PÄÄTÖS Dnro 6.10.2005 ESA-2005-Y-70-18 ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Savon ympäristökeskukseen 11.4.2005. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Ratahallintokeskus yhteyshenkilö Mikko Heiskanen PL 185 00101 Helsinki TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ILMOITUS Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Pilaantuneen alueen sijainti Kiinteistön omistaja Mikkelin kaupunki, kiinteistötunnus 491-413-1-3 Mikkelin ratapiha Ratahallintokeskus Kaivokatu 6 00100 Helsinki Alueen kaavoitustilanne Toiminta alueella Kiinteistö on rautatiealuetta. Kohteen käyttöön ei ole suunnitteilla muutoksia. Yksittäistä merkittävää kemikaalivuotoa tai onnettomuutta ei ole tiedossa. Alueella todettu maaperän pilaantuminen on tapahtunut vuosien mittaan alueella harjoitetun toiminnan seurauksena.
2 Kunnostuskohteen maaperän ja vesitalouden kuvaus Puhdistussuunnitelma Tehdyt tutkimukset Kohde sijaitsee harjumuodostuman lievealueella Saimaan rannassa. Aikaisempien ympäristöteknisten tutkimusten yhteydessä kohteen alueella on todettu 1-2 m paksu täyttömaakerros (Hk ja Sr). Täyttökerroksen alapuolella on todettu paikoin hiekkaa, silttiä ja savea. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmän luokitellun pohjavesialueen (Pursiala 0649151, I-luokka) raja on kohteesta etelään noin 200 m:n etäisyydellä. Lähin pintavesistö, Saimaa sijaitsee toimenpidealueelta n. 200 m koilliseen. Golder Associates Oy otti (13.12.2004) vaihteiden V624 ja V627 alueilta maanäytteitä seuraavasti: Molempien vaihteiden alueelle sijoitettiin kolme tutkimuspistettä. Ympäristönäytteet otettiin kairauskalustolla maaperän pintakerroksesta, raidesepelin alapuolelta (tasolta 0,2-1 m). Analysoiduista maanäytteistä todettiin haitta-aineita seuraavasti: Mineraaliöljyt: Analysoiduissa näytteissä ei todettu SAMASE - ohjearvopitoisuuksien ylityksiä. Korkeimmat öljyhiilivetypitoisuudet todettiin näytteessä MLI6/0,2-0,7m (vaihde V624): C 10 -C 21 83 mg/kg ja C 22 -C 40 270 mg/kg (GC). PAH -yhdisteet: Näytteissä MLI5/0,7-1 m ja MLI6/0,2-0,7m todettiin SAMASE-ohjearvopitoisuudet ylittäviä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Korkeimmat pitoisuudet todettiin näytteessä MLI5: 0,7-1 m. PAH -yhdisteiden summapitoisuus 100 mg/kg, pyreeni 19 mg/kg ja fluoranteeni 17 mg/kg. SAMASE-raja-arvopitoisuuksien ylityksiä ei analysoiduissa näytteissä todettu. Raskasmetallit (ICP-AES): Analysoitujen näytteiden MLI1/0,2-0,5m ja MLI5/0,2-0,4m arseeni- ja raskasmetallipitoisuudet selvästi alle niille määritettyjen SAMASE-ohjearvopitoisuuksien. Haihtuvat yhdisteet: Kenttämääritysten (GasTrac) perusteella ei merkittäviä pitoisuuksia. Vaihteen V624 alueella todetun lievästi PAH -yhdisteillä pilaantuneen maaaineksen määräksi arvioidaan n. 100-150 m 3 ktd. Pilaantuneen maa-alueen pinta-alaksi toimenpidealueella arvioidaan n. 150 m 2. Ratapihan alueella on tehty kaksi laajempaa ympäristöteknistä maaperätutkimusta 26.-29.11.2001 ja 15.5.2002. Tutkimuksissa ratapihan alueelle tehtiin yhteensä 52 tutkimuspistettä, joista otettiin maanäytteitä yhteensä 199 kpl. SAMASE -raja-arvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia (öljyhiilivedyt /
3 PAH-yhdisteet) todettiin yhteensä 7:ssä tutkimuspisteessä. Vuoden 2005 kunnossapitotöiden kohteena olevien alueilla ja niiden läheisyydessä ei todettu merkittävästi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Puhdistuksen tavoitetaso ja kunnostuksen toteutus Kohde on ratapiha-aluetta. Kohde ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä alueella eikä kohteen käyttötarkoitusta ole suunniteltu muutettavaksi, joten kohteessa tehtävien kaivutöiden yhteydessä maaperän puhdistuksen tavoitetasoiksi toimenpidealueilla esitetään SAMASE -raportin raja-arvopitoisuuksia. Kohteessa tehtyjen selvitysten perusteella pääasiallisina haitta-aineina ovat öljyhiilivedyt ja PAH-yhdisteet. SAMASE -raja-arvot emo haitta-aineille ovat seuraavat: Kevyt polttoöljy/dieselöljy (jakeet C 10 -C 21 ): 1000 mg/kg (kentällä HNU-, Petroflag -kenttätesti tai vastaava ja laboratoriossa kaasukromatografisesti liuotinuutosta). Voiteluöljy (jakeet C 22 -C 40 ): 2000 mg/kg (kentällä HNU-, Petroflag - kenttätesti tai vastaava ja laboratoriossa kaasukromatografisesti liuotinuutosta). PAH -yhdisteet: summapitoisuus 200 mg/kg sekä esim. pyreeni 40 mg/kg, fluoranteeni 40 mg/kg (kentällä HNU-kenttätesti tai vastaava ja laboratoriossa GCMS). Mikäli kohteessa tulevaisuudessa tehtävien kunnossapitotöiden tutkimusvaiheessa tai kunnossapitotöiden aikana todetaan muita haitta-aineita (esim. raskasmetalleja tai haihtuvia hiilivetyjä), puhdistuksen tavoitetasoina toimenpidealueilla käytetään tällöin ko. haitta-aineen SAMASE-raja-arvoja. Mikäli maaperän kunnostamisen jälkeen todetaan toimenpidealueille tai niiden ulkopuolelle jääneen asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan haitta-aineista ympäristölle ja ihmisille mahdollisesti aiheutuvaa riskiä. Mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve määritetään em. riskitarkastelun perusteella. Kunnossapitotyöalueilla tehtävien kaivutöiden yhteydessä todettavat voimakkaasti pilaantuneet maamassat poistetaan ja korvataan puhtaalla täytemaalla. Kaivu rajoitetaan kulloisenkin kunnossapitotyöalueen edellyttämään laajuuteen, eikä viereisten raiteiden tms. rakenteiden vakautta vaaranneta. Mikäli kohteessa tehtävien kaivutöiden yhteydessä joudutaan toimenpidealueille tai niitä ympäröiville lähialueille jättämään asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan niistä ympäristölle ja ihmisille aiheutuvaa riskiä sekä mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskien tarkastelun perusteella.
4 Selvitys jätteiden käsittelystä Kohteessa tulevaisuudessa suoritettavien kaivutöiden yhteydessä syntyviä enimmillään lievästi pilaantuneeksi luokiteltavia maamassoja (haittaainepitoisuudet alle raja-arvojen) voidaan käyttää kaivantojen täyttöihin, jos ne ovat rakennusteknisiltä ominaisuuksiltaan täyttöön soveltuvia. Kaivualueilta poistettavat maamassat, joiden haitta-ainepitoisuus alittaa SAMASE-ohjearvot sijoitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön ratapihan alueella tai muulla, ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovittavalla alueella. Vaihtoehtoisesti ne voidaan sijoittaa ylijäämämaana maankaatopaikalle tai käsitellään samoin periaattein kuin lievästi pilaantunut maa-aines. Kohteelta poistettavat maamassat, joiden haitta-ainepitoisuus ylittää SA- MASE-ohjearvot, mutta ei SAMASE-raja-arvoja (ns. lievästi pilaantunut maa) viedään kaatopaikkatäyttöön korkeatasoisesti hoidetulle jäteasemalle. Kohteelta poistettavat maamassat, joissa on SAMASE -raja-arvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia (ns. voimakkaasti pilaantunut maa) toimitetaan laitokseen, jonka luvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely tai korkeatasoisesti suunnitellulle ja hoidetulle jäteasemalle. Kaikista maa-aineksen loppusijoittamiseen liittyvistä järjestelyistä sovitaan erikseen ko. käsittely- ja vastaanottopaikkojen vastuuhenkilöiden kanssa. Massojen sijoituspaikat ilmoitetaan Etelä-Savon ympäristökeskukselle aina ennen kunnossapitotyön aloittamista. Tutkimuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella toimenpidealueilla ei tulevilla kaivusyvyyksillä esiinny merkittäviä määriä orsivettä. Mikäli kohteessa tehtäviin kaivantoihin kertyy vettä ja siinä todetaan silmämääräisesti merkkejä haitta-aineista, otetaan vedestä näyte. Jos näytteessä todetaan merkittäviä määriä haitta-aineita, käsitellään vesi asianmukaisesti, todettujen haitta-aineiden edellyttämällä tavalla. Mikäli haitta-ainepitoisuudet ovat alhaisia, pumpataan vesi käsittelemättömänä jätevesiviemäriin. Viemäriin johtamisesta ja vesien käsittelystä sovitaan Mikkelin kaupungin vesi- /viemärilaitoksen kanssa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Jos vedessä ei todeta haitta-aineita, voidaan pumppaus tehdä pintavesiviemäriin tai avoojaan. Arvio ympäristövaikutuksista Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus jne.) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Hiilivedyillä pilaantuneen maa-aineksen kaivaminen saattaa lisätä tilapäisesti hiilivetyjen pitoisuuksia alueen ilmassa. Hiilivetyjen pitoisuuksia tarkkaillaan työn yhteydessä ja tarvittaessa työntekijät suojautuvat henkilökohtaisin suojaimin. Kohteesta poistettavat pilaantuneet massat pyritään kuljettamaan välittömästi loppusijoituspaikkaan. Mikäli massoja joudutaan esim. kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kohteessa esim. yön yli, massat sijoitetaan ratapihan alueelle ja voimakkaasti pilaantuneet massat peitetään tarvittaessa hajuhaitan ja haitta-aineiden leviämisen estämiseksi.
5 Massat kuljetaan kuorma-autoilla käsittelypaikkoihin. Kuorma-autojen lavat varaudutaan tarvittaessa peittämään, mikäli poistettava maa-aines pölyää runsaasti tai sen sisältämät haitta-aineet aiheuttavat merkittäviä hajuhaittoja. Puhdistustyön valvonta Raportointi Aikataulu ILMOITUKSEN KÄSITTELY Maaperän puhdistustöitä valvoo ja ohjaa riittävän asiantuntemuksen ja kokemuksen omaava ympäristötekninen asiantuntija. Ympäristöteknisen asiantuntijan yhteystiedot ilmoitetaan Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja paikalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen töiden aloittamista. Kaivettavien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia seurataan soveltuvilla kenttätesteillä / -mittareilla (öljyhiilivedyt ja PAH -yhdisteet esim. HNU, Petroflag tai vastaava; haihtuvat yhdisteet esim. PID- tai Gastrac-mittarilla). Kenttämittausten ja/tai laboratorioanalyysien tulosten perusteella kuormat ohjataan sijoituspaikkoihin. Poistettava maa-aines kuljetetaan käsittelypaikkaan kuorma-autoilla. Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja pilaantuneita massoja sisältävien kuormien mukana toimitetaan ongelmajätteen siirtoasiakirja kuorman vastaanottajalle (jätteenkäsittelylaitos). Siirtoasiakirjaan merkitään kenttätestin tulos ja kohdetiedot. Massanvaihtokaivun laajuus määritetään kaivun aikana otettavista näytteistä kentällä tehtävien haitta-ainemääritysten tulosten perusteella. Massanvaihtokaivannot rajataan kuitenkin kunnossapitotöiden edellyttämään kaivualueeseen. Valituista näytteistä analysoidaan haitta-ainepitoisuudet myös laboratoriossa (esim. mineraaliöljypitoisuus ja PAH -yhdisteet kaasukromatografisesti). Kaivurajoilta otettavat laboratorioon toimitettavat näytteet (seinämä- ja pohjanäytteet) valitaan siten, että. jokainen näyte kuvaa enintään 100 m 2 :n puhdistettua aluetta. Laboratorioanalyyseillä selvitetään haittaaineiden jäännöspitoisuudet kaivurajoilla. Mahdollisista maaperän puhdistustöistä laaditaan raportti, joka toimitetaan Etelä-Savon ympäristökeskukseen ja Mikkelin seudun ympäristöpalvelulle 3 kk:n kuluessa työn päättymisestä. Raportissa esitetään ainakin seuraavat asiat: poistettujen maa-ainesten pitoisuudet ja määrät sekä sijoituspaikat, kaivualueen jäännöspitoisuudet ja tarkastus näytteiden ottopaikat, kaivantopiirustus sekä arvio puhdistuksen tavoitteiden toteutumisesta. Vuonna 2005 tehtävien kunnossapitotöiden alustava aikataulu on viikot 36-40 (alkaen 5.9.2005). Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja.
6 ETELÄ-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Savon ympäristökeskus hyväksyy Ratahallintokeskuksen jättämän, Mikkelin kaupungin Mikkelin ratapiha-alueella sijaitsevan kiinteistön pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen 1. Kiinteistöltä on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden mineraaliöljypitoisuus ylittää keskiraskaiden jakeiden osalta 1000 mg/kg ka ja raskaiden jakeiden osalta 2000 mg/kg ka. PAH-yhdisteiden osalta maaperä puhdistetaan niiden summapitoisuuden osalta ylittää arvoon 200 mg/kg ja yksittäisten PAH-yhdisteiden osalta SAMASE-raja-arvoon (Ympäristöministeriön muistio 5/1994, Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa). Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin raja-arvopitoisuuksiin päästään. Maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (YSL 75 ) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse viikkoa ennen työn aloittamista ja lopettamista välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä- Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Mikkelin seudun ympäristöpalveluille. (YSL 78) 3. Hakijan on nimettävä henkilö ja hänelle varahenkilö, jotka vastaavat alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilöiden nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava viikkoa ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon, Mikkelin seudun ympäristöpalveluille sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. (YSL 78 ) 4. Puhdistustyö on tehtävä asiantuntevan konsultin ja vastuuhenkilön johdolla ja valvonnassa. Konsultin ja vastuuhenkilön yhteystiedot on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse ympäristökeskukseen ja Mikkelin seudun ympäristöpalveluille. (YSL 78 ) 5. Maaperän puhdistuksen yhteydessä on varauduttava vesien käsittelyyn. Puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyvä vesi on poistettava kaivannoista kokonaan ja toimitettava, mikäli todetaan saastuneeksi, käsiteltäväksi asianomaiseen käsittelyluvan omaavaan laitokseen. (YSL 78 ) Jätteen käsittely ja kuljetus 6. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää kohdassa 1 mainitut raja-arvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Jos pilaantuneita maamassoja sijoitetaan tai hyödynnetään esim. rakenteissa kaatopaikkojen tai jäteasemien jätetäyttöalueilla, tulee jätemassoille tehdä kaatopaikkakelpoisuustesti. (YSL 78 ) 7. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat.
7 Tämän lisäksi lupa- ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 14 tarkoittamassa yhteenvetoraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaan ottavan laitoksen kanssa. (YSL 78 ) 8. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haittaaineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen aikana estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. (YSL 78 ) Puhdistushankkeen seuranta 9. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia on seurattava kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haittaainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 10. Alueelle jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 11. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti konsultin ja vastuuhenkilön toimesta. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely- ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin seudun ympäristöpalveluille. (YSL 78 ) 12. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin seudun ympäristöpalveluille. (YSL 78 ) 13. Tutkimustulokseton toimitettava välittömästi niiden valmistututtua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä-Savon ympäristökeskukseen. (YSL 78 ) 14. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun on laadittava yhteenvetoraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Yhteenvetoraporttiin on sisällytettävä tutkimusraportit, pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehty ilmoitus, pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehty päätös, työn aloitusilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Yhteenvetoraportti on toimitettava kirjallisena Etelä-Savon ympäristökeskukseen sekä Mikkelin seudun ympäristöpalveluille viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. (YSL 78 ) 15. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja alueelle on jäämässä kohdassa 1 esitettyä pitoisuutta suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on alueen puhdistamisesta vastaavan esitettävä tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä-Savon ympäristökeskukselle. (YSL 78 )
8 Päätöksen perustelut Etelä-Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöllä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistön maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätylle alueelle. Kohteen maaperä on pilaantunut tehdyn tutkimuksen perusteella arvioiden radanpidon seurauksena. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22 :n mukaan, jos maaperän pilaantuminen on tapahtunut jätelain voimaantulon jälkeen, asiaan sovelletaan ympäristönsuojelulain 12 luvun säännöksiä. Tämän asian käsittelyyn on sovellettu em. säännöksiä. Valtioneuvosto ei ole määrännyt eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Suomessa on sovellettu ympäristöministeriön muistiossa 5/1994 ehdotettuja ohje- ja raja-arvoja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisessa. Muistiossa on mineraaliöljyn/kevyen polttoöljyn osalta asetettu raja-arvoksi 1000 mg/kg ka. ja raskaiden jakeiden osalta 2000 mg/kg ka. Muistiossa on asetettu raja-arvot myös yksittäisille PAH-yhdisteille (17 kpl) ja niiden summa-arvolle. Lupamääräyksessä ei ole tarkoituksenmukaista luetella raja-arvopitoisuuksia kaikkien PAH-yhdisteiden osalta, vaan määräyksessä viitataan ko. muistioon. Kyseisessä tapauksessa tehtävät kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haitta-aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan rajaarvot alittavista haitta-ainemääristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. (Määräys 1) Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyöstä aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojen ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaan ottavalle laitokselle. (Määräys 2-8) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle sekä kaatopaikkakelpoisuustesti varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 6) Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräys 9-15)
9 ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä-Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) MAKSU 462 euroa PÄÄTÖKSEN JAKELU Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 38,5 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 12 tuntia. Päätös Hakijalle suoritemaksua vastaan, saantitodistuksella Tiedoksi Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Suomen ympäristökeskus, sähköisesti Golder Associates Oy, Marko Nykänen
10 MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Yli-insinööri Tapani Aura Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Asiakaskysely
11 LIITE 1 Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätökseen 6.10.2005 Dnro ESA-2005-Y-70-18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valituksen toimittaminen Valitusaika Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Postiosoite: PL 204 65101 VAASA Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, Vaasa Valitus on jätettävä Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Jääkärinkatu 14, 50100 MIKKELI Telefax: 020 490 4509 Puhelin: 020 490 106 Aukioloaika: klo 8.00-16.15 E-mail: kirjaamo.esa@ymparisto.fi Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää päätöksen saantipäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 80 euroa