Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 2009

Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 2009 Katriina Nummela Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 199/2010

länsi-uudenmaan vesi ja ympäristö ry JULKAISU 199/2010 Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 2009 Katriina Nummela Lohja 2010 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 199/2010 Valokuva: Aki Mettinen, pohjaveden pinnankorkeuden mittaus 2007 Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.luvy.fi/julkaisut Lohjan Painotuote Oy, Lohja 2010 ISBN 978-952-250-018-2 (nid.) ISBN 978-952-250-019-9 (PDF) ISSN-L 0789-9084 ISSN 0789-9084 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)

Sisältö 1 JOHDANTO... 5 2 POHJAVESIALUE... 7 2.1 Perustietoa...7 2.2 Pohjaveden laadun riskitekijät...8 3 NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIMENETELMÄT... 8 3.1 näytteenotto POHJAVESIPUTKISTA JA KAIVOISTA...8 3.2 vesinäytteiden ANALYSOINTI...8 3.3 poikkeavien TILANTEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET...9 4 SÄÄTILA VUONNA 2009... 9 5 TULOKSET... 10 5.1 myllylampi / PORLA - LOHJANHARJU...10 5.1.1 Yleistä... 10 5.1.2 Vedenottamoiden seuranta...11 5.1.2.1 Myllylammmen vedenottamo... 11 5.1.2.2 Porlan vedenottamo... 12 5.1.3 Toiminnanharjoittajien seuranta... 13 5.1.3.1 Enics Finland Oy... 13 5.1.4 Yleisseuranta... 16 5.1.4.1 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu... 16 5.1.5 Yhteenveto osa-alueen Myllylampi / Porla-Lohjanharju pohjaveden mittaustuloksista...19 5.2 KAIVOLA - KESKILOHJA...20 5.2.1 Yleistä... 20 5.2.2 Vedenottamoiden seuranta...20 5.2.2.1 Kaivolan vedenottamo... 20 5.2.3 Toiminnanharjoittajien seuranta... 22 5.2.3.1 Lemminkäinen Katto Oy/Kattoteollisuus (1.2.2010 lähtien Lemminkäinen rakennustuotteet Oy)...22 5.2.3.2 Lohjan Puhtaanapito Ky, Peltomaa... 23 5.2.4 Yhteenveto Kaivola - Keskilohjan osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista...25 5.3 moisionpelto...25 5.3.1 Yleistä... 25 5.3.2 Vedenottamoiden seuranta...26 5.3.2.1 Moisionpellon vedenottamo... 26 5.4 pappilankorpi...27 5.4.1 Yleistä... 27 5.4.2 Vedenottamoiden seuranta...27 5.4.2.1 Pappilankorven vedenottamo... 27 5.4.3 Lohjan kaupungin tarkkailu, kaupunkisuunnittelukeskus... 29 5.4.3.1 Suitiantien välivarastointialue... 29 5.4.4 Yhteenveto Moisionpellon ja Pappilankorven osa-alueiden pohjaveden mittaustuloksista... 31 5.5 lempola - LEMPOONSUO...32 5.5.1 Yleistä... 32 5.5.2 Vedenottamoiden seuranta...33 5.5.2.1 Lempolan vedenottamo... 33 5.5.3 Yhteenveto Lempola - Lempoonsuon osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista...34

5.6 takaharju - PERTTILÄ...35 5.6.1 Yleistä... 35 5.6.2 Vedenottamoiden seuranta...35 5.6.2.1 Takaharjun vedenottamo... 35 5.6.3 Toiminnanharjoittajien seuranta... 37 5.6.3.1 Rudus Betonituote Oy... 37 5.6.3.2 Lehmijärven Romu ja Rauta Oy... 40 5.6.3.3 Skanska Infra Oy, meluvallityömaa... 45 5.6.4 Yhteenveto Takaharju - Perttilä osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista...48 5.7 lehmijärvi...49 5.7.1 Yleistä... 49 5.7.2 Vedenottamoiden seuranta...49 5.7.2.1 Lehmijärven vedenottamo... 49 5.7.3 Yhteenveto Lehmijärven osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista... 51 5.8 uusniitty - RATAMETSÄ...52 5.8.1 Yleistä... 52 5.8.2 Vedenottamoiden seuranta...52 5.8.2.1 Uusniityn vedenottamo... 52 5.8.3 Toiminnanharjoittajien seuranta... 54 5.8.3.1 Cembrit Oy... 54 5.8.3.2 Marttilan Betonirakennus Oy... 59 5.8.3.3 Lemminkäinen Infra Oy, Muijalan asfalttiasema... 62 5.8.3.4 Niska & Nyyssönen Oy... 67 5.8.4 Yhteenveto Uusniitty - Ratametsä osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista...71 6 POHJAVESIEN YHTEISTARKKAILUN JATKAMINEN... 73 7 ESITYKSET TARKKAILUN KEHITTÄMISEKSI... 73 8 YHTEENVETO... 74 KIRJALLISUUSLÄHTEET... 77 LIITTEET... 79 Liite 1. Kartta Lohjanharjun pohjavesialueesta...81 Liite 2a. Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 2009, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset...82 Liite 2b. Vedenottamoiden analyysitulokset toukokuussa 2009, laaja analyysivalikoima...87 Liite 3a. Vedenottamoiden kokonaispumppaukset vuonna 2009...88 Liite 3b. Vedenottamoiden pumppaukset vuonna 2009 ja pinnankorkeustietoja...89 Liite 4a. Analyysien menetelmätiedot, määritysrajat ja mittausepävarmuudet...92 Liite 4b. Alihankkijat ja heidän käyttämänsä menetelmät...96 Liite 5. Vedenlaatumääritykset kohteittain...104 KUVAILULEHTI... 105

1 Johdanto Vuonna 2000 annettu EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi on pantu täytäntöön lailla vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) sekä asetuksella vesienhoitoalueista (1303/2004). Vuonna 2006 tuli voimaan valtioneuvoston asetus 1040/2006 vesienhoidon järjestämisestä, jota muutettiin asetuksella 341/2009. Uudessa asetuksessa vahvistettiin mm. pohjaveden hyvän kemiallisen tilan arviointiin käytettävät ympäristölaatunormit. Lisäksi valtioneuvoston asetusta 1022/2006 vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista muutettiin asetuksella 342/2009, jonka tarkoitus on suojella pinta- ja pohjavesiä asettamalla tiettyjen aineiden ja aineryhmien päästökielto pohjaveteen. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2006/118/EY) pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta edellyttää pohjaveden kemiallisen ja määrällisen tilan seurantaa ja pohjavesien suojelua. Alueellinen ympäristökeskus (vuoden 2010 alusta lähtien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY keskus) järjestää pohjavesien seurannan vesienhoitoalueella. Lohjan kaupungin vesilaitoksen Myllylammen ja Lehmijärven pohjavedenottamot on sisällytetty Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen pohjavesitarkkailuohjelmaan. Ottamoilla suoritetaan sekä määrällistä että kemiallista perusseurantaa. Määrällistä seurantaa suoritetaan mittaamalla pohjaveden pinnan korkeuksia sopivista havaintoputkista ja kemiallinen seuranta toteutuu valvontatutkimusohjelman parametrein. Vesien suojelussa ja hoidossa pyritään siihen, että pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila on vähintään hyvä vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteena on estää pohjavesien pilaantuminen ja turvata hyvälaatuisen pohjaveden riittävä saanti. Vesilain (264/1961) mukainen pohjaveden muuttamiskielto (luku 1, 18 ) ja ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen pohjaveden pilaamiskielto (luku 1, 8 ) sisältävät mm. pohjaveden vaarantamisen käsitteen. Myös ympäristönsuojelulaki (luku 3, 25 ) edellyttää kuntia huolehtimaan alueillaan ympäristön tilan seurannasta ja tiedottamaan siitä tarvittavassa laajuudessa. Pohjavesien osalta tämä tarkoittaa mm. riskikohteiden seurantaa. Vesihuoltolain (119/2001, 15 ) mukaan vesihuoltolaitoksen on tarkkailtava käyttämänsä raakaveden määrää ja laatua sekä veden hävikkiä laitoksen verkostossa. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet Lohjanharjun alueella. Alueen pohjaveden tarkkailussa mukana ovat seuraavat tahot: Lohjan kaupungin vesi- ja viemärilaitos. Vedenlaadun ja vedenoton vaikutuksien sekä vedenottamoiden valuma-alueiden riskien seuranta. Vedenottolupien edellyttämien ehtojen täyttäminen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 5

Lohjan ympäristöyksikkö. Muiden kuin lupavelvollisten riskien seuranta, sekä kunnan tiedon tarve pohjaveden laadusta yleisesti. Toiminnanharjoittajat. Ympäristö- ja maa-ainesottolupien tarkkailuvelvoitteiden täyttäminen. Lohjanharjun pohjavesialueen veden laatua vedenottamoilla ja vesijohtoverkossa seurataan kattavasti myös Lohjan kaupungin terveysvalvonnan hyväksymässä vesilaitoksen talousveden valvontatutkimusohjelmassa. Tähän raporttiin on sisällytetty talousveden valvontatutkimusohjelman tulokset vedenottamoilta otetuista talousvesianalyyseistä vuodelta 2009. Uudenmaan ympäristökeskus (vuoden 2010 alusta lähtien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY keskus) yhdessä Lohjan kaupungin vesilaitoksen ja ympäristöyksikön kanssa toteuttivat pohjavesitutkimuksen Lohjanharjun alueella joulukuussa 2009. Tässä tutkimuksessa määritettiin kymmenestä havaintopisteestä torjunta-ainepitoisuuksia ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC yhdisteet). Pohjavedessä todettiin pieniä pitoisuuksia mm. trikloorieteeniä, tetrakloorieteeniä, MTBE:tä ja TAME:a sekä torjunta-aineista mm. glyfosaattia, atratsiinia ja sen hajoamisyhdisteitä. Glyfosaattipitoisuuksien tarkistamiseksi helmikuussa 2010 otettiin neljä uusintanäytettä, joista ei löytynyt glyfosaattia. Näitä tuloksia ei ole käsitelty tarkemmin tässä yhteenvedossa. Tuloksia tullaan hyödyntämään Lohjanharjun yhteistarkkailun havaintopaikkaverkoston kehittämisessä. Yhteistarkkailun avulla saadaan koottua yksiin kansiin kokonaiskuva pohjaveden laadusta alueella. Tarkkailuun liittymällä eri osapuolet voivat myös saada kustannussäästöjä, kun mahdolliset päällekkäisyydet näytteenotossa voidaan poistaa ja olemassa olevia havaintoputkia voidaan hyödyntää eri tahojen kesken. Yhteistarkkailussa noudatetaan Lohjan kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen teettämän Lohjanharjun pohjavesialueen yhteistarkkailuohjelman periaatteita (Eerikäinen & Jylhä-Ollila 2004). Lohjan kaupungin koordinoima yhteistarkkailu käynnistyi vuoden 2005 syksyllä. Tarkkailussa oli vuoden 2009 lopulla mukana Lohjan kaupungin ympäristöyksikön ja kaupunkisuunnittelukeskuksen Suitiantien välivarastointialueen lisäksi yhteensä 10 toiminnanharjoittajaa: Cembrit Oy Enics Finland Oy Lehmijärven Romu ja Rauta Oy Lemminkäinen Infra Oy, Muijalan asfalttiasema Lemminkäinen Katto Oy, Kattoteollisuus (1.2.2010 lähtien Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy) Lohjan Puhtaanapito Ky, Peltomaa Marttilan Betonirakennus Oy Niska & Nyyssönen Oy Rudus Betonituote Oy Skanska Infra Oy 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Vuoden 2009 tarkkailututkimuksen on toteuttanut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Näytteenoton on suorittanut Suomen ympäristökeskuksen sertifioima näytteenottaja. Vesianalyyseistä on vastannut yhdistyksen laboratorio, joka on FINAS akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: 2005. Ennen yhteistarkkailun alkamista tarkkailuvelvolliset luvanhaltijat olivat kukin osaltaan hoitaneet tarkkailunsa erillisinä toimeksiantoinaan. Tässä esitettävässä yhteenvetoraportissa on esitetty vuosien 2005-2009 aikana yhteistarkkailun puitteissa tuotetut mittaus- ja analyysitulokset pohjavedestä. Terveysvalvonnan vedenottamoiden raakavesien tutkimukset tehdään erikseen, tässä yhteenvedossa tarkastellaan vain tuloksia. Karttamateriaalin pohjana on käytetty Maanmittaustoimiston kartta-aineistoa (lupa nro 9/ MML/10). Havaintopisteiden sijaintitiedot ovat Oiva ympäristö- ja paikkatietojärjestelmästä. 2 POHJAVESIALUE 2.1 Perustietoa Lohjanharjun pohjavesialue on osa ensimmäistä Salpausselkää. Alue jakautuu kahteen osa-alueeseen: 0142851 A ja 0142851 B (kartta liitteessä 1). Pohjavesialueen pinta-ala on 29,9 km², josta pohjaveden muodostumisaluetta on 11,92 km². Muodostumisalue sijoittuu Salpausselän keskiosiin, jossa vettä johtavat hiekka- ja sorakerrokset ulottuvat maan pintaan asti. Muodostuman liepeillä karkeammat kerrokset painuvat vettä heikosti läpäisevien kerrosten alle, mikä johtaa paineellisen pohjaveden esiintymiseen joillakin alueilla. Muodostuma on ympäristöönsä vettä purkava. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteeseen, mutta kaakkoisreunalla pohjavedet purkautuvat kaakkoon niin, että vedenjakaja kulkee alueilla pitkittäin, Salpausselän suuntaisesti. Lisäksi kalliokynnykset ohjailevat pohjaveden virtausta paikallisesti (Eerikäinen & Jylhä-Ollila 2004). Lohjanharjun arvioitu kokonaisantoisuus on 11 000 m³/vrk ja alueella on 12 vedenottamoa, joista yhdeksän oli Lohjan vesilaitoksen käytössä vuonna 2009. Lisäksi Tytyrin kaivoksesta pumpataan vettä. Vuorokausikeskiarvona kaupunkilaisten käyttöön otetaan noin 6800 m³. Kolme ottamoa on yksityisiä ja aiemmin varavedenottamona toiminut Porlan ottamo oli käytössä huhtikuusta marraskuuhun vuonna 2009. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 7

2.2 Pohjaveden laadun riskitekijät Pohjavesialueella harjoitettavan toiminnan seurauksena pohjavesi saattaa likaantua vähitellen tai äkillisesti esim. onnettomuuden seurauksena. Toiminnan riskien suuruuden arvioimiseksi käytetään pisteytysmenetelmää, jossa huomioidaan asiantuntijoiden arvioimat sijaintiriskit ja päästöriskit. Riskimuuttujat pisteytetään siten, että riskin kasvaessa pistemäärä suurenee. Kokonaispistemäärän perusteella toiminnan riskit pohjavedelle jaetaan neljään luokkaan: A, B, C ja D, jolloin A-luokka kuvaa suurinta riskiä ja D-luokka vastaavasti pienintä arvioitua riskiä pohjavedelle (Kajander & Huuhko 2004). Riskiluokitusta on käytetty Lohjanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa. 3 NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIMENETELMÄT 3.1 Näytteenotto pohjavesiputkista ja kaivoista Havaintoputkien vedenpinnan korkeus on mitattu ennen putkien huuhtelutoimenpiteitä ja näytteenottoa putken suulta. Pohjaveden todellinen korkeus on laskettu mitatun syvyystiedon ja putkikorttiin merkityn, pohjavesiputken yläpään tarkan korkotiedon avulla. Tulokset ovat N60-korkeusjärjestelmän mukaiset. Pohjaveden pintaa kuvaavissa käyrissä saman alueen putket on saatettu hajauttaa eri kuviin, jos korkotasoerot ovat olleet suuria. Vesipinnan vaihtelut on näin saatu selkeämmin näkyviin. Vesinäytettä otettaessa vettä on pumpattu niin kauan, että vesi kirkastuu, yleensä noin 20 min/ putki tai vähintään havaintoputken vesitilavuuden verran. Näytteet on otettu pääsääntöisesti pumppaamalla. Huonosti toimivien, antoisuudeltaan heikkojen putkien osalta tyhjentäminen on tehty etukäteen ja näytteenotossa on käytetty pumpun lisäksi myös pohjavesinoutimia. Myös hyvin syvien pohjavesiputkien näytteenotossa saatetaan joutua käyttämään noudinta. Kaivoista ja porakaivoista vesinäyte on otettu hanasta tai muuten soveltuvalla tavalla (kaivosta suoraan näyteastiaan). 3.2 Vesinäytteiden analysointi Vesianalyyseistä on vastannut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FI- NAS akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio (akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/ IEC 17025: 2005). Akkreditoituja alihankintalaboratorioita on käytetty mm. öljyhiilivety- ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC yhdisteet, liuottimet) määrityksissä. Öljyhiilivetymääritys sisältää hiilivetyjakeet C 10 C 40 jaoteltuna keskitisleisiin (C 10 C 21 ) ja raskaisiin öljyjakeisiin (C 21 C 40 ). Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC yhdisteet) määritys käsittää yhteensä 107 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

yhdistettä, sekä halogenoidut että ei-halogenoidut yhdisteet. Torjunta-aineiden monijäämämenetelmä käsittää kaasukromatografisella GC/MSD menetelmällä esille saatavat yhdisteet ja / tai nestekromatografisella LC/MSD menetelmällä analysoitavat yhdisteet. Metallit on määritetty pitoisuuksina, jotka sisältävät veteen liuenneen ja partikkeleihin kiinnittyneen metallin (suodattamaton näyte), jatkossa ollaan siirtymässä käytäntöön, jossa metalli-, puolimetalli- ja kationimääritykset tehdään aina suodatetuista (0,45 µm) pohjavesinäytteistä. Analyysimenetelmät, mittausepävarmuudet ja määritysrajat on esitetty liitteessä 4. Analyysitulokset on toimitettu luvanhaltijoiden lisäksi tiedoksi valvoville viranomaisille. 3.3 Poikkeavien tilanteiden toimintaperiaatteet Laboratoriolla on laatujärjestelmän mukaiset ohjeet ja pohjavesinäytteenotossa erilliset ohjeet toimintamenetelmistä poikkeavissa tilanteissa. Mikäli vedestä määritetty laatutekijä poikkeaa merkittävästi aiemmista tuloksista tai talousveden laatusuositukset tai vaatimukset ylittyvät, ilmoitetaan poikkeamasta välittömästi analyysituloksen valmistuttua toiminnanharjoittajalle ja toiminnanharjoittajan kanssa sovittavalla tavalla Lohjan kaupungin ympäristöyksikön viranomaisille. Tulosten perusteella viranomainen ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, yleensä vähintään otetaan uusintanäytteet ja tilannetta seurataan. 4 Säätila vuonna 2009 Vuosi 2009 oli Suomessa keskimääräistä lämpimämpi. Lohjalla Porlan havaintoasemalla koko vuoden 2009 keskilämpötila oli 5,6 C, mikä on noin puoli astetta korkeampi kuin vertailukauden (1971 2000) keskimääräinen lämpötila. Tammikuu 2009 oli lauha ja kevät oli koko maassa keskimääräistä lämpimämpi ja kuivempi. Kesä alkoi keskimääräistä viileämpänä ja heinäkuun alussa oli koleaa. Elo- ja syyskuu olivat normaalia lämpimämpiä ja syksyn sää oli hyvin vaihteleva. Joulukuussa 2009 talvi alkoi tavanomaista kylmempänä. (Ilmastokatsaus 12/09) Lohjalla kertyi tammi toukokuun aikana sadetta ainoastaan 117 mm. Kesäkuusta eteenpäin saatiin kuitenkin normaalisti sadetta ja koko vuoden sademäärä 621 mm oli vain vähän vertailukauden (1971 2000) keskimääräistä sademäärää (650 mm) alhaisempi. Kuvassa 1 on esitetty Porlan havaintoaseman sademäärät ja keskilämpötilat kuukausittain vuonna 2009. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 9

mm 140 120 100 80 60 40 20 0 Porlan sademäärät ja lämpötilat vuonna 2009 C 25 20 15 10 5 0-5 -10 sademäärä lämpötila tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 1. Sademäärät ja keskilämpötilat Lohjan Porlan havaintoasemalla vuonna 2009 5 Tulokset Tulokset on käsitelty vedenottamoiden arvioitujen valuma-alueiden mukaisesti. Pohjavesialueen kartta, jossa on esitetty tarkkailussa mukana olevat havaintopisteet, on esitetty liitteessä 1. Yhteistarkkailuun osallistuvien toiminnanharjoittajien tai tahojen havaintopisteistä määritetyt analyysit on lueteltu liitteessä 5, kaikkien analyysien tulokset ja testausselosteet on toimitettu viranomaisille ja toiminnanharjoittajille erillisenä koosteena. Vedenottamoiden raakavedestä määritetyt analyysit ovat liitteessä 2. Pohjaveden laatua on verrattu STM:n asetusten 401/2001 (talousvesikaivot) ja 461/2000 (vesilaitosvedet) ohjearvoihin. 5.1 Myllylampi / Porla Lohjanharju 5.1.1 Yleistä Alueella on kaksi vedenottamoa, Myllylampi ja Porla, joiden lisäksi yhteistarkkailussa ovat mukana Lohjan kaupungin ympäristöyksikön tarkkailussa kaksi pohjavesiputkea ja Enics Finland Oy:n velvoitetarkkailuun liittyvät pohjavesiputket sekä Länsi-Louhenkadulla että Gunnarlan tehtaalla. Elcoteq Lohja Oy lopetti toimintansa Lohjalla vuoden 2007 lopulla ja samassa yhteydessä siirtyi Enics Oy:n toiminnot Gunnarlaan. Vuonna 2009 pohjavesitarkkailua suoritettiin molemmissa kohteissa Enicsin toimesta, Länsi-Louhenkadun jälkitarkkailu jatkuu ainakin vuoden 2010 toukokuulle saakka. Alueelle tehdyn suojelusuunnitelman (Öhberg & Hintikainen 2003) mukaan merkittävimpiä riskejä alueen pohjavedelle aiheuttavat vanhat maanalaiset öljysäiliöt, huoltoasematoiminta, van- 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

hat kaatopaikat, teollisuus- ja yritystoiminta, kuljetukset ja tienpito. Alueella on polttoaineen jakeluasemien maaperäkunnostuksiin ja ympäristölupiin liittyvää määräaikaista pohjaveden tarkkailua, joka ei ole mukana Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailussa. 5.1.2 Vedenottamoiden seuranta 5.1.2.1 Myllylammen vedenottamo Myllylammen pohjavedenottamo sijaitsee Lohjan keskustan länsipuolella keskellä omakotitaloaluetta, Lohjanharjun rinteessä. Alueen keskimääräiseksi tuotoksi on arvioitu 1300 m 3 /d (Öhberg & Hintikainen 2003). Myllylammen vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 28.9.1987 päivättyyn lupaan 59/1987/1. Vuonna 2009 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 1237 m 3 /vrk. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Vedenottomäärät kuukausittain on esitetty liitteessä 3. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Myllylammen vedenottamon alueella veden korkeutta tarkkaillaan kolmesta pohjavesiputkesta (havaintopisteet 65, 66, 77). Vedenottamon havaintoputkien sijainti on esitetty osa-alueen Myllylampi / Porla - Lohjanharju kartassa kuvassa 2 ja vuosien 2005-2009 korkeusmittaustulokset kuvassa 3. Kuva 2. Osa-alueen Myllylampi / Porla Lohjanharju pohjaveden havaintopisteet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 11

Myllylammen vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa ja yksi uusintanäytteenotto). Toukokuussa 2009 vesinäytteistä tehtiin laajat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteessä 2. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Kesäkuussa 2009 vedenottamon vedestä analysoitiin koliformisia bakteereja 1 pmy/100 ml (laatusuositus 0 pmy/100 ml). Uusintanäytteen koliformisten bakteerien ja E.colien määrä oli 0 pmy/100 ml. Muulloin veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2000). Toukokuussa 2009 ottamon vedessä oli kloridia 26 mg/l, mikä ylitti lievästi vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l. Liuotinanalyysin mukaan vedessä oli pieni määrä (1 µg/l) trikloorieteeniä. Talousvedelle annettu tetrakloorieteenin ja trikloorieteenin yhteispitoisuuden kemiallinen laatuvaatimus 10 µg/l alittui. Vedessä ei todettu torjunta-aineita, kloorifenoleita tai PAH -yhdisteitä mmpy 39,00 38,00 37,00 36,00 35,00 Porlan vedenottamo 1462 1784 1790 mmpy 40,50 39,50 38,50 37,50 Myllylammen vedenottamo 77 65 66 34,00 36,50 elo.05 marras.05 helmi.06 elo.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 elo.05 marras.05 helmi.06 elo.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 Kuva 3. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2005 2009 Porlan ja Myllylammen vedenottamoilla 5.1.2.2 Porlan vedenottamo Porlan vedenottamo sijaitsee Lohjan keskustan länsipuolella, Myllylammen kaupunginosan omakotialueen ja Lohjanjärven välisellä ranta-alueella. Porlan vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu 22.9.1987 päivättyyn lupaan 52/1987/1. Luvan on myöntänyt Länsi-Suomen vesioikeus. Porlan vedenottamo on ollut pitkään varavedenottamona, mutta keväällä 2009 ottamo otettiin käyttöön. Huhtikuun ja marraskuun välisenä aikana vedenottamolta pumpattiin vettä keskimäärin 327 m 3 /vrk. Vedenottomäärät kuukausittain on esitetty liitteessä 3. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Porlan vedenottamon alueella veden korkeutta tarkkaillaan kolmesta pohjavesiputkesta (havaintopis- 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

teet 1462, 1784, 1790). Vedenottamon havaintoputkien sijainti on esitetty osa-alueen Myllylampi / Porla - Lohjanharju kartassa kuvassa 2 ja vuosien 2005-2009 korkeusmittaustulokset ovat kuvassa 3. Porlan vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti toukokuusta marraskuulle saakka kerran kuukaudessa (7 näytteenottoa ja useita uusintanäytteenottoja). Toukokuussa 2009 vesinäytteistä tehtiin laajat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteessä 2. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Touko- ja elokuussa 2009 vedenottamon vedestä analysoitiin koliformisia bakteereja 1 pmy/100 ml sekä lokakuussa 2 pmy/100 ml (laatusuositus 0 pmy/100 ml). Uusintanäytteiden koliformisten bakteerien ja E.colien määrä oli 0 pmy/100 ml. Mikro-organismien lukumäärä (22 C) oli syyskuussa 100 pmy/ml, pesäkkeiden lukumäärälle ei ole annettu enimmäismäärää (STM:n asetus 461/2000), mutta vedessä ei saa olla epätavallisia muutoksia. Muulloin veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2000). Toukokuussa 2009 vedessä oli lievä vieras maku ja tehdyn liuotinanalyysin mukaan vedessä oli pieni määrä (3 µg/l) bensiinin lisäainetta MTBE:tä. Talousveden MTBE -pitoisuudelle ei ole annettu enimmäismäärää, veden hajun ja maun on oltava käyttäjien hyväksyttävissä. MTBE:n haju- ja makukynnykset ovat 15 40 µg/l (Pohjavesitutkimusopas 2005). Vedessä ei todettu torjunta-aineita, kloorifenoleita tai PAH -yhdisteitä. 5.1.3 Toiminnanharjoittajien seuranta 5.1.3.1 Enics Finland Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Enics Finland Oy:n Lohjan elektroniikka- ja sähkötuotteita valmistava tehdas toimi syksyyn 2007 saakka Neitsytlinnan kaupunginosassa Länsi-Louhenkadulla Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueella (0142851 A) asuinalueen vieressä. Toiminta siirtyi alkuvuodesta 2008 kokonaisuudessaan Gunnarlaan Elcoteqin vanhalle tehtaalle, joka sijaitsee samalla pohjavesialueella kuin Länsi-Louhenkadun toimipaikka. Pohjaveteen aiheutuvat riskit tehtaan alueella voivat aiheutua kemikaalien huolimattomasta käsittelystä tai onnettomuuden seurauksena tapahtuvan päästön vuoksi. Riski on pieni, sillä tehdasalueen riskikohteet sijaitsevat sisätiloissa, piha-alueet on asfaltoitu ja käsiteltävät kemikaalimäärät ovat pieniä (Ihonen & Onnila 2006). Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Porlan vedenottamo sijaitsee noin 1,2 km etäisyydellä Gunnarlan tehtaasta pohjoisen ja luo- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 13

teen väliseen suuntaan ja Myllylammen vedenottamo noin 1,5 km tehtaasta lännen ja luoteen väliseen suuntaan sekä golfkentän vedenottamo noin 1,4 km tehtaasta etelään. Pohjaveden virtaussuunta on luoteen suuntaan Porlan ja mahdollisesti Myllylammen vedenottamon suuntaan. Orsiveden virtaussuunnan on arvioitu kulkevan lounaaseen golfkentän vedenottamolle päin. Alueen maaperä on hyvin vettä johtavaa. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Lohjan ympäristölautakunta on päättänyt 10.4.2008 66 Elcoteqin Gunnarlan tehtaan ympäristöluvan (Dnro 425/67/678/2005, 228, 21.9.2006) siirtämisestä Enics Finland Oy:lle. Tämän ympäristöluvan mukaan yrityksen toiminta-alueella tarkkaillaan kahden pohjavesiputken (2.06, 3.06) ja yhden orsivesiputken (4.06) vedenkorkeutta ja veden laatua liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät vuonna 2009 olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, sähkönjohtavuus, ph, öljyhiilivedyt ja VOC -yhdisteet (liuottimet). Enics Finland Oy:n Länsi-Louhenkadun tehtaan tarkkailu perustui Lohjan ympäristölauta-kunnan ympäristölupapäätökseen Dnro 192/67/678/2005, 229, 21.9.2006. Lohjan ympäristölautakunta on päättänyt 14.8.2008 160 rauettaa ympäristölupapäätöksen, koska kaikki toiminta on siirretty Gunnarlan tehtaalle. Rauetuspäätöksen mukaan yrityksen tulee jatkaa Länsi-Louhenkadun toimintapisteessä pohjaveden tarkkailua hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Toukokuun 2010 pohjavesinäytteenoton jälkeen ympäristöviranomainen päättää tarkkailun mahdollisesta lopettamisesta. Siihen saakka seurataan kahden pohjavesiputken (6.06, TB1) vedenkorkeutta ja veden laatua liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät ovat sähkönjohtavuus, ph, öljyhiilivedyt ja VOC -yhdisteet (liuottimet). Havaintoputkien sijainti on esitetty osa-alueen Myllylampi / Porla - Lohjanharju kartassa kuvassa 2. Tulokset Mittaustuloksia vuodelta 2009 on esitetty kuvissa 4-6 ja taulukossa 1. Vesinäytteet havainto-putkista otettiin touko- ja marraskuussa 2009. Näytteistä tutkittiin mm. haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC yhdisteet) ja öljyhiilivedyt eikä analysoituja yhdisteitä todettu tutkituissa näytteissä. Orsiveden (havaintopiste 4.06) ph on noussut edellisestä vuodesta tasolle 6,5 eikä ollut enää talousvedelle asetetun tavoitetason (6,5 9,5) ulkopuolella, myös muut tutkitut ominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM 461/2000). 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

mmpy 43,0 42,5 42,0 41,5 41,0 Pinnankorkeudet, Länsi-Louhenkatu 6.06 TB1 mmpy 64,0 62,0 60,0 58,0 56,0 54,0 52,0 50,0 Pinnankorkeudet, Gunnarlan tehdas 2.06 3.06 4.06 Kuva 4. Enics Finland Oy:n Länsi-Louhenkadun ja Gunnarlan tehtaan seurantapisteiden pinnankorkeudet vuosina 2007 2009 9 ph, Länsi-Louhenkatu 9 ph, Gunnarla 8,5 8,5 8 8 7,5 7 6,5 6.06 TB1 7,5 7 6,5 2.06 3.06 4.06 6 6 Kuva 5. Enics Finland Oy:n Länsi-Louhenkadun ja Gunnarlan tehtaan seurantapisteiden ph - arvot vuosina 2007 2009 ms/m 20 18 16 14 12 10 8 Sähkönjohtokyky, Länsi-Louhenkatu 6.06 TB1 ms/m 20 18 16 14 12 10 8 Sähkönjohtokyky, Gunnarla 2.06 3.06 4.06 Kuva 6. Enics Finland Oy:n Länsi-Louhenkadun ja Gunnarlan tehtaan seurantapisteiden sähkönjohtokykyarvot vuosina 2007 2009 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 15

Taulukko 1. Enics Finland Oy:n Länsi-Louhenkadun toimipisteen pohjavesiputkien 6.06 ja TB 1 ja Gunnarlan alueen pohjavesiputkien 2.06 ja 3.06 sekä orsivesiputken 4.06 tuloksia vuonna 2009 Enics Finland Oy öljyhiilivedyt, µg/l VOC-yhdisteet toukokuu 09 marraskuu 09 toukokuu 09 marraskuu 09 6.06 pohjavesi <50 <50 ei tode u ei tode u TB 1 pohjavesi <50 <50 ei tode u ei tode u 2.06 pohjavesi <50 <50 ei tode u ei tode u 3.06 pohjavesi <50 <50 ei tode u ei tode u 4.06 orsivesi <50 <50 ei tode u ei tode u 5.1.4 Yleisseuranta 5.1.4.1 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Toiminnan ja riskien kuvaus Vuonna 2009 otettiin yhteistarkkailuun mukaan uudet pohjaveden yleistä tilaa kuvaavat seurantapisteet PT2, PT3 ja SK500. Seurannasta jätettiin pois havaintopisteet SK200 ja 107, sillä putkista ei pystytty ottamaan edustavia pohjavesinäytteitä. Uudet havaintopisteet PT2 ja PT3 sijaitsevat samalla Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueella (0142851 A) kuin vanhat pisteet. Havaintopiste PT2 sijaitsee noin 200 m etäisyydellä kaakkoon vanhasta havaintopisteestä 107, joka oli 1960 luvulla toimintansa lopettaneen kaatopaikan lähellä. Hautausmaa-alue on pisteestä PT2 noin 250 m etäisyydellä idän suunnassa ja valtatie 25 kulkee noin 100 m etäisyydellä. Havaintopiste PT3 sijaitsee Tynninharjulla pienteollisuusalueella alle 200 m etäisyydellä valtatiestä 25. Havaintopiste SK500 sijaitsee Muijalassa Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueella (0142851 B) aivan kantatien 1125 läheisyydessä. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Pohjaveden virtaussuunta havaintopisteestä PT2 on luoteeseen Porlan ja mahdollisesti Myllylammen vedenottamoille päin. Porlan ottamolle on matkaa noin 800 m ja Myllylammen ottamolle noin 1,1 km. Havaintopiste PT3 sijaitsee noin 1,7 km etäisyydellä etelään Myllylammen vedenottamosta, lähellä arvioidun valuma-alueen rajaa. Alueiden maaperä on hyvin vettä johtavaa. Havaintopiste SK500 sijaitsee noin 2,0 km etäisyydellä Lehmijärven vedenottamosta, valuma-alueen reunalla. Oletettu pohjaveden virtaussuunta on lounaaseen / länteen kohti vedenottamoa. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Pohjavesiseuranta Havaintopisteen PT2 pinnankorkeus mitattiin touko-, elo- ja marraskuussa, vedenlaatu tutkittiin toukokuussa liitteen 5 mukaisesti. Havaintopisteen PT3 pinnankorkeus mitattiin touko- ja elokuussa, vedenlaatu tutkittiin toukokuussa liitteen 5 mukaisesti. Marraskuussa pinnanmittaus ei onnistunut putkelle tehdyn ilkivallan takia. Havaintoputken lukitus uusittiin ja putkesta poistettiin sinne työnnettyjä oksia loppuvuodesta 2009. Pisteistä PT2 ja PT3 seurattavat vedenlaatutekijät olivat lämpötila, haju, sameus, väriluku, sähkönjohtavuus, ph, happi, kokonaiskovuus, kloridi, rauta, mangaani, hapettuvuus (CODMn), nitriittityppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, AOX, öljyhiilivedyt ja VOC -yhdisteet. Havaintoputken SK500 pinnankorkeus mitattiin touko- ja elokuussa 2009, vedenlaatu tutkittiin toukokuussa liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat aistinvaraisten kenttämääritysten lisäksi ph, sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus. Havaintoputkien sijainnit on esitetty kuvassa 2 (Myllylampi / Porla Lohjanharju) ja kuvassa 36 (Uusniitty / Lehmijärvi). Tulokset Vuonna 2009 mitatut pinnankorkeudet on esitetty kuvassa 7 ja vesinäytteistä tehdyt analyysit ovat taulukossa 2. Havaintopisteen PT2 vedenlaatu ei täyttänyt talousvedelle annettuja laatusuositusarvoja raudan eikä mangaanin osalta. Pohjavedessä oli 930 µg/l rautaa (laatusuositus 200 µg/l) 79 µg/l mangaania (laatusuositus 50 µg/l). Vesinäytteen AOX -pitoisuus oli 50 µg/l, mikä viittaa orgaanisesti sitoutuneiden halogeeniyhdisteiden (esim kloori- ja bromiyhdisteet) esiintymiseen pohjavedessä. Muut tutkitut ominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STMa 461/2000), eikä vesinäytteessä todettu öljyhiilivetyjä tai haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteet). Vanhan kaatopaikan läheisyys saattaa vaikuttaa pohjaveden laatuun. Havaintopisteen PT3 vedessä todettiin pieni määrä (<0,5 µg/l) trikloorieteeniä, talousveden enimmäispitoisuus tetra- ja trikloorieteenin yhteispitoisuudelle on 10 µg/l. Näytteen AOX -arvo oli melko matala (15 µg/l). Muut tutkitut ominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STMa 461/2000), eikä vesinäytteessä todettu öljyhiilivetyjä. Kloridipitoisuus (68 mg/l) ylitti vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta laatusuositus 250 mg/l alittui. Havaintopisteen SK500 veden kloridipitoisuus (180 mg/l) ylitti vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta laatusuositus 250 mg/l alittui. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 17

mmpy 56 55 54 53 52 51 50 49 48 47 Pinnankorkeudet, PT2 ja PT3 PT3 PT2 mmpy 83 82 81 80 79 78 77 Pinnankorkeudet, SK500 SK500 Kuva 7. Lohjan ympäristöyksikön seurantapisteiden pinnankorkeudet vuosina 2007 2009. Pinnakorkeustiedot ennen vuotta 2009 ovat ympäristöhallinnon POVET pohjavesirekisteristä Taulukko 2. Lohjan ympäristöyksikön seurantapisteiden analyysitulokset vuonna 2009 Lohjan ympäristöyksikkö SK500 PT3 PT2 ohjearvo STMa 461/2000 Lämpötila C 8,1 6,1 Haju H H H Sameus FNU 2,3 6,5 Väriluku <5 <5 O2 mg/l 8 10,4 Happi% Kyll % 67 84 Sähkönjohtavuus ms/m 78,7 56,6 9,8 «250 ph 7,7 7,2 7,2 6,5-9,5 CODMn mg O2/l <1 2,2 «5 Kok.kovuus mmol/l 2,1 0,34 Cl mg/l 180 68 3,8 «250 / «25 NO2-N µg/l <2 <2 «150 NO3-N µg/l 910 370 «11 000 NH4-N µg/l <4 6,2 «400 Fe µg/l 190 930 «200 Mn µg/l 16 79 «50 Öljyhiilivedyt µg/l <50 <50 AOX µg/l 15 50 VOC-yhdisteet ei tod. trikloorieteeni µg/l <0,5 «10 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

5.1.5 Yhteenveto osa-alueen Myllylampi / Porla Lohjanharju pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Myllylampi / Porla Lohjanharju osa-alueella seurattiin vuonna 2009 pohjaveden pinnankorkeuksia 12 havaintopisteestä ja orsiveden pinnankorkeutta yhdestä havaintopisteestä. Porlan vedenottamon pumppausten alkaminen huhtikuussa 2009 näkyi lähialueen pohjaveden pinnankorkeuksien laskuna. Pohjaveden pinnankorkeudet laskivat myös Länsi-Louhenkadun alueella. Myllylammen vedenottamon alueella ja muualla Lohjanharjulla vuonna 2009 ei pohjaveden pinnankorkeus muuttunut merkittävästi aiempiin vuosiin verrattuna. Pohjaveden laatu Alueella mitattiin vuonna 2009 pohjaveden laatua kuudesta havaintopisteestä ja orsiveden laatua yhdestä pisteestä. Enics Finland Oy:n seurannassa olevien havaintopisteiden (2.06, 3.06, 4.06, 6.06 ja TB1) vedenlaatu täytti vuonna 2009 hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STMa 461/2000), eikä vesinäytteissä todettu öljyhiilivetyjä tai haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC yhdisteet). Lohjan ympäristöyksikön seurannassa olevan havaintopisteen PT2 vedenlaatu ei täyttänyt talousvedelle annettuja laatusuositusarvoja raudan eikä mangaanin osalta. Pohjaveden AOX -pitoisuus oli 50 µg/l, mikä saattaa johtua vanhan kaatopaikan läheisyydestä. AOX arvo ei suoraan kerro yksittäisen halogenoidun yhdisteen pitoisuutta, vaan tulos on orgaanisesti sitoutuneiden halogeeniyhdisteiden (yleensä kloori- ja bromiyhdisteet, fenoliset yhdisteet) kokonaismäärä. Havaintopisteen PT3 vedessä todettiin pieni määrä (<0,5 µg/l) trikloorieteeniä. Kloridipitoisuus oli koholla (68 mg/l) ja ylitti vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l. Valtatien 25 läheisyys voi vaikuttaa pohjaveden kloridipitoisuuteen. Vedenottamoiden veden laatu Alueella seurattiin kahden vedenottamon (Myllylampi ja Porla) raakaveden laatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Myllylammen vedenottamon vedestä analysoitiin kesäkuussa 2009 koliformisia bakteereja 1 pmy/100 ml (laatusuositus 0 pmy/100 ml), mutta uusintanäytteen koliformisten bakteerien ja E.colien määrä oli 0 pmy/100 ml. Muulloin veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2000). Toukokuussa 2009 tehdyn liuotinanalyysin (VOC yhdisteet) mukaan vedessä oli pieni määrä (1 µg/l) trikloorieteeniä. Myös vuosi aikaisemmin ottamon vedessä havaittiin trikloorieteeniä. Talous- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 19

vedelle annettu tetrakloorieteenin ja trikloorieteenin yhteispitoisuuden kemiallinen laatuvaatimus 10 µg/l alittui. Myllylammen vedenottamon vaikutusalueella havaintopisteessä PT3 oli myös pieni määrä (<0,5 µg/l) trikloorieteeniä. Myllylammen vedenottamon vedessä ei todettu torjunta-aineita, kloorifenoleita, tai PAH -yhdisteitä. Porlan vedenottamon vedestä analysoitiin touko- ja elokuussa 2009 koliformisia bakteereja 1 pmy/100 ml sekä lokakuussa 2 pmy/100 ml (laatusuositus 0 pmy/100 ml), mutta uusintanäytteiden koliformisten bakteerien ja E.colien määrä oli 0 pmy/100 ml. Mikrobiologisten pesäkkeiden (22 C) lukumäärä oli syyskuussa 100 pmy/ml, pesäkkeiden lukumäärälle ei ole annettu enimmäismäärää (STM:n asetus 461/2000), mutta vedessä ei saa olla epätavallisia muutoksia. Muulloin veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2000). Toukokuussa 2009 tehdyn liuotinanalyysin mukaan vedessä oli pieni määrä (3 µg/l) bensiinin lisäainetta MTBE:tä, jonka haju- ja makukynnykset ovat 15 40 µg/l (Pohjavesitutkimusopas 2005). MTBE:tä ei havaittu alueen seurannassa olevien pohjavesiputkien näytteissä vuoden 2009 aikana. Porlan vedenottamon vedessä ei todettu torjunta-aineita, kloorifenoleita, tai PAH -yhdisteitä. 5.2 Kaivola Keskilohja 5.2.1 Yleistä Alueella sijaitsee Kaivolan vedenottamo. Yhteistarkkailussa ovat mukana Lemminkäinen Katto Oy / Kattoteollisuus ja Lohjan Puhtaanapito Ky / Peltomaa. Suurimman riskin alueen pohjavedelle muodostavat yritystoiminta sekä öljysäiliöt. Alueella on suoritettu öljyvahingon pilaaman maaperän kunnostusta. 5.2.2 Vedenottamoiden seuranta 5.2.2.1 Kaivolan vedenottamo Kaivolan vedenottamon valuma-alueen pinta-ala on noin 1,3 km² ja alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1000 m³/d. Maaperän vedenjohtavuus Pappilankorven ja Gruotilan alueilla on melko heikko. Vedenottamon kohdalla vettä johtavien kerrosten päällä on savea (Eerikäinen & Huuhko 2004). Kaivolan vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 1.10.1987 päivättyyn lupaan 60/1987/1. Vuonna 2009 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 773 m³/vrk, mikä on noin 100 m³/vrk vähemmän kuin vuonna 2008. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Vedenottomäärät kuukausittain on esitetty liitteessä 3. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Kuva 8. Osa-alueen Kaivola Keskilohja pohjaveden havaintopisteet Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta kolmesta pohjavesiputkesta (havaintopisteet 1774, 1776, 1777). Vedenlaadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos. Havaintoputkien sijainti on esitetty Kaivola - Keskilohjan osa-alueen kartassa kuvassa 8 ja vuosien 2005-2009 korkeusmittaustulokset kuvassa 9. Kaivolan vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Toukokuussa 2009 vesinäytteestä tehtiin laajat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteessä 2. mmpy 42,00 41,00 40,00 39,00 38,00 37,00 36,00 35,00 34,00 33,00 Kaivolan vedenottamo 1774 1776 1777 elo.05 marras.05 helmi.06 elo.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 Kuva 9. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2005 2009 Kaivolan vedenottamolla Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 21

Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Veden laatu täytti jokaisella tutkimuskerralla tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000), eikä vedessä todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC yhdisteet), kloorifenoleita, PAH -yhdisteitä eikä torjunta-aineita. 5.2.3 Toiminnanharjoittajien seuranta 5.2.3.1 Lemminkäinen Katto Oy / Kattoteollisuus (1.2.2010 lähtien Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy) Toiminnan ja riskien kuvaus Lemminkäisen kattoteollisuustehdas sijaitsee Keskilohjan teollisuuskortteleiden alueella, joka on pientalovaltaisen asutuksen ympäröimä. Tehtaalla valmistetaan bitumikermejä ja kattolaattoja sekä teiden ja katujen bitumikumipaikkausmassoja. Kattohuopatehdas on toiminut paikalla vuodesta 1954 lähtien. Pohjaveden laadun riskitekijäkartoituksessa tehdas on sijoitettu suurten riskikohteiden luokkaan B. Päästöriskikuvauksissa on mainittu tehtaan säiliöt, öljy- ja nestekaasuvarastot sekä bitumijalostetuotteet. Toiminnan indikaattoriaineita ovat öljyt ja liuottimet (Eerikäinen & Huuhko 2004). Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Lähin pohjavedenottamo, Kaivola, sijaitsee noin 1,2 km etäisyydellä tehdasalueesta itä-kaakkoon. Pappilankorven vedenottamo sijaitsee noin 2,2 km etäisyydellä tehdasalueesta koilliseen. Pohjaveden pinta on alueella melko lähellä maanpintaa. Tehdas sijaitsee pohjavesialueella mutta varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Pohjaveden virtaussuunta on Kaivolan vedenottamolle päin. Maaperä on hienoa hiekkaa. Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaan tehdasalueen pohjavesillä voi olla virtausyhteys Kruotinojan painanteen kautta Kaivolan ottamoon. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Lemminkäisen kattoteollisuustehtaan tarkkailu perustuu Lohjan ympäristölautakunnan 16.10.2003 päivättyyn ympäristölupapäätökseen Dnro 1294/67/678/01. Yrityksen toimintaalueella tarkkaillaan kahden pohjavesiputken (LE1/04, LE2/04) vedenkorkeutta ja veden laatua kerran vuodessa toukokuussa liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat öljyhiilivedyt ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC yhdisteet). Havaintoputkien sijainti on esitetty Kaivolan osa-alueen kartassa kuvassa 8. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Tulokset Pohjaveden pinnankorkeudet on esitetty kuvassa 10. Vesinäytteet otettiin toukokuussa 2009 ja näytteistä tutkittiin öljyhiilivedyt ja VOC yhdisteet. Näytteissä ei todettu öljyhiilivetyjä eikä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. mmpy 54,0 53,8 53,6 53,4 53,2 53,0 52,8 52,6 Pinnankorkeudet, Lemminkäinen kattoteollisuus LE1/04 LE2/04 touko.05 Kuva 10. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2005 2009 Lemminkäisen kattoteollisuustehtaan alueella 5.2.3.2 Lohjan Puhtaanapito Ky, Peltomaa Toiminnan ja riskien kuvaus Lohjan Puhtaanapito Ky:n toimipaikka sijaitsee Pappilankorven teollisuusalueella osoitteessa Teollisuuskatu 9. Toimintaan kuuluu ongelmajätteiden välivarastointia, energiajätteen siirtokuormausta ja jätteiden lajittelua. Toiminnanharjoittajan mukaan suurimmat riskit pohjaveteen ovat onnettomuuden tai vahingon seurauksena tapahtuvat nestepäästöt. Nestemäiset jätteet varastoidaan säiliöissä ja konteissa, joiden alla on valuma-altaat. Polttoainejätteitä sisältävät säiliöt ovat asfaltoidulla alueella, josta hulevedet johdetaan viemäriverkostoon. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Lähin pohjavedenottamo, Kaivola, sijaitsee noin 600 m etäisyydellä toimipaikasta etelä-kaakkoon. Pappilankorven vedenottamo sijaitsee noin 1,2 km etäisyydellä kohteesta koilliseen ja Moisionpellon vedenottamo on noin 1,4 km päässä luoteessa. Toimipaikka sijaitsee Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueella (0142851 B) lähellä arvioitua Kaivolan ja Moisionpellon vedenottamoiden valuma-alueiden rajaa. Pohjaveden virtaussuunta on todennäköisesti Kaivolan vedenottamolle päin. Maaperä on täytemaan alapuolella silttiä ja savea. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 23

Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Lohjan Puhtaanapito Ky:n tarkkailu perustuu Uudenmaan ympäristökeskuksen 18.1.2006 päivättyyn ympäristölupapäätökseen Dnro UUS-2004-Y-591-111 No YS 98. Yrityksen toiminnan vaikutusta pohjaveden laatuun tarkkaillaan laitosalueen vaikutuspiirissä olevasta pohjavesiputkesta. Pohjaveden tarkkailusuunnitelman (3.7.2006 / Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry) mukaan vesinäytteet otetaan pohjavesiputkesta POL1 kerran vuodessa. Vuonna 2009 pohjavesinäyte otettiin toukokuussa liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat ph, hapettuvuus (COD Mn ), öljyhiilivedyt ja orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC). Havaintoputken sijainti on esitetty Kaivolan osa-alueen kartassa kuvassa 8. Tulokset Pohjaveden pinnankorkeudet on esitetty kuvassa 11. Vesinäytteet otettiin toukokuussa 2009 ja näytteistä tutkittiin taulukon 3 mukaiset vedenlaatua kuvaavat tekijät. Havaintoputkesta ei ole muutamaan vuoteen saatu edustavaa näytettä ja myös tässä näytteenotossa putken antoisuus oli heikko. Näytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä. mmpy 52,00 Lohjan Puhtaanapito Ky, Peltomaa 51,80 51,60 51,40 51,20 51,18 51,50 51,35 POL1 51,00 toukokuu 07 toukokuu 08 toukokuu 09 Kuva 11. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2007 2009 Lohjan Puhtaanapito Ky:n alueella Taulukko 3. Lohjan Puhtaanapito Ky:n seurantapisteen analyysitulokset vuonna 2009 Lohjan Puhtaanapito Ky, Peltomaa POL1 ohjearvo STMa 461/2000 ph 6,7 6,5-9,5 CODMn mg O2/l 2,5 «5 Öljyhiilivedyt µg/l <50 TOC mgc/l 1,4 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

5.2.4 Yhteenveto Kaivola Keskilohjan osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Kaivola Keskilohja osa-alueella seurattiin vuonna 2009 pohjaveden pinnankorkeuksia kuudesta havaintopisteestä. Kaivolan vedenottamon alueella pohjaveden pinnankorkeudet vuonna 2009 olivat korkeammalla tasolla kuin loppuvuodesta 2008. Vuoden 2009 pinnankorkeudet palautuivat samalle tasolle, jossa ne ovat olleet aikaisempina vuosina. Pohjaveden laatu Alueella mitattiin vuonna 2009 pohjaveden laatua kolmesta havaintopisteestä. Lemminkäisen kattoteollisuustehtaan havaintopisteissä ei todettu öljyhiilivetyjä eikä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Lohjan Puhtaanapito Ky:n havaintopisteessä ei todettu öljyhiilivetyjä ja kaikki tutkitut vedenlaadun ominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM 461/2000). Vedenottamon veden laatu Alueella seurattiin Kaivolan vedenottamon raakaveden laatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Kaivolan vedenottamon veden laatu täytti jokaisella tutkimuskerralla hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset, eikä vedessä todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC yhdisteet), kloorifenoleita, PAH -yhdisteitä tai torjunta-aineita. 5.3 Moisionpelto 5.3.1 Yleistä Alue on laaja ja sisältää lukuisia riskikohteita. Merkittävimpiä riskitekijöitä pohjavedelle muodostavat huoltoasemat ja polttoaineiden varastointi, varikkotoiminta, vanhat kaatopaikat, tienpito, yritystoiminta ja öljysäiliöt. Gasum Oy on selvittänyt tarkemmin pohjavesiolosuhteita Lohjan Moisionpellon vedenottamon alueella vuonna 2009 painokairauksin sekä asentamalla uusia pohjaveden havaintoputkia liittyen suunnitteilla olevan kaasuputken rakentamisprojektiin. Alueella on yksi vedenottamo, Moisionpelto. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 25

5.3.2 Vedenottamoiden seuranta 5.3.2.1 Moisionpellon vedenottamo Moisionpellon vedenottamo sijaitsee Lohjanjärven rannassa Salpausselkämuodostuman alarinteessä. Vedenottamolle kertyy vesiä Pappilanselän pohjukasta kaakkoon suuntautuvan kallioruhjeen kautta. Ruhje kerää pohjavettä ympäristöstään laajalta alueelta. Lisäksi alueelle virtaa pohjavettä Salpausselkämuodostuman pitkittäissuunnassa koillisesta. Valuma-alueen pinta-ala on noin 2,7 km² ja sillä arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 2000 m³ vuorokaudessa. Alueen pohjavesi on paineellista (Eerikäinen & Huuhko 2004). Vedenottamo ottaa vetensä viidestä eri kaivosta. Moisionpellon vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 9.9.1987 päivättyyn lupaan 48/1987/1. Vuonna 2009 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 227 m³/vrk, mikä on lähes puolet vähemmän kuin edellisen vuoden (2008) pumppausmäärä. Vedenottomäärät kuukausittain on esitetty liitteessä 3. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Moision vedenottokaivojen alueella tarkkaillaan veden korkeutta neljästä pohjavesiputkesta (rautaputket 4, 1381, 1382, 1384). Havaintoputkien sijainti on esitetty Moisionpellon osa-alueen kartassa kuvassa 12 ja vuosien 2005 2009 korkeusmittaustulokset ovat kuvassa 13. Havaintoputki 1384 on ylivuotoputki eli vesipinta on putkenpään (+38,97) tasalla. Kuva 12. Moisionpellon osa-alueen pohjaveden havaintopisteet 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

mmpy Moisionpellon vedenottamo mmpy Moisionpellon vedenottamo 42,00 48,00 41,00 1381 47,00 4 40,00 1382 46,00 39,00 45,00 elo.05 marras.05 helmi.06 elo.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 elo.05 marras.05 helmi.06 elo.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 Kuva 13. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2005 2009 Moisionpellon vedenottamon alueella Moisionpellon ja Pappilankorven vedenottamoiden vedenlaatuanalyysit tehdään molemmilta ottamoilta yhdistetystä näytteestä. Vedenlaadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos ja näytteenoton suorittaa terveysvalvonta. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteessä 2. Kuvaus Moisionpellon vedenottamon veden laadusta ja yhteenveto pohjaveden mittaustuloksista on esitetty yhdessä Pappilankorven vedenottamon kanssa kappaleessa 5.4. 5.4 Pappilankorpi 5.4.1 Yleistä Alueella sijaitsee Pappilankorven vedenottamo. Yhteistarkkailussa on lisäksi mukana Lohjan kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksen Suitiantien välivarastointialue. Rudus Oy Ab:n betoniasemalla on alueella pohjavesitarkkailua, mikä ei ole mukana yhteistarkkailussa. Suurimman riskin pohjavedelle aiheuttavat alueella sijaitsevat öljysäiliöt. Öljyvahingon seurauksena alueella on suoritettu maaperän kunnostusta. 5.4.2 Vedenottamoiden seuranta 5.4.2.1 Pappilankorven vedenottamo Pappilankorven vedenottamo sijoittuu Munkkaanojan laaksossa sijaitsevaan pitkittäisharjumuodostumaan. Vedenottamon kohdalla sijaitsevat vettä johtavat maakerrokset ovat paksujen savikerrosten alla 15-20 metrin syvyydessä. Valuma-alueen pinta-ala on noin 1,5 km² ja sillä arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1000-1100 m³ vuorokaudessa. Alueen pohjavesi on paineellista (Eerikäinen & Huuhko 2004). Pappilankorven vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 24.9.1987 päivättyyn lupaan 57/1987/1 ja 17.10.1990 päivättyyn lupaan 87/1990/1. Vuonna 2009 vedenot- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 27

tamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 78 m³/vrk, mikä on lähes puolet vähemmän kuin edellisen vuoden (2008) pumppausmäärä. Vedenottomäärät kuukausittain on esitetty liitteessä 3. Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos liitteen 5 mukaisesti. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta kolmesta pohjavesiputkesta (putket 83, OKS1, 1465). Havaintoputkien sijainti on esitetty Pappilankorven osa-alueen kartassa kuvassa 14 ja vuosien 2005 2009 korkeusmittaustulokset kuvassa 15. Havaintoputki 83 on ylivuotoputki eli pohjavedenpinta on putkenpään (+37,40) tasalla. Kuva 14. Pappilankorven osa-alueen pohja-veden havainto-pisteet mmpy 50,00 Pappilankorven vedenottamo mmpy 39,50 Pappilankorven vedenottamo 49,50 OKS1 39,00 1465 49,00 38,50 48,50 38,00 elo.05 marras.05 helmi.06 elo.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 elo.05 marras.05 helmi.06 elo.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 Kuva 15. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2005 2009 Pappilankorven vedenottamolla Pappilankorven ja Moisiopellon vedenottamoiden vesi johdetaan Tytyrin laitokselle raudan ja mangaanin saostamiseksi. Näiden vedenottamoiden vettä edustavat näytteet otettiin terveysvalvonnan toimesta Tytyriin johtavasta putkesta talousveden valvontatutkimusohjelman mu- 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

kaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Toukokuussa 2009 vesinäytteestä tehtiin laajat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteessä 2. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Toukokuussa 2009 tehdyn torjunta-aineanalyysin mukaan vedenottamoiden yhdistetyssä näytteessä oli atratsiinia <0,005 µg/l, 2,6-diklooribentsoamidia (BAM) 0,04 µg/l, bromasiilia <0,02 µg/l, tetrabutylatsiinin desetyylijohdannaista <0,005 µg/l ja atratsiinin desetyylijohdannaista (DEA) 0,03 µg/l. Torjunta-aineille asetettu talousveden kemiallinen laatuvaatimus yksittäisille yhdisteille on 0,10 µg/l, mikä alittui, kuten myös torjunta-aineiden yhteispitoisuudelle annettu enimmäismäärä 0,50 µg/l. Toukokuussa 2009 ottamon vedessä oli kloridia 48 mg/l, mikä ylittää vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta alittaa talousvedelle annetun laatusuosituksen 250 mg/l. Vesinäytteen rautapitoisuus 0,290 mg/l ylittää laatusuositusarvon 0,200 mg/l ja mangaanipitoisuus 89 µg/l ylittää suositusarvon 50 µg/l. Muilta osin veden laatu täytti jokaisella tutkimuskerralla tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000), eikä vedessä todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC yhdisteet), kloorifenoleita tai PAH -yhdisteitä. 5.4.3 Lohjan kaupungin tarkkailu, kaupunkisuunnittelukeskus 5.4.3.1 Suitiantien välivarastointialue Toiminnan ja riskien kuvaus Lohjan kaupunki käyttää Suitiantien varrella olevaa varastoaluetta puhtaiden ylijäämämaiden välivarastointiin ja puutarhajätteen kompostointiin. Aiemmin 1990 luvulla aluetta on täytetty ylijäämämailla. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Pappilankorven pohjavedenottamo sijaitsee noin 400 m alueelta kaakkoon. Alue sijaitsee vedenottamon suoja-alueen reunaosissa. Pohjaveden virtaussuunta on varastokentältä kohti vedenottamoa. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Varastointialueen pohjavesitarkkailu perustuu Lohjan ympäristölautakunnan 17.8.2000 päivättyyn ympäristölupapäätökseen 207, 722/67/678/99. Toiminta-alueella tarkkaillaan yhden pohjavesiputken (5942) pinnankorkeutta neljä kertaa vuodessa ja veden laatua liitteen 5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 29

mukaisesti kaksi kertaa vuodessa touko- ja marraskuussa. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat väriluku, sähkönjohtavuus, ph, alumiini, rauta, mangaani, hapettuvuus (COD Mn ), nitriittityppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, AOX, öljyhiilivedyt ja koliformiset bakteerit sekä E.coli. Havaintoputken sijainti on esitetty Pappilankorven osa-alueen kartassa kuvassa 14. Tulokset Pohjaveden pinnankorkeudet ja vedenlaatutuloksia on esitetty kuvissa 16 ja 17. Vesinäytteet Suitiantien välivarastointialueen havaintoputkesta 5942 otettiin toukokuussa ja marraskuussa 2009. mmpy 39,00 38,90 38,80 38,70 38,60 38,50 38,40 38,30 38,20 38,10 38,00 Suitiantien alue, pinnankorkeudet 5942 µg/l 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Typpiyhdisteet NH₄-N NO₃-N elo.05 marras.05 helmi.06 elo.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 Kuva 16. Suitiantien välivarastointialueen pinnankorkeudet ja typpiyhdisteiden pitoisuudet vuosina 2005 2009 ms/m 20 19 18 17 16 15 Sähkönjohtavuus ja ph Sähkönj. ph 7,5 7,4 7,3 7,2 7,1 7 6,9 6,8 6,7 6,6 6,5 Al ja Fe, mg/l 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Rauta, mangaani ja alumiini Mn, µg/l 500 450 Al 400 Fe 350 300 Mn 250 200 150 100 50 0 Kuva 17. Suitiantien välivarastointialueen sähkönjohtavuus, ph, rauta-, mangaani- ja alumiinipitoisuudet vuosina 2006 2009 Vuonna 2009 pohjaveden rauta-, ja mangaanipitoisuudet ylittivät talousvedelle asetetut laatusuositukset sekä keväällä että syksyllä otetuissa näytteissä. Rautapitoisuudet olivat 2,5 ja 0,95 mg/l (laatusuositus 0,20 mg/l). Vastaavasti mangaanipitoisuudet olivat 180 ja 140 µg/l (laatusuositus 50 µg/l). Toukokuussa 2009 määritetty alumiinipitoisuus 0,414 mg/l ylitti laatusuosituksen 0,200 mg/l, mutta marraskuussa mitattiin pitoisuudeksi vain 0,009 mg/l. 30 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Vuonna 2009 otetuissa pohjavesinäytteissä ei todettu koliformisia bakteereja tai E.coleja eikä öljyhiilivetyjä. AOX -pitoisuus oli sekä touko- että marraskuussa <5 µg/l. AOX määritys kertoo adsorboituneiden orgaanisten halogeeniyhdisteiden kokonaismäärän (esim klooratut yhdisteet). Alumiinin, raudan ja mangaanin pitoisuudet ovat todennäköisesti luontaista taustaa, sillä alueen maaperä on pääosin savea. Raudan ja mangaanin enimmäispitoisuudet talousvedelle on asetettu teknisten ja esteettisten haittojen perusteella. Ne eivät aiheuta terveyshaittoja sellaisina pitoisuuksina, joiden esiintyessä veden nauttiminen sen ulkonäön ja maun perusteella on mahdollista. 5.4.4 Yhteenveto Moisionpellon ja Pappilankorven osa-alueiden pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Moisionpellon osa-alueella seurattiin vuonna 2009 pohjaveden pinnankorkeuksia neljästä havaintopisteestä. Lisäksi Gasum Oy:n maakaasuputkiprojektiin liittyen yrityksellä oli alueen pohjaveden pinnankorkeuksien seurantaa. Pappilankorven osa-alueella pohjaveden pinnankorkeuksia seurattiin myös neljästä havaintopisteestä. Moisionpellon vedenottamon alueella pohjaveden pinnankorkeudet vuonna 2009 pysyivät samansuuruisina kuin aiempina vuosina, loppuvuodesta oli jopa hienoista pinnantasojen nousua. Kauempana ottamoalueesta havaintopisteessä 4 pohjaveden pinnankorkeudet laskivat hieman loppuvuotta kohti mentäessä. Pappilankorven alueella pohjaveden pinnankorkeudet vuonna 2009 laskivat hieman loppuvuotta kohti, mutta merkittävää muutosta aiempiin vuosiin ei ollut. Moisionpellolla havaintopisteessä 1384 ja Pappilankorvessa pisteessä 83 vedenpinta on putken pään tasolla. Pohjaveden laatu Moisionpellon alueella ei ollut pohjaveden laadun seurantaa. Pappilankorven alueella mitattiin vuonna 2009 pohjaveden laatua yhdestä havaintopisteestä (5942). Vuonna 2009 Suitiantien välivarastointialueen havaintopisteessä ei todettu bakteereja, öljyhiilivetyjä eikä AOX yhdisteitä. Rauta- ja mangaanipitoisuudet ylittivät laatusuositusarvot sekä keväällä että syksyllä. Alumiinipitoisuus ylitti suosituspitoisuuden toukokuussa 2009. Alueen pohjavedestä on aikaisempina vuosina mitattu korkeita rauta-, mangaani- ja alumiinipitoisuuksia. Kaikki muut tutkitut vedenlaadun ominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM 461/2000). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 31

Vedenottamon veden laatu Alueella seurattiin kahden vedenottamon (Moisionpelto ja Pappilankorpi) yhteisnäytteen laatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Moisionpellon ja Pappilankorven vedenottamoiden yhteisnäytteessä toukokuussa 2009 oli rautaa 0,290 mg/l, mikä ylittää laatusuositusarvon 0,200 mg/l, ja mangaania 89 µg/l, mikä ylittää suositusarvon 50 µg/l. Pappilankorven alueella myös Suitiantien varastointialueen havaintoputkessa oli suositusarvojen ylittävät määrät rautaa sekä mangaania. Vedenottamoiden yhteisnäytteessä oli alumiinia <10 µg/l. Muut tutkitut vedenlaatuominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset, eikä vedessä todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC yhdisteet). Vuonna 2008 vesinäytteessä oli pieni määrä tetrakloorieteeniä (<1 µg/l). Vesinäytteen kloridipitoisuus oli 48 mg/l, mikä ylittää vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta alittaa talousvedelle annetun laatusuosituksen 250 mg/l. Torjunta-aineanalyysin mukaan vedenottamoiden yhdistetyssä näytteessä oli atratsiinia <0,005 µg/l, 2,6-diklooribentsoamidia (BAM) 0,04 µg/l, bromasiilia <0,02 µg/l, tetrabutylatsiinin desetyylijohdannaista <0,005 µg/l ja atratsiinin desetyylijohdannaista (DEA) 0,03 µg/l. Torjuntaaineille annetut talousveden enimmäispitoisuudet alittuivat (yksittäisille yhdisteille 0,10 µg/l, torjunta-aineiden yhteispitoisuudelle 0,50 µg/l). Vuonna 2009 todettiin samoja torjunta-aineita kuin vuotta aikaisemmin tehdyssä määrityksessä. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja torjunta-aineita ei tutkittu alueen pohjaveden havaintopisteistä. Moisionpellon ja Pappilankorven vedenottamovesi olisi hyvä jatkossa tutkia erikseen, jotta mm. saataisiin selville, kummalla alueella torjunta-aineita esiintyy. 5.5 Lempola Lempoonsuo 5.5.1 Yleistä Alueella sijaitsee Lempolan ja Bonne Juomat Oy:n vedenottamot, joista Lempola on mukana yhteistarkkailussa. Lempolassa on suoritettu Lempolan kauppapuiston alueella öljyllä, PCB:llä sekä metalleilla pilaantuneiden maiden kunnostusta vuonna 2007. Kohteessa oli ollut varikko- ja pienteollisuustoimintaa sekä ampumarata-alue. Pohjaveden pilaantumisen riskitekijöitä ovat tienpito, vanha kaatopaikka, entinen kunnostettava ampumarata ja öljysäiliöt. 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

5.5.2 Vedenottamoiden seuranta 5.5.2.1 Lempolan vedenottamo Lempolan vedenottamon valuma-aluetta rajaavat kallioselänteet lähes koko matkalla. Valumaalueen pinta-ala on noin 1,2 km² ja sillä arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1100 m³/d. Vedenottamon kohdalla maaperä on melko hienorakeinen. Ottamon lounaispuoleisilla pelloilla vettä johtavia maakerroksia peittää savi (Kajander & Huuhko 2004). Lempolan vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 23.11.1963 päivättyyn lupaan 128/1963/1. Vuonna 2009 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 822 m³/ vrk. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Vedenottomäärät kuukausittain on esitetty liitteessä 3. Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos liitteen 5 mukaisesti. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta neljästä pohjavesiputkesta (putket 1001, 1002, 1003 ja 1004). Havaintoputkien sijainti on esitetty Lempola Lempoonsuon osa-alueen kartassa kuvassa 18 ja vuosien 2005-2009 korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 19. Kuva 18. Osa-alueen Lempola Lempoonsuo pohjaveden havaintopisteet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 33

mmpy 38,00 Lempolan vedenottamo 36,00 34,00 32,00 30,00 28,00 1001 1002 1003 1004 26,00 elo.05 marras.05 helmi.06 elo.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 Kuva 19. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2005 2009 Lempolan vedenottamolla Lempolan vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa ja yksi uusintanäytteenotto). Toukokuussa 2009 vesinäytteestä tehtiin laajat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteessä 2. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Vedenottamoveden mikro-organismien (22 C) lukumäärä oli kesäkuussa 300 pmy/ml, pesäkkeiden lukumäärälle ei ole annettu enimmäismäärää (STM:n asetus 461/2000), mutta vedessä ei saa olla epätavallisia muutoksia. Uusintanäytteenotossa pesäkkeiden lukumäärä oli 16 pmy/ ml. Veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000), eikä vedessä todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC yhdisteet), kloorifenoleita, PAH -yhdisteitä eikä torjunta-aineita. 5.5.3 Yhteenveto Lempola Lempoonsuon osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Lempola - Lempoonsuon osa-alueella seurattiin vuonna 2009 pohjaveden pinnankorkeuksia neljästä havaintopisteestä. Lempolan vedenottamon alueella pohjaveden pinnankorkeudet vuonna 2009 olivat samansuuruisia kuin vuonna 2008, matalimmillaan pohjavedenpinta oli toukokuun mittausten aikana. 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Pohjaveden laatu Lempolan alueella ei ollut pohjaveden laadun seurantaa. Vedenottamon veden laatu Alueella seurattiin Lempolan vedenottamon raakaveden laatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Lempolan vedenottamon veden laatu täytti jokaisella tutkimuskerralla hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset, eikä vedessä todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC yhdisteet), kloorifenoleita, PAH -yhdisteitä tai torjunta-aineita. 5.6 Takaharju Perttilä 5.6.1 Yleistä Alueella on Takaharjun vedenottamo. Toiminnanharjoittajista pohjaveden yhteistarkkailussa mukana ovat Rudus Betonituote Oy ja Lehmijärven Romu ja Rauta Oy. Skanska Infra Oy:n Valtatie 1:n rakentamiseen liittyneen meluvallityömaan pohjavesien jälkitarkkailu kuuluu myös yhteistarkkailuun. Pohjaveden pilaantumisen riskitekijöitä alueella ovat huoltoasematoiminta, maa-ainestenotto, tienpito sekä teollisuus- ja yritystoiminta. Valtatiellä 1 on arvioidulla valuma-alueella laaduntarkkailupisteitä, jotka eivät ole mukana yhteistarkkailussa. 5.6.2 Vedenottamoiden seuranta 5.6.2.1 Takaharjun vedenottamo Takaharjun vedenottamon valuma-alue rajautuu koillisessa ja lounaassa kallioihin. Salpausselän keskiselänteen tuntumassa sijaitseva todennäköinen vedenjakaja muodostaa valuma-alueen kaakkoisrajan. Pohjaveden muodostuminen on alueella tehokasta vähäisen rakentamisen ja imeytymistä lisäävien sorakuoppien takia, tosin vedenottamon pohjoispuolelle valmistui loppuvuodesta 2005 moottoritie. Valuma-alueen pinta-ala on noin 1,25 km² ja sillä arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1300 m³/d. Vedenottamon kohdalla vettä johtavat maakerrokset sijaitsevat savikerroksen alla (Kajander & Huuhko 2004). Takaharjun vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 6.5.1971 päivättyyn lupaan 52/1971. Vuonna 2009 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 645 m³/ vrk eli noin 60 m³/vrk vähemmän kuin vuonna 2008. Vedenottomäärät kuukausittain on esitetty liitteessä 3. Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos liitteen 5 mukaisesti. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 35

Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta kolmesta pohjavesiputkesta (putket 59, 66 ja 70). Havaintoputkien sijainti on esitetty Takaharju - Perttilän osa-alueen kartassa kuvassa 20 ja vuosien 2005-2009 korkeusmittaustulokset ovat kuvassa 21. Takaharjun vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Toukokuussa 2009 vesinäytteestä tehtiin laajat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteessä 2. Kuva 20. Osa-alueen Takaharju Perttilä pohjaveden havaintopisteet 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

mmpy 63,00 62,00 61,00 60,00 59,00 58,00 57,00 56,00 55,00 54,00 53,00 52,00 51,00 50,00 Takaharjun vedenottamo 59 66 70 elo.05 marras.05 helmi.06 elo.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 Kuva 21. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2005 2009 Takaharjun vedenottamon alueella Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000), eikä vedessä todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC yhdisteet), kloorifenoleita, PAH -yhdisteitä eikä torjunta-aineita. 5.6.3 Toiminnanharjoittajien seuranta 5.6.3.1 Rudus Betonituote Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Rudus Betonituote Oy:llä on ollut maa-aineksen ottotoimintaa Immulan kylän alueella entisen valtatien 25, nykyisen kantatien 1125 varrella ja alue on maisemoitu. Tehtaalla valmistetaan betoniputkia, kaivonrenkaita ja elementtikaivoja. Pohjaveden laadun riskitekijäkartoituksessa tehdas on sijoitettu suurten riskikohteiden luokkaan B (Kajander & Huuhko 2004). Toiminta käsittää betonituotteiden valmistusta sisätiloissa. Betonin sideaineena käytetään yleissementtiä tai sr-sementtiä, lentotuhkaa ei käytetä. Laitoksella käsitellään tai varastoidaan pieniä määriä erilaisia kemikaaleja. Lisäksi tehtaalla käytetään erilaisia rasvoja ja öljyjä, jotka varastoidaan sisällä tuotantohallissa. Tehdas siirtyi syyskuussa 2009 maakaasun käyttöön, tätä aiemmin lämmitys tapahtui kevyellä polttoöljyllä. Toiminnasta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 37

syntyvää betonijätettä välivarastoidaan laitosalueella ja betonilietettä käsitellään erillisissä altaissa. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Alue sijaitsee vedenjakaja-alueella, josta on mahdollinen virtausyhteys luoteen suunnassa sijaitsevalle Takaharjun vedenottamolle. Todennäköinen pohjaveden virtaussuunta laitoksen alueella on etelä-lounaaseen. Maaperän veden läpäisevyys on hyvä. Pohjaveden pinta on noin 20 metrin syvyydessä. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Rudus Betonituote Oy:n tarkkailu perustuu Lohjan kaupungin ympäristölautakunnan 16.11.2006 myöntämään ympäristölupapäätökseen 285 Dnro 207/67/679/06. Vesinäytteitä otetaan neljästä pohjaveden havaintokohteesta 4.07, 5.07, 6.07 ja SK800 kaksi kertaa vuodessa, touko- ja marraskuussa. Tämän luvan mukaista seurantaa on suoritettu vuodesta 2007 lähtien. Veden laatumääritykset tehdään liitteen 5 mukaisesti ja seurattavat vedenlaatutekijät ovat ulkonäkö, haju, väriluku, sameus, sähkönjohtavuus, ph, sulfaatti, kadmium, kromi, kupari, lyijy, öljyhiilivedyt ja VOC yhdisteet (liuottimet). Havaintoputkien sijainti on esitetty Takaharju - Perttilä osa -alueen kartassa kuvassa 20. Tulokset Pohjaveden pinnankorkeudet on esitetty kuvassa 22 ja vedenlaatutuloksia on kuvissa 23 ja 24 sekä taulukoissa 4 ja 5. Pohjavesinäytteet Rudus Betonituotteen havaintoputkista otettiin toukokuussa ja marraskuussa 2009. Uusintanäytteitä otettiin elokuussa 2009 (havaintopisteet 4.07 ja 6.07) ja alkuvuodesta 2010 (havaintopiste SK800). mmpy 71,30 71,20 71,10 71,00 70,90 70,80 70,70 70,60 70,50 70,40 70,30 Pinnankorkeudet, Rudus Betonituote Oy 4.07 5.07 6.07 SK 800 Kuva 22. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2007 2009 Rudus Betonituotteen alueella 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

8,0 7,8 7,6 7,4 7,2 7,0 6,8 6,6 6,4 ph 4.07 5.07 6.07 SK 800 ms/m 30 25 20 15 10 5 0 Sähkönjohtokyky 4.07 5.07 6.07 SK 800 Kuva 23. Pohjaveden ph ja sähkönjohtavuus vuosina 2007 2009 Rudus Betonituotteen alueella µg/l 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kromi 4.07 5.07 6.07 SK 800 laatuvaatimus mg/l 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Sulfaatti 4.07 5.07 6.07 SK 800 Kuva 24. Pohjaveden kromi- ja sulfaattipitoisuudet vuosina 2007 2009 Rudus Betonituotteen alueella Taulukko 4. Rudus Betonituote Oy:n Lohjan tehtaan havaintopisteiden 4.07, 5.07, 6.07 ja SK800 öljyhiilivetyjen ja VOC yhdisteiden määritykset vuonna 2009 Rudus Betonituote Oy öljyhiilivedyt, µg/l VOC-yhdisteet toukokuu 09 marraskuu 09 toukokuu 09 marraskuu 09 4.07 pohjavesi <50 <50 ei todettu ei todettu 5.07 pohjavesi <50 <50 ei todettu ei todettu 6.07 pohjavesi <50 <50 ei todettu ei todettu SK800 pohjavesi <50 <50 ei todettu ei todettu Taulukko 5. Rudus Betonituote Oy:n Lohjan tehtaan havaintopisteiden 4.07, 5.07, 6.07 ja SK800 metallipitoisuuksia vuonna 2009 Rudus Betonituote Oy Kadmium Cd, µg/l Kupari Cu, µg/l Lyijy Pb, µg/l touko 09 marras 09 touko 09 marras 09 touko 09 marras 09 4.07 pohjavesi 0,062 <0,2 27 <10 3,7 2 5.07 pohjavesi <0,05 <0,2 <5 <10 0,93 <1 6.07 pohjavesi <0,05 <0,2 6 <10 1,8 <1 SK800 pohjavesi <0,05 <0,2 <5 <10 1,4 22 Laatuvaa mus 5 µg/l 2000 µg/l 10 µg/l Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 39

Kromipitoisuudet alueen pohjavedessä nousivat toukokuun 2009 mittausten mukaan kaikissa havaintopisteissä. Havaintoputken 4.07 pohjavesinäytteessä Cr pitoisuus 71 µg/l (suodattamaton näyte) ylitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen 50 µg/l. Vesinäyte oli samea (65 FNU), mikä vaikuttaa kromin kokonaispitoisuuteen näytteessä. Myös havaintopisteen 6.07 kromipitoisuus (48 µg/l) toukokuussa oli lähellä enimmäispitoisuutta (50 µg/l). Elokuussa otetuissa uusintanäytteissä kromipitoisuudet olivat laskeneet selkeästi enimmäispitoisuuden alapuolelle: havaintopisteen 4.07 vesi oli edelleen hyvin sameaa, mutta Cr pitoisuus oli 33 µg/l, havaintopisteen 6.07 näyte oli kirkas ja Cr pitoisuus 22 µg/l. Marraskuussa 2009 kaikkien havaintopisteiden kromipitoisuudet olivat alle 15 µg/l. Alueen pohjaveden lyijypitoisuudet ovat olleet usean vuoden seurannan aikana matalat. Marraskuussa 2009 havaintopisteestä SK800 määritettiin Pb pitoisuus 22 µg/l, (suodattamaton näyte), mikä ylitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen 10 µg/l. Uusintanäytteenotto tehtiin vuoden 2010 puolella ja asian selvittely on vielä kesken. Yleisesti lyijyn liikkuvuus ja liukoisuus on vähäistä maaperässä, sillä Pb esiintyy pääasiassa sitoutuneena erityyppisiin saostumiin (esim sulfaatti- ja karbonaattisaostumat), orgaaniseen ainekseen, raudan, mangaanin ja alumiinin oksideihin tai savimateriaaleihin (Heikkinen, 2000). Lyijypitoisuus oli matala kaikissa tehdasalueen havaintopisteissä marraskuussa 2009, havaintoputki SK800 sijaitsee yli 100 m etäisyydellä tuotantoalueen itä-/koillissuunnassa. Pohjaveden oletettu päävirtaussuunta on etelään / lounaaseen, mutta tuotantoalue sijaitsee vedenjakaja-alueella ja pinnankorkeuksien muutokset voivat vaikuttaa pohjaveden virtaukseen. Pohjaveden kadmium- ja kuparipitoisuudet vuonna 2009 olivat matalia taulukon 5 mukaisesti. Toukokuussa havaintopisteestä 4.07 määritettyä kromipitoisuutta ja marraskuussa havaintopisteestä SK800 määritettyä lyijypitoisuutta lukuun ottamatta tutkitut ominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STMa 461/2000), eikä vesinäytteessä todettu öljyhiilivetyjä tai VOC yhdisteitä (liuottimia). Havaintoputken 4.07 vesi on huuhtelupumppauksesta huolimatta sameaa. Havaintoputkessa SK800 pohjavedenpinta on syvällä maanpinnasta (noin 38 m), mikä tekee näytteenotosta haasteellisen. 5.6.3.2 Lehmijärven Romu ja Rauta Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n toiminta käsittää metallijätteen ja romun kierrätystoimintaa. Yritys on luokiteltu pohjaveden laadun riskitekijäkartoituksessa suurten riskikohteiden luokkaan D. Kaapeliromusta ja sekalaisesta rautaromusta jalostetaan raaka-ainetta teollisuuden käyttöön. Käytössä on kaksi hallia, joissa on mm. kaapeliromun sulatusuuni, murskain ja granulointilaite. Kohteessa varastoidaan mm. tinajätettä, kupari- ja alumiinikappaleita, rautaromua sekä teräslankakaapeleita. Käsittelemätöntä kaapelia ja rautaromua varastoidaan maapohjalla piha-alueella. Kiinteistöllä on katetussa suoja-altaassa öljysäiliö (Kajander & Huuhko 2004). Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n alueella on tehty vuonna 2007 maaperän haitta-ainetutkimuk- 40 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

sia, joiden perusteella arvioitiin maaperän puhdistustarvetta (Teräväinen & Niemeläinen 2007). Tutkimuksessa todettiin ylimpien maakerrosten (0 40 cm) pilaantuneen raskasmetalleilla (Cu, Pb, Zn, Sb) ja öljyhiilivedyillä. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Takaharjun vedenottamo sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä lounaassa ja Lehmijärven ottamo on noin kilometrin päässä itä-kaakossa. Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n toiminta-alue sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä Takaharjun vedenottamon arvioidusta valuma-alueesta. Takaharjun vedenottamolle ei oletettavasti ole hydraulista yhteyttä, mutta Lehmijärven suuntaan yhteys mahdollisesti on olemassa. Riippuen Lehmijärven vedenottamon pumppausmääristä, pohjaveden virtaussuunta on mahdollisesti koilliseen. Maaperä on melko heikosti vettä läpäisevää, pääasiassa savea. Pohjaveden pinta on noin 5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kaupunki laskee vesijohtovettä KAIVO3:een silloin, kun alueen pohjaveden pinta on niin alhaalla, että vesi kaivossa ei riitä. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n tarkkailu perustuu Lohjan ympäristölautakunnan 4.10.2007 päivättyyn ympäristölupapäätökseen Dnro 490/67/679/2006. Yhtiön toiminta-alueella tarkkaillaan yhden pohjaveden havaintopisteen (LRR1) ja kahden kaivon (KAIVO2 ja KAIVO3) veden pinnankorkeutta ja vedenlaatua kaksi kertaa vuodessa touko- ja marraskuussa liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat sameus, sähkönjohtavuus, ph, kloridi, hapettuvuus (COD Mn ), alumiini, kupari, lyijy, rauta, sinkki, tina, öljyhiilivedyt, VOC yhdisteet (liuottimet) ja PAH -yhdisteet. Havaintopisteiden sijainti on esitetty Takaharju - Perttilän osa-alueen kartassa kuvassa 20. Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n pohjavesitarkkailusta vuosina 1999 2006 on tehty yhteenveto vuonna 2006 (Ranta E, 2006). Tulokset Pohjaveden pinnankorkeudet ja vedenlaatutuloksia on esitetty kuvissa 25 29 sekä taulukossa 6. Pohjavesinäytteet Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n havaintoputkista otettiin toukokuussa ja marraskuussa 2009. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 41

mmpy 68 67 66 65 64 Pinnankorkeudet, Lehmijärven romu ja rauta LRR1 Kaivo2 Kaivo3 µg/l 300 250 200 150 100 50 0 Kupari Kaivo2 Kaivo3 LRR1 Kuva 25. Pohjaveden pinnankorkeudet ja kuparipitoisuudet vuosina 2006 2009 Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n alueella 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 ph Kaivo2 Kaivo3 LRR1 ms/m 25 20 15 10 5 0 Sähkönjohtokyky Kaivo2 Kaivo3 LRR1 Kuva 26. Pohjaveden ph ja sähkönjohtavuus vuosina 2006 2009 Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n alueella µg/l 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Sinkki LRR1 Kaivo2 Kaivo3 µg/l 25 20 15 10 5 0 Lyijy LRR1 Kaivo2 Kaivo3 laatuvaatimus Kuva 27. Pohjaveden sinkki- ja lyijypitoisuudet vuosina 2006 2009 Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n alueella 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mg/l Alumiini Kaivo2 Kaivo3 LRR1 mg/l 30 25 20 15 10 5 0 Rauta Kaivo2 Kaivo3 LRR1 Kuva 28. Pohjaveden alumiini- ja rautapitoisuudet vuosina 2006 2009 Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n alueella mgo2/l Kemiallinen hapenkulutus CODMn mg/l Kloridi 70 60 50 40 30 20 10 0 Kaivo2 Kaivo3 LRR1 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Kaivo2 Kaivo3 LRR1 Kuva 29. Pohjaveden kemiallinen hapenkulutus ja kloridipitoisuudet vuosina 2006 2009 Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n alueella Taulukko 6. Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n alueen havaintopisteiden LRR1, Kaivo2 ja Kaivo3 öljyhiilivetyjen, VOC yhdisteiden ja PAH -yhdisteiden määritykset vuonna 2009 Lehmijärven Romu ja Öljyhiilivedyt, µg/l VOC-yhdisteet PAH-yhdisteet Rauta Oy touko 09 marras 09 touko 09 marras 09 touko 09 marras 09 LRR1 pohjavesi <50 <50 ei todettu ei todettu naftaleeni 0,06µg/l ei todettu Kaivo2 pohjavesi <50 <50 ei todettu ei todettu ei todettu asenafteeni 0,01µg/l, fluoreeni <0,01µg/l Kaivo3 talousvesi <50 <50 ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n alueella pohjaveden ph vuonna 2009 vaihteli 6,1 6,5. Talousvedelle asetettu tavoitetaso alittui havaintopisteessä LRR1 (touko- ja marraskuussa 2009) sekä havaintopisteessä Kaivo2 (marraskuussa 2009). Happamissa olosuhteissa metallien liukoisuus veteen lisääntyy. Havaintopisteistä LRR1 ja Kaivo2 otetut näytteet olivat melko sameita. Metallimääritykset on tehty suodattamattomista näytteistä. Vuonna 2009 määritetyt kuparipitoisuudet alueella olivat laskusuunnassa: toukokuussa pitoisuudet olivat <10 130 µg/l ja mar- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 43

raskuussa huomattavasti matalammat <10 13 µg/l, laatuvaatimus 2000 µg/l alittui selkeästi. Samoin pohjaveden sinkkipitoisuudet olivat marraskuussa 2009 pienemmät kuin toukokuussa. Suurin Zn -pitoisuus 300 µg/l mitattiin havaintopisteestä LRR1 keväällä 2009, mutta loppuvuodesta samassa pisteessä oli enää 14 µg/l sinkkiä. Talousvesiasetuksissa (STMa 461/2000 ja STMa 401/2001) ei ole määritetty sinkille ohjearvoa. Lyijyn laatuvaatimus 10 µg/l alittui kaikissa vuoden 2009 näytteissä, suurin lyijypitoisuus (8 µg/l) edellisvuoden tapaan oli havaintopisteessä Kaivo2 marraskuussa 2009. Alumiinipitoisuudet olivat havaintopisteissä LRR1 ja Kaivo2 hienoisessa laskusuunnassa, mutta laatusuositus 200 µg/l ylittyi moninkertaisesti. Talousvesikaivon Kaivo3 Al pitoisuudet olivat 15 25 µg/l vuonna 2009 ja laatusuositus alittui. Rautapitoisuudet olivat suuria havaintopisteissä LRR1 ja Kaivo2: 0,9 25 mg/l ja laatusuositus 0,200 mg/l ylittyi moninkertaisesti. Talousvesikaivon Kaivo3 Fe pitoisuudet olivat <0,025 0,042 mg/l vuonna 2009 ja laatusuositus alittui. Alueen maaperä on savea ja oletettavasti ainakin osa alumiini- ja rautapitoisuudesta on luontaista taustaa. Luonnonoloissa maaperän happamuus edesauttaa alumiinin liukenemista pohjaveteen. Raudan enimmäispitoisuus on asetettu teknisten ja esteettisten haittojen perusteella. Se ei aiheuta terveyshaittoja sellaisina pitoisuuksina, joiden esiintyessä veden nauttiminen sen ulkonäön ja maun perusteella on mahdollista. Kemiallinen hapenkulutus eli hapettuvuus COD Mn (17 60 mg/l) ylitti laatusuositus-arvon 5 mg/l havaintopisteistä LRR1 ja Kaivo2 otetuissa vesinäytteissä, hapettuvuus oli korkea samoissa pisteissä vuotta aikaisemminkin. Hapettuvuusarvo kertoo vedessä olevasta orgaanisesta aineksesta, humuksesta. Havaintopisteiden kloridipitoisuudet vuonna 2009 olivat 1,3 5,1 mg/l eli samaa suuruusluokkaa kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2009 vesinäytteissä ei todettu öljyhiilivetyjä eikä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC yhdisteet, liuottimet). Toukokuussa 2009 havaintopisteessä LRR1 todettiin PAH yhdisteisiin kuuluvaa naftaleenia 0,06 µg/l, WHO:n juomavesisuosituksen mukaan yhdisteen haju- ja makukynnykset ovat 2,5 6 µg/l. Marraskuun näytteenotossa ei PAH yhdisteitä todettu LRR1:n vesinäytteessä. Marraskuussa 2009 havaintopisteessä Kaivo2 todettiin PAH yhdisteisiin kuuluvia asenafteenia (0,01 µg/l) ja fluoreenia (<0,01 µg/l) pienet pitoisuudet. Talousveden enimmäispitoisuus PAH yhdisteille on 0,1 µg/l, mutta asetus (STMa 461/2000) rajaa yhdisteet bentso(b) fluoranteeniin, bentso(k)fluoranteeniin, bentso(ghi)peryleeniin ja indaani(1,2,3-cd)pyreeniin, joita ei näytteessä todettu. PAH yhdisteitä esiintyy luontaisesti maaöljyssä ja kivihiilessä ja niitä vapautuu ympäristöön polttoaineiden ja muun orgaanisen aineksen palamisprosesseissa. PAH yhdisteiden esiintyminen pinta- tai pohjavedessä voi olla peräisin raskaista polttoöljyistä tai voiteluöljyistä (Piha ym 2008). 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

5.6.3.3 Skanska Infra Oy, meluvallityömaa Toiminnan ja riskien kuvaus Skanska Infra Oy:n meluvallityömaa sijaitsi Lohjalla, Lohja-Lohjanharju moottoritien tielinjauksella ja Lehtomaan risteyssillan länsipuolella. Toiminta käsitti betonimurskeen hyödyntämisen meluvallirakenteisiin. Syksyllä 2006 alueelle vietiin betonimursketta, joka oli likaantunut mm. PAH ja PCB yhdisteillä sekä öljyhiilivedyillä. Kevään 2007 aikana likaantunut betonimurske ja sen pilaamat maat kaivettiin pois. Meluvallin rakennustyöt saatiin päätökseen heinäkuussa 2007. Pohjavesitarkkailu jatkuu ainakin kolmen vuoden ajan toiminnan päättymisestä, jonka jälkeen tulosten perusteella päätetään tarkkailun lopettamisesta. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Pohjavesien virtaus alueella suuntautuu pääsääntöisesti luoteeseen pois pohjavesialueelta ja vedenottamoilta kohti Lempoonsuota, virtaussuunnat ilmeisesti vaihtelevat mm. vedenoton ja pohjavesitilanteen mukaan. Takaharjun vedenottamo sijaitsee meluvallin itäisestä päästä, Lehtomaan risteyssillalta noin 300 m ja meluvallin länsipäästä noin 700 m kaakkoon (Kortesalo & Valpola 2004). Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Pohjaveden tarkkailu perustuu Lohjan ympäristölautakunnan 17.6.2004 päivättyyn ympäristölupapäätökseen 71, 212/67/678/04. Pohjaveden laatua tarkkaillaan kahdesta pohjavesiputkesta (RS106 ja PS9) kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi seurantaan liitettiin marraskuussa 2007 havaintoputki 8.07. Putki 8.07 asennettiin alueelle, jossa oli varastoitu haitta-aineilla pilaantunutta betonimursketta. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat haju, sameus, sähkönjohtavuus, ph, kloridi, sulfaatti, kadmium, kromi, kupari, lyijy, vanadiini, öljyhiilivedyt, PCB - ja PAH - yhdisteet. Havaintoputkien sijainti on esitetty Takaharju - Perttilän osa-alueen kartassa kuvassa 20. Tulokset Pohjaveden pinnankorkeudet ja vedenlaatutuloksia on esitetty kuvissa 30 33 sekä taulukoissa 7 ja 8. Pohjavesinäytteet Skanska Infra Oy:n havaintoputkista otettiin toukokuussa ja marraskuussa 2009. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 45

mmpy 56,0 55,0 54,0 53,0 52,0 51,0 Pinnankorkeudet, Skanska Infra Oy, meluvalli PS 9 RS 106 8.07 µg/l 35 30 25 20 15 10 5 Kromi PS 9 RS 106 8.07 50,0 0 Kuva 30. Pohjaveden pinnankorkeudet ja kromipitoisuudet vuosina 2006 2009 meluvallityömaan alueella 7,5 7,4 7,3 7,2 7,1 7,0 6,9 6,8 6,7 6,6 6,5 ph PS 9 RS 106 8.07 ms/m 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 Sähkönjohtokyky PS 9 RS 106 8.07 Kuva 31. Pohjaveden ph ja sähkönjohtavuus vuosina 2006 2009 meluvallityömaan alueella mg/l 35 30 25 20 15 10 5 0 Sulfaatti PS 9 RS 106 8.07 mg/l 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kloridi PS 9 RS 106 8.07 Kuva 32. Pohjaveden sulfaatti- ja kloridipitoisuudet vuosina 2006 2009 meluvallityömaan alueella 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

µg/l 120 100 80 60 40 20 0 Kupari PS 9 RS 106 8.07 µg/l 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Vanadiini PS 9 RS 106 8.07 Kuva 33. Pohjaveden kupari- ja vanadiinipitoisuudet vuosina 2006 2009 meluvallityömaan alueella Taulukko 7. Skanska Infra Oy:n meluvallityömaan havaintopisteiden PS9, RS106 ja 8.07 metallipitoisuuksia vuonna 2009 Skanska Infra Oy Kadmium Cd, µg/l Kupari Cu, µg/l Lyijy Pb, µg/l touko 09 marras 09 touko 09 marras 09 touko 09 marras 09 PS9 pohjavesi <0,05 <0,05 <5 <0,4 <0,05 <0,08 RS106 pohjavesi <0,05 <0,05 <5 <0,4 <0,05 <0,08 8.07 pohjavesi <0,05 <0,05 <5 <0,4 <0,05 <0,08 Laatuvaatimus 5 µg/l 2000 µg/l 10 µg/l Taulukko 8. Skanska Infra Oy:n meluvallityömaan havaintopisteiden PS9, RS106 ja 8.07 öljyhiilivetyjen, PCB - ja PAH yhdisteiden määritykset vuonna 2009 Skanska Infra Oy Öljyhiilivedyt, µg/l PCB-yhdisteet, µg/l PAH-yhdisteet touko 09 marras 09 touko 09 marras 09 touko 09 marras 09 PS9 pohjavesi <50 <50 <0,01 <0,01 ei todettu ei todettu RS106 pohjavesi <50 <50 <0,01 <0,01 ei todettu ei todettu 8.07 pohjavesi <50 <50 <0,01 <0,01 ei todettu ei todettu Skanska Infra Oy:n meluvallityömaan alueelta vuonna 2009 otettujen pohjavesinäytteiden tutkitut ominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset kaikilla näytteenottokerroilla. Pohjaveden kromi-, kupari-, vanadiini- lyijy- ja kadmiumpitoisuudet olivat matalia ja pääosin määritysrajapitoisuuksien alapuolella. Pohjaveden sulfaattipitoisuudet (20 31 mg/l) olivat samaa suuruusluokkaa kuin vuotta aiemmin ja kloridipitoisuudet olivat hienoisessa laskusuunnassa, vuonna 2009 havaintopisteiden Cl -pitoisuudet olivat 5,6 21 mg/l. Talousveden laatusuositusarvot (SO₄: 250 mg/l ja Cl: 250 mg/l) alittuivat selkeästi. Vuonna 2009 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 47

havaintopisteistä 8.07, RS106 ja PS9 otetuissa vesinäytteissä ei todettu öljyhiilivetyjä, PAH- tai PCB yhdisteitä. 5.6.4 Yhteenveto Takaharju Perttilä osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Takaharju Perttilä osa-alueella seurattiin vuonna 2009 pohjaveden pinnankorkeuksia 13 havaintopisteestä. Takaharjun vedenottamon alueella pohjaveden pinnankorkeudet vuonna 2009 olivat samalla tasolla kuin loppuvuodesta 2008. Loppuvuodesta 2009 pinnankorkeudet olivat laskusuunnassa vedenottamon, Rudus Betonituotteen ja Lehmijärven Romu ja Raudan alueella. Moottoritien kupeessa meluvallityömaan havaintopisteissä sen sijaan pinnankorkeudet jopa nousivat loppuvuotta kohti mentäessä. Pohjaveden laatu Alueella mitattiin vuonna 2009 pohjaveden laatua 10 havaintopisteestä. Rudus Betonituote Oy:n havaintoputken 4.07 pohjavesinäytteessä kromipitoisuus 71 µg/l ylitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen 50 µg/l. Elokuussa ja marraskuussa 2009 otetuissa pohjavesinäytteissä kromipitoisuudet olivat laskeneet selkeästi enimmäispitoisuuden alapuolelle. Marraskuussa 2009 tehdasalueen ulkopuolella olevassa havaintopisteessä oli lyijyä 22 µg/l, mikä ylitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen 10 µg/l. Rudus Betonituotteen Lohjan tehtaan alueen vesinäytteissä ei todettu öljyhiilivetyjä tai VOC yhdisteitä (liuottimia). Takaharjun vedenottamon vedessä ei havaittu toukokuussa 2009 kromia tai lyijyä. Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n havaintopisteestä Kaivo2 ja pohjavedestä LRR1 otetuissa näytteissä alumiini- ja rautapitoisuudet ylittivät talousvedelle annetut suositusarvot. Alueen pohjaveden ph oli 6,1 6,5 ja talousveden tavoitetaso (6,5 9,5) alittui havaintopisteessä LRR1 (touko- ja marraskuussa 2009) sekä havaintopisteessä Kaivo2 (marraskuussa 2009). Pohjaveden sinkkipitoisuudet olivat marraskuussa 2009 pienemmät kuin toukokuussa. Suurin Zn -pitoisuus 300 µg/l mitattiin havaintopisteestä LRR1 keväällä 2009, mutta loppuvuodesta samassa pisteessä oli enää 14 µg/l sinkkiä. Lyijyn laatuvaatimus 10 µg/l alittui kaikissa vuoden 2009 näytteissä, suurin lyijypitoisuus (8 µg/l) edellisvuoden tapaan oli havaintopisteessä Kaivo2. Pohjavesinäytteiden alhaisen ph:n vuoksi on mahdollista, että happamuus aiheuttaa metallien liukenemista maaperästä pohjaveteen. Vuonna 2009 otetuissa vesinäytteissä ei todettu öljyhiilivetyjä eikä VOC yhdisteitä, mutta havaintopisteessä LRR1 todettiin PAH yhdisteisiin kuuluvaa naftaleenia 0,06 µg/l toukokuussa 2009 ja havaintopisteessä Kaivo2 todettiin asenafteenia (0,01 µg/l) ja fluoreenia (<0,01 µg/l) pienet pitoisuudet marraskuussa 2009. Takaharjun vedenottamon vedessä ei todettu toukokuussa 2009 PAH -yhdisteitä. 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Skanska Infra Oy:n seurannassa olevien pohjavesiputkien veden laatunäytteet täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000). Vesinäytteissä ei todettu öljyhiilivetyjä, PAH- tai PCB yhdisteitä. Vedenottamon veden laatu Alueella seurattiin Takaharjun vedenottamon raakaveden laatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Takaharjun vedenottamon veden laatu täytti jokaisella tutkimuskerralla hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset, eikä vedessä todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC yhdisteet), kloorifenoleita, PAH -yhdisteitä tai torjunta-aineita. 5.7 Lehmijärvi 5.7.1 Yleistä Alueella sijaitsee Lehmijärven vedenottamo. Vuonna 2009 yhteistarkkailuun tuli mukaan Lohjan kaupungin ympäristöyksikön havaintoputki SK500, josta löytyy kuvaus ja tulokset kappaleesta 5.1.4.1. Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu. Merkittävimpiä riskejä pohjavedelle aiheuttavat huoltoasema- ja yritystoiminta, maa-ainestenotto ja tienpito. Alueella on yhteistarkkailun lisäksi Valtatie 1:n rakentamiseen, maa-ainesottoon sekä pilaantuneen maaperän kunnostukseen liittyvää pohjaveden tarkkailua. Alueella sijaitseva Partek Oy Ab oli mukana Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailussa vuonna 2005. Toiminta on loppunut alueella ja Uudenmaan ympäristökeskus antoi Partek Oy Ab:lle luvan lopettaa pohjavesitarkkailun (No YS 166/26.1.2006). 5.7.2 Vedenottamoiden seuranta 5.7.2.1 Lehmijärven vedenottamo Lehmijärven vedenottamo sijaitsee Salpausselän alarinteessä. Ottamon kohdalla on kallioruhje, joka on täyttynyt vettä johtavilla maalajeilla. Ottamon pohjoispuolella Kydönpellon alueella vettä johtavia maakerroksia peittävät savikerrokset ja pohjavesi on paineellista. Lehmijärven pohjukasta etelään suuntautuva kalliopainanne kerää pohjavettä Lehmijärven vedenottamolle laajalta alueelta, jonka katkaisevat kallioharjanteet koillisessa ja lounaassa. Salpausselän keskiselänteelle muodostuu maalajien virtausvastuksen vuoksi vedenjakaja, jolta pohjavettä virtaa myös muodostuman kaakkoisreunalle. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 49

Vedenottamon valuma-alueen pinta-ala on noin 1,9 km² ja sillä arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1700 m³/d (Kajander & Huuhko 2004). Lehmijärven vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 16.5.1990 päivättyyn lupaan 30/1990/1 ja 16.11.1993 päivättyyn lupaan 79/1993/2. Vuonna 2009 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 939 m³/vrk, mikä on noin 120 m³/vrk vähemmän kuin vuonna 2008. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Vedenottomäärät kuukausittain on esitetty liitteessä 3. Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos liitteen 5 mukaisesti. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta kolmesta pohjavesiputkesta (putket SK600, 13/89 ja 28/89). Havaintoputkien sijainti on esitetty Lehmijärven osa-alueen kartassa kuvassa 34 ja vuosien 2005-2009 korkeusmittaustulokset ovat kuvassa 35. Lehmijärven vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Toukokuussa 2009 vesinäytteestä tehtiin laajat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteessä 2. Kuva 34. Lehmijärven osa-alueen pohjaveden havaintopisteet 50 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

mmpy 63,00 62,50 Lehmijärven vedenottamo mmpy 73,00 72,50 Lehmijärven vedenottamo 62,00 72,00 61,50 61,00 60,50 60,00 elo.05 marras.05 helmi.06 elo.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 13/89 28/89 71,50 71,00 70,50 70,00 elo.05 marras.05 helmi.06 elo.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 SK600 Kuva 35. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2005 2009 Lehmijärven vedenottamolla Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset VOC määrityksen (liuotinanalyysi) mukaan vedessä oli pieni määrä (<0,5 µg/l) trikloorieteeniä. Talousvedelle annettu tetrakloorieteenin ja trikloorieteenin yhteispitoisuuden kemiallinen laatuvaatimus 10 µg/l alittui. Vedessä ei todettu torjunta-aineita, kloorifenoleita tai PAH -yhdisteitä. Toukokuussa 2009 ottamon vedessä oli kloridia 19 mg/l, mikä alittaa vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l. Veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000). 5.7.3 Yhteenveto Lehmijärven osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Lehmijärven osa-alueella seurattiin vuonna 2009 pohjaveden pinnankorkeuksia neljästä havaintopisteestä. Lehmijärven vedenottamon alueella pohjaveden pinnankorkeudet vuonna 2009 olivat noin puoli metriä korkeammalla tasolla kuin vuonna 2008. Loppuvuodesta 2009 pinnankorkeudet olivat yleisesti laskusuunnassa Lehmijärven osa-alueen seurantapisteissä. Pohjaveden laatu Alueella mitattiin vuonna 2009 pohjaveden laatua yhdestä havaintopisteestä (SK500). Lohjan ympäristöyksikön seurannassa olevan havaintopisteen SK500 veden kloridipitoisuus (180 mg/l) ylitti vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta laatusuositus 250 mg/l alittui. Kantatien 1125 läheisyys voi vaikuttaa pohjaveden kloridipitoisuuteen. Lehmijärven vedenottamon vedessä oli 19 mg/l kloridia. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 51

Vedenottamon veden laatu Alueella seurattiin Lehmijärven vedenottamon raakaveden laatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Toukokuussa 2009 tehdyn liuotinanalyysin (VOC yhdisteet) mukaan vedessä oli pieni määrä (<0,5 µg/l) trikloorieteeniä. Vuotta aikaisemmin ottamon vedessä ei todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC yhdisteet). Talousvedelle annettu tetrakloorieteenin ja trikloorieteenin yhteispitoisuuden kemiallinen laatuvaatimus 10 µg/l alittui. Lehmijärven vedenottamon veden laatu täytti jokaisella tutkimuskerralla hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset, eikä vedessä todettu kloorifenoleita, PAH -yhdisteitä tai torjunta-aineita. 5.8 Uusniitty Ratametsä 5.8.1 Yleistä Alueella sijaitsee Uusniityn vedenottamo. Toiminnanharjoittajista pohjaveden yhteistarkkailussa mukana ovat Cembrit Oy, Marttilan Betonirakennus Oy, Lemminkäinen Infra Oy ja Niska & Nyyssönen Oy. Suurimpia pohjaveden riskitekijöitä ovat teollisuus- ja yritystoiminta, tienpito sekä alueen halki kulkeva rautatie. 5.8.2 Vedenottamoiden seuranta 5.8.2.1 Uusniityn vedenottamo Uusniityn vedenottamo sijaitsee kallioylänteiden välissä olevassa pienessä painanteessa, johon kerääntyy ympäristöstä pohjavettä. Valuma-alueen pinta-ala on arvioitu varsin pieneksi, noin 0,3 km² ja sillä arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 250 m³/d (Kajander & Huuhko 2004). Vedenottamon pohjavedessä havaittiin syksyllä 2005 torjunta-aineisiin kuuluvaa atratsiinia. Ottamo ei ollut käytössä loppuvuoden 2005 ja elokuun 2008 välisenä aikana. Vuonna 2008 tehtyjen torjunta-aineanalyysien perusteella vedenottamo otettiin käyttöön loppuvuodesta 2008. Uusniityn vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden lupaan 52/1974. Vuonna 2009 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 222 m³/vrk. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Vedenottomäärät kuukausittain on esitetty liitteessä 3. Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos liitteen 5 mukaisesti. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta neljästä pohjavesiputkesta (putket 71, 72, 73 ja 74) neljä kertaa vuodessa. Havaintoputkien sijainti on esitetty Uusniitty - Ratametsän osaalueen kartassa kuvassa 36 ja vuosien 2005-2009 pinnankorkeudet on esitetty kuvassa 37. 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Kuva 36. Osa-alueen Uusniitty Ratametsä pohjaveden havaintopisteet Uusniityn vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Toukokuussa 2009 vesinäytteestä tehtiin laajat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteessä 2. mmpy 86,00 Uusniityn vedenottamo 85,00 84,00 83,00 82,00 81,00 71 72 73 74 80,00 elo.05 marras.05 helmi.06 elo.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 Kuva 37. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2005 2009 Uusniityn vedenottamolla Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 53

Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Toukokuussa 2009 tehdyn torjunta-aineanalyysin mukaan vedenottamon vesinäytteessä oli atratsiinia 0,22 µg/l, atratsiinin desetyylijohdannaista (DEA) 0,03 µg/l, desisopropyyliatratsiinia (DIA) 0,04 µg/l, desetyyli-desisopropyyliatratsiinia (DEDIA) <0,05 µg/l, simatsiinia 0,03 µg/l, tetrabutylatsiinia 0,03 µg/l ja tetrabutylatsiinin desetyylijohdannaista 0,007 µg/l. Torjunta-aineille asetettu talousveden kemiallinen laatuvaatimus yksittäisille yhdisteille on 0,10 µg/l, mikä ylittyi atratsiinin osalta. Torjunta-aineiden yhteispitoisuudelle annettu enimmäismäärä 0,50 µg/l kuitenkin alittui. Toukokuussa 2009 ottamon vedessä oli kloridia 48 mg/l, mikä ylittää vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta alittaa talousvedelle annetun laatusuosituksen 250 mg/l. Muilta osin veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000), eikä vedessä todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC yhdisteet), kloorifenoleita tai PAH -yhdisteitä. 5.8.3 Toiminnanharjoittajien seuranta 5.8.3.1 Cembrit Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Cembrit Oy:n kuitusementtilevytehdas ja pintakäsittelylaitos sijaitsevat Lohjanharjulla Muijalassa. Pintakäsittely-yksikkö aloitti toimintansa erillisessä tehdasrakennuksessa keväällä 2009. Alue on Lohjan yleiskaavassa teollisuus- ja varastoaluetta ja rakennuskaavassa teollisuusrakennusten korttelialuetta. Cembrit Oy:n Lohjan tehdas valmistaa ja pinnoittaa rakennuslevyjä kuitusementistä rakennusten ulko- ja sisäverhoukseen. Tuotannon raaka-aineena käytetään sementtiä, selluloosaa ja mineraalisia täyteaineita sekä pigmenttejä. Tehdas siirtyi prosessivesien osalta suljettuun kiertoon vuoden 2000 alussa. Prosessivedet johdetaan öljynerotusyksikköön, josta sekä öljy että vesi kierrätetään uudestaan prosessiin. Öljynerotusyksikkö tyhjennetään ja huolletaan säännöllisesti. Saniteettijätevedet johdetaan viemäriverkkoon. Piha-alueen sadevedet on viemäröity lähiojan kautta Ratametsän altaalle. Pohjaveden laadun riskitekijäkartoituksessa tehdas on sijoitettu riskikohteiden luokkaan A (Kajander & Huuhko 2004). Toiminnassa käytetään raaka-aineina mm. sementtiä, kalkkifilleriä, kiillettä, alumiinisilikaattia ja selluloosaa sekä erilaisia pigmenttejä. Lisäksi tehtaalla käsitellään tai varastoidaan pieniä määriä liuottimia ja voiteluöljyjä. Vuodesta 2006 lähtien laitos ei ole käyttänyt raskasta polttoöljyä tai nestekaasua. 54 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Uusniityn vedenottamo sijaitsee noin 300 m etäisyydellä tehdasalueelta etelään. Alueella esiintyy pohjois-koillinen etelä-lounas suuntainen kallioselänne, joka ohjaa tehdasalueen läntisen osan pohjaveden virtauksen kohti Uusniityn vedenottamoa. Pohjavedenpinnan noustessa virtaus voi ohjautua myös kaakkoon. Tehdasalueen maaperä on kallioista ja kallionpinnan vaihtelut ovat jyrkkiä. Maakerrosten paksuus alueella vaihtelee noin 8 metristä lähes 30 metriin. Maaperä koostuu pääasiassa lajittuneista hiekka ja sorakerroksista. Pohjavedenpinta on tehdasalueella 8 14 m syvyydellä maanpinnasta. (Kivimäki 2009) Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Cembrit Oy:n tarkkailu vuonna 2009 perustui Lohjan ympäristölautakunnan 7.3.2002 päivättyyn ympäristölupapäätökseen Dnro 370/67/678/01. Vuonna 2009 Lohjan ympäristölautakunta antoi ympäristölupapäätöksen 10, Dnro 300/67/678/2008 päivätty 11.2.2009. Uudessa päätöksessä edellytettiin mm. yhteenvetoraportin tekemistä alueen maaperä- ja pohjavesiselvityksistä. Yhteenveto tehtiin syksyllä 2009 (Kivimäki 2009). Lisäksi edellytettiin nykyisen pohjavesitarkkailuohjelman uudistamista, mikä toteutuu vuoden 2010 alkupuolella. Vuonna 2009 tehtaan toiminta-alueella tarkkailtiin kahta pohjavesiputkea (MIN A ja MIN C) kaksi kertaa vuodessa, touko- ja marraskuussa. Lisäksi otettiin vesinäyte Uusniityn vedenottamon kaivosta, sillä tarkkailuohjelman mukainen pohjavesiputki (73), jota tulisi seurata kolmen vuoden välein, ei soveltunut näytteenottoon. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat sähkönjohtavuus, ph, alkaliteetti, kokonaiskovuus, sulfaatti, kloridi, hapettuvuus (COD Mn ), kalium, kalsium, natrium, mangaani, rauta, öljyhiilivedyt ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (liuottimet). Havaintopaikkojen sijainti on esitetty Uusniitty - Ratametsän osa-alueen kartassa kuvassa 36. Tulokset Pohjaveden pinnankorkeudet ovat kuvassa 38 ja vedenlaatutuloksia on esitetty kuvissa 39 44 sekä taulukossa 9. Pohjavesinäytteet Cembrit Oy:n havaintoputkista otettiin toukokuussa ja marraskuussa 2009. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 55

mmpy 85,00 84,50 84,00 83,50 83,00 82,50 82,00 Pinnankorkeudet, Cembrit Oy MinA MinC touko.03 marras.03 touko.04 marras.04 touko.05 marras.05 Kuva 38. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2003 2009 Cembrit Oy:n alueella 7,5 7,4 7,3 7,2 7,1 7,0 6,9 6,8 6,7 6,6 6,5 ph MIN A MIN C ms/m 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Sähkönjohtokyky MIN A MIN C Kuva 39. Pohjaveden ph ja sähkönjohtavuus vuosina 2006 2009 Cembrit Oy:n alueella mmol/l 2,5 Kokonaiskovuus mmol/l 2,5 Alkaliteetti 2,0 2,0 1,5 MIN A 1,5 MIN A 1,0 MIN C 1,0 MIN C 0,5 0,5 0,0 0,0 Kuva 40. Pohjaveden kokonaiskovuus ja alkaliteetti vuosina 2006 2009 Cembrit Oy:n alueella 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

mg/l 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Rauta MIN A MIN C µg/l 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Mangaani MIN A MIN C Kuva 41. Pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet vuosina 2006 2009 Cembrit Oy:n alueella mg/l Natrium mg/l Kloridi 60 120 50 100 40 80 30 MIN A 60 MIN A 20 MIN C 40 MIN C 10 20 0 0 Kuva 42. Pohjaveden natrium- ja kloridipitoisuudet vuosina 2006 2009 Cembrit Oy:n alueella mg/l 70 Kalsium mg/l 4 Kalium 60 50 3 40 30 20 10 MIN A MIN C 2 1 MIN A MIN C 0 0 Kuva 43. Pohjaveden kalsium- ja kaliumpitoisuudet vuosina 2006 2009 Cembrit Oy:n alueella Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 57

mg/l 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Sulfaatti MIN A MIN C mg O₂/l 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 CODMn MIN A MIN C Kuva 44. Pohjaveden sulfaattipitoisuudet ja hapettuvuusarvot vuosina 2006 2009 Cembrit Oy:n alueella Taulukko 9. Cembrit Oy:n havaintopisteiden MIN A ja MIN C sekä Uusniityn vedenottokaivon öljyhiilivetyjen ja VOC yhdisteiden määritykset vuonna 2009 Öljyhiilivedyt, µg/l VOC-yhdisteet Cembrit Oy touko 09 marras 09 touko 09 marras 09 MINA pohjavesi <50 <50 ei todettu ei todettu tetrakloorieteeni <0,5 µg/l tetrakloorieteeni 0,5 µg/l MINC pohjavesi <50 <50 Uusniityn vedenottamon kaivo <50 ei todettu Vuonna 2009 pohjaveden rautapitoisuudet ylittivät talousvedelle asetetun laatusuosituksen 200 µg/l keväällä havaintopisteissä MIN A (570 µg/l), MIN C (210 µg/l) ja syksyllä vedenottamon kaivosta otetussa näytteessä (350 µg/l). Cembritin alueen pohjaveden kloridipitoisuudet olivat melko korkeat sekä toukokuussa (46 110 mg/l) että marraskuussa (58 81 mg/l). Kloridipitoisuudet ylittivät vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta laatusuositus 250 mg/l alittui. Toukokuussa 2009 vedenottamon raakaveden Cl -pitoisuus oli 48 mg/l. Alueella käytetty tiesuola on todennäköisesti nostanut pohjaveden kloridipitoisuuksia. Cembrit Oy:n havaintopisteissä MIN A ja MIN C ovat hapettuvuusarvot (COD Mn ) olleet usean vuoden ajan matalat, mutta toukokuussa 2009 määritettiin havaintoputkesta MIN C otetusta näytteestä hapettuvuus 8,8 mgo 2 /l ja laatusuositus 5 mgo 2 /l ylittyi. Marraskuussa 2009 COD Mn oli laskenut arvoon 1,2 mgo 2 /l. Havaintoputken läheisyydessä on vuoden 2008 loppupuolella suoritettu kaivutöitä, joiden seurauksena on mahdollisesti päässyt orgaanista ainesta kulkeutumaan pohjaveteen (Kivimäki 2009). Marraskuussa 2009 havaintopisteen MIN A sulfaattipitoisuus 140 mg/l oli moninkertainen toukokuun pitoisuuteen (20 mg/l) verrattuna, mutta laatusuositus 250 mg/l alittui. Kalsium- ja natriumpitoisuudet olivat nousseet noin kaksinkertaisiksi verrattuna toukokuun 2009 näytteeseen. 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Havaintopisteessä MIN C todettiin keväällä ja syksyllä pienet pitoisuudet tetrakloorieteeniä (<0,5 µg/l ja 0,5 µg/l). Talousvedelle annettua enimmäispitoisuutta (10 µg/l tri- ja tetrakloorieteenin yhteispitoisuus) ei ylitetty. Samasta pisteestä on todettu useiden vuosien ajan tetrakloorieteeniä, joka on todennäköisesti peräisin entiseltä korjaamolta ja trukkien pesupaikalta. Yhdistettä on käytetty 1970 luvulle saakka teollisuuden rasvanpoistoaineena. Vuonna 2009 Cembrit Oy:n seurannassa olevissa pohjavesiputkissa ei todettu öljyhiilivetyjä. 5.8.3.2 Marttilan Betonirakennus Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Marttilan Betonirakennus Oy:n betoniasema sijaitsee Lohjanharjulla Muijalassa. Alue on Lohjan yleiskaavassa teollisuus- ja varastoaluetta. Yritys on erikoistunut valmisbetonin tuotantoon. Valmistusprosessissa kiviaines, sidosaineet, vesi ja lisäaineet sekoitetaan betonimassaksi, joka lastataan kuljetusautoon ja kuljetetaan työkohteeseen. Betonimyllyn ja kaluston pesusta syntyvät jätevedet kierrätetään takaisin pesuvedeksi. Uuden sosiaalitilan jätevedet johdetaan viemäriverkostoon, vanha sosiaalitila ja siihen liittynyt umpisäiliö putkistoineen on poistettu kiinteistöltä heinäkuussa 2008. Pohjaveden laadun riskitekijäkartoituksessa tehdas on sijoitettu riskikohteiden luokkaan B. Riskitoiminnaksi on nimetty betonin valmistus ja toiminnan indikaattoriaineiksi betonin lisäaineet, mineraaliöljy ja rasvat (Kajander & Huuhko 2004). Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Maaperä on kallioista ja kallion päällä on karkeita maalajeja, soraa ja hiekkaa. Betoniasema sijaitsee noin 300 m etäisyydellä Uusniityn vedenottamosta koilliseen, vedenottamon arvioidun valuma-alueen raja-alueella. Uusimman arvion mukaan kalliokynnys kulkee Marttilan Betonirakennuksen alueen halki, joten puolet alueesta sijaitsisi vedenottamon valuma-alueella. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Marttilan Betonirakennus Oy:n tarkkailu perustuu Lohjan ympäristölautakunnan 12.6.2003 päivättyyn ympäristölupapäätökseen Dnro 185/67.678/2003. Lohjan kaupungin ympäristöyksikölle on jätetty kesäkuussa 2008 hakemus toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi. Betoniaseman toiminta-alueella on tarkkailtu kolmea pohjavesiputkea (PM1, PM2 ja PM3) kaksi kertaa vuodessa, touko- ja marraskuussa. Havaintoputkesta PM1 ei ole saatu edustavaa näytettä vuoden 2004 jälkeen. Betoniaseman itäpuolelle valuvia vesiä seurataan ojaan purkavan putken päästä otettavin pintavesinäyttein (havaintopiste PintaveA). Pohjavesiseurantaan otettiin mukaan syyskuussa 2008 asennettu havaintoputki 6.08. Pohjavesiputki PM3 on nimetty LEMA3:ksi vuoden 2009 alusta lähtien tietojärjestelmien yhtenäistämisen takia. Lemminkäisen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 59

asfalttiaseman seurannassa oleva havaintoputki LEMA3 on sama putki kuin Marttilan Betonirakennus Oy:n havaintoputki PM3. Vedenlaatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat lämpötila, väriluku, sameus, sähkönjohtavuus, ph, sulfaatti, kadmium, kromi, lyijy, lämpökestoiset koliformiset bakteerit, öljyhiilivedyt ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC yhdisteet, liuottimet). Havaintopaikkojen sijainti on esitetty Uusniitty - Ratametsän osa-alueen kartassa kuvassa 36. Marttilan Betonirakennus Oy:n Lohjan betoniaseman pohjavesitarkkailusta vuosina 2003 2008 on tehty yhteenveto vuonna 2009 (Nummela K, 2009). Tulokset Pohjaveden pinnankorkeudet ovat kuvassa 45 ja vedenlaatutuloksia on esitetty kuvissa 46 ja 47 sekä taulukoissa 10 ja 11. Pohjavesinäytteet Marttilan Betonirakennus Oy:n havaintoputkista otettiin toukokuussa ja marraskuussa 2009. mmpy 84,0 Pinnankorkeudet, Marttilan Betonirakennus 83,5 83,0 82,5 82,0 PM2 LEMA3 6.08 81,5 touko.04 marras.04 touko.05 marras.05 Kuva 45. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2004 2009 Marttilan Betonirakennus Oy:n alueella 60 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

9,5 ph ms/m 120 Sähkönjohtokyky 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 PM2 LEMA3 6.08 100 80 60 40 20 PM2 LEMA3 6.08 6,5 0 touko.04 marras.04 touko.05 marras.05 touko.04 marras.04 touko.05 marras.05 Kuva 46. Pohjaveden ph ja sähkönjohtavuus vuosina 2004 2009 Marttilan Betonirakennus Oy:n alueella µg/l 100 80 60 40 20 0 Kromi PM2 LEMA3 6.08 mg/l 350 300 250 200 150 100 50 0 Sulfaatti PM2 LEMA3 6.08 laatuvaatimus laatusuositus touko.04 marras.04 touko.05 marras.05 touko.04 marras.04 touko.05 marras.05 Kuva 47. Pohjaveden kromi- ja sulfaattipitoisuudet vuosina 2004 2009 Marttilan Betonirakennus Oy:n alueella Taulukko 10. Marttilan Betonirakennus Oy:n havaintopisteiden PM2, LemA3 ja 6.08 metallipitoisuuksia vuonna 2009 Marttilan Kadmium Cd, µg/l Lyijy Pb, µg/l Betonirakennus Oy touko 09 marras 09 touko 09 marras 09 PM2 pohjavesi 0,073 0,10 <0,5 <1,0 LemA3 pohjavesi <0,05 <0,2 <0,5 <1,0 6.08 pohjavesi <0,05 <0,2 <0,5 <1,0 Laatuvaatimus 5 µg/l 10 µg/l Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 61

Taulukko 11. Marttilan Betonirakennus Oy:n havaintopisteiden PM2, LemA3 ja 6.08 öljyhiilivetyjen ja VOC yhdisteiden määritykset vuonna 2009 Mar lan Betonirakennus Oy Öljyhiilivedyt, µg/l VOC-yhdisteet touko 09 marras 09 touko 09 marras 09 PM2 pohjavesi <50 <50 ei tode u ei tode u LemA3 pohjavesi <50 <50 ei tode u ei tode u 6.08 pohjavesi <50 <50 ei tode u ei tode u Vuonna 2009 betoniaseman alueella pohjaveden sulfaattipitoisuudet olivat melko korkeat. Sulfaattia oli havaintopisteessä PM2: 230 240 mg/l, havaintopisteessä LemA3: 240 250 mg/l ja havaintopisteessä 6.08: 100 130 mg/l. Mitatut pitoisuudet ylittävät vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun pitoisuuden 150 mg/l pisteissä PM2 ja LemA3. Mitatut sulfaattipitoisuudet ovat lähellä talousveden enimmäispitoisuutta 250 mg/l. Pohjaveden sulfaattipitoisuudet ovat kohonneet Uusniityn alueella vuoden 2007 jälkeen paikoin muidenkin toimijoiden seurantapisteissä, eikä syytä pitoisuuksien nousuun ole selvitetty. Alueella vuonna 2007 2008 määritetyt korkeat kromipitoisuudet laskivat jo vuoden 2008 aikana alle 20 µg/l. Vuonna 2009 mitatut Cr pitoisuudet olivat <1 10 µg/l ja kaikissa havaintopisteissä marraskuun pitoisuudet (<1 5 µg/l) olivat alhaisemmat kuin toukokuussa mitatut (2,2 10 µg/l). Pohjaveden kromin taustapitoisuus on 0,2 0,6 µg/l ja talousveden kemiallinen laatuvaatimus (enimmäispitoisuus) kromille on 50 µg/l. Betoniaseman alueen pohjavedestä määritetyt lyijy- ja kadmiumpitoisuudet vuonna 2009 olivat matalia ja pääosin pitoisuudet jäivät menetelmien määritysrajojen alapuolelle. Vuonna 2009 betoniaseman pohjavesiseurannassa ei todettu öljyhiilivetyjä eikä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC yhdisteet). 5.8.3.3 Lemminkäinen Infra Oy, Muijalan asfalttiasema Toiminnan ja riskien kuvaus Lemminkäinen Infra Oy:n Lohjan asfalttiasema ja kierrätysasfaltin murskaamo sijaitsevat Lohjanharjulla Muijalassa. Alueella on ollut myös louheen murskausta sekä louhintatoimintaa. Toiminta-alue on Lohjan yleiskaavassa teollisuus- ja varastoaluetta. Pohjaveden laadun riskitekijäkartoituksessa toiminta-alue on sijoitettu riskikohteiden luokkaan D. Riskitoiminnaksi on nimetty louhinta, murskaus ja asfalttiasema. Toiminnan indikaattoriaineita ovat mineraaliöljyt, TOC, As, Zn, V, Cu, fenolit, syanidit, PAH, öljyt ja rasvat (Kajander & Huuhko 2004). 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Uusniityn vedenottamo sijaitsee noin 400 m etäisyydellä lounaassa Lemminkäisen asfalttiaseman alueesta. Kalliokiviaineksen louhinta- ja murskausalue sijaitsi pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella kalliomäellä. Asfalttiasema ei sijaitse pohjaveden muodostumisalueella eikä vedenottamon valuma-alueella. Pohjaveden virtaussuunta on todennäköisesti kaakkoon. Maaperä on kallioista ja kallion päällä on karkeita maalajeja, soraa ja hiekkaa. Asfalttiaseman alueella maaperä on vettä heikosti läpäisevää. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Lemminkäisen maa-ainesaseman pohjavesitarkkailu perustui vuonna 2009 Lohjan ympäristölautakunnan 7.2.2002 päivättyyn ympäristölupapäätökseen Dnro 97/67/678/01 (kiviaineksen louhinta ja murskaus) ja 18.9.1997 päivättyyn maa-aineksenottamispäätökseen 186 ja Uudenmaan ympäristökeskuksen 26.10.2007 päivättyyn ympäristölupapäätökseen Dnro UUS-2007-Y-151-111 No YS 1395 (asfalttiaseman toiminta). Pohjavesiputket LEMA1 ja LEMA2 toimivat huonosti, eikä niistä ole saatu edustavaa näytettä vuoden 2003 huhtikuun jälkeen. Pinnankorkeusseurannassa nämä putket olivat vuoden 2008 heinäkuulle saakka, jolloin Uudenmaan ympäristökeskus antoi luvan (11.7.2008, UUS-2007-Y-152-121, YS 949) lopettaa myös pinnankorkeusseurannan putkista LEMA1 ja LEMA2. Asfalttiaseman ja kierrätysasfaltin murskaamon toimintojen olennaiseen muutokseen ja louheen murskaamistoimintaan on haettu uutta ympäristölupaa ja Etelä-Suomen Aluehallintavirasto on antanut päätöksen 19.2.2010 nro 1/2010/2 Dnro ESAVI/101/04.08/2010, jonka mukaisesti pohjavesitarkkailu jatkuu vuonna 2010. Laitoksen toiminta-alueella tarkkaillaan kolmea pohjavesiputkea ja yhtä kaivoa (LEMA3, LEMA4, LEMA5 ja Arvolan KAIVO) mittaamalla veden korkeus neljä kertaa vuodessa ja veden laatu kaksi kertaa vuodessa touko- ja marraskuussa. Lisäksi seurataan kerran vuodessa alueen hulevesiä öljynerotuksen jälkeen (havaintopiste LemHule). Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, väriluku, sameus, sähkönjohtavuus, ph, alkaliteetti, kokonaiskovuus, kloridi, mangaani, rauta, hapettuvuus (COD Mn ), nitriittityppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, E.coli, öljyhiilivedyt ja VOC yhdisteet (liuottimet). Havaintoputki LemA3 on sama putki kuin Marttilan Betonirakennus Oy:n putki PM3. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty Uusniitty - Ratametsän osa-alueen kartassa kuvassa 36. Lemminkäinen Infra Oy:n Lohjan louhinta- ja murskausalueen pohjavesitarkkailusta vuosilta 2001 2008 on tehty yhteenveto vuonna 2009 (Nummela K, 2009). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 63

Tulokset Pohjaveden pinnankorkeudet ovat kuvassa 40 ja vedenlaatutuloksia on esitetty kuvissa 48-53 sekä taulukossa 12. Pohjavesinäytteet Lemminkäinen Infra Oy:n havaintoputkista otettiin toukokuussa ja marraskuussa 2009. Uusintanäyte havaintopisteestä LemA5 otettiin heinäkuussa 2009. mmpy Pinnankorkeudet, Lemminkäinen Infra Oy mmpy Pinnankorkeudet, Lemminkäinen Infra Oy 85,00 84,00 83,00 82,00 81,00 80,00 79,00 78,00 LemA3 78,00 77,00 76,00 75,00 74,00 73,00 72,00 71,00 LemA4 LemA5 elo.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 elo.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 Kuva 48. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2006 2009 Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman alueella ph ms/m Sähkönjohtokyky 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola touko.05 marras.05 touko.05 marras.05 Kuva 49. Pohjaveden ph ja sähkönjohtavuus vuosina 2005 2009 Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman alueella mmol/l Kokonaiskovuus mmol/l Alkaliteetti 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola touko.05 marras.05 touko.05 marras.05 Kuva 50. Pohjaveden kokonaiskovuus ja alkaliteetti vuosina 2005 2009 Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman alueella 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

mg/l Nitraattityppi µg/l Ammoniumtyppi 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola laatuvaatimus 70 60 50 40 30 20 10 0 LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola touko.05 marras.05 touko.05 marras.05 Kuva 51. Pohjaveden nitraatti- ja ammoniumtyppipitoisuudet vuosina 2005 2009 Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman alueella 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 mg/l 1,5-3,9 mg/l Rauta LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola µg/l 700 600 500 400 300 200 100 0 Mangaani LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola touko.05 marras.05 touko.05 marras.05 Kuva 52. Pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet vuosina 2005 2009 Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman alueella mg/l 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kloridi LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola mg O2/l 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 CODMn LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola touko.05 marras.05 touko.05 marras.05 Kuva 53. Pohjaveden kloridipitoisuudet ja hapettuvuusarvot vuosina 2005 2009 Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman alueella Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 65

Taulukko 12. Lemminkäinen Infra Oy:n havaintopisteiden LemA3, LemA4, LemA5 ja Arvolan kaivon öljyhiilivetyjen ja VOC yhdisteiden määritykset vuonna 2009 Lemminkäinen Infra Oy, asfal asema Öljyhiilivedyt, µg/l VOC-yhdisteet touko 09 marras 09 touko 09 marras 09 LemA3 pohjavesi <50 <50 ei tode u ei tode u LemA4 pohjavesi <50 <50 ei tode u ei tode u LemA5 pohjavesi <50 <50 ei tode u ei tode u Arvolan porakaivo <50 <50 ei tode u ei tode u Vuonna 2009 havaintopisteen LemA5 ph-arvot olivat 5,8 5,9, mikä alittaa talousveden tavoitetason (6,5 9,5). Pohjavesi on ollut hapanta useiden vuosien ajan pisteessä LemA5. Muissa seurannassa mukana olevissa havaintopisteissä pohjaveden ph oli talousvesiasetuksen mukaista. Kloridipitoisuudet olivat vuonna 2009 suurimmat havaintoputken LemA5 vedessä (40-70 mg/l) ja pitoisuudet ylittivät vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta laatusuositus 250 mg/l alittui. Arvolan kaivosta mitatut Cl pitoisuudet olivat 26 mg/l, muiden havaintopisteiden (LemA3 ja LemA4) Cl pitoisuudet olivat 6,5 22 mg/l. Kohonneet kloridipitoisuudet vaikuttavat osaltaan kohonneisiin sähkönjohtokykyarvoihin (61 100 ms/m). Talousvedelle annettu enimmäisarvo on sähkönjohtavuudelle 250 ms/m ja talousvettä voidaan pitää hyvänä, jos sähkönjohtavuus alittaa 40 ms/m. Vuonna 2009 pohjaveden rautapitoisuudet alittivat talousvedelle asetetun laatusuosituksen 200 µg/l kaikilla mittauskerroilla, mutta pohjaveden mangaanipitoisuus ylitti laatusuosituksen 50 µg/l toukokuussa havaintopisteessä LemA4 (390 µg/l) ja marraskuussa pisteissä LemA4 (620 µg/l) sekä LemA5 (55 µg/l). Metallimääritykset on tehty suodattamattomista näytteistä, näytteet eivät olleet sameita. Marraskuussa havaintopisteen LemA5 hapettuvuus oli 6,3 mgo₂/l ja laatusuositus 5,0 mgo₂/l ylittyi lievästi. Kokonaiskovuus ja alkaliteetti ovat nousseet alueen pohjaveden havaintopisteissä viime vuosien aikana. Vuonna 2009 pohjaveden kokonaiskovuudet olivat 2,4 4,1 mmol/l, kun Arvolan kaivossa kovuudet olivat 0,43 0,51 mmol/l. Kokonaiskovuus kuvaa veteen liuennutta magnesiumia ja kalsiumia. Hyvässä vedessä kovuus on 0,5 1,0 mmol/l, jolloin puhutaan pehmeästä vedestä. Seurannassa mukana olevien havaintoputkien ja kaivon alkaliteetti oli 0,54 2,7 mmol/l. Alkaliteetti kuvaa veden puskurikykyä happoja vastaan. Hyvän veden alkaliteettiarvona pidetään yli 1,5 mmol/l, mutta Suomessa vesien alkaliteetti on tyypillisesti alle 0,5 mmol/l. Toukokuussa 2009 asfalttiaseman pohjaveden nitraatti- ja nitraattitypen pitoisuudet ylittivät talousveden laatuvaatimukset (NO₃: 50 mg/l ja NO₃-N: 11 mg/l) havaintopisteessä LemA5. Pohjavedestä mitattiin 74 mg/l nitraattia ja 16 mg/l nitraattityppeä. Muissa seurantapisteissä ei havaittu typpiyhdisteiden pitoisuuksien nousua. Uusintanäytteessä heinäkuussa 2009 nitraattia 66 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

mitattiin 45 mg/l ja nitraattityppeä 9,8 mg/l. Marraskuun näytteessä pitoisuudet olivat laskeneet hieman: nitraattia oli 39 mg/l ja nitraattityppeä 8,5 mg/l. Typpiyhdisteitä voi kulkeutua pohjaveteen maataloudesta, jätevesistä tai räjähdysaineista. Vuonna 2009 asfalttiaseman pohjavesiseurannassa ei todettu E.coli bakteereja, öljyhiilivetyjä eikä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC yhdisteet). 5.8.3.4 Niska & Nyyssönen Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Niska & Nyyssönen Oy:n maankaatopaikka sekä kantojen ja risujen käsittelyalue sijaitsee Lohjalla Nummenkylässä. Alue on entinen Partekin Muijalan tehtaan jätevesiallas. Jätevesien johtaminen altaaseen on lopetettu vuonna 2000 ja Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt alueen kunnostustyön loppuraportin syksyllä 2002. Ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta alueella on aloitettu syksyllä 2005. Niska & Nyyssönen Oy:n suunnitelmissa on täyttää Ratametsän allas rakennustoiminnasta tulevilla puhtailla ylijäämämailla. Täyttämisen jälkeen muodostuvalle, pinta-alaltaan noin 5 hehtaarin kentälle rakennetaan varasto- ja varikkohalli ja varataan alueita erilaisten rakennusmateriaalien, kuten puutavaran, valumuottien, teräsbetonipaalujen ym. varastointiin sekä kanto- ja risujätteiden varastointiin ja haketukseen. Niska & Nyyssönen Oy:n toiminta ei ollut mukana Lohjanharjun pohjavesialueen riskikartoituksessa, mutta Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaan pohjaveden pilaantumisvaaraa ei ole, kun alueelle sijoitetaan vain puhtaita puu-, maa- ja kiviaineksia. Toiminnan pohjavesivaikutuksien arvioidaan kohdistuvan pelkästään toiminta-alueelle. (Uudenmaan ympäristökeskus, ympäristölupapäätös 28.4.2003). Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Ratametsän maankaatopaikka sijaitsee osittain Lohjanharjun pohjavesialueella 0142851 B, noin 200 metrin päässä Uusniityn pohjavedenottamosta itään. Pohjaveden päävirtaus Muijalan alueella on Lohjanharjun suuntainen koillisesta lounaaseen. Nummenkylän kohdalla virtausta on koilliseen Iso-Myllylammen suuntaan. Alueen maasto on kallioista ja kallion päällä on karkeita maalajeja. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Niska & Nyyssönen Oy:n pohjavesitarkkailu vuonna 2009 perustui Uudenmaan ympäristökeskuksen 26.10.2006 päivättyyn ympäristölupapäätökseen Dnro UUS-2006-Y-83-111, No YS 1545 (kaatopaikan uudelleen sulkeminen) sekä 28.4.2003 päivättyyn päätökseen Dnro UUS- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 67

2002-Y-404-111, No YS 463 (maankaatopaikka). Ratametsän maankaatopaikkatoiminta on saanut uuden ympäristöluvan 6.3.2009 Dnro UUS-2008-Y-193-111 No YS 236, mutta koska luvasta on valitettu, noudatettiin pohjavesitarkkailussa vanhaa päätöstä. Maankaatopaikan vaikutusalueella tarkkailtiin vuonna 2009 marraskuussa pohjavesiputkea P1_nnoy ja pintavesipistettä SV1. Kaatopaikan sulkemistoimintaan liittyvässä seurannassa tarkkailtiin touko- ja marraskuussa pohjaveden havaintopistettä 76 ja pintavesipistettä SV2. Pohjaveden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Pohjavedestä seurattavat vedenlaatutekijät olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, väriluku, sameus, sähkönjohtavuus, ph, kokonaiskovuus, alkaliteetti, happi, kloridi, hapettuvuus (COD Mn ), ammoniumtyppi, mangaani, rauta ja AOX sekä öljyhiilivedyt, kromi, lyijy ja sinkki. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty Uusniitty - Ratametsän osa-alueen kartassa kuvassa 36. Tulokset Pohjaveden pinnankorkeudet havaintopisteestä P1_nnoy ovat kuvassa 54, havaintoputkessa 76 pohjavesi nousi putken pään korkeudelle, kunnes putkea jatkettiin toukokuussa 2009. Jatketun putken pään korkeusasemaa ei ole vaaittu. Vedenlaatutuloksia on esitetty kuvissa 55-58 sekä taulukoissa 13 ja 14. Pohjavesinäytteet Niska & Nyyssönen Oy:n havaintoputkista otettiin toukokuussa ja marraskuussa 2009. mmpy 57,0 Pinnankorkeudet, Niska & Nyyssönen 56,5 56,0 55,5 P1_nnoy 55,0 54,5 Kuva 54. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2007 2009 havaintopisteessä P1_nnoy 68 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

7,5 ph ms/m 60 Sähkönjohtokyky 7,3 7,1 6,9 6,7 76 P1_nnoy 50 40 30 20 10 76 P1_nnoy 6,5 0 Kuva 55. Pohjaveden ph ja sähkönjohtavuus vuosina 2006 2009 Niska & Nyyssönen Oy:n alueella mmol/l 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kokonaiskovuus 76 P1_nnoy mmol/l 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Alkaliteetti 76 P1_nnoy Kuva 56. Pohjaveden kokonaiskovuus ja alkaliteetti vuosina 2006 2009 Niska & Nyyssönen Oy:n alueella mg/l 35 30 25 20 15 10 5 0 Kloridi 76 P1_nnoy µg/l 300 250 200 150 100 50 0 Ammoniumtyppi 76 P1_nnoy Kuva 57. Pohjaveden kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuudet vuosina 2006 2009 Niska & Nyyssönen Oy:n alueella Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 69

mg/l 120 100 80 60 40 20 0 Rauta 76 P1_nnoy µg/l 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Mangaani 76 P1_nnoy Kuva 58. Pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet vuosina 2006 2009 Niska & Nyyssönen Oy:n alueella Taulukko 13. Niska & Nyyssönen Oy:n havaintopisteen P1_nnoy metallipitoisuuksia vuonna 2009 Kromi Cr, µg/l Sinkki Zn, µg/l Lyijy Pb, µg/l Niska & Nyyssönen Oy touko 09 marras 09 touko 09 marras 09 touko 09 marras 09 P1_nnoy pohjavesi 1 220 <1,0 Laatuvaatimus 50 µg/l 10 µg/l Taulukko 14. Niska & Nyyssönen Oy:n havaintopisteiden P1_nnoy ja 76 öljyhiilivetyjen ja AOX yhdisteiden määritykset vuonna 2009 Öljyhiilivedyt, µg/l AOX-yhdisteet, µg/l Niska & Nyyssönen Oy touko 09 marras 09 touko 09 marras 09 76 pohjavesi 44 43 P1_nnoy pohjavesi <50 Maankaatopaikan ja suljettavan kaatopaikan alueella pohjavesinäytteiden rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat suuret vuonna 2009 kuten vuotta aiemminkin. Näytteet olivat huuhtelupumppauksesta huolimatta hyvin sameita (42 160 FNU) ja pohjaveden happipitoisuudet olivat matalia (0,6 2,2 mg/l). Metallimääritykset tehtiin suodattamattomista näytteistä. Havaintopisteessä 76 oli rautaa 3,2 16 mg/l ja pisteessä P1_nnoy 38 mg/l, kun laatusuositus talousvedelle on 0,200 mg/l. Havaintopisteestä 76 määritetyt mangaanipitoisuudet olivat 250 410 µg/l, joten laatusuositus 50 µg/l ylittyi. Havaintoputken 76 vesinäytteiden hapettuvuus oli myös melko korkea vuonna 2009: 7,1 9,6 mgo₂/l, mikä ylittää laatusuosituksen 5,0 mgo₂/l. Havaintopisteen P1_nnoy hapettuvuus oli <1 mgo₂/l. Havaintopisteen 76 ammoniumtypen pitoisuus toukokuussa 2009 oli 0,180 mg/l ja marraskuus- 70 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

sa 0,023 mg/l, ammoniumtypen enimmäismäärä talousvedessä on 0,400 mg/l (laatusuositus). Kloridipitoisuus pisteessä 76 oli 10 22 mg/l ja pisteessä P1_nnoy vain 5,8 mg/l. Pohjavedestä määritetyt kromi-, ja lyijypitoisuudet olivat pieniä. Näytteestä P1_nnoy marraskuussa määritetty sinkkipitoisuus 220 µg/l oli melko korkea. Havaintopisteen P1_nnoy vedessä ei vuonna 2009 todettu öljyhiilivetyjä, mutta havaintopisteen 76 AOX -pitoisuudet olivat 43 44 µg/l, mikä viittaa orgaanisten halogeeniyhdisteiden (esim kloori- ja bromiyhdisteet) esiintymiseen pohjavedessä. Vuonna 2009 mitatut AOX pitoisuudet olivat lähes kaksinkertaiset vuotta aiemmin määritettyihin pitoisuuksiin. 5.8.4 Yhteenveto Uusniitty Ratametsä osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Uusniitty Ratametsä osa-alueella seurattiin vuonna 2009 pohjaveden pinnankorkeuksia 13 havaintopisteestä. Uusniityn vedenottamon alueella pohjaveden pinnankorkeudet vuonna 2009 jatkoivat vuonna 2008 alkanutta laskusuuntaa. Vuoden aikana pinnantasot laskivat jopa metrin alaspäin. Kauempana vedenottamosta lähes kaikissa seurantapisteissä pinnankorkeudet olivat laskusuunnassa vuonna 2009. Ainoastaan Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman havaintopisteissä LemA4 ja LemA5 pinnankorkeudet nousivat loppuvuotta kohti mentäessä. Pohjaveden laatu Alueella mitattiin vuonna 2009 pohjaveden laatua 12 havaintopisteestä. Pohjaveden rautapitoisuudet ylittivät talousvedelle asetetun laatusuosituksen 200 µg/l Cembrit Oy:n alueella ja Niska & Nyyssönen Oy:n maankaatopaikan alueella. Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman alueella taas mangaanipitoisuudet ylittivät laatusuosituksen 50 µg/l. Muiden määritettyjen metallien (Cd, Cr, Pb) pitoisuudet alueen pohjavedessä olivat matalia, paitsi Niska & Nyyssösen näytteestä P1_nnoy marraskuussa 2009 määritetty sinkkipitoisuus 220 µg/l oli melko korkea. Alueen pohjaveden kloridipitoisuudet olivat melko korkeat: Cembritin tehdasalueella 46 110 mg/l, Lemminkäisen asfalttiasemalla 6,5 70 mg/l ja Niska & Nyyssösen maankaatopaikalla 5,8 22 mg/l. Lähellä kantatietä 1125 sijaitsevissa pisteissä oli suuremmat Cl pitoisuudet kuin kauempana sijaitsevilla alueilla. Uusniityn vedenottamolla raakaveden kloridipitoisuus toukokuussa 2009 oli 48 mg/l, mikä ylittää vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta alittaa talousvedelle annetun laatusuosituksen 250 mg/l. Vuonna 2009 sulfaattipitoisuudet olivat melko korkeat: Cembrit Oy:n tarkkailussa pitoisuudet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 71

olivat 20-140 mg/l ja Marttilan Betonirakennus Oy:n alueella 100 250 mg/l. Sulfaattipitoisuudet alittivat tai olivat lähellä laatusuositusta 250 mg/l. Uusniityn vedenottamon raakaveden sulfaattipitoisuus toukokuussa 2009 oli 16 mg/l. Lemminkäisen asfalttiaseman havaintopisteen LemA5 ph-arvot olivat 5,8 5,9, mikä alittaa talousveden tavoitetason (6,5 9,5). Toukokuussa 2009 asfalttiaseman pohjaveden nitraatti- ja nitraattitypen pitoisuudet ylittivät talousveden laatuvaatimukset (NO₃: 50 mg/l ja NO₃-N: 11 mg/l) havaintopisteessä LemA5. Pohjavedestä mitattiin 74 mg/l nitraattia ja 16 mg/l nitraattityppeä. Alueen muissa seurantapisteissä ei havaittu typpiyhdisteiden pitoisuuksien nousua. Samaan aikaan Uusniityn vedenottamon veden nitraattitypen pitoisuus oli 1 mg/l. Cembrit Oy:n havaintopisteessä MIN C todettiin keväällä ja syksyllä 2009 pienet pitoisuudet tetrakloorieteeniä (<0,5 µg/l ja 0,5 µg/l). Talousvedelle annettua enimmäispitoisuutta (10 µg/l tri- ja tetrakloorieteenin yhteispitoisuus) ei ylitetty. Niska & Nyyssönen Oy:n havaintopisteen 76 AOX -pitoisuudet olivat 43 44 µg/l, mikä viittaa orgaanisten halogeeniyhdisteiden (esim kloori- ja bromiyhdisteet) esiintymiseen pohjavedessä. Vuonna 2009 mitatut AOX pitoisuudet olivat lähes kaksinkertaiset vuotta aiemmin määritettyihin pitoisuuksiin. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC yhdisteet) ei todettu Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman eikä Marttilan Betonirakennus Oy:n pohjavesiseurannassa eikä Uusniityn vedenottamolla. Alueen seurannassa olevien pohjavesiputkien vesinäytteissä ei todettu öljyhiilivetyjä vuoden 2009 aikana. Vedenottamon veden laatu Alueella seurattiin Uusniityn vedenottamon raakaveden laatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Torjunta-aineanalyysin mukaan vedenottamon vedessä oli atratsiinia 0,22 µg/l, atratsiinin desetyylijohdannaista (DEA) 0,03 µg/l, desisopropyyliatratsiinia (DIA) 0,04 µg/l, desetyyli-desisopropyyliatratsiinia (DEDIA) <0,05 µg/l, simatsiinia 0,03 µg/l, tetrabutylatsiinia 0,03 µg/l ja tetrabutylatsiinin desetyylijohdannaista 0,007 µg/l. Torjunta-aineille asetettu talousveden kemiallinen laatuvaatimus yksittäisille yhdisteille on 0,10 µg/l, mikä ylittyi atratsiinin osalta. Torjunta-aineiden yhteispitoisuudelle annettu enimmäismäärä 0,50 µg/l kuitenkin alittui. Vedenottamon torjunta-ainepitoisuuksia tulisi seurata jatkossa tehostetusti, sillä talousvedelle annettu enimmäispitoisuus ylittyi atratsiinin osalta. Torjunta-aineita ei tutkittu alueen pohjaveden havaintopisteistä. Muut tutkitut vedenlaatuominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset, eikä vedessä todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC yhdisteet), kloorifenoleita tai PAH yhdisteitä. Vesinäytteen kloridipitoisuus oli 48 mg/l, mikä ylittää vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta alittaa talousvedelle annetun laatusuosituksen 250 mg/l. 72 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

6 pohjavesien yhteistarkkailun jatkaminen Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailu käynnistyi vuoden 2005 lopulla. Vuonna 2009 yhteistarkkailussa oli mukana Lohjan kaupungin ympäristöyksikön ja kaupunkisuunnittelukeskuksen sekä vesilaitoksen lisäksi kymmenen toiminnanharjoittajaa ja tarkkailututkimus toteutettiin koko vuoden osalta eri osapuolten lupaehtojen edellyttämien ohjelmien mukaisesti. Tulosten tarkasteluun on otettu mukaan terveysvalvontaviranomaisten tekemien vedenottamoiden tarkkailujen tulokset. Tarkkailun jatkaminen on perusteltua monien riskitoimintojen sijoittuessa tärkeälle pohjavesialueelle lähelle vedenottamoita. Yhteistarkkailun avulla saadaan kokonaiskuva pohjaveden tilasta ja mahdollisesti vedenottoa uhkaavista tekijöistä. Lohjanharjun pohjavesialueilla on hyvä seurata erityisesti vedenottoalueiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC yhdisteet) ja torjunta-aineiden pitoisuuksia. Torjunta-ainejäämiä havaittiin vuonna 2009 Moisionpellon ja Pappilankorven yhteisnäytteessä sekä Uusniityn alueella. Pohjaveden AOX pitoisuudet (adsorboituneet orgaaniset halogeeniyhdisteet, yleensä kloori- ja bromi- yhdisteet) olivat koholla Uusniityn / Ratametsän alueella ja Lohjanharjulla Myllylammen / Porlan alueella. Pohjaveden kloridipitoisuudet olivat myös paikoin korkeat kantatien 1125 tai valtatien 25 läheisyydessä ja Uusniityn, Moisionpellon / Pappilankorven ja Myllylammen vedenottamoilla. Lohjanharjun pohjavesialueen torjunta-ainepitoisuuksia ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä tutkittiin vuonna 2009 myös Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta (vuoden 2010 alusta lähtien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY keskus). Pohjavedessä todettiin pieniä pitoisuuksia mm. trikloorieteeniä, tetrakloorieteeniä, MTBE:tä ja TAME:a sekä torjunta-aineista mm. glyfosaattia, atratsiinia ja sen hajoamisyhdisteitä. Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailu jatkuu vuonna 2010 vähintään vuonna 2009 mukana olleiden toiminnanharjoittajien tarkkailuohjelmien mukaisesti. 7 ESITYKSET tarkkailun kehittämiseksi Suurin osa vuonna 2009 yhteistarkkailussa mukana olleista pohjaveden havaintoputkista toimi hyvin. Mukana on edelleen muutamia heikosti toimivia putkia, joista näytteenotto vaatii enemmän aikaa kuin normaalisti toimivista putkista. Lähes kaikki seurannassa olevat havaintoputket on vaaittu (korkeusasema on määritetty) ja vielä vaaitsemattomat pisteet tulisi mitata ja määrittää niiden korkeusasema. Vuonna 2004 tehdyssä Lohjanharjun pohjaveden tarkkailuohjelmassa esitettiin uusia tarkkailuputkia asennettavaksi pohjavesialueelle pohjaveden pilaantumisen havaitsemiseksi jo ennen kuin haitalliset aineet ovat kulkeutuneet vedenottamolle. Näitä ennakoivan seurannan putkia ei Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 73

ole toistaiseksi asennettu. Lohjan vesi- ja viemärilaitoksen toimeksiannosta ennakoivan tarkkailun tarvetta on tarkasteltu uudelleen ja tarkkailun päivitys on esitetty kesäkuussa 2009 valmistuneessa tarkkailusuunnitelmassa. Vedenoton riskien ennalta havaitsemiseksi olisikin nykyistä yhteistarkkailua syytä täydentää esitetyn mukaiseksi. Yhteistarkkailua tulisi myös kehittää pohjavedestä analysoitavien parametrien osalta. Mikäli vedenottamolla on havaittu terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelmassa haitallisia aineita, tulisi näiden haitta-aineiden (esim. haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja torjunta-aineet) esiintymistä ja laajuutta kartoittaa myös pohjavesialueella. Uudenmaan ympäristökeskus / ELY keskus on kartoittanut Lohjanharjun alueen pohjaveden laatua. Haasteena onkin resurssien saaminen tiedon kokoamiseen ja vertaamiseen yhteistarkkailussa saatuihin tuloksiin. Moisionpellon ja Pappilankorven vedenottamoiden vedenlaatua olisi tärkeää seurata erikseen. Tällä hetkellä analyysit tehdään yhdistetystä näytteestä. 8 Yhteenveto Lohjan kaupungin koordinoiman Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet Lohjanharjun alueella. Pohjaveden yhteistarkkailu aloitettiin vuonna 2005 ja vuonna 2009 tarkkailussa oli mukana Lohjan kaupungin ympäristöyksikön ja kaupunkisuunnittelukeskuksen Suitiantien välivarastointialueen sekä Lohjan vesi- ja viemärilaitoksen lisäksi yhteensä 10 toiminnanharjoittajaa. Lohjanharjun pohjavesialue on osa ensimmäistä Salpausselkää. Alue jakautuu kahteen osaalueeseen (0142851 A ja 0142851 B). Pohjavesialueen pinta-ala on 29,9 km², josta pohjaveden muodostumis-aluetta on 11,9 km². Tuloksia tarkasteltaessa alue on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen, joista kussakin on vähintään yksi pohjavedenottamo. Vuoden 2009 aikana tarkkailututkimus toteutettiin eri osapuolten lupaehtojen edellyttämien ohjelmien mukaisesti. Tarkkailuohjelmat ovat hyvin erilaisia ja laajuisia johtuen toimintojen erilaisuudesta. Kuitenkin mittausten ja näytteenoton rytmitys on pyritty saamaan yhtenäiseksi. Mittauksia tehtiin yhdeksältä vedenottamolta ja 64 pohjavesiputkesta tai kaivosta. Pohjavesien laatua verrattiin talousveden kemiallisiin ja mikrobiologisiin laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin (STM:n asetukset 461/2000 ja 401/2001). Vuoden 2009 kevään aikana satoi niukasti, loppuvuodesta Lohjan alueella kuitenkin satoi normaalisti. Pohjaveden pinnankorkeudet laskivat vuoden aikana joillakin alueilla, mutta suuria muutoksia ei tapahtunut. Lämpötilaltaan koko vuosi oli vähän normaalia leudompi. Myllylampi / Porla Lohjanharju osa-alueella Myllylammen vedenottamon vedestä analysoitiin 74 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

toukokuussa 2009 pieni määrä (1 µg/l) trikloorieteeniä. Talousvedelle annettu tetrakloorieteenin ja trikloorieteenin yhteispitoisuuden kemiallinen laatuvaatimus 10 µg/l alittui. Porlan vedenottamon vedessä havaittiin pieni pitoisuus (3 µg/l) bensiinin lisäainetta MTBE:tä, yhdisteen haju- ja makukynnykset (15 40 µg/l) alittuivat. Enics Finland Oy:n seurannassa olevien Länsi- Louhenkadun ja Gunnarlan havaintopisteiden veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000). Lohjan ympäristöyksikön seurannassa Neitsytlinnan vanhan kaatopaikan läheisyydessä havaintopisteessä PT2 pohjavedessä oli laatusuositusarvojen ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania sekä koholla oleva AOX pitoisuus 50 µg/l. Tynninharjulla sijaitsevan pohjavesiputken PT3 näytteestä analysoitiin pieni määrä trikloorieteeniä (<0,5 µg/l) sekä kloridipitoisuus 68 mg/l. Kaivola Keskilohjan osa-alueella Kaivolan vedenottamon vesi täytti hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Lemminkäisen kattoteollisuustehtaan havaintoputkissa ei todettu toiminnan riskiaineindikaattoreiksi nimettyjä öljyhiilivetyjä tai VOC -yhdisteitä. Lohjan Puhtaanapito Ky:n tarkkailussa mukana olevassa havaintopisteessä ei todettu öljyhiilivetyjä ja veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000). Moisionpellon ja Pappilankorven osa-alueilla vedenottamoilta yhdistetyssä näytteessä toukokuussa 2009 oli viitteitä torjunta-aineista, joiden pitoisuudet olivat pieniä ja alittivat laatuvaatimusarvot. Ottamoiden yhdistetyssä vesinäytteessä oli laatusuositusarvojen ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania ja kloridipitoisuus oli 48 mg/l. Suitiantien välivarastointialueella pohjaveden alumiini-, rauta- ja mangaanipitoisuudet ylittivät talousveden suositusarvot, mikä on tyypillistä savipeitteisillä alueilla. Lempola Lempoonsuon osa-alueella Lempolan vedenottamon vesi täytti hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset, eikä näytteessä havaittu orgaanisia haihtuvia yhdisteitä, kloorifenoleita, PAH yhdisteitä tai torjunta-aineita. Takaharju Perttilä osa-alueella Takaharjun vedenottamon vesi täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset, eikä näytteessä havaittu orgaanisia haihtuvia yhdisteitä, kloorifenoleita, PAH yhdisteitä tai torjunta-aineita. Rudus Betonituote Oy:n seurannassa yhden havaintopisteen kromipitoisuus 71 µg/l ylitti talousveden laatuvaatimuksen (50 µg/l) keväällä 2009, mutta uusintanäytteissä kromin pitoisuus oli laskenut enimmäispitoisuuden alapuolelle. Syksyllä 2009 tehdasalueen ulkopuolella sijaitsevasta havaintopisteestä SK800 määritettiin lyijypitoisuudeksi 22 µg/l, mikä ylitti talousveden laatuvaatimuksen (10 µg/l). Tehtaan alueella ei todettu öljyhiilivetyjä eikä VOC yhdisteitä. Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n kaivoista ja pohjavedestä otetuissa näytteissä alumiini- ja rautapitoisuudet ylittivät talousvedelle annetut suositusarvot ja alueen pohjavesi oli hapanta (ph alle 6,5). Tuotantoalueen havaintopisteissä sinkin (14 300 µg/l) ja lyijyn (3 8 µg/l) pitoisuudet olivat taustapitoisuuksia korkeammat. Havaintopisteessä LRR1 todettiin pienet määrät PAH yhdisteisiin kuuluvia naftaleenia, asenafteenia ja fluoreenia. Skanska Infra Oy:n seurannassa olevien Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 75

havaintopisteiden pohjavesi täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset, eikä näytteissä todettu öljyhiilivetyjä, PAH- tai PCB yhdisteitä. Lehmijärven osa-alueella vedenottamon vedestä analysoitiin toukokuussa 2009 pieni määrä (<0,5 µg/l) trikloorieteeniä. Talousvedelle annettu tetrakloorieteenin ja trikloorieteenin yhteispitoisuuden kemiallinen laatuvaatimus 10 µg/l alittui. Lehmijärven vedenottamon vesi täytti hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset, eikä näytteessä havaittu kloorifenoleita, PAH yhdisteitä tai torjunta-aineita. Lohjan ympäristöyksikön seurannassa olevan havaintopisteen SK500 veden kloridipitoisuus (180 mg/l) ylitti vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta laatusuositus 250 mg/l alittui. Uusniitty Ratametsän osa-alueella vedenottamon vedestä analysoitiin toukokuussa 2009 torjunta-aineita, joista atratsiinin pitoisuus (0,22 µg/l) ylitti talousvedelle annetun enimmäispitoisuuden 0,1 µg/l. Ottamon vedessä oli kloridia 48 mg/l. Cembrit Oy:n seurannassa olevista havaintopisteissä rautapitoisuudet ylittivät talousvedelle annetun suositusarvon ja kloridipitoisuudet olivat melko korkeat (46 110 mg/l). Loppuvuodesta tehdasalueen havaintopisteessä MINA mitattiin 140 mg/l pitoisuus sulfaattia. Havaintopisteessä MINC todettiin aiempien vuosien tapaan pieni pitoisuus tetrakloorieteeniä. Marttilan Betonirakennus Oy:n alueella sulfaattipitoisuudet (100 250 mg/l) alittivat tai olivat lähellä talousvedelle annettua enimmäispitoisuutta 250 mg/l. Lemminkäinen Infra Oy:n pohjavesinäytteissä talousveden laatusuositukset eivät täyttyneet mangaanipitoisuuksien osalta ja havaintopisteen LemA5 ph on ollut usean vuoden ajan hapanta. Toukokuussa 2009 nitraatin (74 mg/l) ja nitraattitypen (16 mg/l) pitoisuudet ylittivät talousveden laatuvaatimukset havaintopisteessä LemA5. Uusintanäytteissä pitoisuudet olivat laskeneet enimmäispitoisuuksien alapuolelle. Niska&Nyyssönen Oy:n tarkkailussa pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat suuret. Havaintopisteestä P1_nnoy määritettiin 220 µg/l sinkkiä ja AOX pitoisuudet olivat 43 44 µg/l, mikä viittaa orgaanisten halogeeniyhdisteiden esiintymiseen pohjavedessä. 76 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Kirjallisuuslähteet Eerikäinen, A. & Jylhä-Ollila, M. 2004: Lohjanharjun pohjavesialueen yhteistarkkailuohjelma. Lohjan kaupunki ja Uudenmaan ympäristökeskus. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Moniste 14 s. + liitteet. Heikkinen, P. 2000: Haitta-aineiden sitoutuminen ja kulkeutuminen maaperässä. Geologian tutkimuskeskus, tutkimusraportti 150. Ihonen, M. & Onnila, P. 2006: Elcoteq SE, Lohja Plant, Ympäristötekninen maaperätutkimus sisältäen YSA 13 :n mukaisen selvityksen pohjavesiolosuhteista, 25.7.2006. Moniste nro 20293, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Ihonen, M. & Onnila, P. 2006: Enics Finland Oy, Ympäristötekninen maaperätutkimus sisältäen YSA 13 :n mukaisen selvityksen pohjavesiolosuhteista, 25.7.2006. Moniste nro 20293-1, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus 12/09. ISSN: 1239-0291. Kajander, S. & Huuhko, J. 2004: Lohjanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Moniste 41 s. + liitteet. Kivimäki, A-L. 2009: Maaperän ja pohjaveden nykytila Cembrit Oy:n Lohjan tuotantolaitoksella Yhteenveto maaperä- ja pohjavesiselvityksistä 1995 2009. Tutkimusraportti 167/2009, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 43 s. + liitteet. Kortesalo, M. & Valpola, S. 2004: Skanska Tekra Oy, Tarkkailuohjelma meluvallirakenteissa käytettävän betonimurskeen pohjavesivaikutuksista E18 Lohja Lohjanharju moottoritien linjauksella, 21.10.2004. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Nummela, K. 2009: Lohjan Nummenkylän betoniaseman pohjavesitarkkailun yhteenveto vuosilta 2003 2008, Marttilan Betonirakennus Oy. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 157/2009. 16s. + liitteet Nummela, K. 2009: Nummenkylän louhinta- ja murskausalueen pohjavesitarkkailun yhteenveto vuosilta 2001 2008, Lemminkäinen Infra Oy. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 150/2009. 16s. + liitteet Piha, H., Londesborough S. & Gustafsson J. 2008: Pohjavesien tilan arviointiperusteet, luonnos 8.12.2008 versio 3.0. 19 s. + liitteet Pohjavesitutkimusopas, käytännön ohjeita, 2005: Kinnunen, T. (toim.). Suomen vesiyhdistys ry, Vammalan Kirjapaino Oy. ISBN 952-9606-73-7, ISSN 0782-9612. 194 s. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 19.5.2000. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 401/2001 pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 17.5.2001. Öhberg, P. & Hintikainen, E. 2003: Myllylampi - Porlan pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivitys. Maa ja vesi. Moniste 35 s. + liitteet. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 77

78 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

LIITTEET Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 79

Liiteluettelo Liite 1. Liite 2a. Liite 2b. Kartta Lohjanharjun pohjavesialueesta Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 2009, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset Vedenottamoiden analyysitulokset toukokuussa 2009, laaja analyysivalikoima Liite 3a. Vedenottamoiden kokonaispumppaukset vuonna 2009 Liite 3b. Liite 4a. Liite 4b. Liite 5. Vedenottamoiden pumppaukset vuonna 2009 ja pinnankorkeustietoja Analyysien menetelmätiedot, määritysrajat ja mittausepävarmuudet Alihankkijat ja heidän käyttämänsä menetelmät vedenlaatumääritykset kohteittain 80 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Kartta Lohjanharjun pohjavesialueesta Liite 1. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 81

Liite 2a. (1/5) Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 2009 NäytePvm Näytteen nimi *Mikr.22oC *E.coli *koli36 *Sähkönj. *ph pmy/ml pmy/100 ml pmy/100 ml ms/m 20.1.2009 Myllylampi: vedenottamo 0 0 0 27,9 8,0 10.2.2009 Myllylampi: vedenottamo 0 0 0 27,9 8,0 10.3.2009 Myllylampi: vedenottamo 1 0 0 27,6 8,0 14.4.2009 Myllylampi: vedenottamo 1 0 0 27,9 8,0 12.5.2009 Myllylampi: vedenottamo 4 0 0 28,4 8,0 9.6.2009 Myllylampi: vedenottamo 9 0 1 27,7 8,0 11.6.2009 Myllylampi: vedenottamo 0 0 14.7.2009 Myllylampi: vedenottamo 0 0 0 27,9 8,2 18.8.2009 Myllylampi: vedenottamo 0 0 0 28,3 8,1 15.9.2009 Myllylampi: vedenottamo 0 0 0 28,0 8,1 13.10.2009 Myllylampi: vedenottamo 8 0 0 27,8 8,1 10.11.2009 Myllylampi: vedenottamo 1 0 0 27,9 8,1 8.12.2009 Myllylampi: vedenottamo 0 0 0 28,0 8,1 ms/m 45 40 35 30 25 20 15 10 Myllylampi vo 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 *Sähkönj. *ph tammikuu 09 helmikuu 09 maaliskuu 09 huhtikuu 09 toukokuu 09 kesäkuu 09 heinäkuu 09 elokuu 09 syyskuu 09 lokakuu 09 marraskuu 09 joulukuu 09 NäytePvm Näytteen nimi *Mikr.22oC *E.coli *koli36 *Sähkönj. *ph pmy/ml pmy/100 ml pmy/100 ml ms/m 20.1.2009 Kaivola: vedenottamo 0 0 0 7,3 10.2.2009 Kaivola: vedenottamo 3 0 0 34,8 7,0 10.3.2009 Kaivola: vedenottamo 0 0 0 35,3 7,3 14.4.2009 Kaivola: vedenottamo 0 0 0 35,8 7,1 12.5.2009 Kaivola: vedenottamo 1 0 0 35,6 7,0 9.6.2009 Kaivola: vedenottamo 2 0 0 34,5 7,2 14.7.2009 Kaivola: vedenottamo 2 0 0 34,8 7,4 18.8.2009 Kaivola: vedenottamo 0 0 0 36,0 7,2 15.9.2009 Kaivola: vedenottamo 4 0 0 34,5 7,0 13.10.2009 Kaivola: vedenottamo 4 0 0 35,1 7,3 10.11.2009 Kaivola: vedenottamo 1 0 0 34,4 7,2 8.12.2009 Kaivola: vedenottamo 1 0 0 35,3 7,2 ms/m 45 40 35 30 25 20 15 10 Kaivola vo 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 *Sähkönj. *ph tammikuu 09 helmikuu 09 maaliskuu 09 huhtikuu 09 toukokuu 09 kesäkuu 09 heinäkuu 09 elokuu 09 syyskuu 09 lokakuu 09 marraskuu 09 joulukuu 09 82 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 2009 Liite 2a. (2/5) NäytePvm Näytteen nimi *Mikr.22oC *E.coli *koli36 *Sähkönj. *ph pmy/ml pmy/100 ml pmy/100 ml ms/m 20.1.2009 Pappilankorpi - Moisio: vo 2 0 0 36,5 7,4 10.2.2009 Pappilankorpi - Moisio: vo 1 0 0 36,5 7,2 10.3.2009 Pappilankorpi - Moisio: vo 1 0 0 41,6 7,4 14.4.2009 Pappilankorpi - Moisio: vo 4 0 0 28,2 7,3 12.5.2009 Pappilankorpi - Moisio: vo 9 0 0 35,9 7,3 9.6.2009 Pappilankorpi - Moisio: vo 1 0 0 35,8 7,4 14.7.2009 Pappilankorpi - Moisio: vo 2 0 0 36,2 7,6 18.8.2009 Pappilankorpi - Moisio: vo 0 0 0 36,3 7,4 15.9.2009 Pappilankorpi - Moisio: vo 3 0 0 35,2 7,3 13.10.2009 Pappilankorpi - Moisio: vo 3 0 0 35,6 7,5 10.11.2009 Pappilankorpi - Moisio: vo 0 0 0 33,2 7,5 8.12.2009 Pappilankorpi - Moisio: vo 5 0 0 35,9 7,4 ms/m 45 40 35 30 25 20 15 10 Pappilankorpi - Moisio vo 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 *Sähkönj. *ph tammikuu 09 helmikuu 09 maaliskuu 09 huhtikuu 09 toukokuu 09 kesäkuu 09 heinäkuu 09 elokuu 09 syyskuu 09 lokakuu 09 marraskuu 09 joulukuu 09 NäytePvm Näytteen nimi *Mikr.22oC *E.coli *koli36 *Sähkönj. *ph pmy/ml pmy/100 ml pmy/100 ml ms/m 20.1.2009 Lempola: vedenottamo 1 0 0 19,7 7,2 10.2.2009 Lempola: vedenottamo 4 0 0 19,7 7,0 10.3.2009 Lempola: vedenottamo 2 0 0 19,4 7,3 14.4.2009 Lempola: vedenottamo 0 0 0 19,6 7,1 12.5.2009 Lempola: vedenottamo 0 0 0 20,0 6,9 9.6.2009 Lempola: vedenottamo 300 0 0 19,7 7,1 15.6.2009 Lempola: vedenottamo 16 14.7.2009 Lempola: vedenottamo 5 0 0 19,5 7,3 18.8.2009 Lempola: vedenottamo 13 0 0 19,6 7,1 15.9.2009 Lempola: vedenottamo 10 0 0 19,4 7,0 13.10.2009 Lempola: vedenottamo 25 0 0 19,3 7,3 10.11.2009 Lempola: vedenottamo 3 0 0 19,2 7,2 8.12.2009 Lempola: vedenottamo 15 0 0 19,5 7,1 ms/m 45 40 35 30 25 20 15 10 Lempola vo 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 *Sähkönj. *ph tammikuu 09 helmikuu 09 maaliskuu 09 huhtikuu 09 toukokuu 09 kesäkuu 09 heinäkuu 09 elokuu 09 syyskuu 09 lokakuu 09 marraskuu 09 joulukuu 09 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 83

Liite 2a. (3/5) Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 2009 NäytePvm Näytteen nimi *Mikr.22oC *E.coli *koli36 *Sähkönj. *ph pmy/ml pmy/100 ml pmy/100 ml ms/m 20.1.2009 Takaharju: vedenottamo 0 0 0 16,1 7,1 10.2.2009 Takaharju: vedenottamo 0 0 0 16,9 6,8 10.3.2009 Takaharju: vedenottamo 0 0 0 16,1 7,0 14.4.2009 Takaharju: vedenottamo 0 0 0 17,2 6,9 12.5.2009 Takaharju: vedenottamo 16 0 0 18,4 6,8 9.6.2009 Takaharju: vedenottamo 1 0 0 15,7 7,1 14.7.2009 Takaharju: vedenottamo 0 0 0 14,4 7,2 18.8.2009 Takaharju: vedenottamo 3 0 0 14,9 7,0 15.9.2009 Takaharju: vedenottamo 5 0 0 16,0 6,9 13.10.2009 Takaharju: vedenottamo 0 0 0 17,1 7,1 10.11.2009 Takaharju: vedenottamo 0 0 0 16,6 7,0 8.12.2009 Takaharju: vedenottamo 1 0 0 17,6 7,0 ms/m 45 40 35 30 25 20 15 10 Takaharju vo 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 *Sähkönj. *ph tammikuu 09 helmikuu 09 maaliskuu 09 huhtikuu 09 toukokuu 09 kesäkuu 09 heinäkuu 09 elokuu 09 syyskuu 09 lokakuu 09 marraskuu 09 joulukuu 09 NäytePvm Näytteen nimi *Mikr.22oC *E.coli *koli36 *Sähkönj. *ph pmy/ml pmy/100 ml pmy/100 ml ms/m 20.1.2009 Lehmijärvi: vedenottamo 0 0 0 15,9 7,6 10.2.2009 Lehmijärvi: vedenottamo 0 0 0 20,6 7,5 10.3.2009 Lehmijärvi: vedenottamo 0 0 0 15,9 7,8 14.4.2009 Lehmijärvi: vedenottamo 2 0 0 15,9 7,5 12.5.2009 Lehmijärvi: vedenottamo 1 0 0 18,7 7,5 9.6.2009 Lehmijärvi: vedenottamo 1 0 0 15,3 7,5 14.7.2009 Lehmijärvi: vedenottamo 0 0 0 14,8 7,7 18.8.2009 Lehmijärvi: vedenottamo 0 0 0 15,8 7,5 15.9.2009 Lehmijärvi: vedenottamo 3 0 0 20,4 7,5 13.10.2009 Lehmijärvi: vedenottamo 0 0 0 18,3 7,7 10.11.2009 Lehmijärvi: vedenottamo 1 0 0 21,3 7,6 8.12.2009 Lehmijärvi: vedenottamo 0 0 0 21,8 7,6 ms/m 45 40 35 30 25 20 15 10 Lehmijärvi vo 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 *Sähkönj. *ph tammikuu 09 helmikuu 09 maaliskuu 09 huhtikuu 09 toukokuu 09 kesäkuu 09 heinäkuu 09 elokuu 09 syyskuu 09 lokakuu 09 marraskuu 09 joulukuu 09 84 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 2009 Liite 2a. (4/5) NäytePvm Näytteen nimi *Mikr.22oC *E.coli *koli36 *Sähkönj. *ph pmy/ml pmy/100 ml pmy/100 ml ms/m 20.1.2009 Uusniitty: vedenottamo 0 0 0 26,2 7,1 10.2.2009 Uusniitty: vedenottamo 4 0 0 26,2 7,0 10.3.2009 Uusniitty: vedenottamo 4 0 0 27,0 7,2 14.4.2009 Uusniitty: vedenottamo 0 0 0 36,4 7,3 12.5.2009 Uusniitty: vedenottamo 1 0 0 27,7 7,0 9.6.2009 Uusniitty: vedenottamo 0 0 0 28,0 7,2 14.7.2009 Uusniitty: vedenottamo 7 0 0 28,1 7,2 18.8.2009 Uusniitty: vedenottamo 1 0 0 29,9 7,2 15.9.2009 Uusniitty: vedenottamo 0 0 0 30,0 7,0 13.10.2009 Uusniitty: vedenottamo 1 0 0 30,3 7,2 10.11.2009 Uusniitty: vedenottamo 1 0 0 32,5 7,1 8.12.2009 Uusniitty: vedenottamo 0 0 0 33,9 7,1 ms/m 45 40 35 30 25 20 15 10 Uusniitty vo 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 *Sähkönj. *ph tammikuu 09 helmikuu 09 maaliskuu 09 huhtikuu 09 toukokuu 09 kesäkuu 09 heinäkuu 09 elokuu 09 syyskuu 09 lokakuu 09 marraskuu 09 joulukuu 09 NäytePvm Näytteen nimi *Mikr.22oC *E.coli *koli36 *Sähkönj. *ph pmy/ml pmy/100 ml pmy/100 ml ms/m 12.5.2009 Porla: vedenottamo 14 0 1 23,2 7,1 13.5.2009 Porla: vedenottamo uusintanäyte 0 0 9.6.2009 Porla: vedenottamo 13 0 0 20,3 7,2 14.7.2009 Porla: vedenottamo 57 0 0 21,0 7,5 18.8.2009 Porla: vedenottamo 21 0 1 23,9 7,3 15.9.2009 Porla: vedenottamo 100 0 0 20,6 7,3 13.10.2009 Porla: vedenottamo 62 0 2 21,3 7,3 14.10.2009 Porla: vedenottamo uusintanäyte 0 0 10.11.2009 Porla: vedenottamo 21 0 0 20,5 7,4 ms/m 45 40 35 30 25 20 15 10 Porla vo 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 *Sähkönj. *ph tammikuu 09 helmikuu 09 maaliskuu 09 huhtikuu 09 toukokuu 09 kesäkuu 09 heinäkuu 09 elokuu 09 syyskuu 09 lokakuu 09 marraskuu 09 joulukuu 09 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 85

Liite 2a. (5/5) Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 2009 NäytePvm Näytteen nimi *Mikr.22oC *E.coli *koli36 *Sähkönj. *ph pmy/ml pmy/100 ml pmy/100 ml ms/m 20.1.2009 Tuleva kaivosvesi 17 0 0 38,2 8,2 10.2.2009 Tuleva kaivosvesi 78 0 0 38,2 8,1 10.3.2009 Tuleva kaivosvesi 120 0 0 39,3 8,2 23.3.2009 Tuleva kaivosvesi ~730 0 0 26.3.2009 Tuleva kaivosvesi 680 0 0 30.3.2009 Tuleva kaivosvesi 370 0 0 1.4.2009 Tuleva kaivosvesi ~960 0 0 6.4.2009 Tuleva kaivosvesi 460 0 0 14.4.2009 Tuleva kaivosvesi 560 0 0 37,7 8,1 22.4.2009 Tuleva kaivosvesi 510 12.5.2009 Tuleva kaivosvesi 210 0 0 37,6 8,1 18.5.2009 Tuleva kaivosvesi 220 9.6.2009 Tuleva kaivosvesi 220 0 0 37,5 8,2 15.6.2009 Tuleva kaivosvesi 330 14.7.2009 Tuleva kaivosvesi 84 0 0 37,7 8,2 18.8.2009 Tuleva kaivosvesi 96 0 0 38,1 8,1 15.9.2009 Tuleva kaivosvesi 57 0 0 37,9 8,2 24.9.2009 Tuleva kaivosvesi 190 0 0 38,8 8,1 28.9.2009 Tuleva kaivosvesi 27 0 0 13.10.2009 Tuleva kaivosvesi 89 0 0 37,2 8,2 10.11.2009 Tuleva kaivosvesi 51 0 0 38,1 8,1 8.12.2009 Tuleva kaivosvesi 52 0 0 37,7 8,2 ms/m 45 40 35 30 25 20 15 10 tammikuu 09 helmikuu 09 maaliskuu 09 Tytyri, tuleva kaivovesi huhtikuu 09 toukokuu 09 kesäkuu 09 heinäkuu 09 elokuu 09 syyskuu 09 lokakuu 09 marraskuu 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 joulukuu 09 *Sähkönj. *ph 86 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Vedenottamoiden analyysitulokset toukokuussa vuonna 2009 Liite 2b. Valvontatutkimusohjelman mukainen laaja fyskaalis-kemiallinen tutkimus vedenlaatumääritykset toukokuu 2009 Myllylampi Porla Kaivola Moisionpelto + Pappilankorpi Lempola Takaharju Lehmijärvi Uusniitty Tytyri, tuleva kaivosvesi Al µg/l <10 <10 <10 <10 <10 <10 <10 <10 <10 Alkaliteetti mmol/l 1,5 1,4 2,7 1,3 0,8 1,1 0,79 0,75 1,9 As µg/l 2 <1 <1 <1 <1 <1 1 <1 4 B µg/l <20 <20 <20 21 <20 <20 <20 <20 47 Ca mmol/l 0,79 0,6 1,1 0,78 0,43 0,42 0,38 0,54 1,1 Cd µg/l <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 Cl mg/l 26 14 8,4 48 16 8,3 19 48 39 CN mg/l <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 CODMn mg O₂/l <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 1,6 Cr µg/l <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Cu µg/l <10 <10 11 <10 <10 29 18 <10 <10 Enterokokkibakt. pmy/100 ml 0 0 0 0 0 0 0 0 0 F mg/l <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 Fe µg/l <25 90 <25 290 26 <25 <25 <25 <25 Hajulab ei hajua ei hajua ei hajua ei hajua ei hajua ei hajua ei hajua ei hajua ei hajua Hg µg/l <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 Kloorifenolit ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. Kok.kovuus mmol/l 1,1 0,9 1,6 1,3 0,74 0,74 0,63 0,77 1,3 Lämpötila, vesi C 7,2 7,7 7,3 7,2 7,8 7,4 7,2 7,6 9,2 Makulab ei makua lievä vieras maku ei makua ei makua ei makua ei makua ei makua ei makua ei makua Mn µg/l <5 <5 <5 89 <5 5,5 <5 <5 10 Na mg/l 9,7 7,5 9,6 13 6,5 5,3 11 20 23 NH₄-N µg/l <4 5,5 <4 11 <4 <4 <4 <4 <4 Ni µg/l <2 <2 <2 <2 3 <2 <2 <2 <2 NO₂+NO₃-N µg/l 470 780 1700 630 680 850 630 1000 13 NO₂-N µg/l <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 NO₃-N µg/l 470 780 1700 630 680 850 630 1000 13 O₂ mg/l 8,4 6,3 3,4 5,4 9,1 8,5 12 10,6 10,7 PAH-yhdisteet ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. Pb µg/l <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 ph 8,0 7,1 7,0 7,3 6,9 6,8 7,5 7,0 8,1 Sb µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 Se µg/l <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 SO₄ mg/l 20 21 28 34 25 18 17 16 32 Sähkönjohtavuus ms/m 28,4 23,2 35,6 35,9 20 18,4 18,7 27,7 37,6 Torjunta-aineet ei tod. ei tod. ei tod. atratsiini <0,005 µg/l BAM 0,04 µg/l bromasiili <0,02 µg/l DEA 0,03 µg/l tetrabutylatsiini, - desetyyli <0,005 µg/l ei tod. ei tod. ei tod. atratsiini 0,22 µg/l DEA 0,03 µg/l DIA 0,04 µg/l simatsiini 0,03 µg/l tetrabutylatsiini 0,03 µg/l tetrabutylatsiini, -desetyyli 0,007 µg/l DEDIA <0,05 µg/l BAM 0,03 µg/l Ulkonäkö.lab kirkas, väritön kirkas, väritön kirkas, väritön kirkas, väritön kirkas, väritön kirkas, väritön kirkas, väritön kirkas, väritön kirkas, väritön VOC-yhdisteet trikloorieteeni 1 µg/l MTBE 3 µg/l ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. trikloorieteeni <0,5 µg/l ei tod. cis-1,2-dikloorieteeni 0,7 µg/l trikloorieteeni 0,9 µg/l tetrakloorieteeni <0,5 µg/l kloroformi <1 µg/l bromidikloorimetaani <1 µg/l dibromikloorimetaani <1 µg/l Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 87

Liite 3a. Vedenottamoiden kokonaispumppaukset vuonna 2009 2009 Kaivola Myllylampi Pappilankorpi Moisio Porla Lempola Takaharju Lehmijärvi Uusniitty Kaivos Yhteensä pumppaus, m³ tammikuu 22061 39148 1991 8079 0 24300 18236 29073 6985 56557 206430 helmikuu 21040 35296 2391 7519 0 22782 17006 26139 6296 47574 186043 maaliskuu 29548 38893 3716 14865 0 30119 25053 30629 6855 23399 203077 huhtikuu 24574 37825 1994 6572 570 26427 20905 30137 6719 54745 210468 toukokuu 25010 38646 2084 6829 10496 26506 20931 31499 6933 58394 227328 kesäkuu 22125 37187 1915 3409 10687 25167 15790 27945 6842 54155 205222 heinäkuu 21284 38115 1728 2101 9200 24613 14351 28475 6969 56034 202870 elokuu 22236 37992 1809 2707 10139 25249 16887 28076 6880 57933 209908 syyskuu 22443 36555 2502 4757 11297 23837 20662 26666 6450 50712 205881 lokakuu 24225 37691 3129 8100 8095 23342 21906 27557 6776 48653 209474 marraskuu 22242 36467 2367 8257 4658 22879 20899 27326 6494 53146 204735 joulukuu 25461 37714 2943 9766 0 24805 22657 29374 6653 55025 214398 yhteensä 282249 451529 28569 82961 65142 300026 235283 342896 80852 616327 2485834 kuukaudet 12 12 12 12 8 12 12 12 12 12 12 keskiarvo 23521 37627 2381 6913 8143 25002 19607 28575 6738 51361 207153 päivät 365 365 365 365 199 365 365 365 365 365 365 keskiarvo 773 1237 78 227 327 822 645 939 222 1689 6811 88 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

89 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 Liite 3b. (1/3) Vedenottamoiden pumppaukset v. 2009 ja pinnankorkeustietoja 37 37,5 38 38,5 39 39,5 40 40,5 20000 22000 24000 26000 28000 30000 32000 34000 36000 38000 40000 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Myllylampi mmpy m³ pumppaus 65 66 77 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 20000 22000 24000 26000 28000 30000 32000 34000 36000 38000 40000 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kaivola mmpy m³ pumppaus 1774 1776 1777 44 45 46 47 48 10000 12000 14000 16000 Moisionpelto mmpy m³ pumppaus 38,6 38,7 38,8 38,9 39 12000 14000 16000 18000 20000 Pappilankorpi mmpy m³ pumppaus 37 37,5 38 38,5 39 39,5 40 40,5 20000 22000 24000 26000 28000 30000 32000 34000 36000 38000 40000 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Myllylampi mmpy m³ pumppaus 65 66 77 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 20000 22000 24000 26000 28000 30000 32000 34000 36000 38000 40000 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kaivola mmpy m³ pumppaus 1774 1776 1777 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Moisionpelto mmpy m³ pumppaus 1381 1382 4 38 38,1 38,2 38,3 38,4 38,5 38,6 38,7 38,8 38,9 39 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Pappilankorpi mmpy m³ pumppaus 1465 5942

Liite 3b. (2/3) Vedenottamoiden pumppaukset vuonna 2009 ja pinnankorkeustietoja 38 37 36 35 34 33 32 31 30 joulu marras loka syys elo heinä kesä touko huhti maalis helmi tammi m³ 40000 38000 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 pumppaus m³ Takaharju mmpy 30000 62 28000 61 26000 60 pumppaus 24000 59 1001 22000 58 20000 57 1002 18000 56 16000 55 1003 14000 54 1004 12000 53 10000 52 59 66 70 joulu marras loka syys elo heinä kesä touko huhti maalis helmi tammi m³ 40000 38000 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 pumppaus Lempola mmpy 1001 1002 62,5 Lehmijärvi mmpy 63 1003 Uusniitty mmpy m³ 84 83,5 83 82,5 82 81,5 81 80,5 80 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1004 pumppaus 13/89 28/89 joulu marras loka syys elo heinä kesä touko huhti maalis helmi tammi 62 61,5 61 joulu marras loka syys elo heinä kesä touko huhti maalis helmi tammi 90 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Vedenottamoiden pumppaukset v. 2009 ja pinnankorkeustietoja Liite 3b. (3/3) m³ Tytyrin kaivosvesi 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 39 38 37 36 35 34 33 joulu marras loka syys elo heinä kesä touko huhti maalis helmi tammi m³ 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 pumppaus 1462 1784 1790 pumppaus joulu marras loka syys elo heinä kesä touko huhti Porla mmpy maalis helmi tammi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 91

Liite 4a. (1/4) Analyysien menetelmätiedot, määritysrajat ja mittausepävarmuudet LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 24.9.2009 AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti *Ammoniumtyppi luonnonvedet *Ammoniumtyppi jätevedet *BOD 7 *BOD 7- ATU *BOD 7- ATU (suod. GFA) Menetelmän määritysraja Mittausepävarmuus 0,02 mmol/l 0,020 0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l 0,041 0,20 mmol/l ± 15 % > 0,20 mmol/l ± 10 % Menetelmä Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard methods for the examination of water and wastewater, 13th edit.1971) SFS 3032:1976 4 ug/l 4 15 ug/l 15 50 ug/l 50 100 ug/l 100 500 ug/l > 500 ug/l SFS 5505:1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 2 mg/l 2 3 mg/l 3 5 mg/l 5 10 mg/l > 10 mg/l ± 2,5 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 11 % ± 8 % 0,5 mg/l ± 16 % ± 15 % ± 8 % SFS-EN 1899-1:1988 1,5 mg/l 1,5 5 mg/l ± 1,4 mg/l 5 100 mg/l ± 27 % > 100 mg/l ± 20 % *COD Mn SFS 3036: 1981 1 mg/l 1,0 3,0 mg O 2 /l > 3,0 mg O 2 /l *COD Cr SFS 5504: 1988 20 mg/l 20 50 mg/l *COD Cr (GFA) 51 100 mg/l *COD Cr, liukoinen 101 500 mg/l *E. coli (36 C, 21 h) *E. coli (37 C, 18/24 h) *E. coli (44 C, 21 h) *Fluoridi *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofinen pesäkeluku 22 C 68 h *Heterotrofinen pesäkeluku 36 C 44 h SFS 3016: 2001, 2. painos Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quanti-Tray SFS 4088: 2001, 4. painos SFS-EN ISO 10304-1:1995 ja SFS-EN ISO 10304-2:1997 Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3025:1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3026:1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999 > 500 mg/l 0,2 mg/l 0,20 0,6 mg/l 0,6 1,0 mg/l > 1,0 mg/l 3 ug/l 3 10 ug/l 10 25 ug/l 25 50 ug/l 51 100 ug/l > 100 ug/l 5 ug/l 5 20 ug/l 21 50 ug/l 51 100 ug/l > 100 ug/l ± 0,40 mg O 2 /l ± 12 % ± 15 mg/l ± 30 % ± 16 % ± 11 % ± 35 % ± 25 % ± 16 % ± 3 ug/l ± 18 % ± 15 % ± 13 % ± 10 % ± 3 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 8 % 92 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Liite 4a. (2/4) Analyysien menetelmätiedot, määritysrajat ja mittausepävarmuudet MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 24.9.2009 *Kloori: vapaa kloori ja kokonaiskloori SFS-EN ISO 7393-2:2000, modif. 0,1 mg/l 0,10 0,20 mg/l 0,20 1,0 mg/l > 1,0 mg/l ± 40 % ± 25 % ± 20 % *Kloridi SFS-EN ISO 10304-1:1995 ja SFS-EN ISO 10304-2:1997 1 mg/l 1,0 7,0 mg/l > 7,0 mg/l *KMnO 4 -luku SFS 3036: 1981 4 mg/l 4-12 mg/l > 12 mg/l *Koliformisten bakteerien SFS 3016: 2001 kokonaismäärä *Koliformisten bakteerien SFS 3016: 2001 kokonaismäärä (alustava) *Koliformisten bakteerien kokonaismäärä *Lämpökestoisten koliformisten bakteerien kokonaismäärä *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Nitraattityppi Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quantitray SFS 4088: 2001 SFS 3033: 1976 5 ug/l 5 50 ug/l > 50 ug/l SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka 10 ug/l 10 20 ug/l 20 50 ug/l 50 100 ug/l > 100 ug/l ± 15 % ± 10 % 1,6 mg/l 12 % ± 20 % ± 14 % ± 5 ug/l ± 20 % ± 16 % ± 10 % *Nitriittityppi SFS 3029: 1976 2 ug/l 2 5 ug/l 5 20 ug/l 20 100 ug/l > 100 mg/l ± 0,8 ug/l ± 16 % ± 13 % ± 10 % *ph SFS 3021: 1974 (modif.), mittaus huoneenlämmössä *Pseudomonas SFS-EN ISO 16266: 2008 aeruginosa, alustava *Radon Sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-01 laite 30 Bq/l > 30 Bq/l 30 % *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta, (suod. GFC) *Rauta, (suod. Nuclepore) *Rauta, (suod., GFA) SFS 3028: 1976 25 ug/l 25 50 ug/l 51 100 ug/l 101 200 ug/l 201 1000 ug/l > 1000 ug/l *Sameus SFS-EN ISO 7027:2000 0,2 FNU 0,2 0,5 FNU 0,5 1,0 FNU > 1,0 FNU *Sulfaatti *Suolistoperäiset enterokokit *Suolistoperäiset enterokokit (alustava.) SFS-EN ISO 10304-1:1995 ja SFS-EN ISO 10304-2:1997 SFS-EN ISO 7899-2: 2000 SFS-EN ISO 7899-2: 2000 1 mg/l 1,0 7,0 mg/l > 7,0 mg/l ± 10 ug/l ± 20 % ± 20 % ± 16 % ± 10 % ± 0,09 FNU ± 18 % ± 16 % ± 15 % ± 9 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 93

Liite 4a. (3/4) Analyysien menetelmätiedot, määritysrajat ja mittausepävarmuudet MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 24.9.2009 *Sähkönjohtavuus *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet <5000 ug/l *Typpi, kokonaispitoisuus Jätevedet SFS-EN 27888: 1994 (modif.), mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 C:een tehdään lämpötilakompensaatiolaitteella SFS-EN ISO 11905-1:1988 ja SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % 100 ug/l 100 250 ug/l > 250 ug/l 2 mg/l 2 7 mg/l 7 10 mg/l > 10 mg/l ± 30 ug/l (12 %) ± 12 % ± 1,0 mg/l ± 14 % ± 10 % *Urea Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979) 0,1 mg/l 0,10 0,50 mg/l > 0,50 mg/l ± 22 % ± 15 % MUUT MENETELMÄT Määritys Absorptiokerroin (400 nm) Absorptiokerroin (750 nm) Menetelmä Spektrofotometrinen mittaus Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772:1993 Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu VYH, 1987) Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) Haihdutusjäännös SFS 3773: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Happi % (makea vesi) Sisäinen menetelmä MENE10 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3040:1990) Menetelmän määritysraja 0,1 ug/l Mittausepävarmuus 0,020 mmol/l 0,020 0,040 mmol/l 0,041 0,20 mmol/l > 0,20 mmol/l ± 0,006 mmol/l ± 15 % ± 10 % 10 ug/l Hehkutusjäännös, hehkutushäviö SFS 3008: 1990 Hiilidioksidi Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu 0,4 mg/l Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) Hiivat SFS 5507: 1989 (modif.) Homeet SFS 5507: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 3001: 1974 0,1 mmol/l 0,1-0,35 mmol/l ± 0,04 mmol/l >0,35 mmoll Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037:1976) 1,0 mg/l Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen SFS 3008: 1990 + sisäinen menetelmä MENE16 94 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Liite 4a. (4/4) Analyysien menetelmätiedot, määritysrajat ja mittausepävarmuudet MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 24.9.2009 hehkutushäviö (GF/F) Kloori: sidottu kloori SFS-EN ISO 7393-2:2000, modif. 0,1 mg/l 0,10 0,20 mg/l 0,20 1,0 mg/l > 1,0 mg/l ± 40 % ± 25 % ± 20 % Kokonaiskovuus SFS 3003:1987 0,10 mmol/l 0,10 0,40 mmol/l > 0,40 mmol/l Kokonaissyvyys Kenttämääritys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Sisäinen menetelmä MENE20 Levä Kenttämääritys Lietepitoisuus Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037:1976) Lumen paksuus Kenttämääritys Lämpötila Laboratoriomittaus Lämpötila Kenttämääritys Magnesium SFS 3001, 3003: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71:1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 2003:1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus h- Kenttämääritys putken päästä Veden pinnan korkeus Kenttämääritys kaivon kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Väriluku Väriluku (suod.) Sisäinen menetelmä MENE31 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3023: 1987 (modif.) 4 mg/l ± 0,050 mmol/l ± 12 % Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä 24.9.2009. Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 95

Liite 4b. (1/8) Alihankkijat ja heidän käyttämänsä menetelmät MENETELMÄLUETTELO 25.9.2009 ALIHANKKIJAT JA HEIDÄN KÄYTTÄMÄNSÄ MENETELMÄT KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY: FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T064 Määritys Menetelmä *Arseeni SFS-EN ISO 15586:2004 *Alumiini; barium; *boori; *kalium; *kalsium; koboltti; *kromi; *kupari; *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; *natrium; *nikkeli; *sinkki; *vanadiini ISO 11885:1996 *Elohopea Sis.men.KVVY LA67,per. SFS 5229:1986 ja SFS-EN 1483:1997 *Kadmium; *Lyijy SFS-EN ISO 15586:2004 ja SFS-EN ISO 15587-2:2002 Kromi +6 Spektrofotometrinen (difenyylikarbatsidi) Standard Methods for the Examination of Water and Wastewater 16 th ed. 3500- Cr-D. *TOC; *DOC SFS-EN 1484:1997 METROPOLILAB: FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T058 Määritys Menetelmä *AOX SFS-EN 9562:2004 *Alumiini; *antimoni; *arseeni; *barium; *boori;*kadmium; *kalium; *kalsium; *koboltti; *kromi; *kupari; *lyijy; *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; *nikkeli; *rauta; *seleeni;*sinkki; *uraani; *vanadiini EN ISO 17294:2005 ICP-MS *Natrium SFS 3044:1980 AAS ja SFS-EN ISO 15886:2004 AAS *Bromaatti SFS-EN ISO 15061:2001 *Elohopea Sisäinen menetelmä TR87 ja SFS-EN 1483:1997, modif. *Haihtuvat org. yhdisteet (VOC) ISO 15680:2004 *Kloorifenolit SFS-EN 12673:1999 *PAH Sisäinen menetelmä KV-PAH *Syanidi SFS 5747:1992 *TOC SFS-EN 1484:1997 *Torjunta-aineet Sis.menetelmä SPE-uutto LCMS/MS *C. perfringens sis.menet., per. STM 461/2000 96 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Alihankkijat ja heidän käyttämänsä menetelmät Liite 4b. (2/8) RAMBOLL ANALYTICS OY: FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T039 Määritys *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC1+VOC2) *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC1 = halogenoidut) *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC2 = ei-halogenoidut) *Fenoliset yhdisteet (sisältää myös kloorifenolit) *PAH *Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (GC) *Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (LC) *Torjunta-aineet: Monijäämä GC + LC *Trihalometaanit: Uima-allasvesistä Menetelmä Sis.men. RA 4050, per. ISO 11423-1:1997 ja SFS-EN ISO 10301:1997, mod. Sis.men. ks. erillinen liite Sis.men. ks. erillinen liite Sis.men. RA 4007, per. SFS-EN 12673:1999 mod. Sis.men. RA 4026, GC-MSD-menet. Sis.men. RA 4038, GC/MSD, per. ISO 10695:2000, mod. Sis.men. RA 4039, LC/MSD Sis.men. RA 4043, HS-GC/MSD Bromidi Sis.men. V03 SFS-EN ISO 10304 (1-2) *Elohopea Sis.men. RA 3000 (ICP-menet.) *Alumiini, *barium, *boori, *kadmium, *kalium, *kalsium, *koboltti, *kromi, *kupari, *lyijy,*magnesium, *mangaani, *molybdeeni, *natrium, *nikkeli, *sinkki, *uraani, *vanadiini Sis.men. RA 3000 ISO 17294-2:2003 tai sis.men.ra 3001, per. ISO 11885:1996, ICP-OES *Bromaatti Sis.men. RA 2018A, per. SFS-EN ISO 15061:2003 *Syanidi Sis.men. RA 2023, per. SFS-EN 5747:1992 *TOC Sis.men. RA 2007, per. SFS-EN 1484:1997 Formaldehydi Sis.men. S03 SFS 4996:1983 Silikaatti Sis.men. V39, spektrofotometrinen Anioniaktiiviset tensidit Sis.men., kumottu SFS 3012:1007 *Hiilivetyöljyindeksi (C10-C40) GC/FID Sis.men. RA 4019, per. SFS-EN ISO 9377-2:2001 Öljyt ja rasvat (gravimetrinen) Sis.men., gravimetrinen *=akkreditoitu menetelmä MENETELMÄLUETTELO 25.9.2009 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 97

Liite 4b. (3/8) Alihankkijat ja heidän käyttämänsä menetelmät Ramboll Analytics Oy RA4050 VOC (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) 1+2 * VESINÄYTE, HS-GC/MSD 10.2.2010 AROMAATTISET HIILIVEDYT Määritysraja µg/l EETTERIT Määritysraja µg/l bentseeni 0,5 MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) 0,5 tolueeni 1 TAME (tert.amyylimetyylieetteri) 0,5 m+p-ksyleeni 0,5 ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) 0,5 o-ksyleeni 0,5 etyylibutyylieetteri 0,5 etyylibentseeni 0,5 TAEE (tert.amyylietyylieetteri) 0,5 styreeni 0,5 DIPE (di-isopropyylieetteri) 0,5 propyylibentseeni 0,5 isopropyylibentseeni 0,5 ALKOHOLIT Määritysraja mg/l n-butyylibentseeni 0,5 metanoli 10 tert.butyylibentseeni 0,5 etanoli 5 sec.butyylibentseeni 0,5 propanoli 1 p-isopropyylitolueeni 0,5 isopropanoli 1 1,2,4-trimetyylibentseeni 0,5 n-butanoli 1 1,3,5-trimetyylibentseeni 0,5 2-butanoli 1 1,2,4,5-tetrametyylibentseeni 1 isobutanoli 1 naftaleeni 1 tert.butanoli 1 bromibentseeni 0,5 1-pentanoli 0,5 klooribentseeni 0,5 2-pentanoli 0,5 1,2-diklooribentseeni 0,5 3-pentanoli 0,5 1,3-diklooribentseeni 0,5 1-etoksi-2-propanoli 4 1,4-diklooribentseeni 0,5 3-etoksi-1-propanoli 4 1,2,3-triklooribentseeni 0,5 1-metoksi-2-propanoli 4 1,2,4-triklooribentseeni 0,5 2-etyyli-1-heksanoli 0,1 2-klooritolueeni 0,5 2-butoksietanoli (butyyliglykoli) 10 4-klooritolueeni 0,5 ALIFAATTISET HIILIVEDYT Määritysraja µg/l TERPEENIT Määritysraja µg/l pentaani 100 alfa-pineeni 0,5 heksaani 100 beta-pineeni 0,5 heptaani 10 delta-kareeni 0,5 oktaani 10 limoneeni 0,5 nonaani 10 dekaani 10 ESTERIT Määritysraja mg/l sykloheksaani 1 etyyliasetaatti 0,05 2-metyylipentaani 5 propyyliasetaatti 0,05 3-metyylipentaani 5 butyyliasetaatti 0,05 metyyli-syklopentaani 1 isobutyyliasetaatti 0,05 amyyliasetaatti 0,05 ALDEHYDIT JA KETONIT Määritysraja mg/l isoamyyliasetaatti 0,05 asetoni 0,1 isopropanoli 1 sykloheksanoni 0,5 n-butanoli 1 2-sykloheksen-1-oni 0,5 2-butanoli 1 metyylietyyliketoni 0,1 isobutanoli 1 metyyli-isobutyyliketoni 0,1 tert.butanoli 1 bentsaldehydi 0,1 1-pentanoli 0,5 Propanaali 0,2 2-pentanoli 0,5 Butanaali 0,2 3-pentanoli 0,5 Pentanaali 0,2 1-etoksi-2-propanoli 4 Heksanaali 0,2 3-etoksi-1-propanoli 4 Heptanaali 0,2 1-metoksi-2-propanoli 4 Oktanaali 0,2 2-etyyli-1-heksanoli 0,1 Nonanaali 0,2 2-butoksietanoli (butyyliglykoli) 10 Dekanaali 0,2 MUUT Määritysraja µg/l rikkihiili 2 Epikloorihydriini 500 MUUT Määritysraja mg/l tetrahydrofuraani 0,05 1-hekseeni 0,01 1-okteeni 0,01 * akkreditoitu menetelmä, mukautuva pätevyysalue 98 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Alihankkijat ja heidän käyttämänsä menetelmät Liite 4b. (4/8) Ramboll Analytics Oy 13.10.2009 RA4026 POLYSYKLISET AROMAATTISET HIILIVEDYT (PAH) * Kaasukromatografinen menetelmä, GC/MSD VESINÄYTE Määritysraja µg/l asenafteeni 0,01 asenaftyleeni 0,01 antraseeni 0,01 bentso[a]antraseeni 0,01 bentso[b]fluoranteeni 0,01 bentso[k]fluoranteeni 0,01 bentso[a]pyreeni 0,005 bentso[ghi]peryleeni 0,01 dibentso[a,h]antraseeni 0,01 fenantreeni 0,01 fluoreeni 0,01 fluoranteeni 0,01 kryseeni 0,01 indaani[1,2,3-cd] pyreeni 0,01 naftaleeni 0,05 pyreeni 0,01 * akkreditoitu menetelmä, mukautuva pätevyysalue Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 99

Liite 4b. (5/8) Alihankkijat ja heidän käyttämänsä menetelmät Ramboll Analytics Oy 16.11.2007 PCB-YHDISTEET Kaasukromatografinen menetelmä, GC/MSD VESI NÄYTE Määritysraja µg/l PCB 28 0,01 PCB 52 0,01 PCB 101 0,01 PCB 118 0,01 PCB 138 0,01 PCB 153 0,01 PCB 180 0,01 100 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Alihankkijat ja heidän käyttämänsä menetelmät Liite 4b. (6/8) Ramboll Analytics Oy RA4038 TORJUNTA-AINEET * Kaasukromatografinen monijäämä-menetelmä, GC/MS 13.10.2009 VESINÄYTE Määritysraja µg/l Määritysraja µg/l Aklonifeeni 0,02 Isodriini 0,02 Alakloori 0,01 Isoksabeeni 0,10 Aldriini 0,01 Karfentratsoni-etyyli 0,02 Atratsiini 0,005 Kinometionaatti 0,01 BAM(2,6-diklooribentsoamidi) 0,02 4-kloori-2-metyylifenoli 0,01 Bifenatsaatti 0,02 4-kloori-3-metyylifenoli 0,01 Bitertanoli 0,02 cis-klordaani 0,01 Boskalidi 0,01 trans-klordaani 0,01 Bromasiili 0,01 oxy-klordaani 0,01 Bronopoli 0,50 Klordekoni 0,05 2,4-dikloorifenoli 0,01 Klorfensoni 0,01 2,4 -DDD 0,01 Klorfenvinfossi 0,01 2,4 -DDE 0,01 Klormefossi 0,02 2,4 -DDT 0,01 Klorprofaami 0,01 4,4 -DDD 0,01 Klorpyrifossi 0,01 4,4 -DDE 0,01 Klorotaloniili 0,02 4,4 -DDT 0,01 Kresoksiimi-metyyli 0,01 4,4 -DDM 0,01 Kvintotseeni 0,01 4,4 -DDMU 0,01 Kvitsalofoppi-etyyli 0,05 Deltametriini 0,20 lambda-syhalotriini 0,02 DEA (atratsiini, -desetyyli) 0,01 Lenasiili 0,05 DIA (atratsiini,- desisopropyyli) 0,01 Malationi 0,02 Dieldriini 0,02 Metatsakloori 0,02 Diflufenikaani 0,01 Metalaksyyli 0,02 Diklobeniili 0,02 Metributsiini 0,02 Diklofluanidi 0,01 Metyyliatsinfossi 0,02 Diklorvossi 0,02 Metyyliparationi 0,02 α-endosulfaani 0,01 Mevinfossi 0,02 β-endosulfaani 0,01 Mirex 0,01 Endosulfaanisulfaatti 0,01 Napropamidi 0,02 Endriini 0,02 trans-nonakloori 0,01 Esfenvaleraatti 0,05 Pendimetaliini 0,02 Etofumesaatti 0,02 Pentakloorianisoli 0,01 Etofumesaatti-2-keto 0,02 Pentaklooribentseeni 0,01 Etyyliparationi 0,02 Permetriini 0,05 Famoksadoni 0,10 Pirimikarbi 0,02 Fenamidoni 0,05 Prokloratsi 0,10 Fenitrotioni 0,02 Propakloori 0,01 Fenheksamidi 0,05 Propatsiini 0,01 Fenoksaproppi-p-etyyli 0,02 Prometryyni 0,01 Fenpropidiini 0,05 Prosulfokarbi 0,01 Fenpropimorfi 0,05 Pyrimetaniili 0,02 Fenvaleraatti 0,05 Simatsiini 0,01 Flamproppi-isopropyyli 0,01 Sulfoteppi 0,01 Fluatsinami 0,05 α-sypermetriini 0,05 Fluatsifoppi-p-butyyli 0,02 Syprodiniili 0,005 Fludioksoniili 0,05 Tau-fluvalinaatti 0,02 Flutolaniili 0,01 Teknatseeni 0,02 Furatiokarbi 0,05 Tepraloksidimmi 0,10 α-hch 0,01 Terbasiili 0,02 β-hch 0,01 Terbutylatsiini 0,005 gamma-hch (lindaani) 0,01 Terbytylatsiini, -desetyyli 0,01 delta-hch 0,01 Terbutryyni 0,01 Heksaklooribentseeni 0,01 Tolklofossi-metyyli 0,005 Heksatsinoni 0,01 Tolyylifluanidi 0,01 Heksaklooributadieeni 0,01 Triadimefoni 0,05 Heksytiatsoksi 0,02 Triadimenoli 0,05 Heptakloori 0,01 Trifluraliini 0,01 endo-heptaklooriepoksidi 0,02 Tsoksamidi 0,02 ekso-heptaklooriepoksidi 0,02 Vinklotsoliini 0,01 Imatsaliili 0,20 * akkreditoitu menetelmä, mukautuva pätevyysalue Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 101

Liite 4b. (7/8) Alihankkijat ja heidän käyttämänsä menetelmät Ramboll Analytics Oy RA4039 TORJUNTA-AINEET * Nestekromatografinen monijäämä-menetelmä, LC/MS 13.10.2009 VESINÄYTE Määritysraja µg/l 2,4,5-T 0,01 2,4-D 0,01 8-Hydroksibentatsoni 0,02 Amidosulfuroni 0,05 Atsoksistrobiini 0,005 Bentatsoni 0,01 Dalaponi 0,10 DEDIA 0,05 Dikamba 0,05 Diklorproppi + Diklorproppi-P 0,01 Dimetoaatti 0,01 Dimetomorfi 0,01 Diuroni 0,01 Florasulami 0,02 Fluroksipyyri 0,05 Iprodioni 0,05 Isoproturoni 0,01 Klopyralidi 0,10 Kloroksuroni 0,01 Klorsulfuroni 0,01 Linuroni 0,01 MCPA 0,01 MCPB 0,02 Mekoproppi + Mekoproppi-P 0,01 Metabentstiatsuroni 0,01 Määritysraja µg/l Metamitroni 0,01 Metamitroni-desamino 0,01 Metoksiuroni 0,05 Metsulfuroni-metyyli 0,02 Penkonatsoli 0,10 Pikloraami 0,05 Pikoksistrobiini 0,02 Primsulfuroni-metyyli 0,05 Propakvitsafoppi 0,05 Propikonatsoli 0,02 Pyraklostrobiini 0,01 Pyridaatti 0,01 Rimsulfuroni 0,10 Sulfosulfuroni 0,02 Syatsofamidi 0,01 Symoksaniili 0,05 Thifensulfuroni-metyyli 0,01 Tiametoksaami 0,05 Tralkoksidiimi 0,01 Triasulfuroni 0,01 Trifloksistrobiini 0,02 Triflusulfuroni-metyyli 0,05 Trineksapakki-etyyli 0,02 Tritikonatsoli 0,10 * akkreditoitu menetelmä, mukautuva pätevyysalue 102 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Alihankkijat ja heidän käyttämänsä menetelmät Liite 4b. (8/8) Ramboll Analytics Oy 01.10.2009 FENOLISET YHDISTEET * Kaasukromatografinen menetelmä, GC/MSD VESINÄYTE Määritysraja µg/l 2-kloorifenoli 0,1 3-kloorifenoli 0,1 4-kloorifenoli 0,1 2,3-dikloorifenoli 0,1 2,4-dikloorifenoli 0,1 2,5-dikloorifenoli 0,1 2,6-dikloorifenoli 0,1 3,4-dikloorifenoli 0,1 3,5-dikloorifenoli 0,1 2,3,4-trikloorifenoli 0,1 2,3,5-trikloorifenoli 0,1 2,3,6-trikloorifenoli 0,1 2,4,5-trikloorifenoli 0,1 2,4,6-trikloorifenoli 0,1 3,4,5-trikloorifenoli 0,1 2,3,4,5-tetrakloorifenoli 0,1 2,3,4,6-tetrakloorifenoli 0,1 pentakloorifenoli 0,1 4-kloori-2-metyylifenoli 0,1 4-kloori-3-metyylifenoli 0,1 fenoli 0,5 3-metyylifenoli (m-kresoli) 0,5 4-metyylifenoli (p-kresoli) 0,5 2-metyylifenoli (o-kresoli) 0,5 bisfenoli A 0,05 2,4-dimetyylifenoli 0,5 resorsinoli 0,2 Dinoseb (2-(1-metyylipropyyli)-4,6-dinitrofenoli) 5 * akkreditoitu menetelmä (akkreditointi ei koske bisfenoli A:ta) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 103

Liite 5. Vedenlaatumääritykset kohteittain laatumääritys vedestä Cembrit Oy Enics Finland Oy Lehmijärven Romu ja Rauta Oy Lemminkäinen Infra Oy, Muijalan asfalttias. Lemminkäinen Katto Oy, Kattoteollisuus Lohjan kaupunki, Suitiantien välivarastionti Lohjan Puhtaanapito Ky, Peltomaa Lohjan ympäristöyksikkö / tausta Al x x x Al Alkaliteetti x x x x Alkaliteetti AOX x x x AOX As x As B x B Marttilan Betonirakennus Oy Niska & Nyyssönen Oy Rudus Betonituote Oy Skanska Infra Oy, meluvallityömaa Vedenottamot laatumääritys vedestä Ca x x Ca Cd x x x x Cd CH-index, öljyhiilivedyt x x x x x x x x x x x x CH-index, öljyhiilivedyt Cl x x x x x x x Cl CN x CN CODMn x x x x x x x x CODMn Cr x x x x x Cr Cu x x x x Cu E.coli x x x E.coli Enterokokit x Enterokokit F x F Fe x x x x x x x Fe Haju x x x x x x Haju Happi% x x Happi% Hg x Hg K x K Kloorifenolit x Kloorifenolit Kok.kovuus x x x x x Kok.kovuus koli36 x x koli36 Liuotin, VOC-yhdisteet x x x x x x x x x Liuotin, VOC-yhdisteet Lämpökestoiset kolit x Lämpökestoiset kolit Lämpötila x x x x x x Lämpötila Maku x Maku Mikr22 C (pesäke lkm) x Mikr22 C (pesäke lkm) Mn x x x x x x Mn Na x x Na NH4-N x x x x x NH4-N Ni x Ni NO2+NO3-N x x x x NO2+NO3-N NO2-N x x x x NO2-N NO3-N x x x x NO3-N O2 x x x O2 PAH x x x PAH Pb x x x x x x Pb PCB x PCB ph x x x x x x x x x x x x ph Pinnankorkeus x x x x x x x x x x x x x Pinnankorkeus Sameus x x x x x x x Sameus Sb x Sb Se x Se Sn x Sn SO₄ x x x x x SO₄ Sähkönjohtavuus x x x x x x x x x x x Sähkönjohtavuus TOC x TOC Torjunta-aineet x Torjunta-aineet Ulkonäkö x x x x x Ulkonäkö V x V Väriluku x x x x x x Väriluku Zn x x Zn 104 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010

Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisuaika 23.6.2010 Tekijä(t) Katriina Nummela Julkaisun nimi Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 2009 Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaistut osat / muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Asiasanat Toimeksiantaja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu 199/2010 Julkaisu on saatavana myös Internetissä: www.luvy.fi/julkaisut Lohjan kaupungin koordinoiman Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet Lohjanharjun alueella. Pohjaveden yhteistarkkailu aloitettiin vuonna 2005 ja vuonna 2009 tarkkailussa olivat mukana Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö, Lohjan vesi- ja viemärilaitos, Lohjan kaupunkisuunnittelukeskuksen Suitiantien välivarastointialue, Cembrit Oy, Enics Finland Oy, Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, Lemminkäinen Infra Oy / Muijalan asfalttiasema, Lemminkäinen Katto Oy / Kattoteollisuus, Lohjan Puhtaanapito Ky / Peltomaa, Marttilan Betonirakennus Oy, Niska & Nyyssönen Oy, Rudus Betonituote Oy ja Skanska Infra Oy. Lohjanharjun pohjavesialue on osa ensimmäistä Salpausselkää ja alue jakautuu kahteen osa-alueeseen (0142851 A ja 0142851 B). Tuloksia tarkasteltaessa alue on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen, joista kussakin on vähintään yksi pohjavedenottamo. Vuoden 2009 aikana tarkkailututkimus toteutettiin eri osapuolten lupaehtojen edellyttämien ohjelmien mukaisesti. Mittauksia tehtiin yhdeksältä vedenottamolta ja 64 pohjavesiputkesta tai kaivosta. Pohjavesien laatua verrattiin talousveden kemiallisiin ja mikrobiologisiin laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin (STMa 461/2000 ja 401/2001). Myllylampi / Porla Lohjanharju osa-alueella Myllylammen vedenottamon vedestä analysoitiin toukokuussa 2009 pieni määrä trikloorieteeniä ja Porlan vedenottamon vedessä havaittiin pieni pitoisuus bensiinin lisäainetta MTBE:tä. Neitsytlinnan vanhan kaatopaikan läheisyydessä pohjavedessä oli laatusuositusarvojen ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania sekä koholla oleva AOX pitoisuus (50 µg/l). Tynninharjun alueen pohjavedestä analysoitiin pieni määrä trikloorieteeniä sekä melko korkea kloridipitoisuus 68 mg/l. Kaivola Keskilohjan osa-alueella Kaivolan vedenottamon vesi täytti hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Alueen seurannassa mukana olevissa havaintopisteissä ei todettu öljyhiilivetyjä tai VOC -yhdisteitä. Moisionpellon ja Pappilankorven osa-alueilla vedenottamoilta yhdistetyssä näytteessä touko-kuussa 2009 oli viitteitä torjunta-aineista, joiden pitoisuudet olivat pieniä. Ottamoiden yhdistetyssä vesinäytteessä oli laatusuositusarvojen ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania ja kloridipitoisuus oli 48 mg/l. Pappilankorvessa pohjaveden alumiini-, rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat korkeita, mikä on tyypillistä savipeitteisillä alueilla. Lempola Lempoonsuon osa-alueella Lempolan vedenottamon vesi täytti hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset, eikä näytteessä havaittu orgaanisia haihtuvia yhdisteitä, kloorifenoleita, PAH yhdisteitä tai torjuntaaineita. Takaharju Perttilä osa-alueella Takaharjun vedenottamon vesi täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Alueen pohjavedestä määritettiin talousveden laatuvaatimuksen ylittävä pitoisuus kromia (71 µg/l) ja lyijyä (22 µg/l) sekä korkea sinkkipitoisuus (300 µg/l). Uusintanäytteissä kromin pitoisuus oli laskenut enimmäispitoisuuden alapuolelle. Alueella todettiin pienet määrät PAH yhdisteisiin kuuluvia naftaleenia, asenafteenia ja fluoreenia, mutta öljyhiilivetyjä ja VOC yhdisteitä ei todettu. Lehmijärven osa-alueella vedenottamon vedestä analysoitiin toukokuussa 2009 pieni määrä trikloorieteeniä. Kantatien 1125 läheisyydessä pohjaveden kloridipitoisuus oli korkea (180 mg/l). Uusniitty Ratametsän osa-alueella vedenottamon vedestä analysoitiin toukokuussa 2009 torjunta-aineita, joista atratsiinin pitoisuus (0,22 µg/l) ylitti talousvedelle annetun enimmäispitoisuuden 0,1 µg/l. Ottamon vedessä oli kloridia 48 mg/l. Alueen seurannassa mukana olevien havaintopisteiden kloridipitoisuudet (46 110 mg/l) ja sulfaattipitoisuudet (100 250 mg/l) olivat melko korkeat, myös rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat suuret. Yhden havaintopisteen nitraatin (74 mg/l) ja nitraattitypen (16 mg/l) pitoisuudet ylittivät talousveden laatuvaatimukset toukokuussa 2009. Alueella havaittiin aiempien vuosien tapaan pieni pitoisuus tetrakloorieteeniä. Ratametsän alueella määritettiin 220 µg/l sinkkiä ja AOX pitoisuudet olivat 43 44 µg/l, mikä viittaa orgaanisten halogeeniyhdisteiden esiintymiseen pohjavedessä. Pohjavesitarkkailu, yhteistarkkailu, pohjaveden laatu, vedenottamot, Lohjanharju Yhteistarkkailun osapuolet Julkaisun myynti/ jakaja/kustantaja ISBN 978-952-250-018-2 (nid.) Sivuja 105 ISBN 978-952-250-019-9 (PDF) Kieli Suomi ISSN-L 0789-9084 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., PL 51, 08100 Lohja Puh. (019) 323 623 Sähköposti: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi Painopaikka ja -aika Lohjan Painotuote Oy, Lohja 2010 ISSN 0789-9084 (painettu) Luottamuksellisuus Julkinen ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 199/2010 105

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö r.f. PL 51, 08101 Lohja Puh. (019) 323 623 vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi ISBN 978-952-250-018-2 (nid.) ISBN 978-952-250-019-9 (PDF) ISSN-L 0789-9084 ISSN 0789-9084 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)