PÄÄTÖS YMPÄRISTÖTARKKAILU- SUUNNITELMASTA Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2009 Diaarinumero ESA-2009-Y-136-119 ASIA Päätös Governia Oy:n pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistustyön II vaiheen (pohjaveden pumppaaminen ja käsittely) aikaisesta pohjaveden laadun seurannasta, Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätösmääräyksen 25 tarkoittama ympäristötarkkailusuunnitelma (ESA-2007-18-111/ 29.11.2007). HAKIJA Governia Oy Mannerheimintie 12 B 00100 HELSINKI KOHDE JA SEN SIJAINTI Pohjaveden pumppaaminen ja käsittely tapahtuvat kiinteistöillä 491-895-0-5 ja 491-11-18-2, jotka sijaitsevat Mikkelin kaupungin Urpolan kaupunginosassa. TARKKAILUSUUNNITELMAN TOIMITTAMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTA Etelä-Savon ympäristökeskus on antanut pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan päätöksensä ESA-2007-Y-18-111/29.11.2007. Päätöksellään Etelä-Savon ympäristökeskus on myöntänyt Solidium Oy:lle (nykyisin Governia Oy) ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n ja 78 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee hakemuksen mukaista maaperän ja pohjaveden kunnostusta Mikkelin kaupungissa. Kunnostamisessa on noudatettava hakemuksessa esitetyn lisäksi päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Lupamääräyksen 25 mukaan töiden aikaisesta käyttö-, päästö-, kuormitus- ja vaikutustarkkailusta tuli laatia erillinen ympäristötarkkailusuunnitelma, joka oli toimitettava hyväksyttäväksi Etelä-Savon ympäristökeskukselle vähintään kaksi kuukautta ennen töiden alkua. ASIAN VIREILLETULO JA KÄSITTELY Kunnostustyön aikainen pohjaveden laadun seurannan tarkkailuohjelma on saapunut Etelä-Savon ympäristökeskukseen 26.8.2009. Neuvottelun (7.9.2009) jälkeen tarkkailuohjelmaa on täydennetty ja se on saapunut Etelä-Savon ympäristökeskukseen 9.10.2009. Etelä-Savon ympäristökeskus on kuuluttanut vireillä olosta Mikkelin kaupungin ilmoitustaululla 3.11.-18.11.2009 välisenä aikana mainitut päivät mukaan lukien. Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli www.ymparisto.fi/esa Jääkärinkatu 14 FI-50100 S:t Michel, Finland www.miljo.fi/esa
Etelä-Savon ympäristökeskus on kuullut asianosaisia kirjeellään 3.11.2009/ ESA- 2009-Y-136-119. Etelä-Savon ympäristökeskus on pyytänyt asiaan liittyen lausunnot kirjeillään 3.11.2009/ ESA-2009-Y-136-119 Mikkelin Vesilaitokselta ja Mikkelin seudun ympäristöpalveluilta. KÄYDYT NEUVOTTELUT 7.9.2009 pidettiin neuvottelu hakijan, Etelä-Savon ympäristökeskuksen, Mikkelin vesilaitoksen ja Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden kesken. Neuvottelussa sovittiin tarkkailuohjelmaan tehtävistä muutoksista (mm. näytteenottopisteet ja tutkittavat haitta-aineet). 19.10.2009 pidetyssä työmaakokouksessa tutustuttiin pumppaus ja käsittelylaitteistoon. Etelä-Savon ympäristökeskus antoi luvan, että pohjaveden pumppaus ja käsittely voidaan aloittaa ja tarkkailu suoritetaan esitetyn mukaisesti siihen saakka kunnes Etelä-Savon ympäristökeskus antaa päätöksen tarkkailuesityksestä. YLEISTÄ KOHTEEN PUHDISTAMISESTA Mikkelin Setrimäen entisen kreosoottikyllästämöalueen maaperän kunnostuksen ensimmäinen vaihe (massanvaihto) suoritettiin 2.6.2008 31.12.2008. Massanvaihdon aikana alueen pohjaveden laatua seurattiin Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman (ESA-2008-Y-104-121) mukaisesti. Massanvaihdon jälkeen tarkkailua tehtiin tarkkailuraportissa 16.1.2009 (Tarkkailuraportti lokakuu-joulukuu 2008) esitetyn mukaisesti. Pohjaveden haitta-ainepitoisuuksissa ei ole havaittu selkeää kunnostuksesta aiheutuvaa pitoisuuksien muutosta. Kunnostuksen toinen vaihe (kreosoottifaasin ja pilaantuneen pohjaveden pumppaus ja käsittely) on käynnistynyt marraskuussa 2009. TARKKAILUOHJELMAEHDOTUS Tämä tarkkailuesitys pohjautuu aikaisemman tarkkailun aikana saatuihin tuloksiin ja sitä noudatetaan 10 kuukautta kyllästämöalueen kunnostamisen 2. vaiheen käynnistymisestä. Tämän jälkeen tarkkailuohjelma päivitetään saatujen tulosten perusteella. Pohjaveden laadun seuranta Seurannan tarkoitus Seurannan tarkoitus on havainnoida kunnostuksen aikana mahdollisesti muuttuvia pohjaveden haitta-ainepitoisuuksia. Mahdollisia muutoksia havainnoidaan pohjaveden puhdistusurakan suorituksen aikana: kyllästämöalueella kyllästämön välittömässä läheisyydessä virtaussuunnassa kyllästämön alapuolella aina vedenottamolle asti. Monivaiheisen tarkkailun tarkoituksena on havaita mahdolliset muutoksen pohjavedessä nopeasti ja lähellä varsinaista kunnostuskohdetta. Lisaksi pohjaveden pinnankorkeuksien tarkkailulla selvitetään, voiko puhdistuspumppaus aiheuttaa kyllästämöalueella tai sen läheisyydessä pohjaveden virtaussuuntien muutoksia. 2/9
3/9 Tarkkailupisteet Seurannassa käytetään aikaisemmassa massanvaihdon aikaisessa tarkkailussa mukana olleita havaintopisteitä 27R, 28R, 31R, 35R, 37R, 42R, 45R, 61B, HPS8 ja vedenottamon kaivoa K10. Uusina havaintopisteinä seurantaan otetaan 60R ja 65R. Tarkkailua toteutetaan kunnostustyön aikaisella suppealla ja laajalla näytteenotolla. Suppea näytteenotto kohdistetaan kyllästämöalueelle ja sen läheisyyteen. Laaja näytteenotto kattaa koko tarkkailualueen kyllästämöltä Pursialan vedenottamolle. Havaintopisteet on jaettu suppeaan ja laajaan näytteenottoon seuraavasti: Suppea näytteenotto: 27R, 28R, 31R, 35R, 60R, 65R ja 42R Laaja näytteenotto: 27R, 28R, 31R, 35R, 60R, 65R, 37R, 42R, 45R, 61B, HPS8 ja K10 Näytteenottoajankohdat Näytteitä otetaan taulukon 1 mukaisesti. 0-kuukausi on järjestelmän rakentamiseen käytettävä aika, jolloin otetaan myös 0-naytekierros laajana (L-0). Puhdistustoimenpiteiden käynnistyminen käynnistää myös tarkkailun (kuukausi 1). Laaja näytteenotto suoritetaan yhteensä 6 ja suppea 8 kertaa, minkä jälkeen tehdään esitys mahdollisesta jatkotarkkailusta. Taulukko 1. Näytteenottoajankohdat 0-kuukausi on alustavasti lokakuu. Vuosi 2009 ja 2010 Kuukausi 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Näytteenotto L-0 SL SS SL S L SL S S L S = Suppea näytteenotto L= Laaja näytteenotto Pohjaveden virtausnopeus kyllästämöalueella (sivuvirta ennen yhtymistä Kaihunharjun päävirtaan) on arvioitu olevan n. 15...30 metriä kuukaudessa (0,5-1,0 m/d). Kreosootin kevyemmätkin komponentit liikkuvat oleellisesti tätä virtausnopeutta hitaammin. Näin ollen 2-4 viikon välein toteutettava tarkkailu on riittävän tiheä havaitsemaan nopeatkin muutokset. Päävirrassa veden virtausnopeus on suurempi kuin sivuvirran. Päävirran suuri vesimassa laimentaa pitoisuuksia voimakkaasti. Näytteenottosyvyydet ja näytemäärät Havaintoputkista otetaan näytteet kahdelta näytteenottosyvyydeltä: - pohjaveden pintakerroksesta - pohjavesikerroksen pohjalta (kalliopinta) Vedenottamon kaivovesinäyte otetaan hanasta. Tässä esitetyssä seurantaohjelmassa näytteitä on suunniteltu otettavaksi 250 kpl. - laaja: 11 putkea ja kaivo nro. 10, 23 näytettä, 6 kertaa = 138 näytettä - suppea: 7 putkea, 14 näytettä, 8 kertaa = 112 näytettä Kemialliset analyysit Suppean näytteenoton näytteistä tutkitaan PAH-yhdisteet, mineraaliöljyt (C 10 -C 40 ), ph ja sähkönjohtavuus laboratoriossa. Happi ja lämpötila mitataan kenttämittarilla (YSI
550A). Näytteenoton yhteydessä havaintoputkista mitataan myös vedenpinnan tasot, ennen ja jälkeen näytteenottoa. Laajan näytteenoton näytteistä tutkitaan PAH-yhdisteet, C 5 -C 10 VOC-yhdisteet, ph ja sähkönjohtavuus laboratoriossa. Lisaksi havaintoputkista 37R, 42R, 45R ja 61B tutkitaan fenolit. Happi ja lämpötila mitataan kenttämittarilla. Näytteenoton yhteydessä havaintoputkista mitataan myös vedenpinnan tasot, ennen ja jälkeen näytteenottoa. Pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailu Pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua tehdään aluksi kaikkina arkipäivinä. Pinnankorkeuden tarkkailuun käytettävät havaintoputket ovat 27R, 28R, 31R, 60R, 61R, 62R, 66R, 65R, 35R, 37R, 42R ja 45R. Pinnankorkeuden tarkkailua voidaan muuttaa, kun nähdään miten pohjaveden pumppaus vaikuttaa virtaussuuntiin. Tarkkailua tehdään tässä esitetyn ohjelmakauden aikana kuitenkin vähintään kerran viikossa. Pumpatun veden ja prosessin tarkkailu Urakoitsija tekee kunnostustyön aikaista pumpatun veden ja prosessin tarkkailua. Pumppausprosessia seurataan päivittäin ja seurattavia parametreja ovat kaivokohtaisen pumppausajankohdat, virtaamat, pumpatut määrät sekä PAH-pitoisuudet. Käsittelyyn tulevan veden haitta-ainepitoisuutta ja virtaamaa seurataan on-line-mittauksin. On-line mittarien toiminta varmistetaan laboratorioanalyysein 500 m 3 tai 14 vrk välein, kumpi toteutuu ensin. Lisaksi työmaalla käy urakoitsijan edustaja vähintään kerran viikossa. Urakoitsija esittää oman prosessitarkkailunsa sekä on-line tarkkailun menetelmäkuvaukset ja niiden toiminnanvarmistuksensa omassa työvaihesuunnitelmassaan. Urakoitsijan tulee esittää on-line mittauksen toimivuus ja luotettavuus selkeästi. Kunnostustyön valvoja (Ramboll Finland Oy) ottaa pistokokein seurantanäytteitä pumpattavasta vedestä. Näytteitä otetaan vähintään 4 kpl vuodessa. Viemäriin johdettavan veden tarkkailu Viemäriin johdettavasta vedestä seurataan jatkuvatoimisesti virtaamaa ja PAHpitoisuutta vähintään 100 m 3 valein, kuitenkin vähintään kerran viikossa. Viemäriin johdettavalle pitoisuudelle sekä virtaamalle asetetaan hälytysrajat, jotka ovat korkeintaan viemäriin johdettavan enimmäispitoisuuden (50 ug/l) ja enimmäisvirtaaman (100 m 3 /d) suuruisia. Viemäriin johdettavan veden haitta-aine pitoisuutta ja virtaamaa seurataan on-linemittauksin. On-line-järjestelmä sisältää automaattisen pumppauksen katkaisun ja hälytysjärjestelmän, joka aktivoituu mikäli asetetut hälytysrajat ylittyvät. On-line mittarien toiminta varmistetaan laboratorioanalyysein vähintään 1 000 m 3 valein. Urakoitsijan edustaja käy työmaalla vähintään kerran viikossa. Urakoitsijan tulee esittää on-line mittauksen toimivuus ja luotettavuus selkeästi. Kunnostustyön valvoja (Ramboll Finland Oy) ottaa pistokokein seurantanäytteitä viemäriin johdettavasta vedestä. Näytteitä otetaan vähintään 6 kpl vuodessa. Tulosten käsittely Haitta-aineiden pitoisuudet taulukoidaan välittömästi niiden valmistuttua. Mikäli tulosten tarkastelun yhteydessä havaitaan selkeä (suurempi kuin mittausepävarmuus) ja kahteen mittaukseen perustuva pitoisuuden kasvua edustava trendi, tehdään asiasta 4/9
tarvittavat ilmoitukset (valvova viranomainen, urakoitsija, vesilaitos ja tilaaja). Tarvittaessa (esim. uhka vedenhankinnalle) käynnistetään varautumissuunnitelmassa esitetyt suojaavat toimenpiteet (suojapumppaukset / uusien suojaavien rakenteiden rakentaminen). Pinnankorkeudet taulukoidaan viikoittain. Urakoitsijalta saatavat pumppausmäärät ja poistetun veden haitta-ainepitoisuudet taulukoidaan samassa yhteydessä. Näitä vertaamalla tarkastellaan pumppauksen mahdollista vaikutusta pohjaveden virtaus- ja pitoisuusolosuhteisiin. Tulosten raportointi Jokaisen näytteenottokierroksen analyysitulokset toimitetaan taulukoituna Etelä- Savon ympäristökeskukselle, Mikkelin seudun ympäristöpalveluille ja Mikkelin Vesilaitokselle tulosten valmistuttua. Tarvittaessa ja/tai viranomaisen pyynnöstä tuloksia käydään läpi, erikseen järjestettävässä seurantapalaverissa. Tutkimustuloksista laaditaan kirjallinen raportti (tarkkailujaksoraportti) kolmen kuukauden valein. Tarkkailujaksoraportissa esitetään yhteenveto tarkkailujakson aikana kertyneistä tuloksista, tarkastellaan mahdollisesti havaittuja muutoksia sekä näistä aiheutuneita toimenpiteitä. Tarkkailujaksoraportit toimitetaan 4 viikon kuluessa jakson päättymisestä em. viranomaistahoille. Kunnostuksen II-vaiheen tarkkailusta sekä kunnostustyön etenemisestä laaditaan vuosiraportti kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettavaksi Etelä-Savon ympäristökeskukselle sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle (ESA-2007-Y-18-111, määräys 28) Ohjelman muuttaminen Näytteenotossa käytettäviä havaintopisteitä ja näytteenoton aikataulua ohjataan tarkkailun tulosten perusteella. Tarkkailuohjelman näytepisteitä voidaan lisätä tai vaihtaa tulosten perusteella. Tarkkailun suoritusaikataulun tiheyttä ja tarkkailtavia aineita muutetaan tarvittaessa tulosten perusteella. Kaikki hyväksyttyyn tarkkailuohjelmaan tehtävät muutokset hyväksytetään alueellisella ympäristöviranomaisella ennen muutoksen toteuttamista. JÄTETYT MIELIPITEET JA MUISTUTUKSET SEKÄ ANNETUT LAUSUNNOT Asiaan liittyen ei ole jätetty määräaikaan 18.11.2009 mennessä mielipiteitä tai muistutuksia. Mikkelin seudun ympäristöpalvelut on esittänyt 5.11.2009 päivätyssä lausunnossaan, että tarkkailusuunnitelman kohtia, jossa puhutaan veden käsittelystä ja johtamisesta tulee tarkentaa. Suunnitelman tekstistä voi syntyä väärinkäsitys, että pumpattuja vesiä johdettaisiin muuallekin (maastoon) kuin jätevedenpuhdistamolle. Mikkelin Vesilaitos on 24.11.2009 päivätyssä lausunnossa ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa esitettyyn suunnitelmaan. Etelä-Savon ympäristökeskus katsoi, ettei Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden lausuntoon ole tarvetta pyytää vastinetta hakijalta. Etelä-Savon ympäristökeskus on tä- 5/9
män päätöksen kohdassa "Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin" huomioinut annetun lausunnon. ETELÄ-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Savon ympäristökeskus hyväksyy vanhan kyllästämöalueen 9.10.2009 päivätyn kunnostustyön II-vaiheen aikaisen pohjaveden laadun seurannan tarkkailuohjelman. Tarkkailu ja raportointi ovat suoritettava haetun mukaisena kuitenkin noudattaen seuraavia määräyksiä. Määräykset 6/9 1. Mikäli tehtävässä tutkimuksessa ja seurannassa ilmenee suunnitellusta poikkeavaa, tulee tästä tiedottaa välittömästi Etelä-Savon ympäristökeskukseen, Mikkelin seudun ympäristöpalveluihin sekä Mikkelin Vesilaitokselle. Toiminnanharjoittajan tulee välittömästi aloittaa varautumissuunnitelman (Ramboll Finland, lokakuu 2009) liitteen 2 mukaiset toimet haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi, jos haitta-aineiden seurannassa havaitaan selkeä kahteen mittauskertaan perustuva pitoisuuden kasvun trendi. 2. Haitta-aineiden tarkkailuun (suppea ja laaja näytteenotto) tulee sisällyttää mineraaliöljyjen (C 10 -C 40 ) ja haihtuvien hiilivetyjen (C 5 -C 10 ) analyysit sekä sameuden määrittämisen ja tiedot pohjaveden hajun aistinvaraisesta arvioinnista. 3. Mikäli tarkkailuohjelmassa esitettyihin näytteenottomääriin, näytteenottoon tai analysoitaviin aineisiin tehdään muutoksia, tulee muutoksiin olla Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksyntä. Lisänäytteitä voidaan ottaa ilman hyväksyntää. 4. Vesien johtamisen aloittamisesta ja lopettamisesta tulee ilmoittaa ja sopia Mikkelin Vesilaitoksen kanssa. 5. Näytteenotot on tehtävä asiantuntevan henkilön toimesta. Henkilön yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely- ja kenttäanalyysimenetelmät tulee ilmoittaa kirjallisesti Etelä-Savon ympäristökeskukselle. 6. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät tulee ilmoittaa kirjallisesti Etelä-Savon ympäristökeskukselle. 7. Tutkimustulokset tulee raportoida lyhyesti kirjallisesti jokaisesta näytteenotosta. Raportteihin tulee sisällyttää taulukkokohtaiset tiedot sekä näitä vastaavat kuvaajat havaintopisteittäin. Lisäksi raporttiin tulee liittää keskeisimpien haitta-aineiden kehittymisen kuvaajat haitta-aineiden pitoisuuksien kehittymisen seuraamiseksi pohjaveden virtaussuunnassa. Raportteihin tulee liittää näytteenottopöytäkirjat (ulkolämpötila, vesinäytteen lämpötila, näytteenottopiste, näytteenottaja, vesipinta ennen
7/9 näytteenottoa, vesipinta näytteenoton jälkeen, näytteenottosyvyys, näytteenottopumpun tyyppi, pumpun tuotto, pumpattu vesimäärä, kirkastumisaika, haju ja maku). Raportissa tulee esittää mahdolliset poikkeamat yleisellä tasolla sekä näytepistekohtaisesti sekä ne toimenpiteet, joihin tulosten perustella on ryhdytty. Raportoidut näytetulokset tulee toimittaa mahdollisimman pikaisesti, kuitenkin viimeistään kahden viikon sisällä tulosten valmistumisesta, tiedoksi Etelä-Savon ympäristökeskukseen, Mikkelin seudun ympäristöpalveluihin sekä Mikkelin Vesilaitokselle. 8. Tutkimustuloksista tulee laatia kirjallinen raportti, joka sisältää taulukoidut ja kuvaajin esitetyt tiedot tutkimuspisteittäin, kolmen kuukauden välein (= tarkkailujakso). VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Raporttiin tulee sisällyttää taulukoidut ja kuvaajin esitetyt tiedot käsittelyyn pumpatun veden määrästä ja haitta-ainepitoisuuksista sekä jätevedenpuhdistamolle pumpatun veden määrästä ja haittaainepitoisuuksista. Raportissa tulee myös esittää kumulatiiviset tiedot pumpatuista vesimääristä ja haitta-aineista sekä massatase haitta-aineista (käsittelyyn tuleva, käsittelyssä poistuva ja viemäriin johdettava). Kolmannessa raportissa tulee esittää suunnitelma mahdollisesti tarvittavasta jatkotarkkailusta. Raportit tulee toimittaa Etelä-Savon ympäristökeskukseen, Mikkelin seudun ympäristöpalveluihin ja Mikkelin Vesilaitokselle viimeistään neljän viikon kuluttua tarkkailujakson päättymisestä. Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden lausuntoon viitaten Etelä-Savon ympäristökeskus toteaa, että kaikki pumpattu vesi menee käsittelyprosessiin ja tämän jälkeen käsitelty vesi johdetaan viemäriin / jätevedenpuhdistamolle. RATKAISUN PERUSTELUT Pursialan vedenottamon suojaamiseksi on ollut tarpeen määrätä toimenpiteistä, jos havaitaan poikkeamia pohjavedenseurannassa. Tarpeelliset toimenpiteet ja toimintatavat on esitetty Ramboll Finland Oy:n lokakuussa 2009 laatimassa varautumissuunnitelmassa. (määräys 1) Asianmukaisen viranomaisvalvonnan sekä näytteenoton ja raportoinnin järjestämiseksi on ollut tarpeen määrätä mahdollisten tarkkailuohjelmamuutosten hyväksynnästä, näytteenottotyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä sekä raportoinneista ja ilmoituksista. (määräykset 2, 3, 5, 6, 7 ja 8) Viemäriin johdettavien vesien seurannasta on ollut tarpeen määrätä sen varmentamiseksi, ettei puhdistuslaitoksen toiminnalle aiheuteta häiriöitä ja että puhdistuslaitos osaa tarvittaessa ryhtyä toimiin mahdollisten häiriöiden ja haittojen estämiseksi. (määräys 4)
Pohjaveden pumppaamisesta ja puhdistamisesta raportoidaan myös erikseen. Oleelliset tiedot tulee liittää myös tarkkailusta tehtävään raporttiin, jotta voidaan seurata puhdistamisprosessin ja tarkkailutulosten välisiä yhteyksiä. (määräys 8) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Etelä-Savon ympäristökeskus voi muuttaa tarkkailumääräyksiä ja hyväksyttyä tarkkailusuunnitelmaa ympäristöluvan voimassaolosta huolimatta, mikäli tarkkailu antaa siihen aihetta tai erikseen toimitettavasta hakemuksesta. SUORITEMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen suoritemaksu on 440 euroa. Maksu perustuu Valtion maksuperustelakiin (150/1992) ja sen perusteella Ympäristöministeriön antamaan asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006). Asetuksen mukaan tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksen suoritemaksu on 440. Suoritemaksuun voi hakea muutosta myös erikseen. Muutoksenhaku tehdään samalla tavalla kuin muunkin päätöksen osalta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/ 2006) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristökeskus antaa tämän päätöksen ja tiedottaa siitä siten kuin ympäristönsuojelulain 53 ja 54 :ssä on säädetty. Julkipano Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanoasiakirja on nähtävänä Etelä-Savon ympäristökeskuksen ilmoitustaululla. Päätös Governia Oy, Mannerheimintie 12 B, 00100 HELSINKI, suoritemaksua vastaan. Jäljennös päätöksestä Mikkelin kaupunki (nähtävillä oleva kappale) Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Mikkelin Vesilaitos Ramboll Finland Oy Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä 8/9
9/9 Kuuluttaminen MUUTOKSENHAKU Päätös kuulutetaan Mikkelin kaupungin ilmoitustaululla. Kuulutus laitetaan lisäksi nähtäville ympäristöhallinnon intenet-sivuille. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvanhakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa yleistä etua. (YSL 96 ja 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. Osastopäällikkö Jari Mutanen Ympäristöinsinööri Mikko Rautio
VALITUSOSOITUS LIITE Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätökseen 7.12.2009 Dnro ESA-2009-Y-136-119 Valitusviranomainen Valitusaika Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Päätös on annettu 7.12.2009. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy 7.1.2010. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, 65100 Vaasa Telefax: 010 364 2760 Puhelin: 010 364 2611 Aukioloaika: klo 8.00-16.15 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa. Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli www.ymparisto.fi/esa Jääkärinkatu 14 FI-50100 S:t Michel, Finland www.miljo.fi/esa