PiiMat sirotteet ja kovabetonit Tuotetietoa ja suunnitteluohjeita PIIMAT OY 15. lokakuuta 2013
PiiMat sirotteet ja kovabetonit Tuotetietoa ja suunnitteluohjeita Sirotteet Sirotteet ovat betonilattian tekovaiheessa pintaan hierrettäviä tuotteita, jotka sisältävät sementtiä ja erikoisrunkoaineksia. Sirotteet eivät muodosta erillistä pintakalvoa vaan ne ovat yhdessä alusbetonin kanssa varsinainen betonilattiarakenne. Sirotteet parantavat betonipinnan kulutuskestävyyttä ja ulkonäköä. Kulutuskestävyyteen oleellisesti vaikuttavat sirotteen laatu ja betonilattian valutyö hiertoineen. Runkobetonin lujuus valitaan lattian rakenteellisten vaatimusten mukaan ja sirotteiden avulla hoidetaan kulutuskestävyyden tai muiden rasitusten (esim. iskut) vaatimukset. Betonilattiaohjeen vaatimukset sirotteen valinnan kannalta on mainittu ohjeen osassa 3.4 Laatuvaatimusten toteuttaminen. Siellä todetaan, että 1- ja 2- kulutuskestävyysluokan lattiat voidaan käytännössä toteuttaa vain joko sirotteilla tai kovabetoniratkaisulla. Suomessa ei ole ohjeita sirotteen valintaan. Olemme tässä esitteessä turvautuneet saksalaisiin ohjeisiin, joiden perustana on lattian rasitusluokka seuraavan taulukon mukaisesti. I (raskas) II (keskiraskas) III (kevyt) Rasitusluokka Trukkityyppi Teräs- tai polyamidipyörät Uretaani- tai umpikumipyörät Ilmatäytteiset kumipyörät Teollisuustyyppi Metallirakenteiden käsittelyä ja liikuttelua lattiapinnalla, yli 1000 henkilön päivittäinen jalankulku Puu-, paperi- tai muovirakenteiden käsittelyä ja liikuttelua lattiapinnalla, 100 1000 henkilön päivittäinen jalankulku Asennustyötä pääasiassa pöytäpinnalla, alle 100 henkilön päivittäinen jalankulku Yleinen suositus sirotetyypistä Kovia runkoaineksia (korundia) sisältävät sirotteet tai isku- ja laahausrasituksessa metalliset sirotteet Kovia runkoaineksia (korundia) sisältävät sirotteet Kovia runkoaineksia sisältävät sirotteet Muut kuin teollisuuskohteet voidaan soveltuvin osin määritellä em. taulukon rasitusluokkiin. Esimerkiksi pysäköintitilat voidaan luokitella luokkaan II, kun taas raskaan liikenteen terminaalit tai hallit luokkaan I. Sirotetyyppi ja käytettävän sirotteen suositeltava määrä määräytyy seuraavan taulukon mukaisesti. Värillisiä sirotteita käytettäessä tulee taulukon arvoihin lisätä n. 1-2 kg/m 2. Värillisiä sirotteita käytettäessä on myös huomioitava, että lattian lopullinen värisävy vaihtelee mm. alusbetonin kosteusvaihteluista ja hierroista riippuen. Rasitusluokka I (raskas) II (keskiraskas) Sirotetyyppi Käyttömäärä Huomioitavaa Neodur HE3 Neodur HE2 Metallic Neodur HE2 Neodur HE3 5-6 kg/m 2 6-7 kg/m 2 5-6 kg/m 2 4-5 kg/m 2 III (kevyt) Neodur HE2 3 5 kg/m 2 Iskurasituksessa tulee käyttää HE2 Metallic - sirotetta HE3 sisältää enemmän korundia kuin HE2 ja on siten suositeltavampi suuremmassa kulutusrasituksessa ja vaativammissa kohteissa 1
Neodur-sirotteiden kulutuskestävyydet ja tyypilliset käyttömäärät löytyvät seuraavasta taulukosta: NEODUR-tuotteet HE2 HE3 HE3 SVS 3 HE3 SVS 1,5 HE2 Met HE2 Met-F Kulutuskestävyysryhmä DIN 52108:n mukaan Kulutuskestävyys 8 cm³/50 cm² Л Kulutuskestävyys 5 cm³/50 cm² Л Kulutuskestävyys 3 cm³/50 cm² Л Л Kulutuskestävyys 1,5 cm³/50 cm² Л Materiaalin kulutus Kulutus kg/m 2 3-6 kg 3-6 kg 3-6 kg 3-6 kg 6-8 kg Työohje sirotelattioihin Onnistuneen työn edellytyksenä on, että alusbetonin lujuudenkehitys on oikeassa vaiheessa. Betonin tulee olla sitoutunut niin, että sillä voidaan kävellä. Toinen tärkeä edellytys on riittävä vesimäärä sirotteen kostuttamiseen. Esimerkiksi Neodur HE2-määrän ollessa 6 kg/m 2 on sen sisältämän sementin reaktioon tarvittava vesimäärä noin 1 l/m 2. Mikäli alusbetonin sisältämä vesimäärä on kuivumisen seurauksena tai jostain muusta syystä liian pieni, voidaan pintaan sumuttaa lisävettä tasaisena sumuna siten, ettei muodostu lammikoita. Sumutus tehdään juuri ennen pinnan auki hiertämistä ja sirotteen levittämistä. Juuri kävelynkestävä alusbetoni hierretään auki levyllä, jotta pintaan saadaan sementtiliimakerros tartunnan varmistamiseksi. Hierretylle pinnalle levitetään kuivasirote mahdollisimman tasaisesti ja odotetaan, että se kostuu. Kun sirote kostuu, hierretään pinta huolellisesti levyllä yhtenäiseksi rakenteeksi alusbetonin kanssa. Tarvittaessa voidaan levittää lisää sirotetta niin kauan, kuin sirote kostuu. Lopullisesti pinta viimeistellään siivillä kunnes se on täysin tiivis ja huokoset ovat ummessa. Jälkihoito Välittömästi siivillä hierron jälkeen pinta tulee suojata liian nopealta kuivumiselta peittämällä se muovilla tai käyttämällä jälkihoitoainetta. Jälkihoitoaineena voidaan käyttää Korotexia tai Korosealia. Jälkimmäinen tekee pinnasta hieman kiiltävämmän. Valua seuraavana päivänä jälkihoitoa jatketaan vesikastelulla, joka suojataan muovikalvolla tai suodatinkankaalla BLY:n jälkihoito-ohjeen mukaisesti. Mikäli jälkihoidossa on käytetty jälkihoitoainetta ja pintaa tullaan myöhemmin käsittelemään (esim. impregnointi tai pinnoittaminen), tulee jälkihoitoaine poistaa välittömästi jälkihoidon päätyttyä. Lopulliseen kovettumis- ja jälkihoitoaikaan vaikuttavat valupaikan lämpötila ja kosteus. 2
Kovabetoni (kaksikerroslattia) Kovabetoni on 8-15 mm:n paksuinen pintabetonikerros, joka tehdään käyttäen erikoissementtiä ja kovia runkoaineksia sisältävää massaa. Betonin lujuus kovabetonilattiassa on yli 90 MPa. Kovabetoni kaksikerroslattiana ei siis ole sama asia kuin esim. elementtien päälle tehtävä pintabetoni. Kovabetoni voidaan tehdä tuoretta-tuoreelle-menetelmällä tai jo kovettuneelle betonille. Yleensä uudisrakentamisessa käytetään tuoretta-tuoreelle ja korjausrakentamisessa kovettuneelle betonille tehtävää kovabetonia. Kovabetonin alla olevan alusbetonin ei tarvitse olla yhtä lujaa kuin sirotteen alla. Alusbetonin tehtävänä on antaa lattiarakenteelle rakenteellinen lujuus suunnittelijan ohjeiden mukaan. Muut lattian ominaisuudet (kulutus- ja kemikaalinkestävyys, iskunkestävyys, vesitiiveys ym.) määräytyvät kovabetonin ominaisuuksien mukaan. Usein alusbetonin lujuudeksi riittää K25- K30. Betonilattiaohjeen osassa 3.4 Laatuvaatimusten toteuttaminen todetaan kulutuskestävyyden osalta, että 1- ja 2-luokan lattiat voidaan käytännössä saavuttaa vain joko sirotteilla tai kovabetoniratkaisulla. Tämän lisäksi samassa osassa todetaan, että tasaisuusluokka A0 saavutetaan käytännössä vain erillisellä pintakerroksella tai hiomalla. Näin ollen kovabetoniratkaisu on oikea valinta erityisesti sellaisissa kohteissa, joissa sekä kulutuskestävyysettä tasaisuusvaatimukset ovat korkeat. Kovabetonilattian paksuuden valinta pohjautuu jo sirotteiden yhteydessä mainittuun saksalaiseen ohjeeseen rasitusluokkien mukaan seuraavan taulukon pohjalta. Kovabetonikerroksen paksuus valitaan seuraavan taulukon mukaan: NEODUR-tuotteet HE 65 HE 65 SVS 3 HE 65 SVS 1,5 HE 65 Met Asennuspaksuudet kovan kulutuksen teollisuuslattioihin DIN 18560-7:n mukaan Ryhmä I raskas kulutus 15 mm 15 mm 6 mm 8 mm Ryhmä II keskiraskas 10 mm 10 mm 5 mm 6 mm Ryhmä III kevyt kulutus 8 mm 8 mm Materiaalin kulutus Keskimääräinen paksuus 10 mm 10 mm 5 mm 6 mm Kulutus kg/m 2 21 kg 21 kg 11 kg 21 kg Kovabetonilattioita voidaan tehdä värillisinä kuten sirotelattioita mutta värisävyjen osalta pätee sama toteamus, että kyseessä on ns. luonnontuote eli lattian lopullinen värisävy vaihtelee mm. alusbetonin kosteusvaihteluista ja hierroista riippuen. Erikoiskovabetonit Kohteen vaatimusten pohjalta voidaan edellä mainittujen HE65 kovabetonien lisäksi käyttää myös muita PiiMat Oy:n kovabetonituotteita. Näitä ovat esimerkiksi: Neodur HE50 Rapid kohteisiin, joissa halutaan nopeasti ottaa tila käyttöön esimerkiksi pysäköintihallien kovabetonipintaukset Neodur HE50 SF kohteisiin, joissa kovabetonipintaukselta edellytetään hyvää kemikaalien kestävyyttä esimerkiksi maatalous- ja jätteenkäsittelykohteissa Neodur HE30 ja Neodur HE40 kohteisiin, joissa kovabetonipintaus ylittää suositellun maksimipaksuuden (n. 25 30 mm), jolloin näillä tuotteilla tehdään tasauskerros tai kallistuskerros. 3
Työohje kovabetonipintauksiin tuoretta-tuoreelle menetelmällä Alusbetoni Alusbetonin määrittelee rakennesuunnittelija. Alusbetonin lujuus määrittyy rakenneteknisen vaatimuksen mukaan. Kulutuskestävyyden määrittelee Neodur HE65 kovabetoni, joten kulutuskestävyyttä ei tarvitse huomioida alusbetonin lujuusluokan valinnassa. Työn ajoittaminen Työn kulku on suunniteltava siten, että kovabetonipintaus voidaan suorittaa oikeaan aikaan ja ilman aikataulupainetta. Sopivan ajan kuluttua (aika riippuu mm. lämpötilasta, kosteudesta ja alusbetonin sementtilaadusta), tyypillisesti noin 4-10 tuntia, alusbetoni esikäsitellään kovabetonipintausta varten. Esikäsittely sisältää ylimääräisen veden poistamisen ja alusbetonin auki hiertämisen. Hyvä merkki oikeasta ajoituksesta on, kun kengästä jää juuri ja juuri jälki alusbetonin pintaan. Neodur HE65 kovabetonimassan valmistus Alusbetonin esikäsittelyn aikana tulee aloittaa myös kovabetonimassan valmistus. Paras sekoitustapa on sekoitus tasosekoittimella tai ko. tarkoitukseen kehitetty pumppu. Suuremmissa kohteissa voidaan käyttää myös siilopumppua. Neodur HE65 kovabetonijauhe sisältää kaikki muut aineosat paitsi veden. Sopiva vesimäärä on 0,10 0,12 % jauhemäärästä (25 kg:n säkilliseen 2,5-3 kg vettä). Massan valmistaminen notkeammaksi heikentää lopullisen pinnan ominaisuuksia. Kovabetonimassan levitys Yleisimmin kovabetonimassa levitetään oikeaan paksuuteen käyttäen pyöröteräsohjaimia. On kuitenkin huomioitava, ettei ø 10 mm:n tanko välttämättä johda 10 mm paksuun kovabetonipintaukseen, koska tanko saattaa hieman painua alusbetoniin. Kovabetonimassan hiertäminen Kovabetonimassan levityksen jälkeen tulee jälleen odottaa ennen kuin ensimmäinen hiertokerta on mahdollinen. Tyypillisesti tämä odotusaika on noin 3-6 tuntia. Ensimmäisen hierron jälkeen hiertoja jatketaan haluttavan pinnanlaadun mukaan. Hiertimen siipiä säädetään kaltevammiksi joka hiertokerralla. Vaaleita kovabetoneita hierrettäessä tulee käyttää muovisiipiä. Hierrot voidaan suuremmilla pinnoille tehdä päällä istuttavilla koneilla, jolloin pinta saadaan tiiviimmäksi. 4
Pinnan viimeistely Viimeisen hierron jälkeen pinta tulee jälkihoitaa. Suositeltavin tapa on levittää pintaan jälkihoitoaine heti viimeisen hierron jälkeen. Seuraavana päivänä jälkihoitoa jatketaan vesikastelulla ja suojataan joko muovikalvolla tai suodatinkankaalla. Suositeltava jälkihoitoaika on 14 vuorokautta. Mikäli kovabetonipintaa käsitellään tämän jälkeen (esim. impregnoimalla), tulee jälkihoitoainejäämät poistaa välittömästi jälkihoitoajan päätyttyä. Työohje kovettuneelle betonialustalle Alustan vetolujuuden tulee olla vähintään 1,5 MPa ja puristuslujuuden 25 MPa. Betonipinnan tulee olla puhdas ja ehjä. Esikäsittelynä voidaan käyttää jyrsintää tai sinkopuhdistusta. Alustan tasaisuuden tulee olla hyvä. Betonialusta kastellaan edellisenä päivänä. Mattakosteaan alustaan harjataan juuri ennen valua Korodur HB5 tartuntalaasti. HE65 valetaan kostean tartuntalaastin päälle. HE65 massa sekoitetaan tasosekoittimella. Vettä lisätään 2,5 l /25 kg säkki. Sekoitusaika on vähintään 3 minuuttia. Massa siirretään työkohteeseen pumpulla tai kärryllä. Levitetään alumiinilinjaarilla tai tärypalkilla tuoreen tartuntalaastin päälle 15 mm paksuuteen ohjureiden avulla. Pinta hierretään huolellisesti levyllä huokosten sulkemiseksi ja viimeistellään siivillä haluttuun tasoon. Neodur HE65 irrotetaan pilareista, perustuksista ja seinistä kuten alusbetoni. Liikuntasaumat tehdään alusbetonin mukaisesti. 5