TAPATURMAKATSAUS 2016 Vaasan sairaanhoitopiiri
SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Tapaturma-käsitteeseen liittyy kaksi elementtiä, joista toinen on onnettomuustapahtuma ja toinen on tapahtumassa mukana olleelle henkilölle aiheutuva seuraus eli henkilövahinko. Tämä tapaturmakatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmakuolemia ja vammoja sekä niistä aiheutuvaa hoitoa ja hoidon kustannuksia. Tapaturmat luokitellaan tavallisesti niiden tapahtumistilanteen perusteella liikenneonnettomuuksiin, työ-, koti- ja liikuntatapaturmiin sekä muihin vapaa-ajan tapaturmiin. Tapaturmakatsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta: millaisia tapaturmia alueella sattuu ja paljonko niitä on koko maahan verrattuna. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää kunta- ja seutukuntakohtaisessa turvallisuustyössä. Sen avulla voidaan määritellä painopisteet turvallisuustyölle ja arvioida turvallisuustyön vaikutuksia. On tärkeää, että alueen turvallisuustoimijat, asukkaat ja luottamushenkilöt saavat tietoa alueen tapaturmista. Tapaturmakatsauksien sisältämiä asioita kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa, esimerkiksi turvallisuussuunnittelun tai hyvinvoinnin - ja terveyden edistämisen työryhmissä sekä koulutustilaisuuksissa. Paikallisesta tapaturmatilanteesta on tärkeää hyvä viestiä laajasti alueen eri toimijoille, organisaatioille ja kansalaisille. Tämä voi tapahtua esimerkiksi nostamalla oman alueen tapaturmakatsauksen tietoja paikallisten toimijoiden ja kunnan omalle verkkosivustolle sekä tiedottamalla tapaturmatilanteesta paikallismediassa ja sosiaalisessa mediassa. Tapaturmakatsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen (tapaturmat@thl.fi). Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustolta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2016 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2
SISÄLLYS Sisältö SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu?... 6 2.2. Tapaturmatyypit... 8 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 11 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT... 13 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat... 13 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 22 7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET... 29 8 PALOTAPATURMAT... 30 3
1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Tämän katsauksen aineistolähteet ovat seuraavat: kuolemat: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt (lähde: Tilastokeskus) sairaalahoitojaksot, -potilaat ja -hoitopäivät: Hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL). Katsauksen luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Suomessa rekisteröidään (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) erittäin kattavasti tapaturmaiset kuolemat ja vuodeosastohoidosta hoitojaksot sekä potilaiden ja hoitopäivien määrät. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka Hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kirjata jokainen vuodeosastohoitojakso, sairaalassa ei aina kirjata riittävän tarkasti kaikkia tapaturmiin liittyviä tietoja. Joissakin katsauksen taulukoissa tiedot tapaturmien ja fyysisen väkivallan aiheuttamasta hoidosta esitetään yhteenlaskettuina. Tämä johtuu siitä, ettei sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa aina ole määritelty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Tämän katsauksen tuloksia tulkittaessa pitää ottaa huomioon edellä mainitut aineistoon liittyvät seikat. Tietosuojan vuoksi taulukoissa pienimpien lukumäärien kohdalla kuntakohtaisten viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä arvot tai koko aluetta koskevat arvot) pyöristetään lähimpään kymmeneen. Nämä säännöt koskevat vain niitä katsauksen osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä. 4
2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2014 tapaturmissa kuoli 2 408 suomalaista: 1 532 miestä ja 876 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturman vuoksi kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1988 2013, N. Lisää tietoa Suomen tapaturmatilanteesta ja tapaturmien ehkäisystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustosta: www.thl.fi/tapaturmat 5
2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu? Tässä katsauksessa käsitellään vakavimpia, eli kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). On kuitenkin hyvä muistaa, että iso osa tapaturmista hoidetaan polikliinisesti. Katsaus ei käsittele polikliinisesti hoidettavia tapaturmapotilaita, koska niistä ei toistaiseksi ole saatavilla riittävän luotettavaa tietoa rekistereistä. Esimerkiksi liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä. Niistä voi seurata pitkiä poissaoloja työstä, merkittävää haittaa päivittäiseen elämään, pitkäaikaisia kiputiloja tai työkyvyttömyyttä vasta useiden vuosien viiveellä. Siihen saakka kunnes valtakunnallisista rekistereistä saadaan kattavaa ja luotettavaa tietoa tapaturmien polikliinisesta hoidosta, on paikallistasolla tärkeää seurata myös polikliiniseen hoitoon johtavien tapaturmien määrää ja aiheuttamia vaikutuksia. On tärkeää, että paikallisessa turvallisuussuunnittelussa asetetaan tavoitteita ja määritetään keinoja sekä vakavimpien että runsaasti terveydenhuollon eri yksiköitä kuormittavien tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Seuraavaa laskutapaa käyttämällä voidaan arvioida, kuinka paljon tapaturmia alueella kaikkiaan tapahtuu: jokaista tapaturmakuolemaa kohti voidaan arvioida aiheutuvan noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6
Tässä katsauksessa kuvataan kyseisen alueen asukkaille tapahtuneita tapaturmia. Koska rekistereistä ei saada tietoa tapaturman tapahtumapaikasta, tapaturma sijoitetaan alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Siten esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on esitetty alueen kunnat vuoden 2014 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne eri ikäryhmissä 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2014 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2014), N. Kunta 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 15% 5% 5 457 703 Koko alue 21% 3% 7% 6% 30% 13% 15% 6% 169 251 Kaskinen 13% 2% 4% 3% 26% 22% 25% 6% 1 337 Korsnäs 17% 2% 6% 5% 28% 14% 17% 9% 2 218 Kristiinankaupunki 15% 2% 5% 4% 26% 18% 21% 9% 6 923 Laihia 23% 2% 4% 5% 32% 14% 14% 5% 8 038 Luoto 34% 3% 8% 5% 26% 9% 10% 3% 5 086 Maalahti 18% 2% 5% 5% 29% 14% 18% 8% 5 576 Mustasaari 24% 2% 4% 5% 33% 13% 14% 5% 19 220 Närpiö 17% 2% 5% 5% 29% 14% 18% 9% 9 362 Pedersören kunta 29% 3% 7% 6% 28% 11% 12% 4% 11 015 Pietarsaari 20% 3% 6% 6% 29% 13% 17% 6% 19 605 Uusikaarlepyy 21% 2% 6% 6% 28% 13% 16% 7% 7 528 Vaasa 19% 3% 9% 8% 31% 12% 13% 5% 66 644 Vöyri 20% 2% 6% 5% 28% 14% 16% 8% 6 698 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus. 7
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 2.2. Tapaturmatyypit Tapaturmien ehkäisytyön kohdentamiseksi tarvitaan tietoa muun muassa siitä, millaisille väestöryhmille tai missä ympäristöissä tai tilanteissa tapaturmia tapahtuu. Tätä tietoa saadaan sairaalahoidossa tapaturman vuoksi olleiden potilaiden taustatiedoista ja tapaturmasta kirjatuista tiedoista. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnan tai tapahtumapaikan. Tapaturmien ehkäisytyön kannalta on tärkeää, että sairaaloissa tapaturmatiedot kirjataan huolellisesti. Vaikka useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteessa, liian usein edelleen nämä tiedot jätetään merkitsemättä tai tietoa kirjataan ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. (Kuvio 3) Tapaturmien hoidon kirjaamisen tarkkuudesta ja systemaattisuudesta tulisi keskustella terveydenhuollon toimijoiden kanssa, jotta jatkossa saadaan entistä luotettavampaa ja kattavampaa tietoa tapaturmien ehkäisytyön perustaksi. Tämä katsaus käsittää tietoja vain tapaturmien sairaalahoidosta. Katsauksen tarjoamien tietojen perusteella tehtävissä tulkinnoissa ja esimerkiksi ehkäisytoimien suunnittelussa ja kohdentamisessa on huomioitava, että katsauksesta puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista. Esimerkiksi liikuntatapaturmia tapahtuu suomalaisille vuosittain yli 300 000, mutta niiden aiheuttama hoito ei tule kattavasti esiin tässä katsauksessa koska suuri osa liikuntatapaturmien seurauksista hoidetaan polikliinisesti. Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 3. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2014, %. 8
Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 Kuvio 4 kertoo miten alueen asukkaille sairaalahoitoon johtaneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueilla, työssä tai päiväkodissa/koulussa tapahtuneisiin tapaturmiin. Kuvio 5 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 4. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2014, N. 9
Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 5. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2014, N. Taulukko 2. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2014 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 623 Liikenne 4 612 Kotitapaturma 17 712 Urheilu- tai liikuntatapaturma 2 774 Muu vapaa-ajan tapaturma 8 072 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 1 497 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 2 429 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 274 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 6 051 10
4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tämän katsauksen tiedot tapaturmaisista kuolemista saadaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoista. Suomessa valtaosasta niin sanottuja ei-luonnollisia kuolemia, kuten tapaturmista, tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa määritetään kuolemansyy. Nuoren henkilön kuolemantapauksissa kuolemasyy tutkitaan lähes aina. Iäkkäiden henkilöiden tapaturmakuolemista ei ihan aina tehdä tutkintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaalassa tai laitoksissa tapahtuneen kaatumisen tai kaatumisen seurausten johdosta tapahtunut kuolema, josta lääkärillä on hyvät kliiniset tiedot. 4, Taulukko 3. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2005 2014 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 7 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 <5 <5 12 5 Liikenne, moottoriajoneuvot 6 <5 8 9 25 8 13 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 11 17 53 204 Hukkuminen 7 <5 <5 <5 6 11 12 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 5 <5 5 5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 29 17 12 <5 Muu myrkytys 8 <5 <5 9 5 16 6 8 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 8 9 15 10 Yhteensä 20 10 20 20 110 80 140 240 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 14 5 20 - Liikenne, moottoriajoneuvot 59 18 80 - Kaatuminen ja putoaminen 136 155 290-28% Hukkuminen 36 5 40 - Tukehtuminen 13 <5 20 - Tulipalo 12 8 20 - Paleltuminen 8 <5 10 - Alkoholimyrkytys 50 8 60-51% Muu myrkytys 34 16 50-42% Muut tapaturmat 35 8 40-29% Yhteensä 400 230 630-34% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282 284 & Pasternack I, Laitinen R, Kauppila R. Oikeuslääkinnän vaikuttavuuden edellytykset Kirjallisuuskatsaus. THL, TYÖPAPERI 10/2014. 5 Vertailusarake kertoo, kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, joka tarkoittaa sitä, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa sitä, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän ovat yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla joko merkitsevä tai ei-merkitsevä. 7 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 8 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 11
Kuolemantapauksia 0 20 40 60 80 Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 6. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 9 2014, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 7. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 9 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 12
Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 25 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT Tapaturmien ehkäisytyön suunnittelun ja kohdentamisen kannalta on tärkeää tarkastella paitsi tapaturmien lukumääriä mutta myös niissä tapahtuvia muutoksia. Tässä osiossa esitellään koko aluetta koskevia tapaturmatietoja. Eri alueiden tapaturmalukuja vertailemalla saadaan tietoa siitä, missä ennaltaehkäisevää työtä erityisesti tarvitaan. 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä ICD-luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Siksi tässä osiossa esitetyissä luvuissa hoitopäivistä ja hoitojaksoista on laskettu yhteen sekä tapaturmien ja väkivallan aiheuttama hoito. Kuitenkin valtaosassa tapauksista (noin 85 %) hoidon syynä on tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikenne, moottoriajoneuvot Liikenne, kevyt Tulipalo Muu myrkytys Veteen vajoaminen Hengitystä estävät tapaturmat Alkoholimyrkytys 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Paleltuminen Kuvio 8. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2005 2014, tuhansia päiviä. 13
Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 10 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 123 6 35 29 168 69 178 62 670 Liikenne, moottoriajoneuvot 370 133 190 97 438 144 124 56 1 550 Kaatumis- ja putoamistapaturma 979 145 371 330 1 843 1 255 1 922 2 255 9 100 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 6 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 38 <5 <5 <5 20 22 9 14 110 Tulipalo 11 <5 5 <5 25 7 8 <5 60 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 7 6 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 45 <5 21 15 54 18 21 17 190 Alkoholimyrkytys 25 <5 <5 5 9 <5 <5 <5 50 Muu tapaturma 840 164 568 459 2 247 990 1 391 668 7 330 Yhteensä 2 440 450 1 200 940 4 810 2 520 3 660 3 080 19 100 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 78 8 15 5 103 55 164 96 520 Liikenne, moottoriajoneuvot 139 52 55 44 206 82 109 35 720 Kaatumis- ja putoamistapaturma 622 72 131 118 1 155 919 2 812 6 936 12 770 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 39 <5 5 <5 9 9 15 14 100 Tulipalo <5 <5 <5 <5 6 10 15 <5 40 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 50 13 19 15 65 17 37 28 240 Alkoholimyrkytys 19 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 30 Muu tapaturma 411 82 173 158 1 126 651 1 245 956 4 800 Yhteensä 1 360 230 400 340 2 670 1 740 4 400 8 070 19 230 Yhteensä 3 800 690 1 600 1 290 7 480 4 260 8 060 11 150 38 330 10 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 14
Kartta 1. Vammojen ja myrkytysten aiheuttamat hoitojaksot alueen kunnissa vuosina 2010 2014, vertailutiedot koko maan tilanteeseen. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 231 Kaskinen 280 Korsnäs 287 Kristiinankaupunki 399 Laihia 440 Luoto 475 Maalahti 499 Mustasaari 545 Närpiö 599 Pedersören kunta 598 Pietarsaari 893 Uusikaarlepyy 905 Vaasa 946 Vöyri 15
Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 11 Miehet 0-17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 107 6 25 24 137 54 77 45 470 Liikenne, moottoriajoneuvot 277 98 145 66 287 96 67 32 1 040 Kaatumis- ja putoamistapaturma 813 131 321 286 1 399 833 1 023 1 006 5 640 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 6 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 36 <5 <5 <5 19 21 9 13 110 Tulipalo 10 <5 5 <5 18 7 5 <5 50 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 6 <5 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 43 <5 17 14 47 17 20 16 180 Alkoholimyrkytys 24 <5 <5 <5 7 <5 <5 <5 50 Muu tapaturma 674 143 470 381 1 754 717 842 373 5 220 Yhteensä 1 840 370 910 720 3 300 1 590 1 820 1 290 11 310 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 65 8 14 5 78 43 123 66 400 Liikenne, moottoriajoneuvot 119 43 47 36 151 59 71 29 550 Kaatumis- ja putoamistapaturma 538 64 110 94 906 661 1 477 2 829 6 510 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 36 <5 5 <5 9 7 10 12 90 Tulipalo <5 <5 <5 <5 5 5 5 <5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 40 11 17 13 59 15 36 22 210 Alkoholimyrkytys 18 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 30 Muu tapaturma 358 73 160 139 883 494 745 561 3 340 Yhteensä 1 110 200 340 270 1 920 1 190 2 180 3 130 9 970 Yhteensä 2 950 560 1 250 1 000 5 220 2 790 3 990 4 420 21 270 11 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 16
Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 12 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 200 35 90 46 478 210 1 450 620 3 130 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 362 582 942 318 2 740 3 361 1 982 348 11 640 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 434 408 652 659 5 151 7 454 25 352 38 978 80 090 Veteen vajoaminen 6 <5 <5 8 6 35 5 <5 60 Hengitystä estävät tapaturmat 45 <5 <5 9 24 35 13 409 540 Tulipalo 53 <5 55 <5 154 40 39 <5 350 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 13 18 55 48 140 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 53 6 31 30 135 50 92 68 470 Alkoholimyrkytys 26 <5 <5 6 20 7 <5 <5 70 Muu tapaturma 1 833 280 1 046 1 063 7 143 4 283 9 433 4 937 30 020 Yhteensä 5 010 1 320 2 820 2 140 15 860 15 490 38 420 45 410 126 490 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 212 28 24 11 645 220 979 1 782 3 900 Liikenne, moottoriajoneuvot 571 130 128 261 1 179 523 1 022 268 4 080 Kaatumis- ja putoamistapaturma 947 121 457 276 3 326 4 747 30 597 152 257 192 730 Veteen vajoaminen 72 <5 <5 <5 <5 <5 <5 8 80 Hengitystä estävät tapaturmat 43 <5 5 7 16 13 51 28 170 Tulipalo <5 <5 <5 <5 21 70 186 7 290 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 15 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 135 17 28 44 94 53 136 215 720 Alkoholimyrkytys 21 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 30 Muu tapaturma 718 186 318 386 3 141 2 602 7 245 9 178 23 770 Yhteensä 2 720 490 960 990 8 430 8 230 40 220 163 760 225 790 Yhteensä 7 730 1 800 3 790 3 130 24 290 23 720 78 640 209 170 352 280 12 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 17
Lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 Kuten raportin luvuista voidaan havaita, vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joissakin tapauksissa samasta tapaturmasta seurannutta vammaa saatetaan hoitaa sairaalassa useampia kertoja. Myös silloin, jos potilas siirtyy esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon, samasta tapaturmasta muodostuu kaksi hoitojaksoa. Hoitojaksoja Potilaita 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 9. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2005 2014, N. 18
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt ovat viime vuosina muuttuneet. Hoitojaksot ovat yleisesti lyhentyneet ja osa tapaturmavammoista, jotka aiemmin hoidettiin sairaalan vuodeosastolla, hoidetaan nykyään polikliinisesti avohoitona. Siksi pelkkä hoitojakson pituus ei enää kerro samalla tavoin vamman vakavuudesta, kuin aiemmin. Erityisesti vanhemman väestön tapaturmista johtuvat hoito on edelleen pitkäkestoista, mutta entistä useammin hoito jakautuu lyhyempiin hoitojaksoihin eri hoitopaikoissa. Edellä mainituista seikoista huolimatta, hoitojaksojen lukumäärä kuitenkin edelleen kuvaa kohtalaisen hyvin vakavien tapaturmien kehitystä pitkällä aikavälillä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 10. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2005 2014, %. 19
Taulukko 7. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 1 päivä 2 7 päivää 8 päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 501 488 205 1 194 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 013 830 431 2 274 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 7 212 8 919 5 734 21 865 57 Veteen vajoaminen 12 9 2 23 0 Hengitystä estävät tapaturmat 159 43 6 208 1 Tulipalo 36 31 28 95 0 Paleltuminen 8 11 5 24 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 264 148 25 437 1 Alkoholimyrkytys 64 13 0 77 0 Muu tapaturma 5 918 4 744 1 467 12 129 32 Yhteensä 15 187 15 236 7 903 38 326 100 20
Taulukko 8. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2014, N. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitopäivät on laskettu vuoden alusta sairaaloissa, joissa oli vähintään 10 potilasta vuonna 2014. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja. Lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40307 - Vaasan keskussairaala/centralsjukhuset i Vasa 2 026 1 725 5 632 2,8 90414 - Pietarsaaren kaupunki 550 455 3 351 6,1 90565 - Vaasan terveyskeskus 350 269 9 104 25,6 90753 - Rannikko-Pohjanmaan terveyskeskus 179 136 3 413 19,0 60699 - Sairaala Mehiläinen Vaasa 128 125 128 1,0 50290 - Tampereen yliopistollinen sairaala 143 118 631 4,4 40315 - Keski-Pohjanmaan keskussairaala 87 76 213 2,4 90361 - Korsholms hälsovårdscentral 78 71 2 605 33,4 60718 - Tekonivelsairaala Coxa Oy 56 50 242 4,3 60708 - Suomen Terveystalo Oyj/Seinäjoki 32 32 32 1,0 50275 - Oulun yliopistollinen sairaala 29 25 204 7,0 40317 - Seinäjoen keskussairaala 25 24 83 3,3 50230 - Turun yliopistollinen keskussairaala 17 16 62 3,6 60651 - Sairaala Mehiläinen Turku 13 12 13 1,0 60753 - Suomen Terveystalo Oy/Jyväskylä 12 12 14 1,2 60816 - (nimi ei tiedossa) 12 11 187 15,6 50200 - Helsingin yliopistollinen keskussairaala 14 11 68 4,9 21
6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Tässä osiossa esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuina. Tapaturmien ja väkivallan määrään vaikuttaa muiden muassa alueen asukkaiden ikärakenne ja sukupuolijakauma. Kuntien välisiin eroihin tapaturmien määrässä voivat vaikuttaa myös esimerkiksi alkoholin käyttö, työllisyys, alueella toimivien työnantajaorganisaatioiden työturvallisuus tai esimerkiksi kevyen liikenteen väylien määrä tai turvallisuus sekä alueella tehty tapaturmien ehkäisy ja turvallisuustyö. Katsauksen vertailuluvuissa näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei pystytä ottamaan huomioon, mutta eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia paikallisen turvallisuustyön suunnittelussa ja tavoitteita määriteltäessä. Kun halutaan vertailla, poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Tässä katsauksessa on käytetty epäsuoraa vakiointia. Tässä menetelmässä lasketaan ensin kyseiselle alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia (esimerkiksi tapaturmista johtuvia kuolemantapauksia) sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus tapaturmiin) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Sen jälkeen on alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää verrattu alueelle odotettuun lukumäärään tapahtumia. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee Liikenneonnettomuus -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikenneonnettomuudeksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6 539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun jälkeen ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se ylitä riittävän paljon arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua. Tällöin poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä. Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ero tai muutos ei aina tarkoita käytännössä merkittävää eroa tai muutosta. Esimerkki: silloin kun hoitojaksojen määrä on esimerkiksi 15 ei 100 % odotettua enemmän ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän silloin kun hoitojaksojen määrä on 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. Katsauksessa käytetyt tilastomenetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 13. 13 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste 22
Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 14 15 16 17 2010 2014. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 20 310-8% 12 190-10% 174 050-8% 8,4 390-35% Kaskinen 180-114 - 817-55% 4,7 7 * Korsnäs 260-25% 157-21% 2 392-29% 9,0 7 * Kristiinankaupunki 890-20% 486-26% 8 214-25% 9,0 20-37% Laihia 920-10% 568-9% 6 545-24% 6,9 20 - Luoto 530-312 - 2 574-31% 4,8 6-55% Maalahti 580-31% 359-25% 4 473-44% 7,6 17 - Mustasaari 1 840-23% 1 208-19% 16 057-19% 8,5 29-56% Närpiö 1 170-19% 680-20% 9 450-34% 7,9 22-46% Pedersören kunta 1 190-8% 784-6 714-33% 5,6 11-68% Pietarsaari 3 280 +22% 1 794 +12% 25 026-7,5 47-35% Uusikaarlepyy 990-610 - 7 996-7,9 20 - Vaasa 7 760-6% 4 703-9% 78 991 +18% 9,9 174-22% Vöyri 720-26% 481-18% 4 798-47% 6,6 11-59% 14 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 15 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 16 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 17 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 23
Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 18 19 20 21 2010 2014. Kunta Liikenneonnettomuus Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 1 640 +9% 11 220-590 -31% 6 450-12% 410-74% 20 310-8% Kaskinen 13 * 104 - <5 * 48-7 * 180 - Korsnäs 17 * 162-5 * 65-36% 9 * 260-25% Kristiinankaupunki 64-549 - 23 * 228-33% 30-890 -20% Laihia 65-495 - 24 * 314-26 -42% 920-10% Luoto 73 +123% 229-5 * 220 - <5 * 530 - Maalahti 56 +52% 332-23% 9 * 171-33% 7 * 580-31% Mustasaari 133-994 -15% 36-43% 598-26% 78-46% 1 840-23% Närpiö 104-745 - 6-48% 287-37% 29-57% 1 170-19% Pedersören kunta 130 +39% 567-22 - 467-8 -63% 1 190-8% Pietarsaari 304 +70% 1 773 +32% 107-1 064 +22% 32-71% 3 280 +22% Uusikaarlepyy 91 +58% 542-18 - 331-10 -39% 990 - Vaasa 517-12% 4 342 +10% 319-2 432-12% 154-72% 7 760-6% Vöyri 73 +52% 383-23% 16-224 -27% 19-720 -26% 18 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 19 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 20 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 21 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 24
Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 22 23 24 25 2010 2014. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 900 +14% 8 330 +5% 340-860 +15% 720-19% 11 150 +4% Kaskinen 9 * 77 - <5 * 12 * <5 * 100 - Korsnäs 11 * 130 - <5 * 13 * <5 * 160 - Kristiinankaupunki 31-438 - 17 * 37-26 - 550 - Laihia 54 +81% 314-18 * 39-60 +91% 490 - Luoto 16 * 162-6 * 30 +103% 12 * 230 - Maalahti 16-248 -23% 9 * 36 +112% 21-330 -23% Mustasaari 100-674 -19% 32-106 +40% 76-990 -14% Närpiö 37-588 - 19 * 49-51 - 740 - Pedersören kunta 53-403 - 13 * 67 +67% 27-560 - Pietarsaari 94-1 451 +47% 64 +77% 95-62 -32% 1 770 +33% Uusikaarlepyy 42-420 - 12 * 44 +114% 19-540 - Vaasa 409 +38% 3 139 +10% 139-299 - 332-4 320 +11% Vöyri 29-283 -23% 9 * 33-28 - 380-23% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 25
Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 26 27 28 29 2010 2014. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 7 140 +15% 1 200 +37% 3 960-8% 890 +22% 6 980-26% 150-75% 20 310-8% Kaskinen 67-8 * 39 +70% <5 * 57-28% <5 * 180 - Korsnäs 100-5 * 48-14 * 91-24% <5 * 260-25% Kristiinankaupunki 430 +26% 14 * 128-34% 31-286 -37% 5 * 890-20% Laihia 304-47 +43% 194-53 +72% 319-25% 7-920 -10% Luoto 138-26 - 87-28 * 246-5 * 530 - Maalahti 211-29 - 131-31 - 172-49% <5 * 580-31% Mustasaari 572-12% 151 +67% 435-89 - 583-43% 9-59% 1 840-23% Närpiö 491-44 - 219-14% 58 +55% 357-40% <5 * 1 170-19% Pedersören kunta 345-66 +43% 201-22% 79 +93% 497-11% 6 * 1 190-8% Pietarsaari 1 189 +54% 147 +52% 479-96 - 1 334 +18% 35-3 280 +22% Uusikaarlepyy 350-44 - 172-47 +58% 375-14% <5 * 990 - Vaasa 2 709 +24% 568 +61% 1 679-312 - 2 427-32% 69-60% 7 760-6% Vöyri 230-20% 52 +133% 143-20% 49 +95% 240-39% <5 * 720-26% 26 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 27 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 28 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 29 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 26
Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 30 31 32 33 2010 2014. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 220-260 - 690-580 -10% 2 560-20% 1 370-18% 1 860-15% 1 700-10 230-12% Kaskinen <5 * <5 * 5 * 5 * 19-21 - 23-17 * 90 - Korsnäs 17 - <5 * <5 * <5 * 25-39% 30-15 -56% 35-130 -30% Kristiinankaupunki 26-32% 11 * 18-14 - 72-42% 63-36% 88-34% 139-430 -24% Laihia 51-8 * 29-16 -34% 136-64 -28% 96-68 - 470-13% Luoto 90 +54% 19 * 20-6 -62% 61-26% 21-37% 56-21 - 290 - Maalahti 50 - <5 * 14-9 -42% 69-35% 35-46% 54-40% 65-300 -31% Mustasaari 153-20 - 34-29% 50-282 -28% 126-35% 134-43% 125-38% 920-29% Närpiö 49-14 - 27-17 -42% 131-26% 71-31% 142-140 -24% 590-22% Pedersören kunta 129-22 - 39-33 - 168-65 -33% 98-90 - 640-10% Pietarsaari 180 +28% 58 +70% 102 +47% 88 +39% 360-253 +28% 318-255 - 1 610 +18% Uusikaarlepyy 54-18 * 33-25 - 117-64 - 93-86 - 490 - Vaasa 364-13% 79-340 - 297-1 048-17% 500-16% 684-584 - 3 900-10% Vöyri 54-5 -50% 30-13 -38% 67-46% 56-59 -39% 73-31% 360-29% 30 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 31 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 32 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 33 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 27
Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 34 35 36 37 2010 2014. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 780-170 +23% 250-16% 210-22% 1 420-19% 930-24% 2 140-11% 4 190 +8% 10 08-6% 0 Kaskinen 11 * <5 * <5 * <5 * 6-55% 26-10 -63% 25-80 - Korsnäs <5 * <5 * <5 * <5 * 9-60% 6-66% 29-80 - 130-24% Kristiinankaupunki 19 - <5 * <5 * 5 * 45-35% 54-103 -23% 230-460 -17% Laihia 46 - <5 * <5 * 15 * 100-57 - 96-138 -21% 460 - Luoto 46 - <5 * 5 * <5 * 23-49% 16-59 - 81-240 - Maalahti 23 - <5 * 7 * <5 * 41-30% 22-47% 49-44% 129-33% 280-34% Mustasaari 100-16 - 18-14 -48% 163-26% 102-165 -32% 337-920 -19% Närpiö 25-7 * 11 - <5-74% 44-54% 34-52% 150-306 - 580-20% Pedersören kunta 95 +41% 7-16 - 10-39% 93-53 -24% 99-177 - 550 - Pietarsaari 95-27 - 42-29 - 242-143 - 427 +29% 661 +38% 1 670 +26% Uusikaarlepyy 33-5 * 14 * 7 * 65-57 - 108-213 - 500 - Vaasa 247-89 +52% 123-22% 109-545 -21% 331-28% 758-14% 1 666 +25% 3 870 - Vöyri 33-8 * 8 * 6 * 44-35% 28-45% 86-145 -30% 360-26% 34 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 35 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 36 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 37 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 28
7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET Tapaturmavammat aiheuttavat usein pitkäaikaista hoidontarvetta ja ketjuuntuneita hoitojaksoja. Seurauksena on merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Erityisesti vakavat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla, missä hoidon kustannukset ovat suuria. Vuonna 2011 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,0 vuorokautta 38 ja hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3605 39. Taulukossa 15 esitetään arvioita tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannuksista erikoissairaanhoidon osalta. Koska luvut perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin ne eivät suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia mutta antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Tietoa käytetystä laskentamenetelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 40 Näitä kustannustietoja käytettäessä on huomioitava, että huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Näistä kustannuksista ei kuitenkaan toistaiseksi ole saatavilla valtakunnallisesti luotettavaa tietoa. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2014. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 566 818 Koko alue 13 885 Kaskinen 119 Korsnäs 138 Kristiinankaupunki 680 Laihia 749 Luoto 250 Maalahti 371 Mustasaari 1 472 Närpiö 854 Pedersören kunta 658 Pietarsaari 1 560 Uusikaarlepyy 596 Vaasa 5 862 Vöyri 574 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 38 Rautiainen H, Pelanteri S, Rasilainen J (2012): Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL 12/2012. http://urn.fi/urn:nbn:fife2012121210293 39 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL Raportti 2014_003. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-079-5 40 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit 29
8 PALOTAPATURMAT Tässä osiossa tarkastellaan sellaisia savun, tulen tai liekkien 41 aiheuttamia tapaturmia, joiden seurauksen on ollut henkilön kuolema tai joutuminen vähintään sairaalan vuodeosastohoitoon (mukaan lukien päiväkirurginen hoito). Lisäksi kuvataan tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2005 2014 (kuvio 11). Suomessa tapaturmaisissa tulipaloissa kuolleiden määrä on vuosien 1952 2007 aikana vaihdellut 50:stä ja 140:een henkilöön 42. Tulipalojen vuoksi sairaalahoitoon joutuvien henkilöiden määrä on tulipaloissa menehtyneiden määrään verrattuna moninkertainen. Tulipaloissa kuolleiden ja loukkaantuneiden sekä loukkaantumisista seuranneiden hoitopäivien määrissä on huomattavia eroja iän ja sukupuolen mukaan. Tulipaloissa kuolee ja loukkaantuu huomattavasti useammin miehet kuin naiset. Avohoidossa hoidettavien tulipaloissa vammoja saaneiden henkilöiden määrä on huomattavasti suurempi kuin sairaalahoitoon joutuvien tulipalojen uhrien määrä. Luotettavaa tietoa avohoidossa hoidetuista tulipaloihin liittyvien tapaturmien hoidosta ei toistaiseksi ole saatavilla ja siksi ne eivät mukana tässä katsauksessa. 41 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 42 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007 2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 30
Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007 2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007 2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0 9 3 1.7 1 1,7 10 19 10 5.2 1 1,6 20 29 12 6.0 6 9,0 30 39 21 10.8 2 3,1 40 49 42 18.7 16 21,7 50 59 73 30.8 15 19,6 60 69 81 44.8 20 30,5 70 79 34 28.8 10 24,7 80 89 20 33.5 9 41,7 90+ 2 22.0 0 0,0 Yhteensä 299 18.8 80 14,9 Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2005 2014 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 104 53 157 10 19 305 54 359 20 29 386 72 458 30 39 368 79 447 40 49 502 145 647 50 59 572 205 777 60 69 384 207 591 70 79 238 151 389 80 89 131 130 261 90+ 9 29 38 Yhteensä 2 999 1 125 4 124 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2005 2014 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 436 144 580 10 19 2 269 222 2 491 20 29 2 331 471 2 802 30 39 3 234 467 3 701 40 49 5 021 1 280 6 301 50 59 5 936 2 323 8 259 60 69 4 571 2 561 7 132 70 79 3 074 1 715 4 789 80 89 1 613 958 2 571 90+ 130 236 366 Yhteensä 28 615 10 377 38 992 31
Hoitopäiviä 0 20 40 60 80 100 120 Hoitopäivät 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2005 2014. Lisätietoa palotapaturmista ja niiden ehkäisystä Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt ja pelastuslaki (STEP) on THL:n vuosina 2012 2016 toteuttama tutkimus- ja kehittämishanke. www.thl.fi/step Savusta, tulesta ja liekeistä vammautumisen terveyskustannukset tutkimuksen tuloksia Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Kokki E. Economic burden of fire-related deaths in Finland, 2000-2010: Indirect costs using a human capital approach. Burns. 2016;4:56-62. Haikonen K, Lillsunde PM, Vuola J. Inpatient costs of fire-related injuries in Finland. Burns. 2014;40:1754-60. Haikonen K, Lunetta P, Lillsunde PM, Sund R.Methodological challenges in using the Finnish Hospital Discharge Register for studying firerelated injuries leading to inpatient care. BMC Med Inform Decis Mak. 2013;13:36. Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Lounamaa A, Vuola J. Fire-related injuries with inpatient care in Finland: a 10-year nationwide study. Burns. 2013;39:796-802. 32
Tapaturmat-verkkosivusto www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen. 33