nro 7/2012 SISÄLLYSLUETTELO TEKNLTK 68 Kokouksen järjestäytyminen TEKNLTK 69 Viranhaltijapäätösten laillisuusvalvonta TEKNLTK 70 Svartbäckin entisen päiväkodin myyminen TEKNLTK 71 Åvallan entisen kunnantalon myyminen TEKNLTK 72 Valtuustoaloite n alueen turvallisuussuunnitelman laatimiseksi TEKNLTK 73 Valtuustoaloite koskien njokea ja ravinnepäästöjä Itämereen TEKNLTK 74 Vaatimus tekniselle lautakunnalle koskien Bollstadintietä, Asematietä, Säästöpankintietä ja Käkelänkujaa TEKNLTK 75 Teknisen lautakunnan talouden ja toiminnallisten tavoitteiden seuranta 8/2012 TEKNLTK 76 Teknisen lautakunnan kokoukset syksyllä 2012 TEKNLTK 77 Muut asiat
Sivu 2 Nro 7/2012 Kokouspaikka- ja aika Läsnäolevat jäsenet Muut läsnäolevat Kunnantalo klo 18.00-19.15 Keränen Pekka, puheenjohtaja Ekström Susanne, jäsen Gottberg-Ek Karin, jäsen Heikkilä Risto, jäsen Kaisla Sirpa, jäsen Malmgren Mikko, jäsen Tuomi Tuulia, jäsen Janhunen Taina, kunnanhallituksen edustaja Skyttä Jorma, tekninen johtaja Malmberg Magnus, rakennusmestari Latvala Ann-Britt, toimistonhoitaja Huilla Tuomas, hallinnon suunnittelija Asiat 68-77 Allekirjoitukset Pekka Keränen Puheenjohtaja Ann-Britt Latvala Pöytäkirjanpitäjä Karin Gottberg-Ek Pöytäkirjantarkastaja Risto Heikkilä Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Rakennustoimistossa 17.9.2012 Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Virve Kääntee Toimistosihteeri
Sivu 3 TEKNLTK 68 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää - todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi - valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Lautakunta - totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi - valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Karin Gottberg-Ek, ja Risto Heikkilä - Malmgren ehdotti Ekströmin kannattamana, että käsitellään 71 ennen 70. Tuomi ei kannattanut ehdotusta. Puheenjohtaja totesi keskustelun päätyttyä, että on tehtävä äänestys. Hän teki seuraavan äänestysesityksen; se joka kannattaa Malmgrenin ehdotusta äänestää jaa ja joka kannattaa Tuomen ehdotusta äänestää ei. Nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 jaa-ääntä (Susanne Ekström, Karin Gottberg-Ek, Mikko Malmgren) ja 4 ei-ääntä (Pekka Keränen, Risto Heikkilä, Sirpa Kaisla, Tuulia Tuomi). Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että Malmgrenin ehdotus ei saanut kannatusta. ===
Sivu 4 TEKNLTK 69 Oheismateriaali VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. Oheismateriaali ja liitteet - oheismateriaalina ovat päätösluettelot. Lautakunta päättää - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden pöytäkirjoissa olevia asioita: - rakennusmestari Magnus Malmberg, 13/2012, 23.3.2012 ja :t 14 40/2012 ajalta 24.5.2012 28.8.2012. Ehdotuksen mukaan. ===
Sivu 5 TEKNLTK:422 /2012 TEKNLTK 70 SVARTBÄCKIN ENTISEN PÄIVÄKODIN MYYMINEN TEKNLTK 3.4.2012 44 Oheismateriaali Teknisen lautakunnan johtosäännön 9 kohta 21 mukaan tekninen lautakunta huolehtii kunnan kiinteistöjen ja alueiden rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä. Svartbäck: Svartbäckin kiinteistö koostuu 21.3.2012 lainhuutotodistuksien mukaankahdesta alueesta: kiinteistötunnus 755-465-3-2, maapinta-ala 0,3232 hehtaaria sekä 755-465-1-6, maapinta-ala 0,7700 hehtaaria. Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan P-aluetta. (Alueella voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti palvelujen ja hallinnon rakennuksia.) Kohde on SRmerkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde tai alueen osa. Kauppakirjojen mukaan alueet on myyty n kunnalle 15.10.1926. Myyjinä ovat olleet 755-465-3-2 Ragnar Karell ja 755-465-1-6 Karl ja Anna Salovius. Kauppakirjaehtojen mukaan n kunta sitoutuu käyttämään aluetta kansakoulurakennuksien pystyttämiselle. Kauppakirjoissa ei ole mainintaa,että tila siirtyy takaisin myyjälle, mikäli käyttötarkoitus muuttuu. Koulurakennus rakennettiin 1930. Rakennus toimi alussa kouluna, mutta se on myöhemmin otettu käyttöön päiväkodiksi. Rakennuksen kylmä ullakkotila on vaurioitunut salamaniskusta aiheutuneessa tulipalossa vuonna 1978. Rakennuksen ollessa päiväkotitoiminnassa lähinnä henkilökunta on oireillut huonon sisäilman takia. Rakennus poistettiin päiväkotikäytöstä tämän takia joulukuussa 2009. Talossa tehtiin talvella 2008-2009 mittavia tutkimuksia, joissa voitiin todeta sieni- ja sädesieni-itiöiden kohonneita pitoisuuksia, jotka ovat tyypillisiä tämän ikäisissä rakennuksissa käytetyn rakennustekniikan osalta. Myös tulipalossa käytetyllä sammutusvedellä on ollut mahdollista vaikutusta alapuolella ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteen purueristeessä todettuihin mikrobeihin. Rakennus on seissyt tyhjillään vuodesta 2008 lähtien lukuun ottamatta muutamaa kuukautta vuoden 2012 alusta, jolloin liikuntasalitila on toiminut taiteilijan ateljeena.
Sivu 6 Tällaisen talon pitäminen tyhjillään ei ole asianmukaista. Talo ränsistyy entisestään. Mikäli kunta ottaa sen omaan käyttöönsä, vaatii se laajaa kunnostamista, mitä ei tällä hetkellä ole huomioitu kunnan talousarviossa ja -suunnitelmassa. Ulkopuolista kiinnostusta on ollut talon ostamiselle. Talo soveltuu asuinkäyttöön. Tämän salliminen vaatii kuitenkin kaavamuutoksen. Talo sijaitsee kauniilla paikalla. Åvalla: Åvallan kiinteistötunnus 755-417-1-1. Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan A-aluetta. (Alueelle voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti erillispientalo talousrakennuksineen ja / tai sellaisia työtiloja, jotka eivät aiheuta asumiselle haittaa.) Kohde on SR-merkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain tai rakennussuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde. Maapinta-ala on 21.3.2012 lainhuutotodistuksen mukaan 0,3232 hehtaaria. Yrkeshögskolan Sydvästin rakennusinsinööriopiskelijat ovat tehneet oppilastyönä kuntokartoituksen. Talo on tällä hetkellä lähinnä yhdistyksien ja seurojen käytössä. n partiolaisilla on talossa aktiivista toimintaa. Yhdistys- ja seuratoiminnalle tulee löytää korvaavia tiloja. Kunnan omistamiin ja hallinnoimiin kiinteistöihin tehtyjen kuntoluokitusten mukaan Åvallan kiinteistö on kuntoluokkaa yksi ja Svartbäckin kiinteistö luokkaa kaksi. Molempia on ehdotettu heti myytäviksi. Kuntoluokka yksi tarkoittaa, että talot ovat huonossa kunnossa ja vaativat mittavia korjaustoimenpiteitä, jotta niistä saadaan käyttökelpoisia. Talon tekniikka on olematon ja vanha sekä käyttöaste pieni. Jotta rakennuksen elinikä jatkuisi, vaatii se heti korjaustoimenpiteitä. Kuntoluokka kaksi tarkoittaa, että rakennukset vaativat korjaustoimenpiteitä. Rakennusmateriaalit ovat vanhoja, kuluneita ja epäkäytännöllisiä. Talotekniikka on puutteellinen. Oheismateriaali ja liitteet - oheismateriaalina Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:n 16.3.2009 tekemä Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus, - oheismateriaalina päiväkodin sisäilman laatuun liittyvät jatkotoimenpiteet 14.5.2009 - oheismateriaalina 18.10.2010 päivätty rakennuksen korjaamiseen liittyvät jatkotoimenpiteet.
Sivu 7 - oheismateriaalina kiinteistörekisterin karttatulosteet - oheismateriaalina Länsi-n osayleiskaavamerkinnät ja määräykset alueella. - oheismateriaalina ote katsauksesta Kunnan omistamat ja hallinnoimat kiinteistöt ja asunto-osakkeet Esittelijä: vt. tekninen johtaja Magnus Malmberg puh: 050 386 0805, sposti: magnus.malmberg@siuntio.fi Käsittely: Muutettu ehdotus: esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myydään eniten tarjoavalle. - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi. - sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta selvittävät Åvallan seura- ja yhdistystoiminalle korvaavia tiloja. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myydään, Svartbäckin myyntiehtoihin lisätään, että etuosto-oikeus perinneyhdistyksille, yleishyödyllisille säätiöille tai vastaavalle - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi. - kunta velvollinen osoittamaan ensin korvaavia tiloja ennen myyntiä Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle. Muutetun ehdotuksen mukaan. === KH 7.5.2012 92 Käsittely: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää 1. asettaa Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myyntiin ja 2. valtuuttaa teknisen lautakunnan huolehtimaan kiinteistöjen myynnistä ja tarkempien myyntiehtojen laatimisesta sekä 3. kehottaa teknistä lautakuntaa osoittamaan korvaavia tiloja Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle ennen kiinteistön myyntiä. Malmgren poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kaisla ehdotti, että kohta 3 muutetaan muotoon:
Sivu 8 3. kehottaa teknistä lautakuntaa osoittamaan korvaavia tiloja Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle. Koska tehtyä ehdotusta ei kannatettu, puheenjohtaja totesi sen raukeavan kannattamattomana. Martin Laaksosen kannattamana ehdotti, että Svartbäckiä ei myydä, vaan Åvalla myydään ja Åvallan käyttäjät saavat käyttää Svartbäckiä. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Martinin ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 8 (Janhunen, Kaisla, Sneck, Penttinen, Huittinen, Ryynänen, Sarviaho, Svanfeldt) 2 (Martin, Laaksonen). Ehdotus hyväksyttiin. === KV 28.5.2012 39 Käsittely: Oinonen von Essenin kannattamana ehdotti, että asia palautetaan tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. Koska tehtyä ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston yksimielisesti hyväksyneen sen. Kunnanvaltuusto palautti asian tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. === TEKNLTK 70 Oheismateriaali Teknisen lautakunnan johtosäännön 9 kohta 21 mukaan tekninen lautakunta huolehtii kunnan kiinteistöjen ja alueiden rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä. Svartbäck: Svartbäckin kiinteistö koostuu 21.3.2012 lainhuutotodistuksien mukaan kahdesta alueesta: kiinteistötunnus 755-465-3-2, maapinta-ala 0,3232 hehtaaria sekä 755-465-1-6, maapinta-ala 0,7700 hehtaaria. Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan P-aluetta. (Alueella voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti palvelujen ja hallinnon rakennuksia.) Kohde on SR-
Sivu 9 merkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde tai alueen osa. Kauppakirjojen mukaan alueet on myyty n kunnalle 15.10.1926. Myyjinä ovat olleet 755-465-3-2 Ragnar Karell ja 755-465-1-6 Karl ja Anna Salovius. Kauppakirjaehtojen mukaan n kunta sitoutuu käyttämään aluetta kansakoulurakennuksien pystyttämiselle. Kauppakirjoissa ei ole mainintaa, että tila siirtyy takaisin myyjälle, mikäli käyttötarkoitus muuttuu. Koulurakennus rakennettiin 1930. Rakennus toimi alussa kouluna, mutta se on myöhemmin otettu käyttöön päiväkodiksi. Rakennuksen kylmä ullakkotila on vaurioitunut salamaniskusta aiheutuneessa tulipalossa vuonna 1978. Rakennuksen ollessa päiväkotitoiminnassa lähinnä henkilökunta on oireillut huonon sisäilman takia. Rakennus poistettiin päiväkotikäytöstä tämän takia joulukuussa 2009. Talossa tehtiin talvella 2008-2009 mittavia tutkimuksia, joissa voitiin todeta sieni- ja sädesieni-itiöiden kohonneita pitoisuuksia, jotka ovat tyypillisiä tämän ikäisissä rakennuksissa käytetyn rakennustekniikan osalta. Myös tulipalossa käytetyllä sammutusvedellä on ollut mahdollista vaikutusta alapuolella ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteen purueristeessä todettuihin mikrobeihin. Rakennus on seissyt tyhjillään vuodesta 2008 lähtien lukuun ottamatta muutamaa kuukautta vuoden 2012 alusta, jolloin liikuntasalitila on toiminut taiteilijan ateljeena. Tällaisen talon pitäminen tyhjillään ei ole asianmukaista. Talo ränsistyy entisestään. Mikäli kunta ottaa sen omaan käyttöönsä, vaatii se laajaa kunnostamista, mitä ei tällä hetkellä ole huomioitu kunnan talousarviossa ja -suunnitelmassa. Kiinnostusta talon ostamiseen on ilmennyt. Talo soveltuu asuinkäyttöön. Tämän salliminen vaatii kuitenkin kaavamuutoksen. Talo sijaitsee kauniilla paikalla. Kunnan omistamiin ja hallinnoimiin kiinteistöihin tehtyjen kuntoluokitusten mukaan Svartbäckin kiinteistö kuuluu luokkaan kaksi. Kuntoluokka kaksi tarkoittaa, että rakennukset vaativat korjaustoimenpiteitä. Rakennusmateriaalit ovat vanhoja, kuluneita ja epäkäytännöllisiä. Talotekniikka on puutteellinen. Kunnan valtuusto on 28.5.2012 39 palauttanut Åvallan ja Svartbäckin kiinteistöjen myymisen uudelleen valmisteltavaksi tekniselle lautakunnalle.
Sivu 10 Tuolloin molempien kiinteistöjen myynti oli samassa pykälässä. Nyt Åvallan ja Svartbäckin myymiset on erotettu toisistaan erillisiksi pykäliksi. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:n 16.3.2009 tekemä Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus - oheismateriaalina päiväkodin sisäilman laatuun liittyvät jatkotoimenpiteet 14.5.2009 - oheismateriaalina 18.10.2010 päivätty rakennuksen korjaamiseen liittyvät jatkotoimenpiteet - oheismateriaalina kiinteistörekisterin karttatulosteet - oheismateriaalina Länsi-n osayleiskaavamerkinnät ja määräykset alueella - oheismateriaalina ote katsauksesta Kunnan omistamat ja hallinnoimat kiinteistöt ja asunto-osakkeet Esittelijä: rakennusmestari Magnus Malmberg puh: 050 386 0805, s-posti: magnus.malmberg@siuntio.fi esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin kiinteistöt myydään eniten tarjoavalle - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Ostajan kanssa tehdään myös yhteinen katselmus ennen kaupan tekoa koskien kiinteistöjen ongelmia ja vauriota. - mahdollisille ostajille toimitetaan kaikki kunnan hallussa oleva kuntotutkimus ja katselmusaineisto koskien Svartbäckin kiinteistöjä - kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi. Käsittely: Muutettu ehdotus: Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin kiinteistöt myydään eniten tarjoavalle - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Ostajan kanssa tehdään myös yhteinen katselmus ennen kaupan tekoa koskien kiinteistöjen ongelmia ja vauriota. - mahdollisille ostajille toimitetaan kaikki kunnan hallussa oleva kuntotutkimus ja katselmusaineisto koskien Svartbäckin kiinteistöjä - kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi - kunnanhallitus selvittää, onko mahdollista myöntää paikallisille yleishyödyllisille yhdistyksille etuosto-oikeutta. Muutetun ehdotuksen mukaan. ===
Sivu 11 TEKNLTK:423 /2012 TEKNLTK 71 ÅVALLAN ENTISEN KUNNANTALON MYYMINEN TEKNLTK 3.4.2012 44 Oheismateriaali Teknisen lautakunnan johtosäännön 9 kohta 21 mukaan tekninen lautakunta huolehtii kunnan kiinteistöjen ja alueiden rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä. Svartbäck: Svartbäckin kiinteistö koostuu 21.3.2012 lainhuutotodistuksien mukaan kahdesta alueesta: kiinteistötunnus 755-465-3-2, maapinta-ala 0,3232 hehtaaria sekä 755-465-1-6, maapinta-ala 0,7700 hehtaaria. Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan P-aluetta. (Alueella voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti palvelujen ja hallinnon rakennuksia.) Kohde on SRmerkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde tai alueen osa. Kauppakirjojen mukaan alueet on myyty n kunnalle 15.10.1926. Myyjinä ovat olleet 755-465-3-2 Ragnar Karell ja 755-465-1-6 Karl ja Anna Salovius. Kauppakirjaehtojen mukaan n kunta sitoutuu käyttämään aluetta kansakoulurakennuksien pystyttämiselle. Kauppakirjoissa ei ole mainintaa, että tila siirtyy takaisin myyjälle, mikäli käyttötarkoitus muuttuu. Koulurakennus rakennettiin 1930. Rakennus toimi alussa kouluna, mutta se on myöhemmin otettu käyttöön päiväkodiksi. Rakennuksen kylmä ullakkotila on vaurioitunut salamaniskusta aiheutuneessa tulipalossa vuonna 1978. Rakennuksen ollessa päiväkotitoiminnassa lähinnä henkilökunta on oireillut huonon sisäilman takia. Rakennus poistettiin päiväkotikäytöstä tämän takia joulukuussa 2009. Talossa tehtiin talvella 2008-2009 mittavia tutkimuksia, joissa voitiin todeta sieni- ja sädesieni-itiöiden kohonneita pitoisuuksia, jotka ovat tyypillisiä tämän ikäisissä rakennuksissa käytetyn rakennustekniikan osalta. Myös tulipalossa käytetyllä sammutusvedellä on ollut mahdollista vaikutusta alapuolella ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteen purueristeessä todettuihin mikrobeihin.
Sivu 12 Rakennus on seissyt tyhjillään vuodesta 2008 lähtien lukuun ottamatta muutamaa kuukautta vuoden 2012 alusta, jolloin liikuntasalitila on toiminut taiteilijan ateljeena. Tällaisen talon pitäminen tyhjillään ei ole asianmukaista. Talo ränsistyy entisestään. Mikäli kunta ottaa sen omaan käyttöönsä, vaatii se laajaa kunnostamista, mitä ei tällä hetkellä ole huomioitu kunnan talousarviossa ja -suunnitelmassa. Ulkopuolista kiinnostusta on ollut talon ostamiselle. Talo soveltuu asuinkäyttöön. Tämän salliminen vaatii kuitenkin kaavamuutoksen. Talo sijaitsee kauniilla paikalla. Åvalla: Åvallan kiinteistötunnus 755-417-1-1. Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan A-aluetta. (Alueelle voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti erillispientalo talousrakennuksineen ja / tai sellaisia työtiloja, jotka eivät aiheuta asumiselle haittaa.) Kohde on SR-merkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain tai rakennussuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde. Maapinta-ala on 21.3.2012 lainhuutotodistuksen mukaan 0,3232 hehtaaria. Yrkeshögskolan Sydvästin rakennusinsinööriopiskelijat ovat tehneet oppilastyönä kuntokartoituksen. Talo on tällä hetkellä lähinnä yhdistyksien ja seurojen käytössä. n partiolaisilla on talossa aktiivista toimintaa. Yhdistys- ja seuratoiminnalle tulee löytää korvaavia tiloja. Kunnan omistamiin ja hallinnoimiin kiinteistöihin tehtyjen kuntoluokitusten mukaan Åvallan kiinteistö on kuntoluokkaa yksi ja Svartbäckin kiinteistö luokkaa kaksi. Molempia on ehdotettu heti myytäviksi. Kuntoluokka yksi tarkoittaa, että talot ovat huonossa kunnossa ja vaativat mittavia korjaustoimenpiteitä, jotta niistä saadaan käyttökelpoisia. Talon tekniikka on olematon ja vanha sekä käyttöaste pieni. Jotta rakennuksen elinikä jatkuisi, vaatii se heti korjaustoimenpiteitä. Kuntoluokka kaksi tarkoittaa, että rakennukset vaativat korjaustoimenpiteitä. Rakennusmateriaalit ovat vanhoja, kuluneita ja epäkäytännöllisiä. Talotekniikka on puutteellinen. Oheismateriaali ja liitteet - oheismateriaalina Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:n 16.3.2009 tekemä Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus, - oheismateriaalina päiväkodin sisäilman laatuun liittyvät jatkotoimenpiteet
Sivu 13 14.5.2009 - oheismateriaalina 18.10.2010 päivätty rakennuksen korjaamiseen liittyvät jatkotoimenpiteet. - oheismateriaalina kiinteistörekisterin karttatulosteet - oheismateriaalina Länsi-n osayleiskaavamerkinnät ja määräykset alueella. - oheismateriaalina ote katsauksesta Kunnan omistamat ja hallinnoimat kiinteistöt ja asunto-osakkeet Esittelijä: vt. tekninen johtaja Magnus Malmberg puh: 050 386 0805, sposti: magnus.malmberg@siuntio.fi Käsittely: Muutettu ehdotus: esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myydään eniten tarjoavalle. - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi. - sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta selvittävät Åvallan seura- ja yhdistystoiminalle korvaavia tiloja. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myydään, Svartbäckin myyntiehtoihin lisätään, että etuosto-oikeus perinneyhdistyksille, yleishyödyllisille säätiöille tai vastaavalle - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi. - kunta velvollinen osoittamaan ensin korvaavia tiloja ennen myyntiä Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle. Muutetun ehdotuksen mukaan. === KH 7.5.2012 92 Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää 4. asettaa Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myyntiin ja 5. valtuuttaa teknisen lautakunnan huolehtimaan kiinteistöjen myynnistä ja tarkempien myyntiehtojen laatimisesta sekä 6. kehottaa teknistä lautakuntaa osoittamaan korvaavia tiloja Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle ennen kiinteistön myyntiä.
Sivu 14 Käsittely: Malmgren poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kaisla ehdotti, että kohta 3 muutetaan muotoon: 4. kehottaa teknistä lautakuntaa osoittamaan korvaavia tiloja Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle. Koska tehtyä ehdotusta ei kannatettu, puheenjohtaja totesi sen raukeavan kannattamattomana. Martin Laaksosen kannattamana ehdotti, että Svartbäckiä ei myydä, vaan Åvalla myydään ja Åvallan käyttäjät saavat käyttää Svartbäckiä. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Martinin ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 8 (Janhunen, Kaisla, Sneck, Penttinen, Huittinen, Ryynänen, Sarviaho, Svanfeldt) 2 (Martin, Laaksonen). Ehdotus hyväksyttiin. === KV 28.5.2012 39 Käsittely: Oinonen von Essenin kannattamana ehdotti, että asia palautetaan tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. Koska tehtyä ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston yksimielisesti hyväksyneen sen. Kunnanvaltuusto palautti asian tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. === TEKNLTK 71 Oheismateriaali Teknisen lautakunnan johtosäännön 9 kohta 21 mukaan tekninen lautakunta huolehtii kunnan kiinteistöjen ja alueiden rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä. Åvalla: Åvallan kiinteistötunnus 755-417-1-1. Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan A-aluetta.
Sivu 15 (Alueelle voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti erillispientalo talousrakennuksineen ja / tai sellaisia työtiloja, jotka eivät aiheuta asumiselle haittaa.) Kohde on SR-merkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain tai rakennussuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde. Maapinta-ala on 21.3.2012 lainhuutotodistuksen mukaan 0,3232 hehtaaria. Yrkeshögskolan Sydvästin rakennusinsinööriopiskelijat ovat tehneet oppilastyönä kuntokartoituksen. Talo on tällä hetkellä lähinnä yhdistyksien ja seurojen käytössä. n partiolaisilla on talossa aktiivista toimintaa. Yhdistys- ja seuratoiminnalle on tarkoitus osoittaa korvaavia tiloja. Kunnan omistamiin ja hallinnoimiin kiinteistöihin tehtyjen kuntoluokitusten mukaan Åvallan kiinteistö on kuntoluokkaa yksi. Kuntoluokka yksi tarkoittaa, että talot ovat huonossa kunnossa ja vaativat mittavia korjaustoimenpiteitä, jotta niistä saadaan käyttökelpoisia. Talon tekniikka on olematon ja vanha sekä käyttöaste pieni. Talossa on selvästi todettavissa voimakasta homeen hajua. Jotta rakennuksen elinikä jatkuisi, vaatii se heti korjaustoimenpiteitä. Edellä mainituista syistä on tarpeen osoittaa nykyisille käyttäjille korvaavia tiloja Åvallan kiinteistön tilalle. Kunnanvaltuusto on 28.5.2012 39 palauttanut asian uudelleen valmisteltavaksi tekniselle lautakunnalle. Nyt Åvallan ja Svartbäckin myymiset on erotettu toisistaan erillisiksi pykäliksi ja Åvallan tapauksessa on tarkoituksenmukaista kartoittaa mahdollisia korvaavia tiloja Åvallan tämänhetkisille käyttäjille ennen varsinaista myyntiin laittamista. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina ote katsauksesta Kunnan omistamat ja hallinnoimatkiinteistöt ja asunto-osakkeet - oheismateriaalina kiinteistörekisterin karttatuloste. Esittelijä: rakennusmestari Magnus Malmberg puh: 050 386 0805, s-posti: magnus.malmberg@siuntio.fi Lautakunta päättää - käydä yleiskeskustelun mahdollisista Åvallan kiinteistön korvaavista tiloista sen nykyisille käyttäjille - pyytää lausuntoa n kunnan sivistyslautakunnalta koskien korvaavien tilojen löytämistä Åvallan kiinteistön nykyisille käyttäjille toivoen, että sivistyslautakunta kuulee Åvallan käyttäjiä lausuntoa antaessaan.
Sivu 16 Käsittely: Jäsen Malmgren poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Käytiin yleiskeskustelu mahdollisista Åvallan kiinteistön korvaavista tiloista. Ehdotettiin, että otetaan yhteyttä nuorisoseuroihin ja seurakuntaan esim. Västanlid ja Edvardsberg voisivat olla vaihtoehtoja. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Muutettu ehdotus: Lautakunta päättää - että, yhteyttä otetaan nuorisoseuroihin ja seurakuntaan esim. Västanlid ja Edvardsberg voisivat olla vaihtoehtoja. - pyytää lausuntoa n kunnan sivistyslautakunnalta koskien korvaavien tilojen löytämistä Åvallan kiinteistön nykyisille käyttäjille toivoen, että sivistyslautakunta kuulee Åvallan käyttäjiä lausuntoa antaessaan. Muutetun ehdotuksen mukaan. ===
Sivu 17 KH:102 /2011 TEKNLTK 72 VALTUUSTOALOITE SIUNTION ALUEEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN LAATIMISEKSI KH 14.3.2011 51 Valtuutetut Calin, Varpio ja Nordström ovat 28.2.2011 jättäneet valtuustoaloitteen, joka koski n alueen turvallisuussuunnitelman laatimista. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Käsittely: Kunnanhallitus päättää lähettää valtuustoaloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Ehdotus hyväksyttiin. ====== TEKNLTK 72 Oheismateriaali Valtuutetut Arto Varpio, Marcus Nordström ja Elisa Calin ovat jättäneet valtuustoaloitteen koskien kunnan turvallisuussuunnitelman laatimista arkisen turvallisuuden parantamiseksi yhdessä poliisitoimen, alueellisen pelastustoimen johdon, tienpitäjien, rakennusvalvonnan järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteeksi on asetettu, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Tavoitteen saavuttamiseksi Valtioneuvosto on edellyttänyt, että jokaisessa kunnassa tehdään suunnitelma rikosten, häiriöiden ja onnettomuuksien ennalta ehkäisystä ja yleisen turvallisuuden parantamisesta. Turvallisuussuunnittelu perustuu laaja-alaiseen turvallisuuden käsitteeseen, missä arjen rikoksia ja häiriöitä estetään ennalta yhteistyössä paikallisyhteisön kanssa. Turvallisuustyössä ovat mukana valtion viranomaiset, kunnat, kirkko, elinkeinoelämä, kansalaisjärjestöt ja itse kansalaiset. Paikalliset turvallisuussuunnitelmat kattavat rikosturvallisuuden lisäksi mm. palo-, ja liikenneturvallisuuden, poikkeusolojen turvallisuuden, tapaturmat ja onnettomuudet. Näin muodostuu kokonaiskuva toiminnasta turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi alueella. Tämä lisää turvallisuustyön hallittavuutta, vähentää päällekkäisyyksiä, varmistaa tiedonkulun sekä antaa mahdollisuuden seurata turvallisuuden eteen tehtyä työtä laajemmin. Turvallisuussuunnitelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä asukkaiden tietoa siitä, miten kuntalaisten arjen turvallisuutta tullaan parantamaan.
Sivu 18 n kunnan turvallisuussuunnitelma on valmistunut vuonna 2007 ja aloite kunnan turvallisuussuunnitelman päivittämisestä on perusteltu ja ajankohtainen. Maakunnallista tai alueellista turvallisuussuunnitelmaa Uudellamaalla tai Länsi - Uudellamaalla ei tällä hetkellä ole, joten turvallisuussuunnittelun suhteen ei voida turvautua alueellisiin suunnitelmiin. n ja Inkoon kunnat ovat tehneet vuonna 2008 yhteistyönä Inkoon ja n liikenneturvallisuussuunnitelman. n liikenneturvallisuutta on viime vuosina pohdittu ja pyritty kehittämään säännöllisesti kokoontuvassa kunnan liikenneturvallisuustyöryhmässä, jossa on edustajia kunnan lisäksi myös aluehallintoviranomaisilta. Liikenneturvallisuus voisi olla painopistealueena tulevassa turvallisuussuunnitelmassa. Painopistealueet lyödään kuitenkin lukkoon vasta nykytilanteen arvioinnin ja toimintaympäristöanalyysin jälkeen. Valtuustoaloite asiasta on tehty jo 28.2.2011. Asiaan ei ole tartuttu aiemmin suunnitellun kuntaliitoksen takia. Ei olisi ollut tarkoituksenmukaista päivittää n kunnan omaa turvallisuussuunnitelmaa, joka olisi ollut voimassa vain vuoden 2012 loppuun. Myöskään tekninen osaston resurssit eivät ole aiemmin antaneet mahdollisuutta tarttua turvallisuussuunnitelman päivittämiseen. Turvallisuussuunnitelmaa on tarkoitus valmistella yhteistyössä Länsi Uudenmaan poliisilaitoksen ja Länsi Uudenmaan pelastuslaitoksen avustuksella. Mahdollisuuksia kuntien väliseen yhteistyöhön selvitetään ennen kaikkea Inkoon kanssa. Tarkoitus on kuitenkin tehdä n kunnalle oma erillinen turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelman valmistelu on aloitettu elokuussa 2012 ja sen on määrä valmistua kevään 2013 aikana. Oheismateriaali: - valtuustoaloite 28.2.2011 Esittelijä: rakennusmestari Magnus Malmberg puh: 050 386 0805, s-posti: magnus.malmberg@siuntio.fi Lautakunta päättää - esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että n kunnan tekninen osasto on käynnistänyt kunnan turvallisuussuunnitelman laatimisen. Käsittely: Muutettu ehdotus: Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Lautakunta päättää
Sivu 19 - esittää tiedoksi kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että n kunnan tekninen osasto on käynnistänyt kunnan turvallisuussuunnitelman laatimisen. Muutetun ehdotuksen mukaan. ====
Sivu 20 KH:475 /2011 TEKNLTK 73 VALTUUSTOALOITE KOSKIEN SIUNTIONJOKEA JA RAVINNEPÄÄSTÖJÄ ITÄMEREEN KH 19.9.2011 191 Valtuutetut Holm ja Vierinen sekä varavaltuutettu Lehtinen ovat jättäneet ja allekirjoittaneet aloitteen, joka koskee n jokea ja ravinnepäästöjä Itämereen sekä uudenlaisen hankkeen käynnistämistä päästöjen vähentämiseksi. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. TEKNLTK 73 Oheismateriaali Kunnanhallitus päättää lähettää valtuustoaloitteen teknisen lautakunnan sekä ympäristö- ja rakennuslautakunnan valmisteltavaksi. Ehdotus hyväksyttiin. === Valtuutettujen jättämä aloite kuuluu seuraavasti: n joki kulkee n kunnan läpi ja kerää mukaansa ne mitä pelloilta, metistä ja muualta siihen johdetaan. Munkkaan kaatopaikalta Lohjalta ja Nummelan jätevedenpuhdistamolta tulee pieniä päästöjä, mutta valtaosa ravinteista ja muista päästöistä on meidän siuntiolaisten aikaansaamia. Valitettavasti n jokiranta-alueiden suojavyöhykkeiden puhdistusteho ei ole riittävä. Ravinteita pelloilta valuu liiaksi mm. salaojituksen kautta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on tehnyt ansiokasta ja korvaamatonta työtä seuraamalla eri pisteissä jätevesipäästöjä ympärivuotisesti ihan oikeilla mittauksilla lähes kymmenen vuoden ajan Pikkalan lahdella ja koko n joen vesistössä. n joen osuus esimerkiksi fosforipäästöistä Pikkalan lahdella on mittauksin todettu olevan (98 99) % kaikista päästöistä. n jätevedenpuhdistamon osuus Pikkalan lahden fosforipäästöistä on alle 0,50 % ja siis hyvin marginaalinen. Pikkalan lahdella sijaitsevien Båtsvikin ja Kantvikin tehtaiden ja Upinniemen varuskunnan osuus fosforipäästöistä on vain noin (1,0-1,5) %. Viime vuosina on julkisessa keskustelussa kysytty sitä miksi itämeri likaantuu ja miksi ei tehdä oikeasti mitään. Pietarin vaikutus jo näkyy keskisellä suomenlahdella, mutta rannikkoalueella Pikkalan niemestä länteen tilanne on edelleen pahasti huonontunut. Miksi emme puhdista mereen pääseviä päästöjä juuri siinä kohdassa Pikkalan lahdella, jossa fosforipäästöistä (98-99) % johdetaan mereen? Yleensä kun siivotaan roskia pois niin työ aloitetaan pahimmasta kohdasta. Suunnitellun siirtoviemärin ja
Sivu 21 muiden vastaavien hankkeiden vaikutus olisi hyvin marginaalinen ja vähäinen itämeren päästöjen vähentämisen kannalta. Ehdotamme itämeren alueella aivan uudenlaisen hankkeen käynnistämistä ja aivan uudenlaista lähestymistapaa. Pitäisi selvittää se miten n joen jokisuussa tai lähellä jokisuuta voitaisiin päästöjä merkittävästi vähentää. Päästöjä olisi vähennettävä HETI eikä perinteisillä menetelmillä 20-40 vuoden viiveellä. Jokivettä suoraan puhdistavia menetelmiä on jo käytössä useissa Euroopan suurkaupungeissa asumisviihtyvyyden parantamiseksi. Näiden kaupunkien läpi virtaa joki ja hyviä tuloksia on saatu. Ehdotamme apu- tai hankerahan hakemista tähän selvitystyöhön ja mahdolliseen toteutukseen ympäristöministeriöltä ja John Nurminen säätiöltä sekä mahdollisesti muualta. Ehdotamme toteutukseen ja hankkeen esiselvitykseen koulutuslaitosyhteistyötä Metropolia ammattikorkeakoulun ja Aalto yliopiston vesitekniikan asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kanssa. Koko hanke voitaisiin toteuttaa opiskelijaprojektina tai lopputöiden muodossa. Alustavan tiedustelun perusteella koulutuslaitokset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa tällaisesta yhteistyöhankkeesta. n sitoutumattomat ry: ssa 5.9.2011 Kari Vierinen, Kalle Holm, Lea Lehtinen n ympäristö- ja rakennuslautakunta käsitteli asiaa14.3.2012 39: Ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa, että aloitteessa esitetyn hankkeen käynnistämiseen kunnan puolelta ei ole edellytyksiä. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan perustelu: Aloitteessa mainitut koulutuslaitokset ovat tervetulleita selvittämään veden laadun parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä ssa, ja hyvälle hankkeelle kunta voinee antaa pientä rahallista tukea. Mutta käytännössä täysin epärealistisen hankkeen käynnistäminen ei ole kunnan edun mukaista. Vaikka njoen veden puhdistaminen ennen laskemista Pikkalanlahteen olisikin mahdollista, se on hyvin kallista, ja puhdistusvaikutus kohdistuisi pelkästään Pikkalanlahteen. njoen vesistön pääuomat järvineen ovat yhtä lailla vedenlaadun parantamisen tarpeessa, jolloin vesiensuojelun kannalta tehokkaampaa olisi sijoittaa mahdolliset rahat peltolohko- ja salaojakohtaiseen valumavesien puhdistamiseen. Tällaisia rahoja ei ole toistaiseksi Suomessa löytynyt kuin koetoimintaan. Maatalouden päästöjen torjunta on valtakunnallinen ongelma, jonka ratkaisut riippuvat valtion maatalous- ja ympäristöpolitiikasta. :
Sivu 22 Viitaten ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätökseen 14.3.2012 39 perusteita hankkeen käynnistämiselle ei ole. Kyse on ennen kaikkea resursseista kuten n kunnan ympäristöpäällikkö Patrik Skult rakennus- ja ympäristölautakunnan valmistelutekstissä toteaa: Veden puhdistaminen on teoriassa mahdollista, mutta edellyttää isoja ja kalliita laitoksia. Jokiveden suoraa puhdistamista ei mitä ilmeisimmin ole Euroopan suurkaupungeissa suuressa mittakaavassa tehty vaikka aloitteessa näin annetaan ymmärtää. Näin ollen on myös vaikeaa alkaa laskea menettelystä aiheutuvia kokonaiskustannuksia. On kuitenkin oletettava, että kustannukset tulisivat nousemaan niin suuriksi, ettei n kokoisella kunnalla ole siihen mahdollisuuksia ryhtyä. njoen veden tilaa on mietitty viimeksi keväällä 2012 njokiseminaarissa, jossa pohdittiin Inkoon n ympäristöyhdistyksen johdolla mahdollisuuksia joen tilan kohentamiseksi. Inkoon n ympäristöyhdistys onkin käynnistänyt keväällä 2012 njoki-projektin joen tilan parantamiseksi. Oheismateriaali: - valtuustoaloite 5.9.2011 Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä p. 040 713 0662, s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi Lautakunta toteaa, ettei kunnalla ole edellytyksiä aloitteessa esitetyn hankkeen käynnistämiseen. Ehdotuksen mukaan. ===
Sivu 23 TEKNLTK:421 /2012 TEKNLTK 74 VAATIMUS TEKNISELLE LAUTAKUNNALLE KOSKIEN BOLLSTADINTIETÄ, ASEMATIETÄ, SÄÄSTÖPANKINTIETÄ JA KÄKELÄNKUJAA TEKNLTK 6.3.2012 35 Oheismateriaali n kulttuuriympäristö ry. Sjundeå kulturmiljö rf., kuntalaisia Bollstadintieltä, Asematieltä, Säästöpankintieltä ja Käkelänkujalta on lähettänyt vaatimuksen. Kuntalaiset vaativat: 1) Käkelänkujan ja Bollstadintien yhdistävän jalankulkutien sulkemista välittömästi sekä alueen ennallistamista. 2) Asematielle asennettavaksi ajohidasteet ajonopeuksien pitämiseksi nopeusrajoituksen mukaisina. 3) Junaliikenteen liityntäpysäköintialueen poistamista Asematieltä. Perustelut: 1) Jalankulkutietä ei ole toteutettu lainvoimaisen katusuunnitelman ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti 2) Asema- ja Bollstadintien asuinalueelle on muodostunut sekava ja vaarallinen liikennejärjestely, erityisesti lapsille 3) Asuinalueen asukkaille on aiheutunut vakavaa, kohtuutonta haittaa: järjestyshäiriöitä, ilkivaltaa ja omaisuusvahinkoa. Vanhasta rauhallisesta asuinalueesta on muodostunut mopedien, moottoripyörien ja autojen kiihdytysalue 4) Junaliikenteen liityntäpysäköinti sijaitsee nykyään radan eteläpuolella. Entinen rautatieasemarakennus on siirtymässä muuhun käyttöön. Käkelänkuja ja Bollstadintien yhdistää jalankulkutie, joka on liikennemerkein ja sulkupuomein merkitty. Valtuusto on 10.11.2008/ 77 hyväksynyt asemakaavan muutoksen koskien kevyen liikenteen järjestelyjä. Rautatiealue on asemakaavassa merkitty LR-merkinnällä, jossa liityntäpysäköinti on sallittu. Rautatien pohjoispuoleisen alueen yleiskaava ja asemakaavan muutos on kaavoitusohjelmassa.
Sivu 24 Liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä tulee tarpeen mukaan suunnitella ja toteuttaa. Kunnassa on sitä varten kunnanhallituksen asettama liikenneturvallisuustyöryhmä. Mainittakoon, että Bollstadintiellä on 20 km/h nopeusrajoitus, mutta muualla kuntakeskuksessa sivukaduilla on 30 km/h nopeusrajoitus. Ei ole perusteita Bollstadintiellä poiketa siitä, Teknisen lautakunnan päätös on asiasta tehty. Oheismateriaalina: - asemakaavojen yhdistelmäkartta, kuntakeskus - valtuuston hyväksymä asemakaava 10.11.2008/ 77 - teknisen lautakunnan päätös - vaatimus Esittelijä: Tekninen johtaja Catharina Lindström p. 044 386 1168, s-posti: catharina.lindstrom@siuntio.fi Lautakunta päättää - että kohtien 1 ja 2 vaatimukset hylätään ja - kohdan 3 vaatimus, liikenneturvallisuuden ja yleisen järjestelyn parantaminen lähetetään kunnan liikenneturvallisuustyöryhmälle. Käsittely: Esittelijän selostusosaan tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Käytiin keskustelu siitä, että Bollstadintiellä on 20 km/h nopeusrajoitus, mutta muualla kuntakeskuksessa sivukaduilla on 30 km/h nopeusrajoitus teknltk:n 9.2.2010 9 päätöksen mukaisesti. Onko perusteita Bollstadintiellä poiketa siitä, kun kerran tekninen lautakunta on asiasta tehnyt päätöksen. Esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Muutettu ehdotus: Lautakunta päättää - että niin kauan kun kaavoitus on meneillään pidetään 20 km/h nopeusrajoitus Bollstadintiellä. - että kohtien 1 ja 2 vaatimukset hylätään ja - kohdan 3 vaatimus, liikenneturvallisuuden ja yleisen järjestelyn parantaminen lähetetään kunnan liikenneturvallisuustyöryhmälle. TEKNLTK 74 Muutetun ehdotuksen mukaan.
Sivu 25 Liitteet 1, 2 Oheismateriaali n kunnan tekninen lautakunta on vastaanottanut 19.4.2012 kirjatun sisällöltään täysin samanlaisen vaatimuksen, jonka tekninen lautakunta käsitteli kokouksessaan 6.3.2012 35. Erona aiempaan vaatimukseen on se, että se on tullut vain n kulttuuriympäristö ry:n nimissä. Maaliskuussa 2012 käsitellyssä vaatimuksessa allekirjoittajina oli myös joukko kuntalaisia n kulttuuriympäristö ry:n lisäksi. Asiassa ei ole ilmennyt uusia muuttuneita seikkoja n kunnan teknisen lautakunnan 6.3.2012 35 tekemän päätöksen jälkeen. Lautakunnan tekemä päätös lähettää vaatimuksen kohdan 3 asia liikenneturvallisuustyöryhmälle on edelleen valmistelussa. Lautakunnalla ei ole syytä poiketa 6.3.2012 35 tekemästään päätöksestä. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina asemakaavojen yhdistelmäkartta, kuntakeskus - oheismateriaalina valtuuston hyväksymä asemakaava 10.11.2008/ 77 - oheismateriaalina teknisen lautakunnan päätös - liitteenä vaatimus 19.4.2012 - liitteenä vaatimus 25.1.2012 Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä p. 040 713 0662, s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi Lautakunta päättää, - että niin kauan kun kaavoitus on meneillään, pidetään 20 km/h nopeusrajoitus Bollstadintiellä - että kohtien 1 ja 2 vaatimukset hylätään ja - todeta, että kohdan 3 vaatimus on lähetetty maaliskuussa kunnan liikenneturvallisuustyöryhmälle, joten se ei vaadi lisätoimenpiteitä. Ehdotuksen mukaan. ===
Sivu 26 TEKNLTK 75 Oheismateriaali TEKNISEN LAUTAKUNNAN TALOUDEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEURANTA 8/2012 Tasaisen toteutuman periaatteen mukaan käyttötalouden toteutuma saisi olla elokuun lopun tasolla 66 prosenttia. Toimintatuotot ovat toteutuneet ennakoitua alhaisempina (52,8 prosenttia) ja toimintakulut ovat ennakoitua korkeampia (70,4 prosenttia). Oheismateriaali ja liitteet - oheismateriaalina talouden toteutumatilasto 08/2012 - toiminnallisten tavoitteiden seurantataulukko. Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, puh. 040 713 0662, s-posti jorma.skytta@siuntio.fi Käsittely: Muutettu ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä asian tiedoksi. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Lautakunta päättää - lähettää asian kunnanhallitukselle tiedoksi - merkitä asian tiedoksi Muutetun ehdotuksen mukaan. ====
Sivu 27 TEKNLTK 76 TEKNISEN LAUTAKUNNAN KOKOUKSET SYKSYLLÄ 2012 Teknisen lautakunnan kokoukset pidetään tarpeen mukaan kalenterikuukauden ensimmäisenä tiistaina. Kokouspäiviksi syksyllä 2012 ehdotetaan seuraavia päiviä: tiistai 2.10.2012 kello 18.00 tiistai 6.11.2012 kello 18.00 tiistai 4.12.2012 kello 18.00. Kokoukset järjestetään pääsääntöisesti kunnantalolla, kunnanhallituksen kokoushuoneessa. Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä p. 040 713 0662, s-posti jorma.skytta@@siuntio.fi Lautakunta päättää - pitää kokouksensa syksyllä 2.10.2012, 6.11.2012 ja 4.12.2012. Käsittely: Muutettu ehdotus: Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Lautakunta päättää - pitää kokouksensa syksyllä 25.9.2012, 2.10.2012, 6.11.2012 ja 4.12.2012. Muutetun ehdotuksen mukaan. ===
Sivu 28 TEKNLTK 77 MUUT ASIAT keskustelee ajankohtaisista asioista. Lautakunta päättää - merkitä ajankohtaiset asiat tiedoksi. Ehdotuksen mukaan. ===
Sivu 29 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös perusteet koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 68-77 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: Hallintolain / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja - aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi hakea kirjallisen oikaisuvaatimuksen., jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite, posti- ja e-postiosoite: Pykälät: Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. MUUTOKSENHAKUOSOITUS MARKKINAOIKEUTEEN Muutoksenhakuviranomainen ja - aika Jos hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten, Euroopan yhteisön lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, voi jättää kirjallisen muutoshakemuksen osoitteella: Pykälät: Hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon kyseisestä päätöksestä sekä hakemusosoituksen. Hakemuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan
Sivu 30 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuk- Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta valitusaika sen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika päivää Valituskirjelmä Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin hallintolaissa säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle.