Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista

Samankaltaiset tiedostot
Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

kynnysarvo (threshold) varoitusarvo = tästä lähtien syytä varoa ruuhkaa aluksi 64 K RTT

kynnysarvo (threshold)

kynnysarvo (threshold)

Tietoliikenteen perusteet

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla

3. Kuljetuskerros 3.1.

OSI ja Protokollapino

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros

Tietoliikenne II Kurssikoe

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1

S Teletekniikan perusteet

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/ Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

Tietoliikenne II (2 ov)

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

Tietoliikenteen perusteet

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Tietoliikenteen perusteet

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti

Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö

001.. Kun n = 32 ei ole tarpeeksi nopea nykyisiin runkoreitittimiin! - content addressable memory (CAM) - välimuistin käyttö

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja oheislaitteet. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku)

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>

Tietoliikenteen perusteet

Eetteriverkon rakenne

CSMA/CD. Eetteriverkon rakenne. Signaalin koodaus. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Lyhyet etäisyydet, pieni määrä laitteita. Manchester-koodaus

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot

Eetteriverkon rakenne

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 2

Chapter 1 Introduction

Tietoliikenteen perusteet

Miten Internet toimii?

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

" Reititysprosessori. " suorittaa reititysprotokollaa " RIP, OSPF, BGP,.. " päivittää reititystauluja. " hallinta- ja ylläpitotoimintoja

Reitittimen rakenne. Kytkentäosa ... (switching fabric) Reititysprosessori linkkikerroksen toiminnot (LK)

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003

Antti Vähälummukka 2010

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

11/20/ Siirron optimointi

Osoitemanipulaation syitä. Osoitemanipulaation syitä. Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Kanavan kuuntelu. Yleislähetysprotokollia ALOHA. CSMA (Carrier Sense Multiple Access) Viipaloitu ALOHA. Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense)

Protokollien yleiset toiminnot

TCP/IP-protokollapino. Kuljetuskerros. Tämän luennon jälkeen. Sisältö. Matti Siekkinen. Ymmärrätte:

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot Matti Siekkinen

" Reititysprosessori. " suorittaa reititysprotokollaa " RIP, OSPF, BGP,.. " päivittää reititystauluja. " hallinta- ja ylläpitotoimintoja

Reitittimen rakenne. Kytkentäosa ... (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/ pakettien edelleenohjaaminen (PE)

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002

Kuljetuskerroksen protokollat. Luotettava vai epäluotettava? Kuljetuskerroksen tarkoitus. Tietosähkeen kapselointi. Portit ja (de)multipleksaus

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5)

Miksi? Miksi? Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 2: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut. Internet

Turvallisuus verkkokerroksella

Turvallisuus verkkokerroksella

Osoitemanipulaation syitä. Miten? Vaihtoehtoja. S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut.

AH-otsake. Turvallisuus verkkokerroksella. AH-otsake. AH-otsake. ESP-otsake. IP-otsake

Luento 7: Verkkokerros

Siirron optimointi. Optimointi on usein tarpeen: Silly window syndrome

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov)

TCP. TCP-optiot. Erilaisia suorituskykyongelmia. Aikaleima (timestamp) TCP:n peruspiirteiden toiminta tarkemmin. TCP:n uusia piirteitä.

Vuonimiö on pelkkä tunniste

Vuonimiö on pelkkä tunniste

... Laajennusotsakkeet. Reititysotsake. Vuonimiö on pelkkä tunniste. Vuonimiöiden käsittely solmuissa

Luento 7: Verkkokerros verkkokerroksen tehtävät, IP-protokolla, reititin. Syksy 2014, Tiina Niklander

Reitittimen rakenne ... ulostuloportit. sisäänmenoportit. Kytkentäosa. (switching fabric) Reititysprosessori 2/7/

Kytkentäosa. Ulosmenoportit. Jonotus reitittimessä 001..

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet

Siirron optimointi. Optimointi on usein tarpeen: Silly window syndrome. Esimerkki jatkuu

Esimerkki jatkuu. <seq = 6, data = m6> <ack = 4, buf = 0> <ack = 4, buf = 1> <ack = 4, buf = 2> <ack = 6, buf = 0> <ack = 6, buf = 4> 1/31/

Transkriptio:

Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista T. Karvi October 2017 T. Karvi Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista October 2017 1 / 7

Kokeesta Kurssikoe ti 24.10.2017 klo 16:00, A111 ja B123. Uusintakoe pe 8.12.2017 klo 16:00, B123. Uusintakoe arvostellaan sekä erilliskokeena että kurssikokeena, ts. harjoituspisteet otetaan huomioon, jos opiskelija niin haluaa. Erilliskoe pe 26.1. 2018 klo 16:00, B123. Tämän kokeen järjestää todennäköisesti Tiina Niklander. T. Karvi Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista October 2017 2 / 7

Esimerkkikoe v.2017 I 1 Toiminta usean koneen kautta (15 p) Olet kirjautunut koneelle A ja sinun pitäisi siirtää tiedosto t.txt koneelta C koneelle A. Kone C hyväksyy vain yhteyspyynnöt koneelta B, johon sinulla on myös käyttäjätunnus. Mitään muita kuin ssh-komentoa kone C ei hyväksy koneelta B ja muilta koneilta ei mitään komentoja. Lisäksi kone C voi antaa komentoja ssh ja sftp vain koneelle B. Sinulla on siis käyttäjätunnnukset kaikille kolmelle koneelle ja käytösssäsi on vain komennot ssh ja sftp. Näiden komentojen syntaksi on seuraava: ssh B.cs.helsinki.fi: kirjaudutaan koneelle B. sftp B.cs.helsinki.fi: otetaan ftp-yhteys koneeseen B, jonka jälkeen tiedostoja voidaan siirtää komennolla put koneesta A koneelle B ja komennolla get koneesta B koneelle A. Kirjoita komennot, joiden avulla siirrät tiedoston t.txt koneelta C koneelle A ollessasi koko ajan kirjautuneena koneelle A. T. Karvi Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista October 2017 3 / 7

Esimerkkikoe v.2017 II 2 NAT (network address translation), 15 p) Kuvaile, miten reititys toimii NATin yhteydessä. Mitkä ovat NATin hyvät ja huonot puolet? 3 Ruuhkanhallinta. Esittele TCP:n ruuhkanhallinta. ( 15 p) 4 Suorituskykylasku Oletetaan, että 160 000 bitin tiedosto lähetetään koneelta A koneelle B piirikytkentäisessä verkossa. Oletetaan, että kaikki linkit verkossa käyttävät 12 aikajakson TDM:ää nopeudella 1, 536 Mbps. Lisäksi oletetaan, että piirin perustaminen kestää 600 ms. Vasta piirin perustamisen jälkeen A voi lähettää. Kuinka kauan tiedoston lähettäminen kestää? (15 p) T. Karvi Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista October 2017 4 / 7

Esimerkkikoe v. 2016 I 1 Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet ja lyhenteet: a) Yhteydellinen viestinvälityspalvelu (connection oriented). b) ISO OSI -viitemalli. c) Vertaistoimijamalli. Anna myös esimerkki. d) Nimipalvelimen rekursiivinen kysely. e) UDP. f) TCP:n nopea uudelleenlähetys (fast retransmit). g) Reitittimen ristikytkentä (crossbar). Piirrä kuva! h) DHCP. i) Kytkin (switch). j) IEEE 802.11 k) Haaste eli nonssi (nonce). l) Turvayhteyskanta (Security Association Database IPsec:ssä). m) Sovellustason yhdyskäytävä. T. Karvi Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista October 2017 5 / 7

Esimerkkikoe v. 2016 II (13 pistettä) 2 a) AB-protokollassa lähettäjä lähettää paketin, käynnistää ajastimen ja jää odottamaan kuittausta. Jos kuittaus tulee, lähettäjä lähettää uuden paketin samoin kuin edellisenkin. Jos oikeaa kuittausta ei tule, ajastin laukeaa ja lähettäjä lähettää uudestaan saman paketin. Oletetaan, että protokollaa käytetään siirtämään 10 megatavun tiedostoa koneelta A koneelle B. Koneiden välimatka on 4000 km ja signaalin nopeus kanavassa 200 000 km/s. Kanavaan voi lähettää nopeudella 10 megabittiä sekunnissa. Kuinka kauan tiedoston lähettäminen kestää, kun käytetään AB-protokollaa ja tiedosto pilkotaan 1000 tavun kokoisiksi paketeiksi, jotka lähetetään erikseen? Kuittausten koko on 1000 bittiä. Kanava toimii virheettömästi. (10 pistettä) T. Karvi Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista October 2017 6 / 7

Esimerkkikoe v. 2016 III b) Kuten edellinen kysymys, mutta nyt kanava kadottaa 10% sanomista, joista puolet on datasanomia, puolet kuittauksia. Ajastin laukeaa 5 sekunnin kuluttua, jos kuittausta ei ole saapunut. (7 pistettä) 3 Selitä, miten koneet selvittävät MAC-osoitteen. (15 pistettä) 4 Esittele salalohkojen ketjutus -menetelmä (Cipher Block Chaining, CBC) ja analysoi, miten monta pakettia menee sekaisin, jos yhden paketin lähetyksessä tapahtuu yhden bitin virhe. (15 pistettä) T. Karvi Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista October 2017 7 / 7

Luento 1 I Palvelumallit: asiakas/palvelija, vertaistoimija. Yhteydellinen, yhteydetön ja luotettava, epäluotettava kommunikointi. Pakettikytkentä, piirikytkentä. Protokollan käsite. Etappivälitys (Store and Forward). Viiveet: prosessointi, siirto, eteneminen, jonotus. FDM, TDM. Yksinkertaisia suorituskykylaskuja. Ei binomikaavaa (s. 29). Läpäisy (throughput). T. Karvi Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista October 2017 8 / 7

Luento 2 I DSL, ADSL. Kaapeliverkon periaatteet. Valvottu eli ohjattu ja avoin siirtotie. Parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu. Langattoman tiedonsiirron ongelmia, mikroaalto, LAN,mobiiliverkko, satelliittiverkko. TCP/IP- ja OSI-pino. Internetin rakenne, verkkojen verkko. T. Karvi Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista October 2017 9 / 7

Luento 3 I Prosessit ja pistokeet, prosessien kommunikointi. Käyttöjärjestelmän rooli tietoliikenteessä. IP-osoite ja porttinumero. Käsitys eri sovellusten tiedonsiirtovaatimuksista. Http:n perustoiminta. RTT, vastausaika. Säilyvä, ei-säilyvä yhteys. Evästeet, hyödyt ja haitat. Verkkovälimuisti (proxy). Ehdollinen GET. T. Karvi Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista October 2017 10 / 7

Luento 4 I Nimipalvelimien hierarkia. Iteratiivinen ja rekursiivinen kysely. DNS-välimuisti ja sen myrkytyshyökkäykset. Sähköpostin komponentit. Kokeeseen ei kysymyksiä ftp:stä. Bittorrentin toiminta: hajautettu hajautustaulu, circular DHT esimerkkinä, vertaisten tuleminen ja poistuminen. T. Karvi Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista October 2017 11 / 7

Luento 5 I Kuljetuskerroksen tehtävät ja tarpeellisuus. TCP:n ja UDP:n tehtävät. TCP-segmentin oleelliset tiedot. Alternoivan bitin protokolla (stop and wait) ja sen tehokkuus. Liukuvan ikkunan protokolla: lähetys- ja vastaanottoikkuna, go back N, selective repeat. T. Karvi Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista October 2017 12 / 7

Luento 6 I TCP:n järjestysnumero ja tavunumerointi. Kuittausten säännöt. Nopea uudelleen lähetys. TCP:n vuonvalvonta. TCP-kättely, yhteyden purku. Ruuhkanhallinta: Reno (ei ajastinkaavoja), kynnysarvo. UDP-tarkistussumma. SYN-tulva ja sen torjumiskeinoja. Optimistinen hyökkäys. Istunnon kaappaus ja sen torjunta. T. Karvi Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista October 2017 13 / 7

Luento 7 I Verkkokerroksen motivaatio. Datagrammiverkko, virtuaalinen piirikytkentäverkko. Etsintä reititystaulusta (longest prefix matching). Reitittimen ja kytkimen rakenne. Kolme erilaista kytkentätapaa. IPv4-paketin rakenne. Tunnelointi. T. Karvi Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista October 2017 14 / 7

Luento 8 I IPv4-osoitteet, aliverkkomaski. Esimerkki: Verkkotunnuksen alkuosa 192.168.56.128/26. Eli viimeinen tavu on muotoa 10000000. Bitit 10 kuuluvat vielä aliverkon tunnukseen. Sen jälkeen käytössä on vielä kuusi bittiä ja kaikki yhdistelmät ovat mahdollisia. Eli viimeinen tavu voi olla aliverkossa muotoa 10111111 eli 128 + 32 + 16 + 8 + 4 + 2 + 1 = 191. DHCP NAT Dijkstra Etäisyysvektorireititys ja sen ongelmatilanteita. RIP, OSPF, BGP: missä käytetään. T. Karvi Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista October 2017 15 / 7

Luento 9 I Linkkikerroksen tehtävät. CRC. Kanavatyypit. Lähetysvuorojen jakelu yhteiskäyttökanavassa. Aloha ja viipaloitu Aloha. CSMA, CSMA/CD. MAC-osoitteet. (Pysyviä, käyttöjärjestelmä voi luoda väliaikaisen MAC-osoitteen esim. virtuaalikoneelle.) ARP. Lähettäminen toiseen verkkoon. Kytkin. (Perinteelliset keskittimet eivät juurikaan enää käytössä. Älykkäät keskittimet tulleet markkinoille älykodin yhteydessä. T. Karvi Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista October 2017 16 / 7

Luento 10 I WLAN: CSMA/CA, osoitteiden käyttö. Osattava selitttää mitä tapahtuu ja mitkä protokollat ovat toiminnassa, kun käyttäjä käynnistää jonkin tavallisen sovelluksen. T. Karvi Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista October 2017 17 / 7