Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kirsti Ylitalo-Katajisto 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointijohtaja +358447034007 kirsti.ylitalo-katajisto@ouka.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 13.10.2014 5. Toimielimen nimi Nimi - Kaupunginhallitus 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista

7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 005 Alajärvi 0 020 Akaa 0 005 Alajärvi 0 009 Alavieska 0 010 Alavus 0 016 Asikkala 0 018 Askola 0 019 Aura 0 035 Brändö 0 043 Eckerö 0 046 Enonkoski 0 047 Enontekiö 0 049 Espoo 0 050 Eura 0 051 Eurajoki 0 052 Evijärvi 0 060 Finström 0 061 Forssa 0 062 Föglö 0 065 Geta 0 069 Haapajärvi 0 071 Haapavesi 0 072 Hailuoto 0 074 Halsua 0 075 Hamina 0 076 Hammarland 0 077 Hankasalmi 0 078 Hanko 0 079 Harjavalta 0 081 Hartola 0 082 Hattula 0 086 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 090 Heinävesi 0 091 Helsinki 0 097 Hirvensalmi 0 098 Hollola 0 099 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää 0 283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö 0 109 Hämeenlinna 0 109 Hämeenlinna 0 139 Ii 0

140 Iisalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi 0 153 Imatra 0 148 Inari 0 149 Inkoo 0 151 Isojoki 0 152 Isokyrö 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen 0 170 Jomala 0 171 Joroinen 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää 0 202 Kaarina 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki 0 224 Karkkila 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen 0 236 Kaustinen 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0 322 Kemiönsaari 0 244 Kempele 0 245 Kerava 0 249 Keuruu 0

250 Kihniö 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 272 Kokkola 0 271 Kokemäki 0 272 Kokkola 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki 0 288 Kruunupyy 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 295 Kumlinge 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 318 Kökar 0 319 Köyliö 0 398 Lahti 0 399 Laihia 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta 0 405 Lappeenranta 0 408 Lapua 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 417 Lemland 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0 422 Lieksa 0

423 Lieto 0 425 Liminka 0 426 Liperi 0 444 Lohja 0 430 Loimaa 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 438 Lumparland 0 440 Luoto 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti 0 476 Maaninka 0 444 Lohja 0 478 Maarianhamina 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia 0 489 Miehikkälä 0 481 Masku 0 491 Mikkeli 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä 0 505 Mäntsälä 0 508 Mänttä-Vilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 508 Mänttä-Vilppula 0 529 Naantali 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu 0

309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio 0 564 Oulu 1 578 Paltamo 0 445 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku 0 609 Pori 0 611 Pornainen 0 638 Porvoo 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe 0 710 Raasepori 0 680 Raisio 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma 0 684 Rauma 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 697 Ristijärvi 0

698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0 704 Rusko 0 707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 736 Saltvik 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna 0 740 Savonlinna 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo 0 755 Siuntio 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 766 Sottunga 0 768 Sulkava 0 771 Sund 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo 0 834 Tammela 0 837 Tampere 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio 0

853 Turku 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula 0 859 Tyrnävä 0 886 Ulvila 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0 892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy 0 895 Uusikaupunki 0 785 Vaala 0 905 Vaasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 092 Vantaa 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli 0 925 Vieremä 0 927 Vihti 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat 0 941 Vårdö 0 946 Vöyri 0 976 Ylitornio 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri 0 992 Äänekoski 0 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen?

Avoimet vastaukset: - Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus (5 ) on hyvin määritelty sekä lakitekstissä että perusteluissa. Erityisesti lähipalvelu- käsitteen määrittelyssä on huomioitu uudenlaiset palvelumallit, kuten sähköiset ja liikkuvat palvelut. Sote-alueen tehtävä on määrittää lähipalvelujen saatavuus ja saavutettavuus osana järjestämispäätöstä. Lakiesityksessä ei oteta suoraan kantaa, kuka päättää palveluverkosta. Järjestämispäätöksessä tulisi jollakin tavalla määritellä ja/tai kriteereillä ohjata myös palveluverkon kehittymistä. Lakiluonnoksen mukaan osa sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja hoidosta voidaan keskittää valtakunnallisesti joillekin tuottamisvastuussa oleville kunnille tai kuntayhtymille (17 ). Valtakunnallisesti keskitettävien palveluiden osalta on perusteltua luoda kansallisesti yhtenäiset kriteerit valtioneuvoston asetuksella. 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? Avoimet vastaukset: 10. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen?

Avoimet vastaukset: - Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuut, tehtävä ja työnjako on lakiesityksessä (8 ) riittävän selkeästi määritelty ja konkretisoidaan alueen kuntien ja muiden tahojen kanssa järjestämispäätöksessä (12 ). Oulun kaupungin mielestä erityisesti lasten ja perheiden palveluissa, ikäihmisten hyvinvoinnissa ja paljon erilaisia palveluita tarvitsevien kohdalla korostuu kunnan muiden toimialojen kanssa tehtävä horisontaalinen yhteistyö ja konkreettiset toimenpiteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja toimenpiteiden tulee olla yhtenäisiä kuntien strategioiden ja hyvinvointiohjelmien kanssa ja niiden toteutumista tulee arvioida osana kuntien hyvinvointikertomusta. Sote-alueen ja/tai palvelutuotantoalueen on käytävä säännöllistä vuoropuhelua kuntien kanssa toiminnallisesta yhteistyöstä. Edustus kunnan poikkihallinnollisessa hyvinvoinnin työryhmässä on välttämätön. 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. - Lain tarkoituksena on toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio sekä vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja alueellisesti ja valtakunnallisesti yhdenvertaisesti eheällä palvelurakenteella (1 ). Lakia sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen, tuottamiseen ja rahoitukseen sekä kehittämiseen ohjaukseen ja valvontaan (2 ).Oulun kaupungin mielestä tavoitteeseen pääsyn kannalta ratkaisevaa on, miten uudistuksessa onnistutaan vahvistamaan ennaltaehkäisevän toiminnan painoarvoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen tulee tähdätä määrätietoisesti väestön sairastavuuden ja palvelutarpeen alenemiseen. Terveys ei synny pelkästään terveyspalveluissa, vaan siihen liittyy monialainen yhteistyö kunnan eri hallinnonalojen, järjestöjen ja yksityisen sektorin välillä. Oulun kaupunki toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio toteutuu järjestämisvastuussa olevan sotealueen tasolla, mutta integraation toteutus tuotantovastuualueella on tulkinnanvarainen. Lakiesityksen mukaan kunnista muodostuvilla sosiaali- ja terveysalueella sekä tuottamisvastuussa olevalla kunnalla ja kuntayhtymällä on oltava riittävät voima-varat lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toimeenpanoon (4 ). Järjestä-mispäätöksessä (12 ) määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon laatu ja palvelutaso sekä yhtenäiset käytännöt sosiaali- ja terveysalueella. Säännös mahdollistaa lakisääteistä vähimmäistasoa korkeamman laatu- ja palvelutason määrittelyn sote-alueen sisäisillä päätöksillä. Yhdenvertainen palvelujen laatu- ja palvelutaso voi nostaa sote-alueella palvelutason nykyistä korkeammalle ja johtaa kustannustason nousun yli kuntien rahoituskyvyn. Uudistuksen kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointi on vaikeaa sekä edellä mainituista syistä että sote-rahoituksen kokonaisuudistuksen keskeneräisyyden vuoksi. Lakiesityksen mukaan viimekätinen oikeudellinen vastuu lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisesta on järjestämisvastuussa olevalla sote-alueella. Vastuu julkisen vallan käytöstä (3 ja 11 ) sekä työnjaosta sote-alueella ja tuotantoalueella on epäselvästi määritelty. Sitä olisi hyvä tarkentaa osana järjestämispäätöstä.

12. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: - Lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on sote-alueella (11 ). Järjestämisvastuu on asianmukaisesti määritelty. Järjestämisvas-tuussa oleva sote-alue päättää myös tuotantorakenteesta ja tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät. Tämä on merkittävä muutos nykyiseen lainsää-däntöön. Tosiasiallinen valta palvelutuotannon rakenteen päätöksenteosta on sote-alueen ylimmällä toimielimellä. 13. 12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: - Sosiaali- ja terveysalueen on laadittava joka neljäs vuosi tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella järjestämispäätös (12 ). Lakiesityksessä sote-alueen omistajakuntien rooli järjestämispäätösneuvotteluissa jää epäselväksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus on kuitenkin kunnilta. Esitetty menettelytapa järjestämispäätöksen laatimiseksi ilman kuntia ei ole tarkoituksenmukainen. Lakiesitystä tulee muuttaa siten, että neuvottelumenettely kuntien kanssa on selkeästi kirjattu. Sosiaali- ja terveysministeriön hyväksyntä sote-alueen järjestämispäätöksestä on liian vahvaa valtion ohjausta. Sosiaali- ja terveysministeriön vahva ohjaus tulisi koskea vain useampaa tai kaikkia sote-alueita koskevia yhteneviä linjauksia.

14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? Avoimet vastaukset:

15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: vastauksia. 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? Avoimet vastaukset: 17. 13 :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? Avoimet vastaukset:

18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. vastauksia. 19. Muita huomioita luvusta 2. - Sote-alueen päätöksentekoon kuuluu tuotantotavasta päättäminen yleisellä strategisella tasolla sekä päätös sosiaali- ja terveysalueen omaan tuottamisvastuuseen kuuluvista tukipalveluista (12 ). Järjestämispäätöksessä määritellään hankittavien palvelujen laajuus ja hankintojen toteutuksen jakautuminen. Tuotantoalue tekee käytännössä kilpailuttamisprosessin ja päätökset ostopalvelujen hankinnasta. Uudistuksen tulisi mahdollistaa monituottajamalli sekä kehityksen kannalta tärkeä, ketterä ja kokeileva innovaatiotoiminta ja hankintapolitiikka, jotka tukevat alueellista elinvoimaa. Lakiesityksen työnjako hankintaprosessista on tarkoituksenmukainen. Järjestämispäätöksen laatiminen varsinkin ensimmäiselle nelivuotiskaudelle on työläs prosessi, koska sotealueella ei ole käytössä sähköisiä tietojohtamisen välineitä tai tarvittavaa yhdenvertaista dataa. Päätöksen laatiminen perustuu tosiasiallisesti alueella jo aikaisemmin tehtyihin selvityksiin, rakenteisiin ja budjetteihin sekä neuvotteluihin kuntien ja palvelualueiden välillä. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi ohjeistaa järjestämispäätöksen sisältöä laissa esitettyä tarkemmin, jotta päätöksissä noudatetaan samanlaista rakennetta ohjattaessa järjestämisvastuulla olevien palveluitten toteutumista. Valtakunnallista yhdenmukaisuutta tarvitaan tilastoihin, raportointiin ja mittareihin, jotka ovat yhteensopivia ja liitettävissä myös kunnan hyvinvointikertomukseen. Tämän lisäksi tarvitaan perusanalyysi väestön palvelutarpeesta sote-alueen käytettäväksi. Kyseiset tehtävät voisivat olla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella osana sen perustyötä. Pykälissä 13 ja 59 on määritelty sosiaali- ja terveysalueen tehtäväksi mm. sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn yhteensovittaminen sekä alueellisen kokonaisarkkitehtuurin määrittely sekä asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito. Tehtävät ovat perusteltuja sotealueelle, mutta niitä ei voi tarkastella irrallaan kuntien olemassa olevista ICT-ratkaisuista (esimerkiksi ICTinfrastruktuuri sekä talous- ja henkilöstöhallinnon ratkaisut). Tästä syystä tulevissa ratkaisuissa tulee varmistaa se, että kunnissa ei jouduta rakentamaan kaksinkertaisia ratkaisuja, joka nostaa kuntien ICT-kustannuksia. Jatkossa on tärkeää varmistaa, että kunnilla säilyy valmiudet tehostaa toimintaansa ICT:n avulla kaikilla toimialoilla. Tavoitteena tulee olla kansallisen yhteensopivuuden lisäksi alueelliset yhteiset ICT-ratkaisut ja niiden rakentaminen tulee käynnistää heti valtion tukemana. Lakiesityksessä tulisi määritellä sote-alueen vastuu arkkitehtuurityön ja tiedonhallinnan kehittämistyön alueellisesta johtamisesta selkeämmin esiin pelkän yhteensovittamisvastuun sijaan. Hyvinvointitiedon integrointi tulee mahdollistaa tulevassa sote-alueessa. Oulun kaupunki on hakenut Valtiovarainministeriön kuntakokeiluun, jossa pyrittäisiin hakemaan mahdollisuuksia yhdistää eri rekisterien ja viranomaisten tieto sekä taloushallinnollisesti että asiakassuhteessa. Tietohallintotehtävien ja yhteistyön organisoinnissa on pystyttävä huomioimaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuoliset tehtävät ja niiden toiminnalliset ja tietojenkulkuun liittyvät yhteydet sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Keskeisimpiä toimintoja ovat kasvatus- (ml. päivähoito) ja opetustoimi, nuorisotoimi ja liikuntatoimi sekä pelastustoimi. Järjestämisvastuun ja palvelutuotannon vastuiden erottaminen edellyttää että myös sosiaali- ja terveysalueella tulee olla tietosuojasäädösten estämättä oikeus käyttää palveluihin liittyviä asiakas- ja potilastietoja niiltä osin kun tämä on tarpeen järjestämisvastuuseen kuuluvien tehtävien toteuttamiseksi mukaan lukien toiminnan suunnittelu, seuranta, kehittäminen. Järjestämislakiehdotuksessa ei kuitenkaan oteta kantaa rekistereiden muodostumiseen eikä niiden lukumäärään tai rekistereihin kuuluvien tietojen käsittelyn suostumussäädöksiin. Arvioinnissa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi tietojenvaihtotarpeet muiden julkisten palveluiden ja muiden viranomaisten kanssa.

20. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? Avoimet vastaukset: - Lakiesityksen mukaan tuottamisvastuuseen on kuuluttava ehkäisevät, korjaavat ja hoitavat, kuntouttavat sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena. Sosiaali- ja terveysalue voi päättää siitä, että palvelukokonaisuutta suppeampi tuottamisvastuu annetaan erityisestä syystä sitä varten perustetulle ns. teemalliselle kuntayhtymälle (14 ). Toisaalta lakiesityksen pykälässä 16 kuntien yhteistoiminta on jo kuntalain (365/1995) 76 :n mukaan mahdollista ja siitä ei ole tarpeen erikseen säätää. Tässä kohdassa epäselvyyttä lain tulkinnassa lisää, tarkoittaako teemallinen kuntayhtymä esimerkiksi nykyisen sairaanhoitopiirin palveluja. Lain tarkoittama sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio toteutuu järjestämisvastuussa olevan sotealueen tasolla, mutta integraation toteutus tuotantovastuualueella on tulkinnanvarainen (14 ) ja epäselvästi määritelty.oulun kaupungin näkemys on, että sosiaali- ja terveydenhuollon eheä palvelurakenne edellyttää asiakkaan näkökulmasta perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen tiivistä integraatiota. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen SOTE viidelle alueelle vaikutusten ennakkoarvioinnissa esitetään, että palvelujärjestelmän tuotantorakenteen toimivuus toteutuisi parhaiten, mikäli tuotantovastuullisia toimijoita syntyisi korkeintaan 4-5 kullekin sote-alueelle. Yliopistosairaaloiden asema syntyvässä uudessa järjestelmässä jää lakiluonnok-sen pohjalta epäselväksi ja tulee selkeyttää. Pohjois-Suomen sote-alueella yliopistosairaalan tulee integroitua tiiviisti samalla maantieteellisellä alueella si-jaitsevan palvelutuotannon rakenteisiin. Yliopistosairaalalla on tärkeä tehtävä koko Pohjois-Suomen alueen erityistason palveluitten tuottamisessa, sekä tutki-muksen, koulutuksen ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan alueilla. Siellä turva-taan tulevaisuus kouluttamalla lääkäri- ja hoitohenkilökunta sekä tekemällä lääketieteellistä ja terveystieteellistä tutkimusta. Yliopistojen ja ammatti-korkeakoulujen opetuksen yhteistyö palveluorganisaatioiden kanssa on tärkeä. 21. 15 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen?

Avoimet vastaukset: - Sosiaali- ja terveysalueella voi olla tuottamisvastuuta järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista (15 ). Kuntien ja kuntayhtymien on hankittava ko. tukipalvelut sote-alueelta. Oulun kaupunki toteaa kannanottonaan, että sote-alueen tulisi tuottaa tukipalveluja vain erityisistä syistä. Tukipalveluitten hankintapäätöksillä on vaikutuksia kunnan muuhun elinvoimaan. 22. Muita huomioita luvusta 3. - Sosiaali- ja terveysalueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on laadittava kumpikin erikseen omaa toimintaansa koskeva omavalvontaohjelma (18 ). Lainmukaisuuden valvonta ja valvontaan liittyvä ohjaus kuuluu aluehallintovirastolle toimialueellaan (47 ). Laissa ei määritellä omavalvontaohjelman yksityiskohtaista sisältöä. Omavalvontaohjelman laatiminen on perusteltua ja se tulee toteuttaa yhteistyössä sote-alueen ja palvelutuotantoalueiden kanssa vastuun ja työnjaon varmistamiseksi. Kansallinen ohjaus ohjelman sisällöstä on tarpeen järjestäjän ja tuottajan eriytyessä eri organisaatioon. 23. 19 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? Avoimet vastaukset: - Lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta muodostuville maantieteellistä aluetta koskeville ja siihen kuuluvien kuntien kuntayhtymälle. Sote-alueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä (19 ). Myös tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän ja sen hallinnosta sovelletaan kuntalain 10 :ää.kuntalaki ja järjestämislaki ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa, joten molempien lakiuudistusten pitäisi olla eduskunnan päätöksenteossa yhtäaikaisesti.

24. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? Avoimet vastaukset: 25. Muita huomioita luvusta 4. - Järjestämisvastuun muutos on erittäin merkittävä nykyiseen lainsäädäntöön ja päätöksentekoon verrattuna. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta kuntien perus-palveluiden vastuista ja menoista siirtyy n. 50-60 %:a monijäsenisen toimielimen päätettäväksi, mutta rahoitusvastuu jää kunnille. Kunnan edustajien äänimäärä sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän ja tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän ylimmässä päättävässä toimielimessä perustuu kunnan asukaslukuun (23 ), jos kunnat eivät ole toisin sopineet. Ylimmän päättävän toimielimen jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja ja lukumääräisesti sen kokoonpano tulee olemaan suuri. Edustajien enimmäismäärästä olisi hyvä olla säännös. Erikielisiä ja kaksikielisiä kuntia käsittävällä sosiaali- ja terveysalueella on oltava lisäksi vähemmistökielen lautakunta ja saamelaisten kotiseutualueella myös saamenkielen lautakunta (24 ). Molempia vähemmistökielen kuntia on Pohjois-Suomen sote-alueella. Hallituksen kokoonpanosta ei erikseen lakiehdotuksessa säädetä. Nykyiseen toimintamalliin verrattuna päätöksenteko keskittyy ja kapeutuu harvoille luottamushenkilöille. Tosiasiallinen päätöksentekovalta on sote-alueen hallituksella. Riskinä on myös vahvan asiantuntijaorganisaation vallan korostuminen. Omistajaohjauksen vahvistamiseen olisi löydettävä keinoja. Pohjois-Pohjanmaalla on hyviä kokemuksia sairaanhoitopiirin omistajaohjauksen koordi-naatiotyöryhmän toiminnasta hallituksen tukena omistajakuntien näkemyksen huomioon ottamisessa sairaanhoitopiirin toiminnassa. 26. 28 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena?

Avoimet vastaukset: - Sosiaali- ja terveysalueen on neuvoteltava sosiaali- ja terveysministeriön kanssa vuosittain alueen järjestämisvastuuseen kuuluvien tehtävien ja palveluiden to-teuttamisessa (28 ). Sosiaali- ja terveysministeriön ja sote-alueen yhdessä laati-massa asiakirjassa kirjataan järjestämispäätöksen ja sen mahdollisten muutosten hyväksyntä sekä neuvotteluissa sovitut seuraavan vuoden keskeiset tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet. Oulun kaupungin mielestä esitetty neuvottelumenettelytapa on tarkoituksenmukainen, mutta toteaa näkemyksenään, että sosiaali- ja terveysministeriö ei voi muuttaa yksipuolisesti sote-alueen kuntayhtymän järjestämispäätöstä. Järjestämispäätöksen muutokset ja niiden hyväksyntä tulee olla sote-alueen kuntayhtymällä. 27. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? Avoimet vastaukset: - Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän välillä sovelletaan tulosohjausta (29 ). Tulosohjausmenettelytapa on perusteltua toiminnan ja talouden tehokkuuden sekä tuottavuuden saavuttamiseksi. Tulosohjaukseen olisi hyvä laatia kansallinen ohjeistus.

28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? Avoimet vastaukset: - Järjestämispäätöstä laadittaessa on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon alueen asukkaiden näkemykset (12 ja 30 ). Kuntalaisten ja asiakkaiden osallistaminen on hyvä linjaus ja riittävän tarkkaan lakiesityksessä kuvattu. Toimintatapa osana järjestämispäätöksen laatimista edellyttää uusia malleja ja myös resursointia siihen. 29. Muita huomioita luvusta 5. - Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa määritellyn sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hallintaa toteuttavan budjettikehysjärjestelmän avulla on tarkoitus varmistaa, että tulevalla sote-alueella noudatetaan menorajoitteita. Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla on arvioida kriittisesti sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön liittyviä tehtäviä siten, että kansallisesti edellytetty palvelutaso on kehysraamin mukainen. Kansallisen ohjausjärjestelmän pitää tukea näitä tavoitteiden toteutumista sote-alueella. Sosiaali- ja terveysalue vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä ja päättää yhtenäisestä kehittämisrakenteesta alueellaan sekä tuottamisvastuussa olevissa kunnissa ja kuntayhtymissä (32 ). Sotealueelle tulisi integroida kehittämistehtävän tueksi nykyisten perusterveydenhuollon yksikköjen ja sosiaalialan osaamiskeskusten ja Kaste-aluejohtoryhmien toiminta. Yliopistotasoinen terveyden tutkimuksen rahoitus (41 ) valtion rahoituksen pi-täisi kohdistua myös sosiaalihuollon tutkimukseen, mutta sen ei pitäisi ka-ventaa terveydenhuollon tutkimusrahoitusta ja näin ollen sosiaalihuollon mukaan ottaminen edellyttää samalla tutkimusrahoituksen määrän kasvattamista. 30. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta?

Avoimet vastaukset: - Lakia ja sen perusteluita tulee tarkentaa määrittelemällä esitetty valtionosuudesta annetun lain 6 :ssä ikäluokkien perushintojen perusteella määräytyvä ikärakenneosa koskemaan vain ikäryhmien sotemääräytymisperustetta. Nuorimpien ikäluokkien ikäryhmähinnat sisältävät pääosin opetuksen ja päivähoidon perusteella määräytyviä kustannuksia (kts. kuva 1), joita ei tule huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta määriteltäessä. Lakiluonnos sisältää mahdollisuuden muiden laskennallisten tekijöiden ja lisäosien määräytymisperusteiden käyttämisestä kuntien rahoituksen perusteina. Lakiluonnoksen kyseinen määrittely on erityisen tärkeä Pohjois-Suomen erittäin heterogeenisessa toimintaympäristössä. Laskennallisten tekijöiden ja lisäosien määräytymisperusteiden käyttämisestä kuntien rahoituksen perusteina tulee täsmentää. Tulkinnan selkeyttämiseksi tulisi tekstiä (33 2mom) muuttaa ja korvata Kunnat voivat sopia määrittelyllä Perussopimuksessa voidaan sopia. Tämä selkiyttäisi menettelyä tilanteissa, joissa perussopimuksesta ei päästäisi yksimielisyyteen kuntien kesken ja Valtioneuvosto käyttäisi Voimaanpanolain 5 :n mukaista toimivaltaa.valtionosuuslain mukaiset lisäosat poikkeavat luonteeltaan laskennallisista teki-jöistä. Laskennalliset tekijät perustuvat laskennallisiin kustannuksiin. Lisäosat määräytyvät suoraan määritellyillä kriteereillä ei kustannusperusteisesti. Käy-tettäessä lisäosia kuntien rahoituksen perusteena, tulee ensin määritellä, mikä osuus mahdollisesta lisäosasta huomioidaan rahoitusperusteena ja tämän jälkeen kyseinen lisäosa tulee tehdä yhteismitalliseksi laskennallisten tekijöiden kanssa. Esimerkiksi peruspalveluiden valtionosuusprosentin ollessa 25 %, tulee lisäosan laskennalliseksi kustannukseksi valtionosuus nelinkertaisena (100%/25% x lisäosa). Lain perusteluissa ja valmisteluaineistossa tulisi edellä kuvattua lisäosien käyttöä kuvata nykyistä tarkemmin.kustannusvastuun yhdenvertaisuuden kannalta lakiluonnoksen laskennallisten tekijöiden ja lisäosien määräytymisperusteiden määrittely on erityisen tärkeä Pohjois-Suomen heterogeenisessa toimintaympäristössä. Viisitoista eniten syrjäisyyslisää saavaa kuntaa ovat kaikki Pohjois- Suomen tulevalla sosiaali- ja terveysalueella. Syrjäisyys, harva asutus, saamen kieli ja saaristoisuus vaikuttavat merkittävästi palveluiden järjestämisen ja tuottamisen kustannuksiin, ja ovat siitä johtuen keskeisiä ja huomioon otettavia tekijöitä määriteltäessä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntien rahoitusosuuksia niin kansallisesti kuin Pohjois-Suomen alueella. Laskennallisten tekijöiden ja lisäosien määräyty-misperusteita tulisi käyttää rahoituksen jaon perusteina aina eikä vain kuntien erikseen niin sopiessa. 31. 34 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena?

Avoimet vastaukset: - Sosiaali- ja terveydenhuollon valtavan muutoksen hallinta siten, että myös julkisen talouden kestävyystavoitteet saavutetaan, edellyttää tuottamisvastuullisten yhteisöjen valmiutta muuttaa nykyisiä rakenteita ja toimintatapoja. Tuottamisvastuullisen toimijan tulorahoitus koostuu tuottamisesta saadusta korvauksesta ja asiakasmaksutuotoista. Asiakasmaksut ovat tarkkaan säädeltyjä. Käytännössä talouden tasapainottaminen tapahtuu joko menoja vähentämällä tai sosiaali- ja terveysalueen maksamaa korvausta kasvattamalla. Yksittäisen tuottamisvastuussa olevan yhteisön taloudellisesti ja vaikuttavuudeltaan tehoton toiminta ja sitä myöden sosiaali- ja terveysalueen korvauksen kasvu siirtyy kaikkien sosiaali- ja terveysalueen kaikkien jäsenkuntien maksettavaksi. Korvaus tuottamisvastuusta tulisi lähtökohtaisesti määräytyä samoin perustein kuin kuntien rahoitus sosiaali- ja terveysalueelle määräytyy. Tällöin tuottamisvastuussa olevalle yhteisöllä olisi vapaus ja kannuste kehittää omaa toimintaansa.kuntien kannalta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rahoittaminen valtionosuusperustein sisältää myös kannusteen edistää hyvinvointia ja ennalta ehkäisyä. Alhaisempi sairastavuus kyllä vähentää valtionosuuksia, mutta se vaikuttaa toisaalta paljon voimakkaammin laskevasti kunnan rahoitusosuuteen sosiaali- ja terveysalueelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuussa voi olla joko kunta tai kuntayh-tymä. Alijäämän kattamisvelvollisuus koskee valmisteltavan lainsäädännön mukaisesti jatkossa myös kuntayhtymiä. Kunnan toimiessa tuotantovastuussa ei alijäämän kattamisvelvollisuus koske erikseen sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamista, vaan tällöin tarkastellaan koko kunnan taloutta. Kuntien ollessa tuottamisvastuussa tulisi säädöksin edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon talouden eriyttämistä muusta kunnan toiminnasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen rinnalla pyrittävä kehittämään kestävä rahoitusjärjestelmä, joka tukee sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudis-tamista, palveluiden vaikuttavaa ja tehokasta tuottamista sekä mahdollistaa asi-akkaiden valinnanvapauden sosiaali- ja terveyspalveluissa. Parlamentaarisesti asetettu sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkua selvitte-levän työryhmän tulokset tulisi olla hyödynnettävissä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain toimeenpanossa mahdollisimman pian. 32. 36 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen?

Avoimet vastaukset: 33. 37 39 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Avoimet vastaukset: 34. 40 46 :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Avoimet vastaukset: - Yliopistotasoinen terveyden tutkimuksen rahoitus (41 ) valtion rahoituksen pitäisi kohdistua myös sosiaalihuollon tutkimukseen, mutta sen ei pitäisi ka-ventaa terveydenhuollon tutkimusrahoitusta ja näin ollen sosiaalihuollon mukaan ottaminen edellyttää samalla tutkimusrahoituksen määrän kasvattamista.

35. Muita huomioita luvusta 6. vastauksia. 36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. vastauksia. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. vastauksia. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) Avoimet vastaukset: 39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? HYKS-erva KYS-erva OYS-erva TAYS-erva TYKS-erva

Avoimet vastaukset: OYS-erva 40. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: - Voimaanpanolakiehdotuksessa (8 ) on määritelty, että kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä, hallinnossa ja muissa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä olevat henkilöt siirtyvät tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän palvelukseen. Kunnat ja kuntayhtymät, jotka tällä hetkellä vastaavat sote-palveluiden tuottamisesta, hankkivat tukipalveluita erilaisilla tavoilla; tuottavat itse, hankkivat oman kaupungin liikelaitokselta tai esimerkiksi in-house osakeyhtiöltä. Lain perusteluissa tulee tarkemmin määritellä, mitä henkilöstöä siirtyy tuottamisvastuussa olevalle organisaatiolle.lakiesityksen mukaan henkilöt siirtyvät tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän palvelukseen liikkeenluovutuksella (8 ) ilman irtisanomissuojaa. Periaate on tarpeellinen ja hyvä kirjata järjestämislakiin. Sote-uudistuksen toteuttaminen tuo mukanaan tilanteita, joissa henkilöstön työnantaja muuttuu. Nämä tilanteet aiheuttavat kunta-alalle usealle vuodelle ulottuvan palkkojen ja muiden palvelussuhteen ehtojen harmonisointitarpeen. Harmonisoinnin vuoksi järjestämislakiin tarvitaan erityissäännös, jossa todetaan, että työnantajayhteenliittymistä tai vaihdoksista johtuvat palkkaerot ovat hyväksyttävä syy poiketa samapalkkaisuusperiaatteesta. 41. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset:

- Lakiehdotuksessa on määritelty hyvin omaisuusjärjestelyt (9 ), jotka liittyvät kiinteistöihin, rakennuksiin ja niiden laitteisiin, koneisiin ja kalusteisiin. Kunnilla ja kuntayhtymillä on yleisesti erityisesti tukipalveluja (ICT, talous- ja henkilöstöhallinto, laboratoriopalvelut jne.) tarjoavia osakeyhtiöitä, joilla useilla on myös in-house asema. Näiden omistusjärjestelyt tulee Voimaanpanolaissa määritellä ja huomioida mahdollinen vaikutus varainsiirtoverolain väliaikaiseen muuttamiseen. Lisäksi kunnilla ja kuntayhtymillä on jonkin verran tekijänoikeuksia esimerkiksi tietojärjestelmiä ja niiden osia koskien. Tietojärjestelmistä ja IT-palveluista tehtyjen sopimusten osalta pitää tietää, minkälaiset vaihtoehdot ovat olemassa niiden jatkamiselle, muuttamiselle, siirtämiselle ja lopettamiselle. Tässä keskeistä on kilpailuvelvoitteen toteutuminen, hankintalain ja tulevan uuden hankintadirek-tiivin säädökset ja tulkinnat. 42. 11 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? Avoimet vastaukset: - Voimaanpanolaissa (11 ) on määritelty rahoituksen siirtymäjärjestelyt vuosille 2017-2019, jotta uuteen järjestelmään siirtyminen ei aiheuttaisi äkillisesti koh-tuuttoman suurta muutosta etenkään aiempaa enemmän maksavien kunnan menoihin. Siirtymäjärjestelyssä on suunniteltu käytettäväksi pohjana vuosien 2012 2014 sosiaali- ja terveyspalvelujen, hintaindeksillä tarkistettua asukaskohtaista kustannusta. Tasaaminen useita vuosia vanhalla kustannusten toteumalla ei kannusta sosiaali- ja terveysalueen kuntia tekemään tehokkuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta parantavia toimenpiteitä ennen vuotta 2017. Kuntien uusi valtionosuusjärjestelmä tulee voimaan vuoden 2015 alusta ja se si-sältää myös siirtymäajan vuoteen 2019 saakka. Koska valtionosuudet ja sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa, tulisi tarkastella sa-manaikaisesti vaikutuksia toisaalta valtionosuuksiin ja toisaalta kuntien rahoitus-osuuksiin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Pääsääntöisesti kunnat, jotka voit-tavat valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa, ovat häviäjiä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusosuuksissa. Kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat muutokset toteutuvat pääosin siihen mennessä, kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään ja tuotetaan uuden lain mukaisesti. Tätä taustaa vasten rahoituksen siirtymäjärjestelyaika saattaa olla tarpeeton.

43. 12 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? Avoimet vastaukset: - Esitetyt resurssit käynnistämiseen ovat riittämättömiä. 44. Muita huomioita voimaanpanolaista. - Voimaanpanolaissa esitetty sote-alueen käynnistymisen (4 ) aikataulutus on tiukka, mutta mahdollinen, mikäli lakiesitys hyväksytään sovitussa aikataulussa. Palvelutuotantoalueiden käynnistyminen vuoden 2017 alussa (6 ) on liian kireä ja epärealistinen. Henkilöstön mukaanotto suunnitteluun on turvattava. Tarvittaessa tulee mahdollistaa siirtymäaika esimerkiksi vuoteen 2020 riittävän kokoisten palvelutuotantoalueiden rakentamiseksi. Sote-alueelle tulisi mahdollistaa päätöksentekovaltuudet palvelutuotanto-alueilla suunniteltuihin investointeihin ja pitkiin ostopalvelusopimuksiin jo en-nen vuotta 2017. Heti lain voimaan tullessa tulisi kriittisesti arvioida ja alistaa laa-jemman yhteisen arvioinnin alle suunnitelmat sosiaali- ja terveyspalvelujen uudisinvestoinneista ja muista kalliista hankinnoista. Voimaanpanolain (4 ) mukaan kuntayhtymän perussopimuksen hyväksyntä on kuntien edustajienkokouksella. Perussopimus on käsiteltävä myös kuntien valtuustossa. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti?

Avoimet vastaukset: 46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? - Voimaanpanolaissa (12 ) esitetty aluehallintovirastojen rooli ennen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustamista toimeenpanoa tukevien henkilöiden palkkaamisessa saattaa jäädä irralliseksi. Sote-alueen kuntayhtymän muodostamisessa valmisteluvastuu tulee olla kuntien johtamaa. Esitetty muutostuki voitaisiin kanavoida Kaste-alueorganisaation kautta. Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymille osoitetaan kullekin vuosittain viiden henkilötyövuoden palkkaamiseen tarkoitettu määräraha vuosille 2015 2017 uudistuksen toimeenpanoon (12 ). Esitetyt resurssit käynnistämiseen ovat riittämättömiä. 47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. - Oulun kaupungin mielestä on hyvä, että järjestämislain sisällöistä on löydetty poliittinen yhteisymmärrys. Lakiesityksen isot periaatteet on hyväksyttävissä. Oulun kaupungin kannanotossa keskitytään lain sisällön tarkennustarpeisiin. Oulun kaupunki haluaa vielä erillisellä lausunnolla nostaa esiin keskeiset kannanotot sosiaali- ja terveysministeriölle. Pohjois-Suomi on valmistellut AKUSTI-foorum (Alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyö) yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn yhteensovittamista sekä kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin määrittelyä. Kansallisen yhteensopivuuden ja alueellisten yhteisten ICT-ratkaisujen rakentaminen voidaan käynnistää Pohjois- Suomessa heti valtion tukemana. Luonteva paikka sote-ict- ratkaisujen kehityskeskukseksi on Oulu, joka on myös Tekesin hallinnoiman Tulevaisuuden terveys -ohjelman (2014-2020) vetovastuullinen kaupunki Suomessa.