkopanee-leilla ja -keräimillä tuotettu energia, paikallinen tuulienergia ja lämpöpumpun lämmönlähteestä ottama energia. Poistoilmalämpöpumpun poistoilmasta ottamaa energiaa ei lasketa rakennuksen ympäristöstä peräisin olevaksi energiaksi. NIBE kommentti Ei kommentteja Määritys, että poistoilmalämpöpumpun poistoilmasta ottamaa energiaa ei lasketa ympäristöstä peräisin olevaksi, on harhaanjohtava eikä noudata EU komission päätöstä: KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2013, ohjeista jäsenvaltioille lämpöpumpuilla erilaisilla lämpöpumpputeknologioilla tuotetun uusiutuvan energian määrän laskemiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla C(2013) 1082) (2013/114/EU), liitteen kohdassa 3.8 "Huomautuksia lämpöpumpuista, jotka käyttävät poistoilmaa energialähteenä" on kuvattu poistoilmalämpöpumpun imalämpöenergia (=ympäristön energia). Määrityksen tulee noudataa komission päätöstä ja vastata laitteiden todellista suorituskykyä.
Kappale 2. Kuva 1 Vihreän laatikon talon sijainti antaa mielikuvan, että ympäristön enrgiaa hyödyntävät järjestelmät olisivat talon ulkopuolisia ja muita kuin taloteknisiä järjestelmiä, mikä on harhaanjohtavaa. Suurin osa tällaisista järjestelmistä on vähintään osin integrotuna talon sisällä olevaan talotekniikkaan. Kappale 2.1, sivu 3 Kappale 2.2.4, sivu 6 Ostoenergiankulutus lasketaan käyttäen energiatehokkuusasetuksen luvussa 2 säädettyjä laskentasääntöjä, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, ja energiatehokkuusase-tuksen luvussa 2 säädettyjen vaatimusten mukaisilla laskentamenetelmillä ja laskentatyökaluilla. Rakennukseen kuuluvalla laitteistolla ympäristössä olevasta energiasta otetun energian hyödyntäminen on laskettava kuukausittain tai sitä lyhyempinä ajanjaksoina. Kun lasketaan uudisrakennuksen ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarvetta ja sähkönkäyttöä, ilmanvaihtojärjestelmän lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteena ja ominaissähkötehona käytetään suunnitelmien arvoja. 1) Ohjeissa olevat taulukkomääritykset (perälauta-arvot) eivät sovi kuukausitasolaskentaan, joten ohjeisto ei kokonaisuudessan tue kuukausittaista laskentaa. 2) Etenkin lämpöpumppualalla vakiintuneet laskentamallit perustuvat pysyvyyskäyrämallinnukseen. Vastaavan tarkkuuden laskentamallien luonti ja varmistaminen on työlästä eikä luo lisäarvoa silloin, kun ympäristöstä kerättävä energia käytetään kokonaisuudessaan rakennuksessa. 3) Ympäristöstä energia keräävien järjestelmien kuukausi- tai dynaaminen laskenta on perusteltua silloin, kun kaikkea kerättyä energiaa ei käytetä rakennuksessa. Tällöin suunnitelmien tuloilman lämpötilalle pitäisi määrillä minimiarvo.
Kappale 2.2.4, sivu 6 Kappale 2.2.7, sivu 13 Ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarpeella tarkoitetaan lämmitysenergian tarvetta, joka muodostuu ilman lämmittämisestä lämmöntalteenoton jälkeen tuloilman lämpötilaan, sekä ilman mahdollisesta lämmittämisestä ennen lämmöntalteenottoa jäätymisen estämiseksi. Tiloissa tapahtuva tuloilman ja korvausilman lämpeneminen on osa tilojen lämmitysenergiantarvetta ja huomioidaan laskennassa siinä yhteydessä. Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde voidaan laskea laitetietojen mukaisista lämpötilasuhteista esimerkiksi tavalla, joka on esitetty ympäristöministeriön Tasauslaskentaoppaan liitteessä 4: Ilmanvaihdon poistoilman lämmöntalteenoton vuosi-hyötysuhteen laskenta. Lämpöpumput Mikäli rakennuksessa on lämmitykseen käytettävä lämpöpumppu, sen lämmöntuoton ja sähkönkulutuksen laskenta tehdään energiatehokkuuden laskentaohjeessa esitetyllä tavalla taikka muulla vastaavalla menettelyllä. Nykyaikaisia poistoilmalämpöpumppuja mallintavaa laskentaa ei ole Tasauslaskentaoppaan määrityksissä, joten jokin muu laskentamenetelmä tulee sallia asetuksen liitteessä mainiten. Luonnoksen mukaisesti muotoiltuna rakennusvalvonta ei välttämättä salli muuta laskentaa, jolloin asetus ei ole taannut teknologiariippumattomuutta. 1) Perusteellisempaan lausuntoon tarvitsisimme tiedon mainitusta energiatihokkuuden laskentaoppaasta. 2) Kokemuksemme mukaan uudisrakentamisessa suurimmassa osassa hankkeita talotekninen järjestelmän määrityksessä on tehty myös alustava laitteistovalinta. Määräysten tulisi sallia laitteistojen todellinen energiatehokkuustarkastelu. Lämmitysjärjestelmissä paras ja luotettavin energiatehokkuustieto on energiamerkinnässä (silloin, kun laite on ekosuunnitteluvaatimuksen alainen). Koska valmistajat ovat juridisessa vastuussa näistä arvoista, energiatehokkuustietojen pitäisi olla ensisijainen laskentatapa uudisrakennuksissa. Tällöin vain on huomioitava, että tehokkuutiedon käytössä on huomioitava mitoitustehoriippuvuus. Kappale 2.2.7, sivu 13 Poistoilmalämpöpumppu on lämmöntalteenottolaite. Poistoilmalämpöpumpun lämmönlähteestä ottama energia ei ole rakennuksen ympäristössä olevaa energiaa, ja näin ollen sitä ei raportoida energiatodistuslomakkeen sivulla 4. Kappale 2.2.7, taulukko 13 Vuotuinen keruupiirin paluunesteen keskilämpötila, -3 C / +3 C Viittaamme ylempänä olevaan kommenttiin. 1) Maalämpöpumppujen standardit ja käytännöt ovat vakiintuneet keruupiirin lämpötilaan 0 C, joten jako kahteen lämpötilaan on tarpeeton ja jättää perälauta-arvon valinnassa turhaa vapautta. 2) Maalämpötuotteiden markkinoilla löytyy tänä päivänä yleisessä myynnissä olevia tuotteita, joiden suoritusarvot ovat alempia, kuin taulukon perälauta-arvot. Uudistuotannossa energiatehokkuustietojen pohjaisen laskennan pitäisi olla ensisijainen.
Kappale 2.2.7, taulukko 14 Jäteilman alin lämpötila Uusimman sukupolven poistoilmalämpöpumpuissa jäteilman lämpötila ulottuu aina -15 C saakka. Tämä pitäisi huomioida maininnassa taulukosta. Samaten, tämä on yksi syy lisää, miksi tuotekohtaisten energiatietojen käytön pitäisi olla ensisijainen uudisrakentamisessa. Kappale 2.2.9 Jäähdytys Kappalleesta voi tulkita, että mikäli rakennuksessa, jonka lämpötilan hallinta ei edellytä jäähdytystä, mutta siinä on jäähdytysjärjestelmä (esim. ilmalämpöpumppu), on kuukaisitason laskennalla määritettävä ostoenergian tarve. Kappale 2.3.1 Varaava tulisija Miksi vain varaavien tulisijojen tuottama lämmitysenergia on hyödynnettävissä? Todellisuudessa energiataseen kannalta on sama, onko takka varaava vai ei, joten määräys ei ole teknologianeutraali. Kappale 3, sivu 16 lämpökuormien kuukausittainen hyödyntämisaste, (energiatehokkuuden laskentaohje luku 5) Puuttuva tieto energiatehokkuuden laskentaohjeesta jättää epävarmuuksia lausuntoon liitteestä 1. Liite 3. Sivu 2. E-lukulaskennan lähtötiedot Yleisesti Energiatodistus Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Käytettävä energiamuoto Rakennusvaippa Kylmäsillat Lämmitysjärjestelmä Lämmitysjärjestelmä Kuvauksessa pitäisi olla riittävä erittely, millä lämmöntuottojärjestelmällä (ostoenergialla) lämmötarve on tyydytetty. Vähintään lähtötietoihin riittävä erittely. Yleinen muotoilu: Käytetty ostoenergia Jotta laskentaa voi tarkastaa, pitää kylmäsillat eritellä samoin kuin muutkin vaipan osat. Kuvauksessa pitäisi olla lämmönjakopohjainen erittely, millä lämmöntuottojärjestelmällä (ostoenergialla) lämmötarve on tyydytetty. Esimerkkinä yksinkertaisteun merkinnän puutteesta on markkinoilla ollut käytäntö, jossa pienitehoinen tuloilmaa lämmittävä (= tilojen ilmalämmitys) lämpöpumppu on merkitty tilalämmityksen lämpöpumpuksi, vaikka tiloja pääasiallisesti lämmitetään lattia- tai patterilämmityksen kautta sähkökattilalla. Tilojen ja ilmanvaihdon lämmitystavat poikkeavat uudisrakentamisessa useasti merkittävästi toisistaan (hyvinkin erillaiset hyötysuhteet), jote ne on eriteltävä. Kaipaamme tietoa Energiaselvityksen mallista, jossa muun muassa a) tarvitaan ehdottomasti selvitystä lämmitystarpeesta (tehosta) mitoitustilanteessa rakennuspaikalla. Tietoa tarvitaan oikean lämmitystavan mitoituksessa ja on tärkeä indikaatio tulevaisuuden tehotehokkuustarpeiden ratkomisessa.
b) toivomme standardikäytön mukaan laskettua energiankulutusta rakennuspaikalla Liite 4. Sivu 2. Sivu 3. Lomakkeessa esitettävät tiedot Esitetään kuvaus rakennuksen lämmitysjärjestelmästä ja Ks. Maininta yllä ilmanvaihtojärjestelmästä. Lämmitysjärjestelmä:.. Päälämmitysjärjestelmä voi olla esimerkiksi kaukolämpö, Ehdotus: Päälämmitysjärjestelmä voi olla esimerkiksi kaukolämpö, maalämpöpumppu, pellettikattila, suora sähkölämmitys tai öljylämmitys.. vesikiertoinen lämpöpumppujärjestelmä, pellettikattila, suora sähkölämmitys tai öljylämmitys. Alkuperäinen sanamuoto saattaa aiheuttaa liian tiukkaa tulkintaa läpmpöpumppujärjestelmästä päälämmitysmuotona. Esitetään tilojen ja ilmanvaihdon lämmitysjärjestelmän sekä lämpimän Ks. maininta yllä. Lämmöntuotto eriteltävä lämmönjakopohjaisena. käyttöveden lämmitysjärjestelmän lämmöntuoton vuosihyötysuhde, lämmitysjärjestelmän lämmönjaon ja -luovutuksen vuosihyötysuhde, lämpöpumpun lämpökerroin sekä apulaitteiden sähkönkäyttö. Perustelumuistio energiatodistusasennusluonnoksesta Liite 2. sivu 5 Lähesnollaenergiarakentamista koskevat määräykset täyttävä rakennus sijoittuisi B-luokkaan, mutta B- ja C-luokan välinen raja-arvo ei olisi määräysten raja-arvo. Tavoitteena on energiatodistuksen ja energiamääräysten eri roolien selventäminen. Energiatodistus luokittelee rakennuksen energiatehokkuutta ja mahdollistaa vertailun eri rakennusten välillä, mutta ei osoita rakentamisen vaatimusten täyttämistä. Mikäli asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta toteutuu siinä muodossa, mikä oli lausunnolla 2016, ja rakennusluvan saa ilman laskennallisen energiatehokkuuden määritystä (ns. pykälä 33), tulee mahdolliseksi rakentaa rakennuksia, joiden energiankulutus on huomattavasti suurempi, kuin jos samalle rakennukselle vaadittaisiin E- lukuvaatimuksen toteuttaminen. Esimerkkinä vahvasti alimitoitettu, lyhyen ja halvan keruupiirin omaava maalämpöpumppu täyttää asetuksen pykälä 33 kirjaimen, mutta käytännössä rakennuksen pääasiallinen lämmitystarve katettaisiin sähköllä. Liite 3. sivu 5 Rakennuksen ympäristössä olevasta energiasta otettu energia eriteltäisiin näkyviin todistuksen neljännelle sivulle ja rakennuksessa hyödynnetty osuus tulisi ilmoittaa todistuksessa. Jos tällaista energiaa hyödynnettäisiin rakennuksessa, tulisi tästä esittää kuukausitason erittely todistuksen lisätiedoissa. Todistuksen toiselle sivulle lisättäisiin laatijan ilmoitettavaksi päiväys, jolloin laatija on havainnoinut rakennusta paikan päällä. Tällä tavalla muotoiltuna esimerkiksi maalämmön kunnollinen laskenta vaatii uudet laskentatyökalut nykyisin lähes kaikkien käyttämien pysyvyyskäyräpohjaisten työkalujan rinnalle. Vaatimus tuossa muodossa mielekäs silloin, kun kaikkea järjestelmällä ympäristöstä kerättyä energia ei pystytä hyödyntämään rakennuksessa. Kannatettava käytäntö