TAPATURMAKATSAUS 2016 Kanta-Hämeen pelastusalue
SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Tapaturma-käsitteeseen liittyy kaksi elementtiä, joista toinen on onnettomuustapahtuma ja toinen on tapahtumassa mukana olleelle henkilölle aiheutuva seuraus eli henkilövahinko. Tämä tapaturmakatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmakuolemia ja vammoja sekä niistä aiheutuvaa hoitoa ja hoidon kustannuksia. Tapaturmat luokitellaan tavallisesti niiden tapahtumistilanteen perusteella liikenneonnettomuuksiin, työ-, koti- ja liikuntatapaturmiin sekä muihin vapaa-ajan tapaturmiin. Tapaturmakatsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta: millaisia tapaturmia alueella sattuu ja paljonko niitä on koko maahan verrattuna. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää kunta- ja seutukuntakohtaisessa turvallisuustyössä. Sen avulla voidaan määritellä painopisteet turvallisuustyölle ja arvioida turvallisuustyön vaikutuksia. On tärkeää, että alueen turvallisuustoimijat, asukkaat ja luottamushenkilöt saavat tietoa alueen tapaturmista. Tapaturmakatsauksien sisältämiä asioita kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa, esimerkiksi turvallisuussuunnittelun tai hyvinvoinnin - ja terveyden edistämisen työryhmissä sekä koulutustilaisuuksissa. Paikallisesta tapaturmatilanteesta on tärkeää hyvä viestiä laajasti alueen eri toimijoille, organisaatioille ja kansalaisille. Tämä voi tapahtua esimerkiksi nostamalla oman alueen tapaturmakatsauksen tietoja paikallisten toimijoiden ja kunnan omalle verkkosivustolle sekä tiedottamalla tapaturmatilanteesta paikallismediassa ja sosiaalisessa mediassa. Tapaturmakatsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen (tapaturmat@thl.fi). Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustolta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2016 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2
SISÄLLYS Sisältö SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu?... 6 2.2. Tapaturmatyypit... 8 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 11 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT... 13 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat... 13 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 22 7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET... 29 8 PALOTAPATURMAT... 30 3
1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Tämän katsauksen aineistolähteet ovat seuraavat: kuolemat: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt (lähde: Tilastokeskus) sairaalahoitojaksot, -potilaat ja -hoitopäivät: Hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL). Katsauksen luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Suomessa rekisteröidään (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) erittäin kattavasti tapaturmaiset kuolemat ja vuodeosastohoidosta hoitojaksot sekä potilaiden ja hoitopäivien määrät. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka Hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kirjata jokainen vuodeosastohoitojakso, sairaalassa ei aina kirjata riittävän tarkasti kaikkia tapaturmiin liittyviä tietoja. Joissakin katsauksen taulukoissa tiedot tapaturmien ja fyysisen väkivallan aiheuttamasta hoidosta esitetään yhteenlaskettuina. Tämä johtuu siitä, ettei sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa aina ole määritelty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Tämän katsauksen tuloksia tulkittaessa pitää ottaa huomioon edellä mainitut aineistoon liittyvät seikat. Tietosuojan vuoksi taulukoissa pienimpien lukumäärien kohdalla kuntakohtaisten viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä arvot tai koko aluetta koskevat arvot) pyöristetään lähimpään kymmeneen. Nämä säännöt koskevat vain niitä katsauksen osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä. 4
2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2014 tapaturmissa kuoli 2 408 suomalaista: 1 532 miestä ja 876 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturman vuoksi kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1988 2013, N. Lisää tietoa Suomen tapaturmatilanteesta ja tapaturmien ehkäisystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustosta: www.thl.fi/tapaturmat 5
2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu? Tässä katsauksessa käsitellään vakavimpia, eli kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). On kuitenkin hyvä muistaa, että iso osa tapaturmista hoidetaan polikliinisesti. Katsaus ei käsittele polikliinisesti hoidettavia tapaturmapotilaita, koska niistä ei toistaiseksi ole saatavilla riittävän luotettavaa tietoa rekistereistä. Esimerkiksi liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä. Niistä voi seurata pitkiä poissaoloja työstä, merkittävää haittaa päivittäiseen elämään, pitkäaikaisia kiputiloja tai työkyvyttömyyttä vasta useiden vuosien viiveellä. Siihen saakka kunnes valtakunnallisista rekistereistä saadaan kattavaa ja luotettavaa tietoa tapaturmien polikliinisesta hoidosta, on paikallistasolla tärkeää seurata myös polikliiniseen hoitoon johtavien tapaturmien määrää ja aiheuttamia vaikutuksia. On tärkeää, että paikallisessa turvallisuussuunnittelussa asetetaan tavoitteita ja määritetään keinoja sekä vakavimpien että runsaasti terveydenhuollon eri yksiköitä kuormittavien tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Seuraavaa laskutapaa käyttämällä voidaan arvioida, kuinka paljon tapaturmia alueella kaikkiaan tapahtuu: jokaista tapaturmakuolemaa kohti voidaan arvioida aiheutuvan noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6
Tässä katsauksessa kuvataan kyseisen alueen asukkaille tapahtuneita tapaturmia. Koska rekistereistä ei saada tietoa tapaturman tapahtumapaikasta, tapaturma sijoitetaan alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Siten esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on esitetty alueen kunnat vuoden 2014 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne eri ikäryhmissä 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2014 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2014), N. Kunta 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 15% 5% 5 457 703 Koko alue 20% 2% 5% 5% 31% 15% 16% 6% 175 415 Forssa 16% 2% 6% 5% 29% 16% 19% 7% 17 594 Hattula 22% 2% 4% 5% 33% 14% 15% 4% 9 711 Hausjärvi 24% 2% 3% 4% 35% 15% 13% 4% 8 812 Humppila 20% 2% 3% 4% 31% 18% 15% 7% 2 452 Hämeenlinna 19% 3% 6% 6% 31% 14% 16% 6% 67 891 Janakkala 22% 2% 4% 4% 33% 14% 16% 5% 16 840 Jokioinen 22% 2% 3% 4% 31% 16% 15% 6% 5 556 Loppi 23% 2% 3% 3% 33% 15% 16% 5% 8 316 Riihimäki 20% 3% 6% 6% 32% 14% 14% 5% 29 334 Tammela 21% 2% 4% 3% 31% 16% 16% 7% 6 434 Ypäjä 18% 3% 5% 4% 31% 17% 16% 7% 2 475 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus. 7
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 2.2. Tapaturmatyypit Tapaturmien ehkäisytyön kohdentamiseksi tarvitaan tietoa muun muassa siitä, millaisille väestöryhmille tai missä ympäristöissä tai tilanteissa tapaturmia tapahtuu. Tätä tietoa saadaan sairaalahoidossa tapaturman vuoksi olleiden potilaiden taustatiedoista ja tapaturmasta kirjatuista tiedoista. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnan tai tapahtumapaikan. Tapaturmien ehkäisytyön kannalta on tärkeää, että sairaaloissa tapaturmatiedot kirjataan huolellisesti. Vaikka useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteessa, liian usein edelleen nämä tiedot jätetään merkitsemättä tai tietoa kirjataan ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. (Kuvio 3) Tapaturmien hoidon kirjaamisen tarkkuudesta ja systemaattisuudesta tulisi keskustella terveydenhuollon toimijoiden kanssa, jotta jatkossa saadaan entistä luotettavampaa ja kattavampaa tietoa tapaturmien ehkäisytyön perustaksi. Tämä katsaus käsittää tietoja vain tapaturmien sairaalahoidosta. Katsauksen tarjoamien tietojen perusteella tehtävissä tulkinnoissa ja esimerkiksi ehkäisytoimien suunnittelussa ja kohdentamisessa on huomioitava, että katsauksesta puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista. Esimerkiksi liikuntatapaturmia tapahtuu suomalaisille vuosittain yli 300 000, mutta niiden aiheuttama hoito ei tule kattavasti esiin tässä katsauksessa koska suuri osa liikuntatapaturmien seurauksista hoidetaan polikliinisesti. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 3. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2014, %. 8
Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 Kuvio 4 kertoo miten alueen asukkaille sairaalahoitoon johtaneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueilla, työssä tai päiväkodissa/koulussa tapahtuneisiin tapaturmiin. Kuvio 5 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Muu vapaa-ajan tapaturma Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 4. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2014, N. 9
Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 5. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2014, N. Taulukko 2. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2014 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 1 569 Liikenne 4 493 Kotitapaturma 16 560 Urheilu- tai liikuntatapaturma 2 254 Muu vapaa-ajan tapaturma 9 195 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 1 146 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 2 264 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 402 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 7 264 10
4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tämän katsauksen tiedot tapaturmaisista kuolemista saadaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoista. Suomessa valtaosasta niin sanottuja ei-luonnollisia kuolemia, kuten tapaturmista, tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa määritetään kuolemansyy. Nuoren henkilön kuolemantapauksissa kuolemasyy tutkitaan lähes aina. Iäkkäiden henkilöiden tapaturmakuolemista ei ihan aina tehdä tutkintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaalassa tai laitoksissa tapahtuneen kaatumisen tai kaatumisen seurausten johdosta tapahtunut kuolema, josta lääkärillä on hyvät kliiniset tiedot. 4, Taulukko 3. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2005 2014 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 7 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 <5 <5 7 11 Liikenne, moottoriajoneuvot <5 <5 5 8 22 10 17 7 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 28 35 80 240 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 10 15 11 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 5 9 5 8 Tulipalo <5 <5 <5 <5 6 6 5 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 7 5 <5 5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 52 38 13 <5 Muu myrkytys 8 <5 <5 9 13 45 10 16 7 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 13 12 25 20 Yhteensä 20 10 20 30 190 140 180 300 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 18 10 30 +61% Liikenne, moottoriajoneuvot 56 21 80 - Kaatuminen ja putoaminen 198 188 390 - Hukkuminen 30 11 40 - Tukehtuminen 22 10 30 - Tulipalo 13 8 20 - Paleltuminen 13 9 20 - Alkoholimyrkytys 77 31 110-24% Muu myrkytys 79 27 110 - Muut tapaturmat 48 24 70 - Yhteensä 550 340 890-9% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282 284 & Pasternack I, Laitinen R, Kauppila R. Oikeuslääkinnän vaikuttavuuden edellytykset Kirjallisuuskatsaus. THL, TYÖPAPERI 10/2014. 5 Vertailusarake kertoo, kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, joka tarkoittaa sitä, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa sitä, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän ovat yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla joko merkitsevä tai ei-merkitsevä. 7 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 8 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 11
Kuolemantapauksia 0 20 40 60 80 100 120 Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 6. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 9 2014, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 7. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 9 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 12
Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT Tapaturmien ehkäisytyön suunnittelun ja kohdentamisen kannalta on tärkeää tarkastella paitsi tapaturmien lukumääriä mutta myös niissä tapahtuvia muutoksia. Tässä osiossa esitellään koko aluetta koskevia tapaturmatietoja. Eri alueiden tapaturmalukuja vertailemalla saadaan tietoa siitä, missä ennaltaehkäisevää työtä erityisesti tarvitaan. 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä ICD-luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Siksi tässä osiossa esitetyissä luvuissa hoitopäivistä ja hoitojaksoista on laskettu yhteen sekä tapaturmien ja väkivallan aiheuttama hoito. Kuitenkin valtaosassa tapauksista (noin 85 %) hoidon syynä on tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikenne, moottoriajoneuvot Liikenne, kevyt Muu myrkytys Hengitystä estävät tapaturmat Tulipalo Alkoholimyrkytys Paleltuminen 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Veteen vajoaminen Kuvio 8. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2005 2014, tuhansia päiviä. 13
Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 10 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 170 10 33 48 263 129 130 64 850 Liikenne, moottoriajoneuvot 330 70 133 143 554 148 103 57 1 540 Kaatumis- ja putoamistapaturma 967 111 326 318 2 539 1 618 2 339 1 840 10 060 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 50 <5 <5 <5 14 7 9 6 90 Tulipalo 8 <5 6 7 46 22 9 <5 100 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 6 16 20 <5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 64 <5 8 16 74 20 24 13 220 Alkoholimyrkytys 27 <5 <5 <5 12 8 <5 <5 50 Muu tapaturma 607 122 363 456 2 391 1 240 1 472 1 417 8 070 Yhteensä 2 230 320 870 990 5 900 3 210 4 110 3 400 21 030 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 77 10 21 13 175 99 153 59 610 Liikenne, moottoriajoneuvot 131 30 56 37 187 59 53 38 590 Kaatumis- ja putoamistapaturma 641 73 128 163 1 506 1 329 3 065 6 329 13 230 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 21 <5 <5 <5 11 <5 7 12 60 Tulipalo 5 <5 <5 <5 7 <5 6 <5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 8 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 72 7 14 15 51 17 26 25 230 Alkoholimyrkytys 39 <5 <5 <5 9 5 <5 <5 60 Muu tapaturma 355 52 161 183 1 603 904 1 511 1 031 5 800 Yhteensä 1 340 170 380 410 3 550 2 420 4 830 7 500 20 610 Yhteensä 3 570 490 1 250 1 400 9 450 5 630 8 940 10 910 41 640 10 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 14
Kartta 1. Vammojen ja myrkytysten aiheuttamat hoitojaksot alueen kunnissa vuosina 2010 2014, vertailutiedot koko maan tilanteeseen. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 61 Forssa 82 Hattula 86 Hausjärvi 103 Humppila 109 Hämeenlinna 165 Janakkala 169 Jokioinen 433 Loppi 694 Riihimäki 834 Tammela 981 Ypäjä 15
Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 11 Miehet 0-17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 142 9 25 34 192 91 83 30 600 Liikenne, moottoriajoneuvot 241 48 99 95 333 98 59 25 950 Kaatumis- ja putoamistapaturma 794 103 274 265 1 884 951 1 144 855 6 110 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 39 <5 <5 <5 11 7 8 6 70 Tulipalo 8 <5 6 6 27 13 6 <5 70 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 6 6 11 <5 30 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 60 <5 7 14 69 17 24 11 210 Alkoholimyrkytys 27 <5 <5 <5 10 8 <5 <5 50 Muu tapaturma 531 108 315 369 1 885 884 951 455 5 390 Yhteensä 1 730 260 690 740 3 950 1 890 2 050 1 220 12 040 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 66 7 14 10 125 79 111 43 450 Liikenne, moottoriajoneuvot 97 24 45 31 130 47 33 21 420 Kaatumis- ja putoamistapaturma 553 61 116 131 1 121 857 1 640 2 676 6 940 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 18 <5 <5 <5 11 <5 7 10 50 Tulipalo 5 <5 <5 <5 7 <5 <5 <5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 6 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 72 6 14 13 47 17 23 25 220 Alkoholimyrkytys 39 <5 <5 <5 6 5 <5 <5 50 Muu tapaturma 318 45 138 160 1 261 655 868 605 3 980 Yhteensä 1 110 140 310 320 2 490 1 540 2 410 3 020 10 930 Yhteensä 2 840 400 1 000 1 060 6 440 3 430 4 460 4 250 22 970 11 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 16
Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 12 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 363 21 253 500 1 212 647 1 255 729 4 980 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 784 388 847 751 5 402 2 248 784 361 12 570 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 649 199 981 1 044 12 069 11 959 27 270 29 049 84 220 Veteen vajoaminen 6 <5 <5 <5 16 <5 24 7 60 Hengitystä estävät tapaturmat 96 <5 <5 <5 80 32 29 48 290 Tulipalo 17 28 26 56 781 218 84 14 1 220 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 29 206 271 <5 520 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 70 6 10 48 209 76 83 81 580 Alkoholimyrkytys 27 <5 <5 <5 225 43 <5 <5 300 Muu tapaturma 1 188 289 869 1 126 8 134 7 876 15 905 54 320 89 710 Yhteensä 5 200 930 2 990 3 530 28 160 23 310 45 710 84 610 194 440 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 159 63 112 27 670 458 993 1 362 3 840 Liikenne, moottoriajoneuvot 450 92 198 167 994 365 462 440 3 170 Kaatumis- ja putoamistapaturma 900 105 286 413 4 600 7 759 36 682 113 171 163 920 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 25 <5 <5 <5 21 7 17 30 100 Tulipalo 5 <5 <5 <5 13 <5 74 17 110 Paleltuminen <5 <5 8 <5 14 15 22 47 110 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 107 11 29 47 136 37 210 119 700 Alkoholimyrkytys 44 <5 <5 <5 24 12 20 <5 100 Muu tapaturma 687 88 441 464 6 349 5 029 11 187 10 882 35 130 Yhteensä 2 380 360 1 070 1 120 12 820 13 690 49 670 126 070 207 170 Yhteensä 7 580 1 290 4 070 4 650 40 980 37 000 95 380 210 680 401 610 12 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 17
Lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 5000 Kuten raportin luvuista voidaan havaita, vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joissakin tapauksissa samasta tapaturmasta seurannutta vammaa saatetaan hoitaa sairaalassa useampia kertoja. Myös silloin, jos potilas siirtyy esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon, samasta tapaturmasta muodostuu kaksi hoitojaksoa. Hoitojaksoja Potilaita 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 9. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2005 2014, N. 18
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt ovat viime vuosina muuttuneet. Hoitojaksot ovat yleisesti lyhentyneet ja osa tapaturmavammoista, jotka aiemmin hoidettiin sairaalan vuodeosastolla, hoidetaan nykyään polikliinisesti avohoitona. Siksi pelkkä hoitojakson pituus ei enää kerro samalla tavoin vamman vakavuudesta, kuin aiemmin. Erityisesti vanhemman väestön tapaturmista johtuvat hoito on edelleen pitkäkestoista, mutta entistä useammin hoito jakautuu lyhyempiin hoitojaksoihin eri hoitopaikoissa. Edellä mainituista seikoista huolimatta, hoitojaksojen lukumäärä kuitenkin edelleen kuvaa kohtalaisen hyvin vakavien tapaturmien kehitystä pitkällä aikavälillä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 10. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2005 2014, %. 19
Taulukko 7. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 1 päivä 2 7 päivää 8 päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 626 588 240 1 454 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 802 864 463 2 129 5 Kaatumis- ja putoamistapaturma 7 520 10 028 5 744 23 292 56 Veteen vajoaminen 7 5 3 15 0 Hengitystä estävät tapaturmat 90 42 9 141 0 Tulipalo 39 39 46 124 0 Paleltuminen 12 25 26 63 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 286 132 32 450 1 Alkoholimyrkytys 79 19 8 106 0 Muu tapaturma 5 441 5 383 3 044 13 868 33 Yhteensä 14 902 17 125 9 615 41 642 100 20
Taulukko 8. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2014, N. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitopäivät on laskettu vuoden alusta sairaaloissa, joissa oli vähintään 10 potilasta vuonna 2014. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja. Lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40309 - Kanta-Hämeen keskussairaala 2 836 2 387 10 891 3,8 90614 - Forssan seudun terveyskeskus 520 374 3 216 6,2 90635 - Hämeenlinnan terveyspalvelut 313 257 6 216 19,8 50290 - Tampereen yliopistollinen sairaala 281 238 1 012 3,6 90726 - Riihimäen seudun terveyskeskus 245 199 5 742 23,2 60806 - Omasairaala 95 90 95 1,0 60745 - Sairaala Mehiläinen Hämeenlinna 86 83 86 1,0 90179 - Janakkalan-Hattulan terveyskeskus 54 46 728 13,0 60693 - Ilveskoti 88 48 1 856 21,1 60713 - Suomen Terveystalo/Tampere 51 47 51 1,0 60718 - Tekonivelsairaala Coxa Oy 47 40 201 4,3 50200 - Helsingin yliopistollinen keskussairaala 44 35 244 5,5 60695 - Terveystalo Pulssi 26 25 26 1,0 60702 - Suomen Terveystalo/Helsinki 23 23 23 1,0 60611 - Diacor sairaala 21 19 21 1,0 60781 - Kuntoutus Orton 21 17 49 2,3 60651 - Sairaala Mehiläinen Turku 17 17 17 1,0 50230 - Turun yliopistollinen keskussairaala 19 17 55 2,9 60794 - Sairaala Neo 13 13 13 1,0 60763 - Sairaala Mehiläinen Lahti 14 13 14 1,0 60816 - (nimi ei tiedossa) 14 12 337 24,1 40426 - Hyvinkään sairaanhoito-alue/hyvinkään sairaala 13 12 14 1,1 21
6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Tässä osiossa esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuina. Tapaturmien ja väkivallan määrään vaikuttaa muiden muassa alueen asukkaiden ikärakenne ja sukupuolijakauma. Kuntien välisiin eroihin tapaturmien määrässä voivat vaikuttaa myös esimerkiksi alkoholin käyttö, työllisyys, alueella toimivien työnantajaorganisaatioiden työturvallisuus tai esimerkiksi kevyen liikenteen väylien määrä tai turvallisuus sekä alueella tehty tapaturmien ehkäisy ja turvallisuustyö. Katsauksen vertailuluvuissa näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei pystytä ottamaan huomioon, mutta eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia paikallisen turvallisuustyön suunnittelussa ja tavoitteita määriteltäessä. Kun halutaan vertailla, poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Tässä katsauksessa on käytetty epäsuoraa vakiointia. Tässä menetelmässä lasketaan ensin kyseiselle alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia (esimerkiksi tapaturmista johtuvia kuolemantapauksia) sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus tapaturmiin) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Sen jälkeen on alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää verrattu alueelle odotettuun lukumäärään tapahtumia. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee Liikenneonnettomuus -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikenneonnettomuudeksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6 539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun jälkeen ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se ylitä riittävän paljon arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua. Tällöin poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä. Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ero tai muutos ei aina tarkoita käytännössä merkittävää eroa tai muutosta. Esimerkki: silloin kun hoitojaksojen määrä on esimerkiksi 15 ei 100 % odotettua enemmän ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän silloin kun hoitojaksojen määrä on 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. Katsauksessa käytetyt tilastomenetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 13. 13 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste 22
Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 14 15 16 17 2010 2014. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 24 180 +4% 14 600 +3% 186 020-6% 7,5 580-8% Forssa 3 140 +24% 1 572 +5% 22 798-7,1 66 - Hattula 1 180-779 - 6 230-32% 5,2 28 - Hausjärvi 1 050-656 - 10 238-9,5 33 - Humppila 320-191 - 1 349-57% 4,2 9 * Hämeenlinna 9 410-5 952 +7% 75 016-7,8 229 - Janakkala 2 040-1 311-13 834-22% 6,6 56 - Jokioinen 680-409 -10% 2 906-55% 4,2 13-37% Loppi 1 110-668 - 10 588-9,2 28 - Riihimäki 3 990 +9% 2 413 +6% 36 687 +25% 9,0 86 - Tammela 940-532 - 5 100-36% 5,4 18 - Ypäjä 320-219 - 1 277-61% 3,9 15-14 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 15 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 16 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 17 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 23
Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 18 19 20 21 2010 2014. Kunta Liikenneonnettomuus Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 1 930 +24% 12 010 +5% 900-8 520 +11% 820-51% 24 180 +4% Forssa 232 +51% 1 726 +34% 121 +48% 905-158 - 3 140 +24% Hattula 93-509 - 32-509 +25% 32-40% 1 180 - Hausjärvi 99 +43% 524-30 - 373-23 -53% 1 050 - Humppila 17 * 192-9 * 92-10 * 320 - Hämeenlinna 741 +24% 4 616-363 - 3 436 +15% 251-59% 9 410 - Janakkala 186 +25% 972-63 - 784-36 -68% 2 040 - Jokioinen 57-345 - 28 +89% 187-22% 64 +55% 680 - Loppi 107 +55% 521-24 - 426 +19% 36-36% 1 110 - Riihimäki 281-2 003 +14% 201 +34% 1 354 +10% 149-41% 3 990 +9% Tammela 81 +68% 444-17 * 353-41 - 940 - Ypäjä 32 * 161-7 * 101-23 +109% 320-18 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 19 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 20 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 21 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 24
Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 22 23 24 25 2010 2014. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 790-8 840 +6% 520 +27% 900 +16% 790-15% 11 840 +5% Forssa 115 +36% 1 262 +32% 49-109 +48% 162 +73% 1 700 +33% Hattula 38-343 -13% 24 * 56 +55% 40-500 - Hausjärvi 22-381 - 22 * 58 +85% 35-520 - Humppila 16 * 142-9 * 9 * 14 * 190 - Hämeenlinna 305-3 435-211 +35% 325-278 -25% 4 550 - Janakkala 78-690 - 45 * 94 +39% 51-36% 960 - Jokioinen 19-271 - 14 * 21 * 16-340 - Loppi 33-379 - 26 * 45 +64% 30-510 - Riihimäki 114-1 509 +19% 96 +64% 134-122 - 1 980 +14% Tammela 40 +75% 328-5 * 36 +94% 28-440 - Ypäjä 9 * 102-14 * 16 * 15 * 160-22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 25
Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 26 27 28 29 2010 2014. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 6 240-4% 1 050 +20% 3 860-14% 960 +23% 11 760 +19% 300-53% 24 180 +4% Forssa 954 +28% 67-544 +15% 104 +34% 1 432 +34% 41-3 140 +24% Hattula 240-20% 83 +84% 208-50 - 570-24 - 1 180 - Hausjärvi 317-34 - 169-19% 48-467 - 14 * 1 050 - Humppila 105 - <5 * 58-12 * 141 - <5 * 320 - Hämeenlinna 2 240-15% 499 +49% 1 487-15% 387 +32% 4 688 +21% 106-57% 9 410 - Janakkala 487-16% 104 +28% 327-23% 82-1 026-15 -58% 2 040 - Jokioinen 213-10 - 93-32% 38 +108% 321-6 * 680 - Loppi 287-45 +59% 176-17% 49-541 - 16-1 110 - Riihimäki 1 056-178 +26% 569-21% 133-1 980 +25% 72-25% 3 990 +9% Tammela 260-26 - 167-40 - 435-8 - 940 - Ypäjä 79 - <5 * 65-21 * 154 - <5 * 320-26 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 27 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 28 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 29 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 26
Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 30 31 32 33 2010 2014. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 270 +7% 210-14% 560-660 +22% 3 820 +10% 1 940-2 320-1 860 +17% 12 640 +7% Forssa 86-15 -38% 75-102 +81% 409 +25% 258-436 +60% 197-1 580 +28% Hattula 98 +35% 8-19 - 35-267 +31% 100-126 - 59-710 +12% Hausjärvi 60 - <5 * 14-18 - 185-84 - 107-87 - 560 - Humppila 15 - <5 * <5 * 7 * 27-45% 24-44 - 28-150 -19% Hämeenlinna 472-86 - 230-274 +21% 1 441 +13% 736-835 - 763 +17% 4 840 +8% Janakkala 134-21 - 36-47 - 381-149 - 162-29% 179-1 110 - Jokioinen 44 - <5 * 16-7 -50% 109-63 - 64-61 - 370 - Loppi 80-18 * 10-42% 15-164 - 120-120 - 96-620 - Riihimäki 211-40 - 128-134 - 693 +16% 288-304 - 262-2 060 +9% Tammela 53-10 * 19-12 - 104-21% 88-98 - 92-480 - Ypäjä 13 - <5 * 11 * <5 * 43-32 - 28-34 - 170-30 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 31 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 32 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 33 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 27
Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 34 35 36 37 2010 2014. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 790-160 - 260-290 +18% 2 250 +12% 1 400-2 550-3 850-11 54-0 Forssa 77-13 * 18-38% 25-263 +41% 175-370 - 623 +31% 1 560 +20% Hattula 50 - <5 * 13 * 13 * 127-63 - 107-87 -42% 460-15% Hausjärvi 48-15 * 7 * <5-61% 117-56 - 95-148 - 490 - Humppila 7 * <5 * <5 * <5 * 29-22 * 37-77 - 170 - Hämeenlinna 322 +16% 72-127 - 141 +36% 813-545 - 1 073-1 477-13% 4 570 - Janakkala 73-15 * 21-23 - 211-127 - 205-257 -20% 930-10% Jokioinen 9-69% <5 * <5 * <5 * 44-33% 31-36% 88-130 - 310 - Loppi 35 - <5 * <5 * 21 * 129 +34% 64-96 - 138-490 - Riihimäki 124-28 - 49-46 - 405 +18% 265-337 -14% 674 +15% 1 930 - Tammela 32 - <5 * 5 * 8 * 68-45 - 107-191 - 460 - Ypäjä 9 - <5 * 7 * <5 * 42-6 -72% 39-48 -33% 160-34 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 35 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 36 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 37 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 28
7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET Tapaturmavammat aiheuttavat usein pitkäaikaista hoidontarvetta ja ketjuuntuneita hoitojaksoja. Seurauksena on merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Erityisesti vakavat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla, missä hoidon kustannukset ovat suuria. Vuonna 2011 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,0 vuorokautta 38 ja hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3605 39. Taulukossa 15 esitetään arvioita tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannuksista erikoissairaanhoidon osalta. Koska luvut perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin ne eivät suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia mutta antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Tietoa käytetystä laskentamenetelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 40 Näitä kustannustietoja käytettäessä on huomioitava, että huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Näistä kustannuksista ei kuitenkaan toistaiseksi ole saatavilla valtakunnallisesti luotettavaa tietoa. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2014. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 566 818 Koko alue 19 873 Forssa 2 280 Hattula 708 Hausjärvi 949 Humppila 170 Hämeenlinna 8 325 Janakkala 1 709 Jokioinen 459 Loppi 907 Riihimäki 3 672 Tammela 483 Ypäjä 211 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 38 Rautiainen H, Pelanteri S, Rasilainen J (2012): Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL 12/2012. http://urn.fi/urn:nbn:fife2012121210293 39 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL Raportti 2014_003. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-079-5 40 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit 29
8 PALOTAPATURMAT Tässä osiossa tarkastellaan sellaisia savun, tulen tai liekkien 41 aiheuttamia tapaturmia, joiden seurauksen on ollut henkilön kuolema tai joutuminen vähintään sairaalan vuodeosastohoitoon (mukaan lukien päiväkirurginen hoito). Lisäksi kuvataan tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2005 2014 (kuvio 11). Suomessa tapaturmaisissa tulipaloissa kuolleiden määrä on vuosien 1952 2007 aikana vaihdellut 50:stä ja 140:een henkilöön 42. Tulipalojen vuoksi sairaalahoitoon joutuvien henkilöiden määrä on tulipaloissa menehtyneiden määrään verrattuna moninkertainen. Tulipaloissa kuolleiden ja loukkaantuneiden sekä loukkaantumisista seuranneiden hoitopäivien määrissä on huomattavia eroja iän ja sukupuolen mukaan. Tulipaloissa kuolee ja loukkaantuu huomattavasti useammin miehet kuin naiset. Avohoidossa hoidettavien tulipaloissa vammoja saaneiden henkilöiden määrä on huomattavasti suurempi kuin sairaalahoitoon joutuvien tulipalojen uhrien määrä. Luotettavaa tietoa avohoidossa hoidetuista tulipaloihin liittyvien tapaturmien hoidosta ei toistaiseksi ole saatavilla ja siksi ne eivät mukana tässä katsauksessa. 41 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 42 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007 2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 30
Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007 2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007 2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0 9 3 1.7 1 1,7 10 19 10 5.2 1 1,6 20 29 12 6.0 6 9,0 30 39 21 10.8 2 3,1 40 49 42 18.7 16 21,7 50 59 73 30.8 15 19,6 60 69 81 44.8 20 30,5 70 79 34 28.8 10 24,7 80 89 20 33.5 9 41,7 90+ 2 22.0 0 0,0 Yhteensä 299 18.8 80 14,9 Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2005 2014 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 104 53 157 10 19 305 54 359 20 29 386 72 458 30 39 368 79 447 40 49 502 145 647 50 59 572 205 777 60 69 384 207 591 70 79 238 151 389 80 89 131 130 261 90+ 9 29 38 Yhteensä 2 999 1 125 4 124 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2005 2014 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 436 144 580 10 19 2 269 222 2 491 20 29 2 331 471 2 802 30 39 3 234 467 3 701 40 49 5 021 1 280 6 301 50 59 5 936 2 323 8 259 60 69 4 571 2 561 7 132 70 79 3 074 1 715 4 789 80 89 1 613 958 2 571 90+ 130 236 366 Yhteensä 28 615 10 377 38 992 31
Hoitopäiviä 0 100 200 300 400 Hoitopäivät 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2005 2014. Lisätietoa palotapaturmista ja niiden ehkäisystä Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt ja pelastuslaki (STEP) on THL:n vuosina 2012 2016 toteuttama tutkimus- ja kehittämishanke. www.thl.fi/step Savusta, tulesta ja liekeistä vammautumisen terveyskustannukset tutkimuksen tuloksia Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Kokki E. Economic burden of fire-related deaths in Finland, 2000-2010: Indirect costs using a human capital approach. Burns. 2016;4:56-62. Haikonen K, Lillsunde PM, Vuola J. Inpatient costs of fire-related injuries in Finland. Burns. 2014;40:1754-60. Haikonen K, Lunetta P, Lillsunde PM, Sund R.Methodological challenges in using the Finnish Hospital Discharge Register for studying firerelated injuries leading to inpatient care. BMC Med Inform Decis Mak. 2013;13:36. Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Lounamaa A, Vuola J. Fire-related injuries with inpatient care in Finland: a 10-year nationwide study. Burns. 2013;39:796-802. 32
Tapaturmat-verkkosivusto www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen. 33