PÄÄTÖS Dnro 27.04.2005 ESA 2005 Y 77 18 ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä Savon ympäristökeskukseen 21.04.2005. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Savonlinnan kaupunki Olavinkatu 27 57130 SAVONLINNA TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. ILMOITUS Pilaantuneen alueen sijainti Kiinteistön omistaja Savonlinnan kaupunki, kiinteistötunnus 740 512 5 70 Käyntiosoite: Telakkatie 57230 Savonlinna Savonlinnan kaupunki Olavinkatu 27 57130 SAVONLINNA Alueen sijainti ja kaavoitustilanne Kiinteistö sijaitsee Savonlinnan Pääskylahdessa, Telakkatien varrella. Kohde sijaitsee asutusalueiden keskellä lasten leikkikentän vieressä. Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli Puh. 020 490 106 Faksi 020 490 4509 kirjaamo.esa@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/esa Jääkärinkatu 14 FI 50100 St. Michel, Finland Tfn +358 20 49 01 06 Fax +358 20 490 45 09 kirjaamo.esa@ymparisto.fi www.miljo.fi/esa
Toiminta alueella 2/10 Kyllästämöalue on 23.12.1977 vahvistetussa asemakaavassa merkitty palloilukentäksi sekä istutettavaksi puistoalueeksi. Maankäyttöön ei ole tiedossa muutoksia. Kiinteistöllä on 1950 80 luvuilla toiminut pylväskyllästämöasema. Kyllästämöllä on käytetty oletettavasti kromi ja kuparipitoista sisältävää kyllästysainetta. Tällä hetkellä alueella ei ole toimintaa eikä rakennuksia. Entinen kyllästämöalue sijaitsee asutusalueiden keskellä. Alueen pohjoispuolella on kerrostaloalue, lähin kerrostalo sijaitsee noin 50 metrin päässä kyllästämöalueen rajasta. Idässä Telakkatien toisella puolella on myös kerrostaloasutusta sekä päiväkoti. Alueen lounaispuolella noin 50 metrin päässä kyllästämöalueen reunapenkasta on rivitaloasutusta. Kunnostuskohteen kuvaus Entisen kyllästämöalueen kokonaispinta ala on noin 0,4 ha. Kaakossa alue rajoittuu Telakkatiehen, lounaassa maasto laskee jyrkästi sekametsäalueelle ja sen takana olevalle rivitaloalueelle. Luoteessa on harvahkoa puistomaista havumetsää ja koillisessa lasten leikkikenttä sekä kerrostaloasutusta. Tällä hetkellä alueella ei ole toimintaa eikä rakennuksia. Pääosa kyllästämöalueesta on tasattu soralla ja murskeella tasaiseksi kentäksi. Maaperä Entinen kyllästämöalue sijaitsee luoteis kaakko suuntaisella hiekkaharjanteella. Perusmaa alueella on hiekkaa. Entisellä kyllästämöalueella maan pinta on tasattu tasaiseksi, muusta maastosta koholla olevaksi kentäksi ja pinnalle on levitetty 10 30 cm:n paksuinen sora/murskekerros. Kentän koillisreuna on nurmettunut. Kyllästämöalueen etelä ja lounaisreunan maaperässä havaittiin tehdyissä maaperätutkimuksissa kuorijätetäyttöä, joka on todennäköisesti ollut maaperässä jo ennen kyllästämötoimintaa. Pohjavesi Kyllästämöalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee noin neljän kilometrin päässä koillisessa. Läheiset asuinalueet kuuluvat kunnallisen vesijohtoverkoston piiriin, eikä käytössä olevia talousvesikaivoja alueella siten ole. Kyllästämöalueen lounaispuolelle täyttöpenkan alapuolelle asennetussa pohjavesiputkessa vesipinta oli syyskuussa 2002 noin seitsemän metrin syvyydellä maan pinnasta. Maanpinta pohjavesiputken kohdalla on lähes yhdeksän metriä alempana, kuin entisen kyllästämöalueen nykyinen maanpinnan taso. Pintavedet Lähin pintavesistö on kyllästämöalueelta noin 100 metriä länteen sijaitseva Pihlajaveden Pääskylahti. Entiseltä kyllästämöalueelta ei johda suoria pintavesiojia Pääskylahteen. Oletettavasti pääosa alueelle satavasta vedestä imeytyy maaperään eikä näin ollen muodosta pintavalumia.
Puhdistussuunnitelma 3/10 Tehdyt tutkimukset ja aikaisempi kunnostus Ramboll Finland Oy on suorittanut ympäristöteknisiä lisätutkimuksia vanhalla telakkatien kyllästämöalueella Savonlinnan Pääskylahdessa. Tutkimusalueella on kyllästetty puutavaraa 1950 1980 luvuilla. Kyllästämöllä on käytetty oletettavasti kromi ja kuparipitoista kyllästysainetta. Lisätutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pilaantuneisuuden laajuutta vuonna 2003 kunnostetun alueen ympärillä ja laatia tutkimustulosten perusteella pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma. Tutkimuksen maastotyöt suoritettiin 16.11.2004 ja 27.1.2005. Aikaisemmin kyllästämöalueella tehtiin ympäristöteknisiä tutkimuksia Suomen IP Tekniikka Oy:n toimesta vuosina 2001 ja 2002. Tutkimuksissa havaittiin paikoin kromilla ja kuparilla pilaantunutta maaperää. Suomen IP Tekniikka Oy laati alueelle pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelman vuonna 2002. Etelä Savon ympäristökeskus suoritti vuonna 2003 pilaantuneen maaperän kunnostustyön. Voimakkaasti kromilla ja kuparilla pilaantuneita massoja poistettiin massanvaihtona 595 t ja lievästi pilaantuneita 181 t. Kaivannon seinämille jäi SAMASE ohjearvon ja paikoin raja arvon ylittäviä kromi ja kuparipitoisuuksia. Kaivu lopetettiin silloisen urakka alueen rajoille. Ramboll Finland Oy:n suorittama tutkimus Kohteesta otettiin maanäytteitä GM50 kairakoneeseen asennetulla DualTubenäytteenottojärjestelmällä. Kairakoneella tehtiin 28 tutkimuspistettä. Näytteet otettiin jatkuvina näytteinä. Kairaukset ulotettiin 1,0...2,2 m syvyyteen. Tutkimuspisteistä otettiin eri syvyyksiltä yhteensä 148 yksittäisnäytettä. Kairakoneella tehdyt tutkimuspisteet sijoitettiin vuonna 2003 kunnostetun alueen etelä, itä ja pohjoispuolelle. Kohteeseen tehtiin kaivinkoneella 13 noin metrin syvyistä koekuoppaa, joista otettiin 61 yksittäisnäytettä. Koekuopat sijoitettiin vuonna 2003 kunnostetun alueen länsipuolelle. Lisäksi kohteen länsiosan jätetäyttöalueelle kaivettiin kaksi koekuoppaa, joilla tutkittiin täyttöalueen reunan sijaintia ja täytön paksuutta. Koekuoppien syvyydet olivat n. 2,5 m. Koekuopista otettiin neljä yksittäisnäytettä. Yksittäisnäytteistä analysoitiin kromi, kupari ja arseenipitoisuuksia innov X kenttämittarilla. Kuudesta yksittäisnäytteestä määritettiin kromi, kupari ja arseenipitoisuus SGS Inspection Services Oy:n / Nablabs Oy:n laboratoriossa ICP/AES tekniikalla. Tutkimuspisteet ja koekuopat kartoitettiin GPS laitteistolla (16.11.2004) ja täkymetrillä (27.1.2005). Maaperänäytteistä mitattuja haitta ainepitoisuuksia verrattiin maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettäviin ohje ja raja arvoihin. Vesi ja ympäristöhallitus (nykyisin Suomen Ympäristökeskus) on määritellyt maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävät tavoitearvot (ohjearvo ja raja arvo) seuraavasti:
4/10 Ohjearvo ilmaisee haitta aineen sellaisen pitoisuuden, jota pienempiä pitoisuuksia pidetään ihmiselle ja ympäristölle vaarattomana eikä alueen maankäytölle tai massojen sijoitukselle aseteta rajoituksia. Raja arvo ilmaisee haitta aineen pitoisuuden, jonka ylittävät pitoisuudet yleensä edellyttävät alueen maaperän kunnostamistoimenpiteitä. Jos haitta ainepitoisuus on ohje ja raja arvon välissä olisi mahdolliset ympäristövaikutukset selvitettävä. Haitta aine Ohjearvo (mg/kg) Raja arvo (mg/kg) Kromi 100 400 Kupari 100 400 Arseeni 10 50 Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maaperän kromi ja kuparipilaantuneisuuden laajuutta vuonna 2003 kunnostetun alueen ympärillä ja laatia tutkimustulosten perusteella pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma. Tutkimuskohteen maaperässä havaittiin ohjearvon, ja paikoin myös raja arvon ylittäviä kromi ja kuparipitoisuuksia. Maaperässä havaittiin myös ohje ja raja arvon ylittäviä arseenipitoisuuksia. Tutkimusten perusteella kohteen pintamaan on kromilla, kuparilla tai arseenilla paikoin pilaantunutta ja paikoin lievästi pilaantunutta. Ohjearvon / raja arvon ylittäviä kromipitoisuuksia (164...2591 mg/kg), kuparipitoisuuksia (101...2023 mg/kg) tai arseenipitoisuuksia (17...90 mg/kg) havaittiin neljässä koekuopassa ja viidessätoista kairakonepisteessä. Pilaantuneisuus esiintyi syvyysvälillä 0...1,0 metriä maanpinnasta. Voimakkaimmin pilaantunut alue sijaitsee kohteen itälaidalla olevalla leikkikentällä. Voimakkaasti pilaantuneella alueella on osittain vanha asfalttipinta. Leikkikentän pintamaassa esiintyy pilaantuneisuutta myös asfalttialueen ulkopuolella. Kohteessa on tutkimuksen perusteella noin 700 m 3 ktr pilaantunutta maata, josta on noin 350 m 3 ktr voimakkaasti pilaantunutta (kromi, kupari tai arseenipitoisuus yli raja arvon). Tutkimuksissa havaittiin pilaantuneisuutta 1700 m 2 :n alueella. Kunnostusmenetelmän valinta Pilaantuneen maaperän kunnostusmenetelmäksi esitetään massanvaihtoa. Kohteesta poistetaan maa aines, jonka haitta ainepitoisuudet ylittävät SAMASE ohjearvot. Poistettavat massat toimitetaan käsiteltäväksi tai sijoitettavaksi vastaanottolaitokseen, jolla on voimassa oleva ympäristölupa ko. toimintaan. Kunnostuksen yleiskuvaus Tutkimusten perusteella arvioitu kunnostettavan alueen kaivusyvyys vaihtelee välillä 0,2...1,0 metriä. Ennen kunnostustyön aloittamista kunnostettava alue aidataan ja leikkikentän rakenteet puretaan. Massojen lajittelu (pilaantuneet ja lievästi pilaantuneet) suoritetaan kaivun yhteydessä määrityksiin soveltuvalla kenttämittausmenetelmällä. Kaivu lopetetaan, kun kaivannon seinämillä ja pohjalla saavutetaan SAMASE ohjearvot alittavat haitta ainepitoisuudet. Jäännöspitoisuudet varmistetaan laboratorioanalyyseillä. Kaivanto täytetään puhtailla massoilla. Pilaantuneet massat kuljetaan peitettynä vastaanottolaitokseen.
5/10 Jätteiden käsittely Voimakkaammin pilaantuneet maamassat toimitetaan Riikinnevan jäteasemalle Varkauteen ja lievästi pilaantuneet maamassat Nousialan jäteasemalle Savonlinnaan. Terveys ja ympäristöhaittojen ehkäisy Kunnostustyön yhteydessä tapahtuvaa pilaantuneen maan pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kastelulla. Kuljetuksen aikaista pölyämistä estetään kuormien peittämisellä. Ulkopuolisten pääsy työmaa alueelle estetään. Urakoitsija järjestää työntekijöilleen tarvittavat suojaimet ja perehdyttää työntekijät pilaantuneiden maiden kunnostuksen vaatimiin oikeisiin työtapoihin. Kunnostustyölle laaditaan ennen työn aloittamista erillinen työsuojelusuunnitelma. Laadunvalvonta Kunnostustyön toteutusta ohjaa pilaantuneen maaperän kunnostukseen perehtynyt henkilö, joka suorittaa kenttämittauksia ja pitää työmaapäiväkirjaa kunnostustyön osalta. Poistettavista massoista tehdään riittävä määrä kenttäanalyysejä. Kaivannon jäännöspitoisuudet varmistetaan laboratorioanalyysein. Raportointi Työn aikana pidetään työmaapäiväkirjaa. Työmaapäiväkirjaan merkitään mm. kaivetut ja kuljetetut massamäärät haitta ainepitoisuuksineen, tehdyt mittaukset ja suunnitelmasta poikkeavat tilanteet ja toimenpiteet. Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa esitettään mm. kunnostustyön vaiheet, kaivetut massat luokiteltuina, tehdyt kenttä ja laboratorioanalyysit sekä työn aikana havaitut merkitykselliset seikat. Loppuraportissa arvioidaan kunnostustyön tavoitteiden saavuttamista ja esitetään tarvittaessa jatkotoimenpiteitä. Aikataulu Kunnostustyön arvioitu kesto pilaantuneiden massojen poiston osalta on 5 7 työpäivää. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja. ETELÄ SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä Savon ympäristökeskus on tarkastanut Savonlinnan kaupungin jättämän, Savonlinnassa osoitteessa Telakkatie sijaitsevan vanhan pylväskyllästämön pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa puhdistustyön toteutusta varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen 1. Kiinteistöltä poistetaan pilaantuneet maat, joiden kuparipitoisuus ylittää 100 mg/kg, kromipitoisuus 100 mg/kg ja arseenipitoisuus 10 mg/kg. Maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (JhL 2, 32 )
6/10 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava kirjallisesti ennen työn aloittamista Etelä Savon ympäristökeskukselle sekä Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (JhL 2, 21, 40 ) 3. Hakijan on nimettävä henkilö ja hänelle varahenkilö, jotka vastaavat alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilöiden nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Etelä Savon ympäristökeskukseen, Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. (JhL 2, 21, 40 ) 4. Puhdistustyö on tehtävä asiantuntevan konsultin ja vastuuhenkilön johdolla ja valvonnassa. Konsultin ja vastuuhenkilön yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti ympäristökeskukseen ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (JhL 2, 21, 40 ) Jätteen käsittely ja kuljetus 5. Pilaantunut maa aines, jonka haitta ainepitoisuus ylittää kohdassa 1 mainitun ohje arvon voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Käsittelypaikka tulee ilmoittaa kirjallisesti Etelä Savon ympäristökeskukseen ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitukseen tulee liittää selvitys siitä, että vastaanottajalla on lupa ja kapasiteettia käsitellä kyseisiä pilaantuneita maita. Jätteiden kuljetuksesta tulee sopia ennen siihen ryhtymistä jätteet vastaan ottavan laitoksen kanssa..(jhl 2, 21, 23, 40 ) 6. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haitta aineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen aikana estetään. (JhL 2, 15a, 21, 40 ) Puhdistushankkeen seuranta 7. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta ainepitoisuuksia tulee seurata kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen määrästä ja laadusta pidetään kirjaa. Kirjanpito liitetään laadittavaan loppuraporttiin. (JhL 2, 21, 40 ) 8. Alueelle jäävien maiden (kaivannot) haitta ainepitoisuudet selvitetään laboratorionäyttein. Tutkimustulokset liitetään laadittavaan loppuraporttiin. (JhL 2, 21, 40 ) 9. Näytteenotto on tehtävä asiantuntevan konsultin ja vastuuhenkilön toimesta. Konsultin ja vastuuhenkilön yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto, käsittely ja kenttäanalyysimenetelmät tulee ilmoittaa kirjallisesti Etelä Savon ympäristökeskukseen ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (JhL 2, 21, 40 ) 10. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät tulee ilmoittaa kirjallisesti Etelä Savon ympäristökeskukseen ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (JhL 2, 21, 40 )
Päätöksen perustelut 7/10 11. Tutkimustulokset tulee toimittaa välittömästi niiden valmistututtua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä Savon ympäristökeskukseen. (JhL 2, 21, 40 ) 12. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun laaditaan yhteenvetoraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Yhteenvetoraportti tulee toimittaa kirjallisena Etelä Savon ympäristökeskukseen sekä Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. (JhL 2, 21, 40 ) 13. Mikäli tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja alueelle on jäämässä kohdassa 1 esitettyä pitoisuutta suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, tulee alueen puhdistamisesta vastaavan esittää tarkistettu suunnitelma Etelä Savon ympäristökeskukselle.(jhl 21 ) Etelä Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöllä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätehuoltolain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistön maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai haittaa tai vaaraa ympäristölle. Alueen pilaantuminen on tapahtunut ennen jätelain voimaantuloa. Pilaantuminen on tapahtunut puutavaran kyllästystoiminnan seurauksena. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22 :n mukaan, mikäli maaperän pilaantuminen on tapahtunut ennen jätelain voimaantuloa, asiaan sovelletaan aiemmin voimassa olleita säännöksiä kuitenkin siten, että asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Tähän asiaan sovelletaan jätehuoltolakia. Valtioneuvosto ei ole määrännyt eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Suomessa on sovellettu ympäristöministeriön muistiossa 5/1994 ehdotettuja ohje ja raja arvoja saastuneiden maa alueiden kunnostamisessa. Muistiossa on maaperän kuparipitoisuuden ohjearvoksi esitetty 100 mg/kg, kromipitoisuuden ohjearvoksi 100 mg/kg ja arseenipitoisuuden ohjearvoksi 10 mg/kg. Näitä arvoja voidaan pitää ihmiselle ja ympäristölle vaarattomina. Kyseisessä tapauksessa tehtävät kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haitta aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohje arvon alittavista haitta ainemääristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. (Määräys 1) Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on ollut tarpeen määrätä kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaan ottavalle laitokselle. (Määräys 2 6) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asian
8/10 mukaiset luvat käsittelylle varmistaa, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 5) Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräys 7 13) ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Jätelaki (1993/1072) 77 Jätehuoltolaki (1978/673) 2, 15a, 21, 23, 32 ja 40 Jätehuoltoasetus (1979/307) 3 ja 6 Ympäristöministeriön päätös jätteistä ja ongelmajätteistä (867/96) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) MAKSU 308 euroa Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 38,5 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 8 tuntia.
PÄÄTÖKSEN JAKELU 9/10 Päätös Savonlinnan kaupunki suoritemaksua vastaan, saantitodistuksella Tiedoksi Savonlinnan kaupunki / Ympäristönsuojelulautakunta, Olavinkatu 27, 57130 SAVONLINNA Suomen ympäristökeskus, sähköisesti MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg Ympäristöinsinööri Jonne Gråsten LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Asiakaskysely
10/10 LIITE Etelä Savon ympäristökeskuksen päätökseen 27.04.2005 pilaantuneen maaperän puhdistus kiinteistöllä 740 512 5 70, Savonlinnan kaupunki, Telakkatie, Dnro ESA 2005 Y 77 18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto oikeudelta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää päätöksen saantipäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valitus on jätettävä Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käynti ja postiosoite: Jääkärinkatu 14, 50100 MIKKELI Telefax: 020 4904509 Puhelin: 020 490 106 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (aukioloaika klo 8.00 16.15). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 80 euroa.