Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

HARVINAISUUSHAVAINNOT 2010 Kaikki ennätysvuoden rusorintakertut Sylvia cantillans olivat koiraita, kuten kuvan Porin lintu. JUHA NIEMi, Pori 26.5.2010. Rariteettikomitean hyväksymät vuoden 2010 harvinaisuushavainnot Aleksi Lehikoinen, Tapio Aalto, Pekka J. Nikander, Jyrki Normaja, Visa Rauste, Kari Soilevaara & William Velmala BirdLife Suomen rariteettikomitea (RK) käsitteli vuodelta 2010 tähän katsaukseen 352 lomaketta, joista hyväksyttiin 310 (88 %). Aiempien vuosien havaintoja saatiin myös käsiteltyä sen verran, että katsauksen kokonaislomakemäärä on 378. Näistä hyväksyttiin 328 (87 %). Vuoden 2010 lomakkeista 63 %:in liittyi joko valokuva, video tai äänite. Suomelle uusia lintulajeja hyväksyttiin A-kategoriaan peräti viisi: tundrakuikka, munkkikorppikotka, amerikantaivaanvuohi, tammitikka ja nokitasku. E-kategoriaan maalle uutena lajina havaittiin pikkußamingo (kaksi yksilöä). Muita korkeintaan kymmenen kertaa tavattuja hyväksyttyjä lajeja olivat suippopyrstösirri (2. havainto), hietatiira (3.), alppikiitäjä (5.), valkoperäsirri (6.), ruostesiipirastas (7.), pitkäjalka (7. ja 8.) sekä mustakurkkurautiainen (8.). Huomattavaa on myös se, ettei kultasirkkua ole tavattu Suomessa vuoden 2007 jälkeen. Tavallista enemmän havaintoja tehtiin mm. käärmekotkista, kääpiöhuiteista, palsasirreistä, tundravikloista, isovesipääskyistä, mustanmerenlokeista, aroharmaalokeista, töyhtökiuruista, nunnataskuista, kenttäkerttusista ja rusorintakertuista. Lisäksi viitatiaisilla oli sensaatiomainen ennätysesiintyminen. AERC:n uudet taksonomiset suositukset Euroopan rariteettikomiteoiden yhteistyöelimen AERC:n taksonominen komitea (TAC) julkaisi kesällä uudet suositukset, jotka otettiin Suomessa heti käyttöön. Tämän myötä Suomen lajiluetteloon saatiin neljä uutta lajia: amerikanmustalintu (Melanitta americana), kyhmypilkkasiipi (Melanitta deglandi), ruostesiipirastas (Turdus eunomus) ja burjatianuunilintu (Phylloscopus plumbeitarsus). Muutoksia selostavat tarkemmin Velmala & Aalto (2010). Suomen lintulajien luettelossa on vuoden 2010 lopussa 465 lajia. Määritysongelmia RK on edelleen kiinnostunut siipipaneelisista samamisicus-tyyppisistä leppälinnuista. Tässä katsauksessa julkaistaan yksi kuva linnusta, jolla on runsaasti valkoista siivellä, mutta valkoisen laajuus ja linnun muut tuntomerkit ei kuitenkaan täytä samami- 86 LINNUT-VUOSIKIRJA 2010

LINNUSTONSEURANTA sicuksen nykykriteerejä. Uusista linnuista tulevat lomakkeet ovat kuitenkin tervetulleita. Keskeneräisistä RK-käsittelyssä olevista kokonaisuuksista on syytä taas mainita tristis-alalajin tiltaltit. Aiheesta on aivan äskettäin ilmestynyt hyvä ruotsalainen yhteenveto käytännön linjauksineen. Tämän pohjalta ja yhteistyössä suomalaisen tiltalttityöryhmän kanssa tristis-nippu saataneen käsitellyksi lähiaikoina. Muita vaikeita kysymyksiä, joista on tekeillä selvityksiä tai esitutkintoja, ovat mm. amerikantavi vs. risteymä, europaeus-alalajin pyrstötiaiset ja naarasmäntysirkut. Taas kerran RK haluaa muistuttaa, että mikäli harvinaisuushavainnosta ei saada ns. kovia dokumentteja (valokuvia, äänitettä), kannattaa heti maastotilanteessa panostaa kunnollisten alkuperäismuistiinpanojen tekemiseen. Nämä ovat RK-käsittelyssä keskeisessä asemassa, ja niiden puuttuminen on vakava puute suurharvinaisuuden dokumentoinnissa. Käytännön ohjeita RK toivoo, että havaintojen ilmoittajat jaksaisivat tehdä ilmoitukset käyttäen RK:n sivuilta löytyvää ilmoituslomaketta. Ilmoituksen voi toki edelleen tehdä vapaamuotoisestikin, mieluiten sähköpostitse (samalla kertaa RK:n sihteerille ja alueelliselle harvinaisuustoimikunnalle), mutta tällöin on syytä kiinnittää huomiota siihen, että ainakin kaikki lomakkeen ylimmässä osassa olevat tiedot ja tieto havainnoijista löytyvät ilmoituksesta. Jos ilmoituksen liitteenä on webissä julkaistuja kuvia, RK toivoo tarkan linkin niihin, ei vain tietoa että kuvia on yhdistyksen sivuilla. Muuta RK:n kokoonpano vuonna 2010 oli seuraava: Visa Rauste (puheenjohtaja), Aleksi Lehikoinen (sihteeri), Tapio Aalto, Pekka J. Nikander, Jyrki Normaja, Kari Soilevaara ja William Velmala. Visa Rauste luopui RK:n jäsenyydestä 15.4.2011 alkaen. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Tapio Aalto sekä uudeksi jäseneksi Hannu Huhtinen. RK kokoontui vuoden aikana kolmesti, tammi-, maalis- ja marraskuussa. RK:n www-sivut löytyvät osoitteesta www.birdlife.þ/havainnot/rariteettikomitea. shtml ja AERC:n (Association of European Records and Rarities Committees) osoitteesta www.aerc.eu. Vanha koirasleppälintu Phoenicurus phoenicurus, jolla laaja vaalea siipilaikku, jonka laajuus ei kuitenkaan ole nykykäsityksen mukaan riittävä syksyisille samamisicus-leppälinnuille. Alalajien selkäpuolen harmaan sävyssä on myös eroa. JANNE KILPIMAA, 10.9.2010 Länsi-Turunmaa. Merkintätapoja Linnun ikä merkitään kalenterivuosina: 1kv = samana kalenterivuonna syntynyt, 2kv = edellisenä kalenterivuonna syntynyt, +1kv = ennen kuluvaa kalenterivuotta syntynyt jne. Muut käytetyt lyhenteet: ad = aikuisen puvussa, imm = ei vielä aikuisen puvussa, subad = vanhempi kuin nuorimman ikäluokan lintu, mutta ei vielä aikuisen puvussa, jp = juhlapukuinen (lajeilla, joilla on lisääntymistoimintoihin liittyvä värikkäämpi puku osan vuotta), tp = talvipukuinen (lajeilla, joilla on normaalikierrossa selvästi erivärinen puku talvella ja kesällä, tp viittaa talvisen näköiseen pukuun riippumatta siitä, mihin höyhensukupolveen höyhenet kuuluvat tai mihin aikaan vuodesta se linnulla on), vp = vaihtopukuinen (tyypillisesti sulkimassa kesäpukuun tai talvipukuun), k = koiras, n = naaras, n-puk = naaraspukuinen (linnulla on naaraan puvun näköinen puku, tyypillisesti naaras tai nuori lintu), reng = lintu on pyydystetty/rengastettu, v tai ään = RK:lla on ollut käytössään päätöstä tukevaa valokuva-, video- tai äänitemateriaalia. Mnäyte tarkoittaa, että lintu on kuollut ja taltioitu johonkin museoon. Hnäyte puolestaan kertoo, että elävästä linnusta on saatu höyhen- tai muu vastaava näyte. Muuttavasta linnusta on ilmoitettu usein ilmansuunta (N = pohjoinen jne.). Jos kahden havainnon lintuyksilöiden todetaan olevan samoja, tästä on kiistaton todiste esim. pukutuntomerkeissä tai linnulla on luettu rengas. Samoiksi ja todennäköisesti samoiksi tulkitut linnut lasketaan yhdeksi yksilöksi yhteislukumäärissä, mahdollisesti samat lasketaan kahdeksi (tai useammaksi) yksilöksi. Milloin yksilömäärää ei ilmoiteta, havainto koskee yhtä yksilöä. Pieni a-kirjain lukumäärän edessä tarkoittaa, että linnut ovat olleet yhdessä parvessa. Havainnoitsijaluettelossa linnun havainnut ilmoittaja on ensimmäisenä. Jos lomakkeen tekijä ilmoittaa muiden tekemiä havaintoja, hänen nimensä on viimeisenä. Muiden havainnoijien nimet ovat siinä järjestyksessä, jossa ne esiintyvät lomakkeella, ja jos nimiä on paljon, mainitaan vain osa. Jos RK on saanut samasta havainnosta useita lomakkeita, tiedot on yhdistetty, ja havainnoijat ovat yksien sulkeiden sisällä. Muutaman havainnon kohdalla ilmoittajana mainitaan vain ilm. RK. Näistä havainnoista ei ole saatu lomaketta, mutta ne on käsitelty julkaistujen valokuvien perusteella. Olisi erittäin toivottavaa, ettei tällaista käytäntöä tarvittaisi. Katsauksessa on lajin nimen jälkeen suluissa kolme lukua. Ne ilmaisevat tavattujen yksilöiden kokonaismääriä: ensimmäinen luku käsittää ajan vuoteen 1974 asti, toinen luku RK:n toiminnan alkamisesta vuonna 1975 vuoden 2009 loppuun asti ja kolmas vuoden 2010. Näiden lukujen jälkeen on yhtäsuuruusmerkki, jota seuraa kaikkina aikoina tavattujen yksilöiden kokonaismäärä. Toisissa suluissa luetellaan yhdeksän edeltävän vuoden yksilömäärät, siis vuosilta 2001 2009 aikajärjestyksessä. Lukumäärä on ko. vuonna löytyneiden uusien lintujen lukumäärä, ei siis välttämättä ko. vuodelta hyväksyttyjen yksilöiden määrä. LINNUT-VUOSIKIRJA 2010 87

HARVINAISUUSHAVAINNOT 2010 Hyväksytyt havainnot: Accepted records Kategoria A Lyhytnokkahanhi Anser brachyrhynchus (48, 336, ) 2.5.1987 Hailuoto Ruohokari E (Juha Markkola, Esko Strömmer, Annamari Markkola). RK ei ole tarkastanut lyhytnokkahanhihavaintoja vuoden 1990 jälkeen. Kiljuhanhi Anser erythropus 9.5.1981 Hailuoto Tömppä 3 +2kv (Juha Markkola, Annamari Markkola, Eero Vierikko); 13.5.1982 Hailuoto Tömppä 2 (Juha Markkola, Hannu Salonen); 16.5.1983 Hailuoto Tömppä 6 (Juha Markkola, Hannu Salonen, Esko Strömmer). RK ei ole tarkastanut kiljuhanhihavaintoja vuoden 1985 jälkeen. Lumihanhi Anser caerulescens (65, 111, ) 25.7.1987 Ii Ulkokrunni Liekolahti ad (Matti Tynjälä, Annikki Tynjälä). RK ei ole tarkastanut lumihanhihavaintoja vuoden 1999 jälkeen. Punakaulahanhi Branta ruþcollis (3, 56, ) 2.5.1992 Hailuoto kirkonkylä Rytijärvi (Eino Merilä, Marjatta Merilä). RK ei ole tarkastanut punakaulahanhihavaintoja vuoden 1999 jälkeen. Amerikanhaapana Anas americana (1, 66, 1) = 68 (2, 9, 4, 6, 1, 1, 0, 1, 3) 14. 23.7. Kristiinankaupunki Hamnfjärden n (v) (Jani Vastamäki, Petri Salo). Suomesta on aiemmin hyväksytty vain yksi havainto amerikanhaapananaaraasta, Salosta 12. 24.8.1998. Haapana x amerikanhaapana Anas penelope x A. americana 28.4. 5.5. Raasepori Läppträsket k (Aleksi Lehikoinen, Jukka Santala). RK tarkastaa risteymät, joissa vähintään toinen risteytyneiksi epäillyistä lajeista on RK: n tarkastettavien listalla. Tavi x amerikantavi Anas crecca x A. carolinensis 26. 27.4. Hollola Lahdenpohja k (v) (Pekka Saikko). Kelo, Marko Kelo); 21. 22.6. Luvia Säppi k (Petteri Mäkelä, Henrik Teponoja, Martina Mäkelä); 22.6. 3.7. Siilinjärvi Raasio k tn. sama kuin toukokuussa (Pertti Renvall, Ariel Ahlblad, Christer Ahlblad). Sinisiipitavi Anas discors (1, 16, 1) = 18 (1, 0, 0, 1, 0, 0, 1, 0, 1) 17. 20.4. Kouvola Elimäenjärvi k (v) (Antti Vänskä, Jari Piepponen ym.). Punapäänarsku Netta ruþna (9, 83, 3) = 95 (4, 0, 0, 5, 2, 0, 4, 0, 8) 10. 18.4. Pälkäne Laitikkala k (Kari Tornikoski, Heikki Lokki); 8. 10.5. Siilinjärvi Musti n (Suoma Virnes, Ari Virnes ym.); 16.7. Kristiinankaupunki Storbådan n (Veikko Forsberg, Jukka Koskelainen). Amerikantukkasotka Aythya collaris (0, 14, 1) = 15 (0, 0, 1, 2, 1, 1, 1, 2, 1) 27.4. 10.7. Laukaa Lapinjärvi k (v) (Kimmo Olkio ym.). Suomessa havaituista 15 yksilöstä 12 on ollut koiraita ja kolme naaraita. Ruskosotka Aythya nyroca (4, 12, 2) = 18 (0, 0, 0, 1, 1, 0, 1, 0, 1) 25.4. 2.5. Kotka Huumanlahti k (v) (Kimmo Leinonen, Klaus Laine ym.); 25.5. Tuusula Rantamo n (v) (Ilpo Huolman, Tapio Kaijanen). Suomen ruskosotkista 16 on havaittu aikavälillä 4.4. 25.5., minkä lisäksi yksi havainto on tehty maaliskuussa (Turku 9. 14.3.1978) ja yksi kesäkuussa (Espoo 5.6.1979). Paras ajankohta ruskosotkan havaitsemiseen on huhtikuu (13 havaintoa). Ruotsista tunnetaan vuoden 2008 loppuun mennessä 54 havaintoa 58 yksilöstä (SOF 2010). Näistä 18 on havaittu syksyllä. Pilkkaniska Melanitta perspicillata (10, 54, 1) = 65 (5, 1, 3, 2, 2, 1, 0, 4, 1) 2.6. Inari Harjuntausjärvi k +2kv (v) (Olli Osmonen, Juha Sihvo). Laji havaittiin jo kolmantena vuotena peräkkäin Lapissa. Tundrakuikka Gavia paciþca (0, 0, 1) = 1 (0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0) 10. 11.11. Järvenpää Tuusulanjärvi 1kv (v) (Ari Ahtiainen, Pekka Komi; Pekka Toiminen, Mika Ilari Koskinen, Jouko Olkio ym.). Yksi vuoden harvinaisimmista vieraista. Lintu oli parvessa kuikan ja amerikanjääkuikan kanssa. Tundrakuikka pesii Pohjois-Amerikan pohjoisosissa sekä kapealla rannikkokaistaleella Koillis-Siperiassa. Talvehtimisalueet ovat Tyynenmeren rannikolta Alaskasta Meksikoon ja Aasiassa Japanin merialueelta Itä- Kiinan rannikolle (esim. Cramp 1977, Mather 2010). Laji tavattiin Euroopassa ensimmäisen kerran vasta vuonna 2007, jolloin Englannissa tavattiin kolme yksilöä eri paikoissa (Hudson ym. 2009, Mather 2010). Cornwallissa eräs yksilö on nähty nyt viitenä talvena peräkkäin samassa paikassa (Hudson ym. 2010, Nightingale & Dempsey 2011). Englannin kokonaismäärä on viisi, Espanjassa laji on tavattu kerran (2009), Kanaalisaarilla kerran ja Irlannissa kerran (2010 ja sama lintu 2011; www. irishbirding.com) (Hudson ym. 2010, Mather 2010, Velasco 2010; osa havainnoista on tarkastamattomia). Lajia on pidetty aiemmin kuikan alalajina, mutta se on saanut nykyisin lajistatuksen (esim. BOU 2010). Linnun määritys tapahtui varsin poikkeuksellisella tavalla. Vielä neljä päivää linnun poistumisen jälkeen ei julkisesti ollut kyseenalaistettu netissä julkaistuissa kuvissa amerikanjääkuikan seurassa olleiden kuikkien määritystä. Keskustelu lähti liikkeelle sen jälkeen kun Matti Lammin- Soila mainitsi työtovereilleen vain kuvissa näkemänsä linnun tundrakuikkamaisista piirteistä. Havainnosta on julkaistu tiedonanto (Ahtiainen & Komi 2011). Myrskylintu Fulmarus glacialis (12, 21, 1) = 34 (1, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 1, 0) 3.2. Eckerö Styringsudden vaalea (Karno Mikkola, Jörgen Palmgren). Linnusta on julkaistu tiedonanto (Mikkola 2010). Suula Morus bassanus (3, 40, 1) = 44 (2, 0, 0, 1, 1, 1, 0, 1, 2) 16.9. Imatra Mellonlahti 1kv (v) (Ilpo Hjerppe). Tyypillisin suulahavainto Suomesta, sillä 39 % havainnoista on syyskuulta ja yli puolet kaikista Suomen suulista koskee nuoria lintuja. Munkkikorppikotka Aegypius monachus (0, 0, 1) = 1 (0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0) 19.5. Mynämäki Mietoistenlahti Silakkarin parkkipaikka 2kv SE (Pekka Alho); 19.5. Pai- Amerikantavi Anas carolinensis (1, 92, 6) = 99 (7, 3, 1, 5, 6, 7, 7, 3, 9) 18. 23.4. Kouvola Elimäenjärvi k (Klaus Laine, Tuula Nironen, Jari Peipponen, Jorma Jääskeläinen); 26.4. Hanko Vedagrundet k (v) (Mika Asikainen, Pekka Heikkilä); 1.5. Tohmajärvi Sääperi Haponojanlahti k (Hannu Kivivuori, Mike Henking, Tuomo Eronen, Heikki Pönkkö); 2.5. Maaninka Lapinranta k (Pertti Renvall, Riitta Renvall ym.); 7. 10.5. Hanko Täktbukten k eri yksilö kuin huhtikuussa (v) (Miika Halonen, Rami Metsäranta, Kari Haataja, Jörgen Palmgren, Taavi Sulander, Karno Mikkola); 26.5. Siilinjärvi Raasio k (v) (Pertti Renvall, Kalevi Asikainen, Eetu Kelo, Jorma Tundrakuikka Gavia paciþca (vas.) viihtyi Tuusulanjärvellä samassa parvessa amerikanjääkuikan (kuvassa oikealla) ja kuikan kanssa (ei kuvassa). Huomaa vaalean reisilaikun puuttuminen tundrakuikalta. PETRI VAINIO, Järvenpää 10.11.2010. 88 LINNUT-VUOSIKIRJA 2010

LINNUSTONSEURANTA Arokotka Aquila nipalensis (1, 50, 3) = 54 (3, 1, 4, 0, 4, 2, 1, 3, 2) 14.5. Kalajoki Vihaslahti subad (Seppo Pudas, Marja Maarala); 10.6. Kuusamo Isokero subad (Esko Sarkanen, Asko Kauppinen); 2. 4.9. Hanko Täktom 2kv (v) (Kari Haataja, Tomi Muukkonen, Ulla-Maija Vainikka, Timo Heiskari, Aimo Mäkinen); 25.9. Inkoo Kopparnäs Långvassfjärden 2kv (Miika Halonen, Kari Susi, Jarmo Pihlainen); 26.9. Kirkkonummi Peuramaa Mattby 2kv (v) (Markku Jämsä, Karno Mikkola, Sakari Damski, Pekka Toiminen, Micha Fager ym.); 29. 30.9. Hammarland Signilskär 2kv (v) (Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso, Vesa Tuominen). Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Hammarlandin havaintojen on tulkittu pukutuntomerkkien perusteella koskevan todennäköisesti samaa yksilöä. Etelärannikkoa pitkin matkannut munkkikorppikotka Aegypius monachus on määritettävissä 2kv linnuksi samaan, yhtä kuluneeseen ikäluokkaan kuuluvien siipisulkien perusteella. Tumma nokka on myös nuorten ikäluokkien tuntomerkki. MATTI KOIVULA, Kirkkonummi 20.5.2010. mio Paimiolahden pohjukka subad 16:02 16:15 ESE (Jukka Sillanpää, Kauko Häkkilä); 19.5. Salo Halikko Kokkila ENE (Paul Boijer); 20.5. Salo Perniön asema 2kv SSE (Andreas Uppstu, Roland Lillkåla); 20.5. Raasepori Tenhola Bonäs ESE (Jani Vastamäki, Jari Lagerroos, Kari Kekki); 20.5. Inkoo Degerby Siuntio Pikkala Nurmijärvi Klaukkala Tornimäki 2kv E (v) (Pekka Toiminen ym.); 20.5. Kirkkonummi Bro 14:15 14:20 E (v) (Jani Vastamäki); 20.5. Porvoo Kulloo (Teemu Lehtiniemi). Maamme ensimmäinen munkkikorppikotka löytyi Mynämäen Mietoisista ja matkasi useiden bongareiden iloksi varsin ennaltaaavistettavaa reittiä etelärannikkoa myötäillen Virolahdelle asti, josta poistui Venäjälle 21.5. kello 12:35. Suomesta on aiemmin ollut hyväksyttynä D-kategoriassa havainto vuodelta 1976, mutta se on sittemmin uudelleenkäsittelyssä hylätty. Lähimmät pesimäalueet sijaitsevat Kaukasusvuoristossa noin 2500 kilometrin päässä Suomen kaakkoisnurkasta. Uusimpien satelliittitutkimusten mukaan aasialaiset munkkikorppikotkat muuttavat tuhansien kilometrien matkoja (Gavashelishvili & McGrady 2006, Kim ym. 2007, Ghasabyan ym. 2010). Suomeen eksynyt yksilö tulkittiin luonnonvaraisesti harhautuneeksi, ja havainto sijoitettiin kategoriaan A. Havainnosta on julkaistu tiedonanto (Alho 2010). Isohaarahaukka Milvus milvus (11, 38, 3) = 52 (0, 1, 0, 0, 2, 1, 4, 3, 0) 9.4. Länsi-Turunmaa Jurmo N/NW (Johannes Hänninen, Karoliina Hämäläinen); 16.4. Jomala Gottby (Johan Ekholm); 11.5. Inkoo Sadeln SE (Tero Laiho, Helge Palmu). Käärmekotka Circaetus gallicus (0, 72, 10) = 82 (3, 0, 3, 7, 0, 1, 9, 10, 7) 28.4. Virolahti Kellovuori +2kv (Seppo Grönlund); 9.5. Virolahti Kurkela 15:10 E ENE (v) (Tuula Nironen, Petri Shemeikka, Klaus Laine); 19.5. Kirkkonummi Upinniemi 11:15 11:40 NNE, ohitus 11:30, sama kuin Saltfjärdenillä (Osmo Heinonen); 19.5. Kirkkonummi Saltfjärden 11:47 11:59 NE (v) (Roland Lillkåla, Andreas Uppstu, Jukka T. Hauru, Kaj Hällsten, Asko Mäenpää); 22.5. Virolahti Kurkela 12:30 E (Petri Shemeikka, Harri Salo ym.); 29.5. Virolahti Kurkela SE (Juha Jokinen, Erkki Kallio); 9.6. Hanko Täktom (v) (ilm RK); 19.8. Lappeenranta Myllymäki 2kv (v) (Sampsa Cairenius, Veli-Pekka Lehtonen, Karri Kuitunen, Paavo Rantanen, Kari Kärkkäinen); 21.8. Lappeenranta Ylämaa Väkevänjärvi (Jarmo Pirhonen, Esa Sojamo, Topi Mäkinen); 31.8. Virolahti Kurkela +1kv (Sampsa Cairenius, Seppo Korpela); 11.10. Virolahti Kellovuoren lt 1kv (Seppo Grönlund, Jorma Lindfors, Seppo Vuolanto). Käärmekotkan esiintyminen jatkuu vahvana viime vuosien tapaan. Kymmenen yksilöä sivuaa ennätysvuotta 2008. Esiintyminen 2010 oli tyypillinen: useimmat havainnot ovat toukokuulta, toinen huippu osuu elokuulle. Käärmekotkaa ei ole vaikea tuntea, joten kuvaukset siitä ovat usein melko ylimalkaisia. Havainnoitsijoita kehotetaan kuitenkin kirjaamaan yksityiskohtaisesti erityisesti vatsapuolen kuvioinnit ja mahdollinen sulkasato, jotta yksilömäärän tulkinta helpottuisi. Kirkkonummen toukokuun havainnot koskevat samaa yksilöä. Virolahden lokakuinen yksilö on Suomen kautta aikojen myöhäisin tasan viikon myöhäisempi kuin ainoa toinen lokakuinen havaintomme (samalla Suomen ensihavainto, niin ikään Virolahdella 4.10.1979). Pikkukotka Aquila pennata (0, 10, 2) = 12 (0, 0, 1, 1, 2, 1, 1, 0, 1) 10.5. Mynämäki Mietoistenlahti vaalea E (Kari Salonen, Tarmo Nurmi, Tom Lindroos, Timo Elovaara, Rolf Karlson, Kauko Häkkilä, Kimmo Jarpa, Pekka Valtonen ym.); 17.5. Virolahti Kurkela tumma E (v) (Harri Orenius, Hannu Rönkkö, Jukka Sillanpää, Heikki Parkkinen, Jonatan Koistinen, Jarmo Koistinen, Jyrki Jalli). Virolahden havainto on ensimmäinen maastamme hyväksytty tumman värimuodon lintu. Kääpiöhuitti Porzana pusilla (0, 11, 4) = 15 (1, 0, 1, 0, 0, 0, 0, 0, 0) 15. 17.5. Hollola Kutajärvi k (ään) (Seppo Parikka, Kari Kokkonen ym.); 22.5. 11.6. Tohmajärvi Tammalahti k (ään) (Tuomo Eronen, Hannu Kivivuori ym.); 15.6. 4.7. Ruokolahti Pohja-Lankila k (ään) (Juhani Tasihin ym.); 30.6. 1.7. Orivesi Naappila k (ään) (Jukka T. Helin, Aarne Ohtonen, Pertti Uusivuori, Eero Niinikoski, Jorma Hannu). Ennätysesiintyminen. Vuonna 1995 havaittiin kolme lintua, muuten havaintoja on ollut korkeintaan yksi vuodessa. Esiintymisen ajankohta tyypillinen loppukevät alkukesä. Kaikki Suomen havainnot koskevat soidintavia koiraita välillä 3.5. 15.7. Pitkäjalka Himantopus himantopus (0, 6, 2) = 8 (0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 1, 0) 4.8. Inkoo Svartbäck (Jukka Ojala); 2. 11.10. Taivassalo Rantalanlahti 1kv (v) (Jyrki Kuusela, Anu Kuusela ym.); 13.10. Länsi-Turunmaa Utö S (Jorma Tenovuo). Utön linnun tulkittiin koskevan samaa yksilöä, joka havaittiin ensin Rantalanlahdella. Lajista on yksi aikaisempi selkeä syyshavainto Hammarlandista syyskuulta 1996. Paksujalka Burhinus oedicnemus (1, 14, 1) = 16 (0, 1, 0, 2, 0, 0, 0, 0, 0) 19. 22.5. Kruunupyy Alaveteli Kolamby (v) (Pentti ja Jarmo Kujala, ilm. Toni Uusimäki). Edelliset paksujalat havaittiin vuonna 2004. Amerikan-/siperiankurmitsa Pluvialis dominica/fulva (0, 26, 1) = 27 (0, 0, 1, 1, 2, 1, 0, 0, 2) 25.7. Hanko Svanvik +1kv jp (Matti Koivula). LINNUT-VUOSIKIRJA 2010 89

HARVINAISUUSHAVAINNOT 2010 Amerikantaivaanvuohi Gallinago delicata (0, 1, 0) = 1 (0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0) 25.4. 15.5.2008, 25.4. 28.5.2009 ja 22.4. 16.5. Laukaa Vihtasilta (v,video) (Tero Linjama, Tomi Hakkari, Kristiina Nyholm ym.). Parina keväänä Laukaassa kummastusta herättänyt helmipöllömäistä soidinlentoääntä pitänyt taivaanvuohi vahvistuikin yllättäen keväällä 2010 amerikantaivaanvuoheksi, joka tuoreeltaan on erotettu omaksi lajikseen. Linnun löytymisestä on julkaistu tiedonanto (Hakkari & Nyholm 2010). Uuden mantereen vastine taivaanvuohelle poikkeaa soidinäänensä lisäksi meikäläisestä vain pienten yksityiskohtien perusteella. Tärkeimmät höyhenpuvun erot löytyvät pyrstösulkien kuvioinnista, leveydestä ja mallista sekä siiven alapinnan kuvioinnista. Siiven takareuna on amerikantaivaanvuohella kapeammin valkea ja myös soidinlennossa väpättävien uloimpien pyrstösulkien määrä on hyvä tuntomerkki: amerikantaivaanvuohella 2 ja taivaanvuohella 1. Pyrstösulkien määrä vaihtelee kummallakin lajilla. Niitä voi olla 14 18, taivaanvuohella jopa vain 12, kuitenkin yleensä 14 pyrstösulkaa. Amerikantaivaanvuohella on yleensä 16 pyrstösulkaa. Pyrstösulkien määrä ei kuitenkaan nykytiedon mukaan vaikuta soidinlennossa liikkuvien sulkien määrään ja siten erilaiseen soidinääneen. Ylimääräisellä pyrstösulkaparilla varustetun taivaanvuohen soidinmäkätys ei poikkea normaalista, vaan erilaisen soidinmäkätyksen taustasyyksi on esitetty erot ulompien pyrstösulkien mallissa (Hudson ym. 2010). Amerikantaivaanvuohen Gallinago delicata ulommat pyrstösulat ovat kapeammat ja kärjestään neliskanttisemmat kuin taivaanvuohella, jolla kärkiosa on selvemmin kapeneva. Myös ulomman pyrstösulkien juovituksessa on eroa, mutta osin vaikea tulkita pelkästään näistä kuvista. Amerikantaivaanvuohella tummat juovat ovat periaatteessa leveämpiä, lähempänä toisiaan, selvemmin erottuvia, ja niitä on yleensä enemmän kuin taivaanvuohella. Pyrstösulkien erosta ks. myös lajiteksti. Siiven alapinnat ovat amerikantaivaanvuohella tasaisemmin juovikkaat ilman taivaanvuohille selviä vaaleiden juovien kirjontaa, mutta Laukaan linnunkin kohdalla monet kuvat osoittivat, että tämän piirteen näkyminen on hyvin herkkä valaistusoloille. Siiven takareuna on amerikantaivaanvuohella kapeammin valkea. KARI EISCHER, Laukaa 7.5.2010. Valkoperäsirrin Calidris fuscicollis tuntomerkkejä ovat voimakkaasti viiruinen rinta ja kupeet sekä pitkä käsisiiven ulottuma. VELI-MATTI PAKANEN, Oulu 10.7.2010. Amerikantaivaanvuohi on Euroopassa ensiluokan harvinaisuus, josta tunnetaan Brittein saarilta vain kaksi havaintoa, Ranskasta yksi ja Irlannista yksi havainto (Reid 2008, Hudson ym. 2010). Portugalille kuuluvilta Azoreilta on sen sijaan useita havaintoja. Vuonna 2010 ilmoitettiin ja dokumentoitiin äänittein Islannista amerikantaivaanvuohi, mutta havainnon arviointi on vielä kesken (Yann Kolbeinsson kirj. ilm.). Valkoperäsirri Calidris fuscicollis (0, 6, 1) = 7 (0, 0, 0, 0, 0, 0, 1, 0, 0) 9. 10.7. Oulu Oritkari +1kv (v) (Veli-Matti Pakanen). Aikaisemmista havainnoista kaksi on toukokuulta ja kesä-, heinä-, elo- ja syyskuilta on jokaiselta yksi havainto. Suippopyrstösirri Calidris acuminata (0, 1, 1) = 2 (0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0) 27.8. 4.9. Espoo Laajalahti +1kv (v) (Mika Ilari Koskinen, Mikko Savelainen, Jussi Lindström, Jari Nummelin, Antti Mikala ym.). Vasta maamme toinen havainto, ensimmäinen tavattiin Kotkassa 23. 24.8.1984. Ruotsissa laji on tavattu yhdeksän kertaa, mutta vain kahdeksan yksilöä (yksi lintu tulkittiin palanneeksi seuraavana vuotena). Brittein saarilla laji on havaittu runsaat 20 ker- Vanhan suippopyrstösirrin Calidris acuminata tuntomerkkejä ovat mm. ruskea päälaen lakki sekä rinnan ja kupeiden poikkijuovat ja täplät. MIKA ILARI KOSKINEN, Espoo 27.8.2010. taa. Aikuinen lintu loppukesällä on tyypillisin havainto Euroopasta. Suippopyrstösirri pesii Koillis-Siperiassa ja talvehtii Australiassa ja sen lähialueilla. Palsasirri Calidris melanotos (6, 98, 8) = 112 (4, 2, 4, 2, 5, 6, 6, 8, 7) 26.4. Mynämäki Mietoistenlahti hetken p (Ari Kuusela, Jarmo Saarnio); 1.5. Espoo Laajalahti (Ilari Nieminen); 6. 7.5. Pihtipudas Elämäjärvi (v) (Matti Häkkilä, Pekka Kyllönen ym.); 1.8. Espoo Stenskär +1kv (Markku Mikkola- Roos); 19.8. Länsi-Turunmaa Jurmo +1kv (v) (Juha Kylänpää, Janne Kilpimaa, Antti Sintonen); 14.9. Laukaa Lievestuore Laajalahti 1kv (Pekka Leinonen, Juha Rahkonen, Heikki Hiekkanen, Tauno Hiekkanen, Kalle Hiekkanen, Lauri Hiekkanen, Jarmo Jokinen, Teemu Ikäheimonen); 22.9. Lempäälä Ahtialanjärvi (Tatu Itkonen, Rainer Mäkelä); 2. 3.10. Kirkkonummi Saltfjärden 1kv (v) (Andreas Uppstu, Vesa Jouhki ym.). Hyvät palsasirrivuodet jatkuvat. Suomen palsasirrihavainnoista 21 % on toukokuulta ja 22 % syyskuulta (Kuva 1). Tundravikla Tryngites subruþcollis (1, 22, 4) = 27 (1, 0, 0, 2, 3, 3, 0, 2, 0) 14.5. Pori Teemuluoto (v) (Juha Niemi, Pekka Eriksson, Tapani Lilja, Markku Mäkinen, Heli Perttula ym.); 3.9. Liminka Virkkula (Harri Taavetti, Jorma Hämäläinen); 7.10. Lumijoki Lamunkari (video) (Reijo Kylmänen, Jari Peltomäki, Heikki Tuohimaa); 12. 21.10. Helsinki Viikki 1kv (v) (Jorma Vickholm, Jussi Laine, Kaj Hällsten ym.). Ennätysvuosi. Porin lintu on kolmas keväthavainto Suomesta. Lampiviklo Tringa stagnatilis (47, 363, ) 25.5.1985 Hailuoto Tömppä (Juha Markkola, Esko Strömmer, Annamari Markkola); 15.5.1988 Lumijoki Sannanlahti (Sami Timonen, Juha Markkola); 17.5.1988 Hailuoto Tömppä (Juha Markkola). RK ei ole tarkastanut lampivikloja vuodesta 1994 alkaen. 90 LINNUT-VUOSIKIRJA 2010

LINNUSTONSEURANTA Kuva 1. Suomen palsasirrihavaintojen vuodenaikaisjakautuminen. Kuva 2. Isovesipääskyjen vuosittaiset määrät Suomessa 1974 2010. Isovesipääsky Phalaropus fulicarius (11, 64, 9) = 84 (0, 5, 1, 2, 3, 3, 3, 3, 1) 30.9. Rauma Siikloppi 1kv (v) (Kalle Haapala ym.); 1. 5.10. Eurajoki Kalla 1kv (v) (Juha Wallin, Ilkka Vieno, Mikko Järvinen); 1.10. Porvoo Högharun tp (Mauri Leivo, Antti Marjokoski); 2.10. Uusikaupunki Pertunletto 1kv (v) (Pekka Alho, Olli Tenovuo, Jyrki Normaja, Jukka J. Nurmi, Tom Lindroos); 8. 9.10. Kemijärvi keskusta 1kv (v) (Pirkka Aalto); 19.10. Pyhäjoki Hanhikiven kärki 1kv (Reijo Kylmänen); 21. 22.10. Salo Viurilanlahti 1kv (v) (Paul Boijer); 27. 29.10. Eurajoki Kalla 1kv (v) (Kalle Haapala); 8.11. Kouvola Lappalanjärvi särkät (v) (Antti Vänskä, Markku Piepponen); 21.11. Hyvinkää Sääksi (Jari Siven). Rauman ja Eurajoen havaintojen tulkittiin pukutuntomerkkien perusteella koskevan samaa yksilöä. Isovesipääsky esiintyi ennätyk- sellisen runsaana syksyllä 2010, peräti yhdeksän yksilön voimin (Kuva 2). Esiintyminen oli ennätyksellistä muuallakin Euroopassa ja Välimeren alueella, mm. Ruotsissa ja Tanskassa nähtiin isovesipääskyjä enemmän kuin aiemmin (Artportalen 2011, Troels E. Ortvad kirj. ilm.). Isokihu Stercorarius skua (6, 57, 1) = 64 (1, 1, 1, 3, 0, 5, 1, 5, 2) 23.10. Eura Sieravuori S (Tarja Pajari, Mika Mäntysaari). Tiiralokki Larus sabini (1, 11, 1) = 13 (2, 0, 0, 2, 1, 1, 0, 2, 1) 10.10. Kalajoki Vihaspauha 1kv (Seppo Pudas, Marja Maarala). Suomen tiiralokkihavainnoista kahdeksan on lokakuulta. Mustanmerenlokki Larus melanocephalus (0, 26, 11) = 37 (3, 0, 1, 3, 2, 1, 1, 2, 0, 10) 15.5.2005 Siuntio Tjusträsket ad jp (Heikki Vasamies, Karno Mikkola, Mika Ohtonen); 15.5. Riihimäki Vankilan pellot ad jp lähti S (v) (Hannu Hellsten, Esko Heiskanen, Markku Perttu, Seppo Laakso); 17.5. Eurajoki Kalla 2kv (v) (Kalle Haapala); 10. 15.8. Espoo Ämmässuon kaatopaikka 1kv (v) (Matti Koivula ym.); 11. 12.8. Forssa Kiimasuon kaatopaikka 1kv (v) (Petri Salo); 15. 19.8. Salo Halikonlahti Viurila 1kv (v) (Marko Kaukinen, Harri Salo ym.); 22.8. Kirkkonummi Lapinjärvi 1kv (v) (Matti Koivula, Heikki Vasamies, Jan Södersved); 26.8. Siuntio Suitiantie 1kv (v) (Matti Koivula); 28.8. 4.9. Siuntio Pikkala 1kv (v) (Heikki Vasamies); 31.8. Siuntio Pikkala 1kv (v) (Petteri Hytönen); 3. 12.9. Kemiönsaari Sjölax 1kv (v) (Henrik Lindholm Isovesipääsky Phalaropus fulicarius vaihtaa selkäpuolen höyhenet aiemmin talvipukuun kuin tavallinen vesipääsky. Huomaa myös tukeva nokka sekä rinnan punertava värisävy, joka puuttuu nuorilta vesipääskyiltä. JYRKI NORMAJA, Uusikaupunki 2.10.2010. LINNUT-VUOSIKIRJA 2010 91

HARVINAISUUSHAVAINNOT 2010 ym.); 19.9. Mustasaari Västra Norrskär 1kv (v) (Hannu Holmström); 3. 16.10 Siuntio-Inkoo 1kv (v) (Heikki Vasamies ym.); 3. 20.10 Kirkkonummi Lapinkylänjärvi 1kv (v) (Roland Sundström, Jussi Lindström, Sakari Damski, Markku Jämsä ym.); 30.10. 6.11. Raasepori Läppträsket 1kv (v) (Aleksi Lehikoinen ym.). Vuoden 2005 lintu on jo aiemmin hyväksytty Inkoon puolelta päivämäärillä 14. 16.5.2005. Ennätysesiintyminen etenkin nuorten syksyisten lintujen ansiosta! Kaikista yksilöistä oli vähintään kohtalaisia valokuvia, joka helpotti yksilömäärän tulkitsemisessa. Pukutuntumerkkien perusteella havainnot 22.8. 4.9. Kirkkonummi Siuntio alueelta koskevat samaa yksilöä. 3. 20.10. tehtiin havaintoja useasta kohteesta alueella Kirkkonummi Siuntio Inkoo, ja 4.10. Kirkkonummen Lapinkylänjärvellä ja Siuntion Tjusträsketillä kuvatut linnut ovat pukutuntomerkkien perusteella eri yksilöitä. Linnut ovat myös eri yksilöitä kuin elo syyskuussa havaittu. Espoon, Forssan, Salon ja Kemiön saaren linnut ovat myös pukutuntomerkkien perusteella eri yksilöitä kuin em. etelärannikon linnut. Raaseporin lintu on ainakin eri kuin Kirkkonummen alueen lokakuinen lintu ja siten tulkittu eri yksilöksi. Samoin Mustasaaren yksilö on pukutuntomerkkien perusteella eri kuin Kemiönsaaren, Kirkkonummen lokakuinen tai Raaseporin lintu ja tulkittu siten eri yksilöksi. Yhteensä nuoria lintuja havaittiin siis elokuulta marraskuun alkuun yhdeksän yksilöä, joka on yhtä paljon kuin vuoteen 2010 mennessä yhteensä. Löytöpäivämäärän perusteella Suomen havainnot ovat nyt jakautuneet seuraavasti: huhti- (5), touko- (8), kesä- (4), heinä- (4), elo- (7), syys- (8), loka- (6) ja marraskuu (1). Aroharmaalokki Larus cachinnans (0, 110, 18) = 128 (3, 10, 13, 20, 12, 8, 13, 8, 10) 18. 21.6. Nokia Koukkujärvi kaatopaikka 2kv (v) (Hannu Kettunen, Hannu Koskinen, Markku Kangasniemi); 29.7. Kouvola Keltakangas 1kv (v) (Hannu Koskinen); 21.8. Espoo Ämmässuon kaatopaikka 2kv (v) (Petteri Hytönen, Pasi Pirinen); 22.8. Espoo Ämmässuon kaatopaikka 1kv (v) (Petteri Hytönen, Pasi Pirinen); 24. 25.8. Turku Topinoja 2kv (v) (Tomi Kaijanen, Ari Kuusela); 26.8. 6.9. Lohja Munkkaa jäteasema 2kv (v) (Matti Koivula, Jan Södersved); 27.8. Forssa Kiimasuon kaatopaikka 2kv (v) (Petri Salo); 27.8. 5.9. Tampere Tarasteenjärven kaatopaikka 1kv (v) (Markku Kangasniemi, Hannu Kettunen, Petri Salo); 28.8. Espoo Ämmässuon kaatopaikka 1kv (v) (Petteri Hytönen, Matti Koivula, Jussi Lindström, Markku Jämsä), 10 184; 7. 9.9. Turku Topinoja 2kv (v) (Ari Kuusela, Tomi Kaijanen); 9.9. Uusikaupunki kaatopaikka 2kv (v) (Pekka Alho); 24.9. Turku Topinoja 1kv (v) (Markus Tuomi, Tomi Kaijanen); 26.9. Espoo Ämmässuon kaatopaikka 1kv (v) (Matti Koivula); 4. 10.10. Köyliö Hallavaara kaatopaikka 1kv (v) (Kari Kekki ym.); 6. 7.10. Lemland Lågskär 1kv (v) (Pekka Saikko, Jörgen Palmgren, Tapio Aalto, Jari Helstola, Soili Leveelahti, Henrik Lindholm, Karno Mikkola, Ari Veijalainen); 8.10. Lohja Munkkaa jäteasema 2kv (v) (Matti Koivula); 9.10. Tampere Tarasteenjärven kaatopaikka 2kv (v) (Markku Kangasniemi); 9.10. Espoo Ämmässuon kaatopaikka 2kv (v) (Matti Koivula, Petteri Hytönen); 9. 10.10. Espoo Ämmässuon kaatopaikka 1kv (v) (Matti Koivula, Petteri Hytönen); 9.10. Espoo Ämmässuon kaatopaikka 2kv (v) (Petteri Hytönen); 10.10. Espoo Ämmässuon kaatopaikka 2kv (v) (Petteri Hytönen); 12. 13.10. Pori Santakangas 1kv (v) (Petteri Mäkelä); 6. 16.11. Kirkkonummi Ämmässuo 1kv (v) (Visa Rauste, Annika Forsten, Antero Lindholm). Ämmässuon kaatopaikalla havaittiin viikonloppuna 9. 10.10. yhteensä 3 2kv ja 1kv lintu! Valokuvien perusteella neljä yksilöä havaittiin vähintään kahdella paikkakunnalla: 1kv Espoossa 28.8., Köyliössä 4. 10.10. ja Porissa 12. 13.10, 2kv Espoossa 21.8. ja Lohjalla 26.8. 6.9., 2kv Turussa 24. 25.8. ja Forssassa 27.8. sekä 2kv 8.10 Lohjalla ja 9.10. Espoossa. Rajanveto, millainen lintu on riittävän tyypillinen Suomessa hyväksyttäväksi, jatkui totutun vaikeana. Puhtaan aroharmaalokin tai risteymän muuntelun rajoista ei ole viime vuosina saatu lisätietoa. Yksilömäärä jäi niukasti huippuvuodesta 2004. Pirkanmaan havaintojen niukkuutta (3 yksilöä) ei ainakaan kokonaan selitä vähentynyt havainnointi. Totutusta esiintymiskuvasta poiketen vuoden alkupuoliskolla havaittiin vain yksi lintu, mutta syksyn esiintyminen oli ennätyksellinen. 2kv lintuja vanhemmat yksilöt puuttuivat kokonaan. Vanhempien esiaikuisten osalta varman määrityksen vaikeus saattaa olla tähän osasyynä, mutta aikuisten lintujen puute on merkillepantavaa, sillä näiden löytäminen syksyisistä lokkiparvista on vähintään yhtä helppoa kuin 1 2kv lintujen. Etelänharmaalokki Larus michahellis (0, 18, 1) = 19 (6, 1, 1, 2, 0, 4, 1, 0, 0) 24.7. 1.8. Tampere Tarasteenjärven kaatopaikka 1kv (v) (Visa Rauste, Markku Kangasniemi, Hannu Kettunen, Hannu Koskinen ym.); 21.8. 4.9. Espoo Ämmässuon kaatopaikka 1kv (v) (Petteri Hytönen, Pasi Pirinen ym.). Havainnot koskevat samaa yksilöä, joka ei ole kaikkein tyypillisin etelänharmaalokki, mutta arvioitiin riittävän hyväksi. Neubauer ym. (2010) dokumentoivat mielenkiintoisessa artikkelissaan paitsi etelänharmaalokin harvinaisuuden pesimälintuna Puolassa myös sen, että harmaalokin ja aroharmaalokin todistettu risteymä voi aikuispuvussa olla käytännössä identtinen etelänharmaalokin kanssa. Tässä valossa aikuisten (ja esiaikuisten) etelänharmaalokkien vakuuttava määrittäminen esiintymisen äärirajoilla kuten Suomessa voi olla mahdotonta, eikä risteymien nuoruuspuvuistakaan tiedetä paljon. Nuoruuspukuinen mustanmerenlokki Larus melanocephalus, jonka tunnistaa parhaiten kalalokista tumman nokan ja jalkojen perusteella. MATTI KOIVULA, Espoo 13.8.2010. 92 LINNUT-VUOSIKIRJA 2010

LINNUSTONSEURANTA Hietatiiran Gelochelidon nilotica parhain tuntomerkki on tukeva kokomusta nokka. HARRI TAAVETTI, Lumijoki 18.6.2010. Arokyyhkyn Syrrhaptes paradoxus tuntomerkkejä muihin hietakyyhkyihin ovat mm. pidentynyt pisin käsisulka, suppea musta vatsalaikku sekä pidentyneet pyrstöjouhet. Koiraaksi lintu on tunnistettavissa päälaen, niskan ja siiven alapinnan vähäisen täplityksen perusteella. JARK- KO SANTAHARJU, Lappeenranta 30.7.2010. Hietatiira Gelochelidon nilotica (0, 2, 1) = 3 (0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0) 17. 18.6. Lumijoki Puhkiavanperän ja Sannanlahden lintutornit ja Karvonlahti (v) (Hannu Kivivuori, Kari Antikainen, Kimmo Martiskainen, Jouni Ahlholm); 17.6. 4.7. Lumijoki Puhkiavanperän ja Sannanlahden lintutornit ja Karvonlahti (v) (Risto Suksi, Sami Timonen, Jorma Pessa, Heikki Holmström, Antti J. Lind, Ville Suorsa, Vesa Heikkilä, Esa Hohtola, Juha Lehto). Havainnot koskevat samaa yksilöä. Molemmat aikaisemmat havainnot ovat vuodelta 1988. Laji pesii laikuittaisesti kaikissa maanosissa paitsi Antarktiksella. Meitä lähin erillinen esiintymä on Saksassa ja Tanskassa, missä laji on pitkään vähentynyt. Lähimmät tuhansien parien kannat löytyvät Ukrainasta ja Etelä-Venäjältä (BirdLife International 2011). Liminganlahden lintu viihtyi paikalla pitkään ja keräsi harrastajia ympäri Suomen, mutta liikkui laajalla alueella vaikeasti ennustettavasti ja oli kokonaisia päiviä kateissa, joten se tarjosi ihailijoilleen paitsi ilon hetkiä myös pettymyksiä ja turhautumista. Linnusta on julkaistu tiedonanto (Kivivuori 2010). Arokyyhky Syrrhaptes paradoxus (13, 1, 1) = 15 (0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0) 29.7. 2.8. Lappeenranta Toikansuo k (v) (Matti Vanhapelto). Linnusta on julkaistu tiedonanto (Vanhapelto 2010). Tammitikka Dendrocopos medius (0, 0, 1) = 1 (0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0) 13.11. 28.3.2011 Asikkala Vääksy (v) (Petri Kuhno, Tuomas Meriläinen ym.). Maalle uusi laji! Linnun löytymisestä on julkaistu tiedonanto (Meriläinen 2011). Tammitikan voimakas levittäytyminen pohjoiseen alkoi Baltiassa 1990-luvulla (Cairenius & Kontiokorpi 2011), joten aivan odottamaton lisäys Suomen lajilistalle ei ollut kyseessä. Lajin levinneisyysalue käsittää lähes koko Manner- Euroopan, mutta eteläisessä ja osin läntisessäkin Euroopassa populaatiot ovat pieniä ja hajanaisia (Cramp 1985, Gorman 2004). Ruotsissa laji sinnitteli 1980-luvun alkuun saakka, mutta kuoli lopulta sukupuuttoon. Viimeinen pesintä todettiin 1980 (Artdatabanken 2010) ja vuoden 1982 jälkeen laji on tavattu vain vuosina 1989 ja 1994 (SOF 2010). Tanskassa laji on vuoden 1963 jälkeen tavattu vain vuosina 1983 ja 1984 (Olsen 1987, 1988). Tammitikka on Euroopan tikoista ehkä tiukimmin paikkalintu (Gorman 2004), mutta sen levittäytyminen pohjoiseen Baltiassa antaa toivoa uusista tapaamisista Suomessakin. Töyhtökiuru Galerida cristata (38, 32, 6) = 76 (1, 4, 3, 1, 2, 1, 2, 0, 3) 17. 31.3. Vantaa Vantaanportti Jumbo (v) (Micha Fager, Leo Wallinmaa, Pertti Uusivuori, Jörgen Palmgren ym.); 19. 21.6. Varkaus Herttuanranta (v) (Hannu Räsänen, Liisa Tolvanen, Teemu Paavola, Timo Immonen); 8.7. Länsi-Turunmaa Utö (v) (Brita Willström, Markus Varesvuo, Laura Ruohonen); 12.7. 10.10. Lappeenranta Myllymäki +1kv (v) (Jarmo Pir- Alppikiitäjä Apus melba (0, 4, 1) = 5 (0, 0, 1, 0, 0, 0, 0, 0, 0) 8.8. Keuruu Haapamäki NE (Ari Aalto, Ritva Aalto). Tämä oli Suomen neljäs ja samalla ensimmäinen elokuinen havainto alppikiitäjästä. Aikaisemmat havainnot ovat toukokuulta (2) ja lokakuulta (1). Ruotsissa alppikiitäjiä on havaittu 34 yksilöä. Länsinaapurin havainnot jakautuvat välille huhti lokakuu. Havaintojen pääpaino keväällä on touko kesäkuussa (yht. 16 yks.) ja syyspuolella elo-syyskuussa (yht. 11 yks.) (SOF 2010). Virossa alppikiitäjä on tavattu kerran: 4.10.2008 (Estonian Rarities Committee 2010). Tammitikka Dendrocopos medius on hyvin nähtynä helppo tuntea. Se on hieman käpytikkaa pienempi, nokka on lyhyt ja terävä, päälaki punainen ja poski laajalti valkeahko. Hartioilla on käpytikkamaiset, mutta kapeammat valkoiset lautumat, alaperä on valkoselkätikkamaisesti vaaleanpunainen ja kupeet viiruiset. Asikkalan lintu on mahdollisesti nuori naaras, sillä sen selkäpuolen ja siiven höyhenet ovat selvästi ruskeasävyiset sekä päälaen punainen alue on melko pieni ja takaosastaan ruskea. JORMA TENOVUO, Asikkala 21.1.2011. LINNUT-VUOSIKIRJA 2010 93

HARVINAISUUSHAVAINNOT 2010 honen ym.); 1.8. 4.10. Imatra Linnankoski Varikkokuja +1kv (v) (Ilpo Hjerppe ym.); 7.8. 6.10. Helsinki Vuosaaren täyttömäki (v) (Jukka Pirttinen, Petri Shemeikka, Tapio Kärkkäinen, Kari Aalto); 7. 9.10. Helsinki Viikki (v) (Kari Susi, Leo Wallinmaa, Matti Soini, Kaj Hällsten ym.); 19.11. 28.3.2011 Vantaa Virkatie Puuilon p paikka (v) (Olavi Kemppainen, Jouko Lyytinen ym.). Vantaan havaintojen on tulkittu koskevan todennäköisesti samaa lintua, samoin Helsingin havaintojen. Ruostepääsky Cecropis daurica (0, 43, 1) = 44 (1, 3, 3, 2, 1, 2, 4, 3, 1) 25. 26.5. Mynämäki Mietoistenlahti (v) (Raimo Heinonen, Rauli Lumio, Markku Salo, Jyrki Kuusela). Taigakirvinen Anthus hodgsoni (0, 53, 4) = 57 (2, 2, 0, 1, 0, 2, 3, 7, 6) 6. 7.10. Ii Ulkokrunni (v) (Harri Taavetti, Petri Lampila, Samuli Lehikoinen, Sini Tuoriniemi, Tuomo Jaakkonen, Aappo Luukkonen, Jukka- Pekka Hietaniemi, Aija Lehikoinen, Inka Nykänen, Mikko Viinanen); 9.10. Kouvola Halkonniemi (Antti Vänskä, Markku Piepponen, Jari Piepponen); 30.10. Hanko Gåsörsudden lintuasema (Jarkko Santaharju, Aatu Vattulainen, Johan von Hertzen, Aleksi Mikola, Joonatan Toivanen, Kaisa Välimäki); 6.11. Helsinki Lauttasaari (v) (Mika Ohtonen ym.). Hyvät taigakirvisvuodet jatkuvat. Hangon ja Helsingin havainnot olivat vasta toinen ja kolmas Länsi-Uudellemaalle. Nummikirvinen Anthus campestris (58, 137, 4) = 199 (0, 3, 3, 4, 1, 1, 0, 1, 3) 22.5.1984 Siikajoki Tauvon lintuasema (Arvo Ohtonen, Matti Tynjälä, Mikko Ojanen, Eero Kalinen); 6.5. Hanko Högholmen (Jorma Rahikainen); 16.5. Luvia Säppi (v) (Petteri Mäkelä, Matti Mäkelä, Sami Koskinen, Matti Sillanpää); 28.5. Kalajoki Vihaspauha (Seppo Pudas); 17.6. Janakkala Harviala (v) (Kimmo Rikkonen ym.). Keltavästäräkki Motacilla ßava feldegg (5, 13, 1) = 19 (1, 1, 0, 0, 0, 0, 1, 0, 0) 5. 6.5. Espoo Laajalahti k (v) (Petteri Hytönen, Jukka Sirviö). Västäräkki Motacilla alba yarrellii (0, 28, 1) = 29 (3, 0, 0, 2, 2, 1, 1, 0, 2) 26.4. Turku Kuninkoja n (v) (Juhani Salmi, Veera Lehtinen). Vain yksi vuoden kolmesta yarrellii-tyyppisestä linnusta tulkittiin puhtaaksi englanninvästäräkiksi. Mielenkiintoista on, että tämän linnun kanssa oli välimuotoinen koiras. Lisäksi Nurmijärvellä tavattiin englanninvästäräkki-tyyppinen yksilö, jonka yläperän väritys ei kuitenkaan sovi hyvin puhtaaseen englanninvästäräkkiin. Välimuotoisten lintujen havainnot ovat: 26.4. Turku Kuninkoja k (v) (Juhani Salmi); 27. 30.4. Nurmijärvi Kirkonkylä (v) (Pekka Toiminen, Timo Kärkkäinen, Jarmo Pihlainen, Antti Mähönen ym.). RK toivoo edelleen ilmoituksia myös välimuotoisista linnuista niiden ja puhtaan yarrelliin esiintymiskuvan selvittämiseksi. Nokitaskukoirasta Saxicola caprata ei helposti sekoita mihinkään muuhun lajiin, mutta tätä kaukovierasta ei esitellä eurooppalaisissa kenttäoppaissa. Pääosin musta höyhenpuku sekä siipi- ja pyrstösulat, sekä valkoiset siipilaikut, yläperä ja vatsa yhdistettynä pensastaskujen suvulle tyypilliseen töpäkkään habitukseen vievät yksiselitteisesti nokitaskuun. Linnun iästä käytiin sen sijaan vilkasta keskustelua. Se on todennäköisesti nuori lintu, mihin viittaavat mm. rinnan, selkäpuolen ja siiven peitinhöyhenten selvät vaaleat reunukset. Lisäksi siipisulat ovat pohjaväriltään rusehtavat ja leveälti vaaleakärkiset sekä siiven peitinhöyhenet paikoin ruskeahkot (kontrastoituvat heikosti selkäpuolen höyheniin). KARI EISCHER, Kristiinankaupunki 13.10.2010. Mustakurkkurautiainen Prunella atrogularis (0, 7, 1) = 8 (0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 1) 4. 6.12. Pori Kaunismäki (v) (Petteri Mäkelä, Per-Håkan Wessberg, Jan-Erik Wessberg, Tapani Lilja ym.). Sinirinta Luscinia svecica cyanecula (11, 23, 2) = 36 (1, 0, 2, 1, 0, 0, 0, 0, 1) 17.5. Eurajoki Kalla k (v) (Kalle Haapala); 22.5. 27.6. Kempele Teppola k (v) (Pietari Kinnunen). Cyanecula-nimikkeellä hyväksyttyihin sinirintoihin sisältyy Euroopan itäosissa ja läntisessä Aasiassa esiintyvien, vastaavan näköisten alalajien (mm. magna ja volgae) mahdollisuus. Etelänsatakieli Luscinia megarhynchos (1, 27, 1) = 29 (3, 0, 0, 2, 1, 1, 0, 0, 0) 12.6. 1.7. Ilomantsi Hattuvaara k (r,v) (Harri Hölttä, Arvo Ohtonen, Päivi Silfsten, Vesa Jouhki, Johanna Lakka). Tyypillinen havainto laulavasta alkukesäisestä koiraasta. Suomen havainnoista vain neljä koskee syksyisiä lintuja. Mustapäätasku Saxicola torquatus rubicola/hibernans (0, 61, 8) = 69 (2, 2, 2, 1, 4, 15, 2, 6, 2) 29.3. 5.4. Helsinki Puotila k (v) (Kimmo Heiskanen, Timo Aivila); 31.3. 7.4. Espoo Soukka n (v) (Petteri Hytönen, Jani Ceder ym.); 2. 6.4. Länsi-Turunmaa Jurmo k (v) (Johannes Hänninen, Tapani Veistola, Karoliina Hämäläinen, Aleksi Mikola); 7. 8.4. Parikkala Koitsanlahti Syrjärinne k (video,v) (Jari Kontiokorpi, Mikko Pöllänen, Janne Aalto, Anniina Kontiokorpi); 10.4. Iisalmi Luuniemi n (v) (Tarmo Huttunen, Jarmo Yliluoma, Kalevi Asikainen, Kai Jäderholm); 12.5. Kirkkonummi Lapinkylänjärvi Alisgårdintie k (v) (Kaisa Välimäki ym.); 29. 30.5. Länsi-Turunmaa Utö n (v) (Jorma Tenovuo, Ville-Veikko Salonen, Kari Salonen, Kimmo Kuusisto, Markus Keskitalo, Seppo Sällylä, Kari Haataja, Antti Sintonen ym.); 1.6. Kouvola Nuutila n (v) (Jani Salonen, Heikki Luokkamäki, Jorma Jääskeläinen, Juha Ojala, Jari Peipponen, Markku Peipponen, Antti Vänskä, Kari Sinkkonen). Runsas esiintyminen. Havainnot painottuvat tyypilliseen tapaan kevätkaudelle. Nokitasku Saxicola caprata (0, 0, 1) = 1 (0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0) 9. 17.10. Kristiinankaupunki Domarkobban k (Ilkka Iivonen, Harry Lillandt, Kari Korhonen, Jukka Koskelainen, Mikko Kataja, Thomas Hedberg, Jorma Vickholm ym.). Maalle uusi laji ja varmasti vuoden odottamattomin harvinaisuushavainto. Linnusta on julkaistu tiedonanto (Iivonen 2010). Nokitasku on etelä- ja kaakkoisaasialainen pensastaskun sukulaislaji, jonka levinneisyysalue ulottuu lännessä Araljärven tasalle (Urquhart 2002). Se on harvinaisuus Arabian niemimaallakin. Suuressa osassa levinneisyysaluettaan, esimerkiksi Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa, nokitasku on pääasiassa paikkalintu. Kaikkein läntisin alalaji rossorum, Kaspianmeren itäpuolella, itäisessä Iranissa ja Afganistanissa, on sen sijaan muuttolintu ja toiseksi läntisin bicolor osittaismuuttaja (Cramp 1988, Urquhart 2002). Kristiinankaupungin lintu on todennäköisesti läntisintä alalajia rossorum, joka esiintyy meitä lähimpänä. Alalaji bicolor on kuitenkin hyvin samannäköinen, ja kyseiset alalajit vaihettuvat laajalla alueella (Urquhart 2002). Esimerkiksi alalajit erottavaksi tuntomerkiksi kirjallisuudessa mainittu rinnan värirajan muoto ja sijainti vaihtelee Tringin museon kokoelmien perusteella (myös Urquhart 2002) paljon valkoinen voi jatkua ylös rintaan myös alalajilla bicolor. Kristiinankaupungin nokitasku oli (maantieteellisen) Euroopan ensimmäinen ja länsipalearktisen alueen (WP) kymmenes. Aiemmat WP:n havainnot ovat Kyprokselta (2 havaintoa), Israelista (6) ja Egyptistä. Näistä kuusi on ollut koiraita ja kolme naaraita. Kaikki WP:n aiemmatkin harhautumishavainnot ovat syksyltä talvelta. Kolme lintua on havaittu lokakuussa, näistä varhaisin 2. 3.10.2006 Egyptissä. Molemmat Kyproksen ja kolme Israelin havaintoa osuvat löytöpäiviltään marraskuulle. Lisäksi Israelin ensimmäinen havainto koski ilmeisesti talvehtivaa lintua tammikuussa 1979. (Shirihai 1996, Smith ym. 2002, Urquhart 2002, Frédéric ym. 2010) Arotasku Oenanthe isabellina (0, 14, 2) = 16 (1, 1, 0, 0, 0, 0, 2, 0, 1) 15.8. 9.9. Tampere Aspinniemi +1kv (v) (Pekka Suhonen, Jukka Könönen, Tapio Lahtonen ym.); 9. 12.11. Heinola Rantapuisto 1kv otettiin kiinni maakolosta ja kuoli elvytysyrityksistä huolimatta (v) (Petri Kuhno, Tuula Laakso, Simo Jutila, Tuomo Peltomaa, Pekka Saikko, Mika Selin ym.). 94 LINNUT-VUOSIKIRJA 2010

LINNUSTONSEURANTA Kaikki 2000-luvun havainnot ovat syyskaudelta. Heinolan havainto on ensimmäinen marraskuulta. Nunnatasku Oenanthe pleschanka (0, 34, 3) = 37 (0, 0, 0, 3, 0, 0, 0, 1, 3) 30.10. Taivalkoski Aseman kenttä tn. 1kv k (v) (Unto Laitala, Kalevi Hirvonen); 31.10. Taivalkoski Koitilankylä tn. sama kuin Aseman kenttä (v) (Kalevi Hirvonen, Jyrki Mäkelä); 4.11. Kemi Tuhka-allas (v) (Jouko Kärkkäinen); 8. 12.11. Kokkola Harrbåda n (v) (Marko Pohjoismäki ym.). Runsas esiintyminen tyypilliseen loppusyksyiseen ajankohtaan. Kolme lintua on havaittu vain vuosina 1994, 2000, 2004 ja 2009. Ennätysvuonna 1997 havaittiin neljä yksilöä. Ruostesiipirastas Turdus eunomus (0, 6, 1) = 7 (0, 0, 0, 1, 1, 0, 1, 1, 0) 27.10. 2.11. Kemi Tuhka-altaat (Jouko Kärkkäinen). Ruostesiipirastas ja ruosterastas erotettiin omiksi lajeiksi AERC TAC:in päätöksellä elokuussa 2010 (Velmala & Aalto 2010). Aikaisemmista ruostesiipirastaista yksi on toukokuulta, kaksi loka marraskuulta ja kolme joulu tammikuulta. Mustakaularastas Turdus atrogularis (5, 35, 2) = 42 (0, 3, 3, 2, 0, 1, 4, 2, 5) 29.10. Sodankylä keskusta k (v) (Lauri Sassali); 26.11. 21.3.2011 Pello Yliranta ad k (r,v) (Jorma V.A. Halonen, Margit ja Seppo Räty, Jouni Satta, Marjatta Niemi ym.). Pellon lintu rengastettiin 29.1.2011. Pikkukultarinta Hippolais caligata 5. 7.10.2007 Kristiinankaupunki Domarkobban (r,v) (ilm. RK); 6.10.2007 Brändö Storklyndan 1kv (v) (ilm. RK). RK tarkistaa pikkukultarinnoista vain heinäkuun jälkeen pesimäpaikkojen ulkopuolelta tehdyt havainnot. Kenttäkerttunen Acrocephalus agricola (0, 44, 3) = 47 (1, 0, 0, 0, 1, 0, 2, 0, 2) 21.7. Espoo Laajalahti +1kv (r,v) (Johan Ekroos, Christa Granroth); 25.7. Espoo Laajalahti +1kv n (r,v) (Antero Lindholm, Annika Forsten); 1.8. Espoo Laajalahti +1kv (r,v) (Antero Lindholm, Hannu Kärkkäinen, Kari Soilevaara, Hannu Jännes). Kolme loppukesäistä vanhaa lintua on selkeästi enemmän kuin normaalivuosina. Rusorintakerttu Sylvia cantillans (3, 21, 4) = 28 (0, 0, 3, 0, 0, 0, 3, 1, 1) 13.4. Helsinki Viikki k (v) (Timo Koskinen, Erkki Sinerviö, Mikko Salonen, Caj Ström, Hannu Pulkkinen ym.); 26. 30.4. Tampere Niemi k (v) (Seppo Aro, Jarmo Nygren ym.); 30.4. Pietarsaari Svartgrundet k (Ingmar Nybäck); 22. 29.5. Pori Mäntyluoto k (v,ään) (Petteri Mäkelä, Pekka Eriksson ym.). Täysin poikkeuksellinen esiintyminen! Ensinnäkin laji esiintyi ennätyksellisen runsaana peräti neljän yksilön voimin (aiemmin havaittu enimmillään kolme yksilöä). Ajallisesti ainoastaan Porin havainto sopii aiempaan havaintojen ajoittumiseen loppukeväälle. Huhtikuussa lajia ei ollut tavattu maassamme aiemmin ensinkään, nyt havaittiin peräti kolme yksilöä ennen vappua. Aiemmat havainnot ovat lisäksi keskittyneet voimakkaasti lintuasemasaarille, nyt kaikki yksilöt olivat mantereella, yksi jopa sisämaassa! Taigauunilintu Phylloscopus inornatus 10. 11.9.1988 Hailuoto Kk Kalajan talo (Juha Markkola, Olli Koskinen, Seppo Haapala). RK ei ole tarkistanut taigauunilintuja vuodesta 1994 lähtien. Ruskouunilintu Phylloscopus fuscatus (3, 74, 1) = 78 (1, 1, 4, 2, 3, 1, 1, 0, 0) 21.10. Kristiinankaupunki Domarkobban (Harry Lillandt). Sepelsieppo x kirjosieppo Ficedula albicollis x F. hypoleuca (0, 8, ) = 8 (0, 0, 1, 0, 0, 0, 0, 0, 0) 11. 26.5.2003 Turku Muhkuri k 2kv (v,ään) (Jyrki Normaja, Esa Lehikoinen ym.). Viitatiainen Parus palustris (oik.) ja hömötiainen P. montanus. Viitatiaisen tuntomerkkejä ovat hömötiaista ruskeampi yleissävy, vaaleiden reunusten puuttuminen kyynärsulista, vaalea nokantyvitäplä sekä pienipäisyys ja poskilaikun takaosan rusehtava sävy. PETRO PYNNÖNEN, Helsinki 2.11.2010. Viitatiainen Parus palustris (n.6, 35, 166) =n. 207 (3, 1, 7, 3, 3, 0, 0, 1, 0) 12.9. Joensuu Höylas 1kv (r,v) (Ari Latja, Markku Huttunen, Johannes Hänninen, Karoliina Hämäläinen); 25.9. Joensuu Höylas 2m (Ari Latja); 27.9. Kontiolahti Pitkäranta lintutorni (Arvi Nygren); 28.9. Kouvola Jaalanlahti (Antti Vänskä, Markku Piepponen); 28.9. Asikkala Pulkkilanharju Karisalmi (v) (Petri Kuhno, Timo Hämäläinen, Petri Haapanen, Rauno Kosonen, Seppo Parikka, Risto Silaste, Isto Hyvärinen); 28.9. Joensuu Höylas 2; 1kv, +1kv (r,v) (Roni Väisänen, Karoliina Hämäläinen, Harri Kontkanen, Ari Latja); 29.9. Asikkala Pulkkilanharju Karisalmi 1+1+1m (v) (Petri Kuhno, Timo Hämäläinen, Petri Koivisto, Rauno Kosonen, Seppo Parikka, Tuomo Peltomaa, Jarmo Raikamaa, Jorma Rautama, Mika Selin, Antti Toukola, Isto Hyvärinen, Kari Kokkonen, Seppo Leirilaakso); 29.9. Tohmajärvi Värtsilä Selkäkylä (Hannu Kivivuori); 30.9. Kajaani Paltaniemi Paltasalmi (Hannu Rönkkö); 30.9. 1.10. Kokkola Sannanranta (v) (Marko Pohjoismäki); 30.9. 15.12. Joen- LINNUT-VUOSIKIRJA 2010 95

HARVINAISUUSHAVAINNOT 2010 Kuva 3. Viitatiaisten lukumäärät (numerot) alueyhdistyksittäin vuoden 2010 aikana. Väriskaala kertoo lukumäärän suhteessa jäsenyhdistyksen jäsenmäärään (yksilöä/100 lintuharrastajaa). suu Eteläkatu Hasanniemi 2 (v) (Harri Kontkanen, Ari Parviainen, Jari Kontiokorpi, Anniina Kontiokorpi ym.); 1.10. Joensuu Pyhäselkä Niemennokka 2 (v) (Jani Varis); 2.10. Kajaani Paltaniemi 1kv (v) (Teppo Helo); 2.10. 1.4.2011 Pietarsaari Ristikari 1kv ruokinnalla (r,v) (Mats Björklund, Harri Hongell, Leo Saarijärvi, Jürgen Lehmann ym.); 2.10. Tohmajärvi Värtsilä Uudenkylänlampi 2 (ään) (Hannu Kivivuori); 2.10. Kitee Päätyeenlahden perukan lt lähti NW (v,ään) (Jarmo Pirhonen, Tapani Missonen); 2.10. Joensuu Pyhäselkä Reijola m SE (Kuutti Korhonen); 2.10. Karstula Palkkiperä m (Santtu Ahlman, Toni Ahlman, Antti Ihantola, Timo Mäkinen, Raimo Salo, Esko Sorvari); 3.10. 15.1.2011 Heinola Kirkkoportti ruokinnalla (Petri Kuhno, Kirsi Paronen ym.); 3.10. Tohmajärvi Värtsilä Räykynvaara 2 W (ään) (Hannu Kivivuori, Tuomo Eronen); 3.10. 21.11. Joensuu Noljakka ruokinnalla (v) (Harri Kontkanen, Urho Paakkunainen, Mikko Räsänen ym.); 3.10. 27.2.2011 Tohmajärvi Värtsilä Lampelantie ja Räykynvaara 4 (2 per kohde) (Tuomo Eronen, Hannu Kivivuori); 4. 25.10. Hämeenlinna Kukostensyrjä (v) (Lauri Kokkala, Anneli Miettinen, Heikki Seppälä ym.); 4.10. Kajaani Paltaniemi Kirkkoniemi (Teppo Helo, Helena Mulari); 4. 6.10. Kajaani Paltaniemi 4 (v) (Teppo Helo, Helena Mulari); 5.10. Lappeenranta Luukkaanniemi (Matti Vanhapelto); 5.10. Korsnäs Södra Björkön 4 m (Matti Maskulin); 5.10. Rääkkylä Vuoniemi 2 m (Jani Varis); 5.10. Oulu Toppilansaari (Tapani Tapio); 5.10. 15.1.2011 Alajärvi Hyökkylä (v) (Jyrki Hautamäki, Juhana Patteri, Martti Patteri); 6.10. Hailuoto Virpiniemi S (Juha Markkola); 7.10. Siikajoki Tauvo (Reijo Kylmänen); 7.10. 28.2. Salo Halikko Tavola Tavolantie 2 (toinen 1kv 16.12. asti) (r, v) (Jouni Tittonen, Matti Rajasaari, Marja-Liisa Rajasaari, Marita Kari ym.); 8.10. Asikkala Pulkkilanharju Karisalmi SSW (Jarmo Raikamaa, Mika Selin, Seppo Leirilaakso); 9.10. Asikkala Pulkkilanharju Karisalmi N (v) (Petri Kuhno, Timo Metsänen, Matti Hietanen, Toni Kukkola, Jirka Lahtinen, Keijo Lajunen, Pekka Toiminen ym.); 9. 17.10. Joensuu Pyhäselkä Reijola 2 ruokinnalla (v) (Kuutti Korhonen, Aimo Hoffren, Jani Varis); 9.10. 29.12. Helsinki Fastholma 1kv ruokinnalla (r,v) (Kaisa Välimäki, Tatu Hokkanen ym.); 10.10. Tampere Pyynikki Rosendahl (v) (Peter Uppstu, Andreas Uppstu); 12.10. 5.12. Virolahti Lintulahti ruokinnalla (v) (Seppo Vuolanto, Airi Jaro, Jorma Lindfors, Seppo Grönlund); 13. 16.10. Kokkola Tankar (v,video) (Toni Uusimäki, Jarno Rasmus, Juhani Karvonen, Hannu Tikkanen, Tuula Heikkilä); 14.10. 5.3.2011 Riihimäki Sammalisto (v) (Hannu Hellsten ym.); 15.10. Kouvola Anjala Luosa Laurilantie (Sakari Lehikoinen, Marja Lehikoinen); 16. 27.10. Kemijärvi keskusta 1kv ruokinnalla (r,v) (Pirkka Aalto); 16.10. 1.1.2011 Hollola Kukkila Toisenmäenkuja ruokinnalla (v) (Petri Kuhno, Petri Rantanen ym.); 16.10. Tohmajärvi Nikunvaara m E (Tuomo Eronen); 16.10. 11.11. Raasepori Mustion Ruukinkatu 54 ruokinnalla (v) (Micha Fager, Christer Kalenius ym.); 17.10. Asikkala Pulkkilanharju Karisalmi 1m (v) (Timo Hämäläinen, Isto Hyvärinen, Tapani Saimovaara, Rauno Kosonen, Jorma Rautama, Kari Kokkonen); 17.10. Asikkala Pulkkilanharju, Karisalmi 1m (Timo Hämäläinen, Isto Hyvärinen, Tapani Saimovaara, Rauno Kosonen, Jorma Rautama, Kari Kokkonen); 17. 21.10. Joensuu Repokalliontie ruokinnalla (Timo Toivanen, Ari Parviainen, Ari Lavinen); 18. 22.10. Heinävesi keskusta ruokinnalla (v) (Olavi Eskelinen); 18. 24.10. Siilinjärvi Pöljänmylly ruokinnalla (v) (Markku Ukkonen, Ilkka Markkanen, Eija Markkanen, Asta Lähdesmäki, Pertti Renvall, Riitta Renvall, Eelis Rissanen, Antti Kanerva, Aimo Hartikainen, Niklas Åberg); 18.10. Joensuu Karsikko ruokinnalla (v) (Arvi Nygren, Timo Karkiainen); 18. 20.10. Raasepori Fiskars (Christer Kalenius); 20.10. 19.12. Posio kirkonkylä ruokinnalla (Mika Heikkala); 21.10. Kuopio Silmäsuo liikehti N (v) (Ilkka Markkanen); 22.10. 2.11.2011 Jyväskylä Korpilahti Taipaleenharju Vespuolentie 2 ruokinnalla (25.10. asti 2) (v) (Jussi Päivinen ym., ilm. Pekka Kyllönen); 22.10. Asikkala Karisalmi SSW (Petri Kuhno, Jarmo Raikamaa, Mika Selin, Sami Tuomela, Seppo Leirilaakso); 22.10. Joensuu Eno Sarvinki ruokinnalla (v) (Tapio Piipponen, Sami Majoinen, Aino Piipponen); 22.10. 24.12. Liperi Saariniemi ruokinnalla (Vesa Jouhki, Lassi Vänskä, Kauko Rouhiainen, Juha Hartikainen, Hannu Pietarinen, Jouni Mertanen); 22.10. 15.1.2011 Tohmajärvi Värtsilä Lampelantie max 4 lintua (30.10. 6.11.) (ään) (Hannu Kivivuori, Tuomo Eronen ym.); 23.10. 24.3.2011 Oulu Pateniemi Jalopuunkuja k ruokinnalla (Jouni Pursiainen); 23.10. 8.11. Oulu Mäntylä Kenttäpostintie ruokinnalla (v) (Matti Tynjälä, Annikki Tynjälä, Mikko Ojanen, Liisa Ojanen ym.); 24.10. Kajaani Purola Pyykönpuro 2 (v) (Hannu Rönkkö); 24. 27.10. Kajaani Kylmä Tuiskutie ruokinnalla (v) (Ari Tervo, Pirjo Rimpinen); 24.10. Tohmajärvi Värtsilä Savikko Savikontie 2 (Hannu Kivivuori); 24.10. 30.1.2011 Tohmajärvi Värtsilä Savikko Piiroinen max 3 lintua (Hannu Kivivuori, Valto ja Liisa Piiroinen); 24.10. 31.12. Turku Perno Timoteinkuja ruokinnalla (v) (Lasse Tähkäpää ym., ilm. TLY:n ARK); 25.10. 24.3.2011 Taivalkoski Kk Suoperä (v) (Esa Räisänen); 25.10. 23.1.2011 Tohmajärvi Värtsilä, Patsola, Selänteentie maks 3 (ään) (Hannu Kivivuori); 26. 30.10. Kajaani Tilhitie 2 ruokinnalla (v) (Pekka Helo, Teppo Helo, Maire Helo, Juho Helo, Pertti Uusivuori, ym.); 26.10. Rovaniemi keskusta Ounasjokisuisto Koivusaari (v) (Olli Pekka Karlin); 28.10. 20.12. Tohmajärvi Oravaara maks 4 ruokinnalla, 6.1.2011 1p (ään) (Hannu Kivivuori ym.); 29.10. 15.11. Joensuu Eno Ukkola Pakkuli 3 ruokinnalla (Hannu Kauhanen); 30.10. 22.3.2011 Pori Toukari vanha kaatopaikka (v) (Esa Mäkelä ym.); 31.10. Valtimo Kk Urheilukatu ruokinnalla (Janne Aalto, Hanne Aalto); 31.10. Mänttä-Vilppula Pohjaslahti (Eino Majaniemi); 31.10. 5.11. Hanko Täktomintie 2 ruokinnalla, (31.10. 1, 1.11. alkaen 2) (v) (Matti Koivula, Miika Halonen, Kimmo Hotulainen, Aatu Vattulainen, Rami Metsäranta ym.); 1.11. Oravainen Seiplax ruokinnalla (Ingmar Edfelt); 2. 11.11. Lohja Vieremä Elisabetintie ruokinnalla (Sami Tuomela ym.); 2.11. 8.1.2011 Lohja Vohloinen Punatorpantie ruokinnalla (Jan Södersved); 3.11. 27.2.2011 Tohmajärvi Kirkkoniemi Mäntyniemi 4 eri kuin lähialueen a3+1, (27.2.2011 ainakin 1 ed.) (Tuomo Eronen, Tuija Nieminen, Heli Pirhonen, Hannu Kivivuori ym.); 4. 17.11. Keuruu Haapamäki Korpelantie ruokinnalla (Ari Aalto); 5.11. 27.3.2011 Säkylä Pyhäjoki, Kovelantie (v) (Erkki Kallio); 6.11. Joensuu Pyhäselkä Niemennokka väh. 2 lintua isossa tiaisparvessa (Jani Varis); 6.11. Oulu Oritkarin lumenkaatopaikka (Eino Mikkonen); 6. 20.11. Porvoo Kulloo Ali-Vekkoskentie ruokinnalla (ään) (Esa Pitkänen, Teemu Lehtiniemi); 6.11. 28.1.2011 Porvoo Kulloo Ali- Vekkoskentie (Teemu Lehtiniemi ym.); 6.11. Kemiönsaari Lövö (Ismo Hyvärinen); 7. 8.11. Siilinjärvi Pöljä Luvelahdentie ruokinnalla (v) (Markku Ukkonen, Juha Väätäinen, Asta Väätäinen, Ilkka Markkanen, Matti Pirskanen); 7. 10.11. Tohmajärvi Murtoi 2 ruokinnalla (v) (Pentti Pöyhönen, ilm. Hannu Kivivuori); 11.11. Helsinki Haltiala ruokinnalla (Juha Ahvenainen, Harriet Ahvenainen); 12.11. Hämeenlinna Tallimestarintie (Markku Hyvärinen); 12.11. Kontiolahti Rantakylä (Pertti Mähönen); 13.11. Kauhajoki Kuutinkylä Kuutintie ruokinnalla (Keijo T. Seppälä); 13.11. Keuruu Haapamäki Siirantie (Ari Aalto, Esa Aalto, Risto Sulkava, Pertti Sulkava, Henna Soini); 14.11. 26.2.2011 Pihtipudas kirkonkylä ruokinnalla (v) (Seppo Vainio ym.); 15.11. 18.12. Savonlinna Nätki (v) (Kai Kosonen, Timo Luukkanen); 15.11. 3.2.2011 Joensuu Eno Haapalahti 2 ruokinnalla (v) (Hannu Kauhanen, Reijo Erola); 16.11. 31.1.2011 Kajaani Purola Nikkarinpoiku 3 (v) (Kari Haataja, Hannu Rönkkö, Jouni Ruuskanen); 16.11. 96 LINNUT-VUOSIKIRJA 2010

LINNUSTONSEURANTA 26.1.2011 Joensuu Eno Novikka, Murtosärkkä 2 ruokinnalla (v) (Hannu Kauhanen, Onni Kauhanen, Kauko Heiskanen); 17.11. 3.3.2011 Joensuu Eno Mustavaara ruokinnalla (v) (Hannu Kauhanen, Irene Pieviläinen, Sari Sudensalmi, Kalevi Sallanne); 19.11. 8.12. Sastamala Salmitie ruokinnalla (v) (Rainer Mäkelä, Kaija Helle); 20.11. 8.12. Uusikaarlepyy Jepua Kangkyttan ruokinnalla (Mats Björklund, Bengt Forslund, Stig Dahlström, Tomas Klemets); 22.11. Tohmajärvi Tikkala Särkijärvi 2 (Tuomo Eronen); 23.11. 25.2.2011 Ristijärvi Hiisijärvi, Niettunen (Riitta ja Sampo Orreveteläinen); 24.11. 31.3.2011 Tampere Kaukajärvi Levonmäki (Olavi Kalkko); 25.11. Keuruu Riiho Väärisjokisuu 2 (Ari Aalto); 28.11. Muurame Rajala (Pirjo ja Hannu Vuorinen); 3.12. 29.1.2011 Tohmajärvi Leso (Hannu Kivivuori, Pekka Toivanen); 5.12. Kajaani Särkilahdentie 3 (v) (Teppo Helo); 8.12. Nilsiä Palonurmi (v) (Pertti Hartikainen); 11. 26.12. Kajaani Nakertaja 2 (v) (Teppo Helo); 27.12. Joensuu Pyhäselkä Hammaslahti Hoviahontie 2 (Jani Varis); 30.12. 8.1.2011 Isokyrö Tervajoki asema (v) (Tomas Klements). Täysin odottamaton massiivinen ennätysesiintyminen! Vaellus alkoi Pohjois-Karjalasta, jossa ensimerkit havaittiin 12. ja 25.9. Syyskuun puolella uusia lintuja havaittiin jo sektorilla Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Päijät-Häme ja Kymenlaakso. Selkeästi eniten lintuja havaittiin Pohjois-Karjalassa, josta ilmoitettiin 42 % koko maan viitatiaisista. Toiseksi eniten viitatiaisia havaittiin Kainuussa (22), ja etenkin lintuharrastajatiheyksiin suhteutettuna havaintomäärät painottuivat selkeästi välille Pohjois- Karjala Merenkurkku Pohjois-Pohjanmaa (Kuva 3). Sen sijaan Kaakkois-Suomessa määrät olivat hyvin pieniä. Vaikka esimerkiksi Virolahden ja Kouvolan havainnot voisivat koskea Karjalan kannaksen kautta tulleita yksilöitä, viittaa kokonaisesiintyminen vahvasti siihen, että valtaosa linnuista on tullut Laatokan pohjoispuolitse. Etelä-Suomessa viitatiaistiheydet olivat selkeästi alhaisempia. Selkeä etelän hotspot oli Asikkalan Pulkkilanharju, josta havaittiin yhdeksän lintua muutolla eteläisiin suuntiin. Alhaisten Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon määrien perusteella Asikkalan linnutkin lienevät tulleet Suomeen Laatokan pohjoispuolitse. Havaintojen ajankohta (syksy talvi) vastaa hyvin aiempaa esiintymiskuvaa, mutta alueellinen esiintyminen poikkeaa selkeästi aiemmasta havaintojen painopisteestä. Ennen 2010 vaellusta peräti 15 Suomen n. 41 havaitusta yksilöstä oli havaittu Etelä-Karjalassa, jossa vuoden 2010 aikana havaittiin vain yksi lintu. Toiseksi eniten vanhoja havaintoja oli Länsi-Uusimaalta (7). Pohjois-Karjalassa laji oli tavattu ennen vuotta 2010 vain neljästi ja Kainuussa ei kertaakaan! Aiemmat vaeltajat lienevätkin pääasiassa tulleet eteläisempää Karjalan kannaksen reittiä (Kontiokorpi & Cairenius 2009). Viitatiainen pesii Suomea lähinnä Virossa, Ruotsissa ja Venäjällä. Venäjällä säännöllinen pesimäalueen pohjoisraja kulkee nykytietojen mukaan Pietarin ympäristössä ja Laatokan etelärannalla (Kontiokorpi & Cairenius 2009). Hömötiaisen tapaan viitatiainen harvoin lähtee ylittämään laajempia vesialueita, joskin 2010 vaelluksen yhteydessä lintuja havaittiin myös Hailuodon (vähintään 5 km merenylitys) ja Tankarin (2 km) saarissa. 2010 vaelluksesta on kirjoitettu tiedonanto (Kontiokorpi 2010), jossa kuvataan havaintojen ajallista esiintymistä (joskin katsauksessa käytetyt havainnot ovat tarkastamattomia) sekä pohditaan mahdollisia lähtöalueita. RK muistuttaa, että kaikista vuoden 2010 ja 2011 linnusta toivotaan täytettävän ilmoitus RK:lle, jotta tämä poikkeuksellinen invaasio saataisiin mahdollisimman hyvin dokumentoiduksi. Valkopäätiainen Parus cyanus (14, 32, 3) = 49 (0, 0, 0, 0, 1, 1, 4, 0, 4) 30.1. 10.4. Siikajoki Piikkikari (v) (Reijo Kylmänen, Juha Korhonen, Veli-Pekka Honkanen ym.); 21.10. Luvia Lankoori 2, risteymän mahdollisuus ei poissuljettu (v) (Jouko Ouramo). Viime vuosien hyvät valkopäätiaisvuodet saivat jatkoa. Luvian lintujen osalta kuvaus tai valokuvat eivät riittäneet sulkemaan risteymän mahdollisuutta pois, mutta nykyisen käytännön mukaisesti linnut julkaistaan tässä yhteydessä, maastovalkopäätiaisina. Risteymät voivat olla hyvin samankaltaisia kuin puhtaat valkopäätiaiset, kuten Kuusamon yksilö vuodelta 2007 opetti (Lindholm ym. 2008). Risteymien poissulkemiseksi mm. pään värityksen yksityiskohdat ja pyrstön väritys on kuvattava hyvin, tai ne pitää näkyä valokuvista. Punapäälepinkäinen Lanius senator (7, 15, 1) = 23 (0, 0, 0, 2, 1, 0, 0, 1, 0) 27.7. Luumäki Heimala +1kv ssp. senator/ niloticus (v) (Pekka Karhu ym.). Kuudes heinäkuinen havainto Suomesta. Nokivaris Corvus corone corone (1, 28, 1) = 30 (1, 2, 1, 4, 2, 4, 4, 2, 1) 8.5.1992 Länsi-Turunmaa Jurmo +2kv (Mauri Leivo, Harri Kontkanen); 17. 19.4. Helsinki Vanhankaupunginlahti puhdistamo +2kv (v) (Timo Koskinen, Roland Vösa ym.). Mustapääsirkku Emberiza melanocephala (0, 16, 2) = 18 (0, 0, 0, 0, 0, 0, 1, 0, 0) 15. 18.6. Varkaus Lehtoniemi Sikasenkuja n (v) (Harri Miettinen, Sari Miettinen ym.); 1.7. Porvoo Tolkkinen k (v) (Mikko Kataja, Jyrki Lehto, Heli Jokela ym.). Runsas esiintyminen. Vain vuonna 1985, 1995 ja 1999 on havaittu aiemmin kaksi lintua. Naarasmustapääsirkku on määritetty Suomessa vain kerran aikaisemmin, Länsi- Turunmaalla 1998. Määrittämättömiä naaraspukuisia musta-/ruskopääsirkkuja on sen sijaan havaittu kahdeksan, joista kaksi koskee kevätkautisia naaraita. Harmaasirkku Emberiza calandra (23, 58, 2) = 83 (2, 2, 2, 0, 1, 3, 2, 1, 4) 16. 17.5. Haukipudas Halosenperä Kello (v) (Saana Meski, Jouni Meski ym.); 15.6. 9.7. Luumäki Okkola k (v) (Pekka Karhu). E kategoria Mustapääsirkkunaaras Emberiza melanocephala on hyvin samannäköinen kuin ruskopääsirkkunaaras E. bruniceps. Jotkut vanhat mustapääsirkkunaaraat ovat tunnistettavissa lajilleen niiden saadessa samankaltaisia tummia piirteitä päähän kuin koirailla. TOMI MUUKKONEN, Varkaus 18.6.2010. Tiibetinhanhi Anser indicus 3. 21.7.1987 Hailuoto Ojakylänlahden Lahdenperä 2 +2kv (Juha Markkola, Paavo Sipola, Raimo Hämeenaho, Pekka Peussa, Juha Piispanen, Esko Strömmer, Ilari Kaarto); 6.7.1988 Hailuoto Riisinnokka +2kv (Juha Markkola). RK ei ole tarkastanut tiibetinhanhihavaintoja vuoden 1999 jälkeen. LINNUT-VUOSIKIRJA 2010 97

HARVINAISUUSHAVAINNOT 2010 Patelanselkä; Iberiantiltaltti Phylloscopus ibericus 1.6.2010 Hanko Uddskatan lintuasema (v,video,ään,hnäyte); Tiltaltti Phylloscopus collybita 17.9.2010 Kokkola Kirkonmäki ssp. tristis (video); Balkaninsieppo Ficedula semitorquata 18. 23.4.2009 Lappeenranta Vainikkala n (v); Isolepinkäinen Lanius excubitor 8.8.2010 Riihimäki jätevedenpuhdistamo ssp. homeyeri (v); Nokivaris Corvus corone corone 8.4.2010 Paimio Puhdistamon pellot (v); 13.5.2010 Rauma Nihattula; Keltapääsirkku Emberiza cinereus 12.6.2010 Nivala Järvikylä k; Pikkußamingo Phoenicopterus minor eroaa tavallisesta ßamigosta P. roseus mm. sitä punertavamman yleisvärityksen sekä kokotumman nokan perusteella. MIIKA HALONEN, Hanko 27.5.2010. Pikkukanadanhanhi Branta hutchinsii (0, 1, 1) = 2 (0, 0, 0, 0, 0, 1, 0, 0, 0) 18. 19.7. Kajaani Renforsin ranta ent. UPMtehdasalue (v) (Hannu Rönkkö, Jouni Ruuskanen, Teppo Helo, Pekka Helo, Ari Partanen, Vilho Kallio). Kahden hyväksytyn pikkukanadanhanhihavainon lisäksi maastamme on aikaisemmin hyväksytty viisi havaintoa määrittämättömistä pienistä kanadanhanhista. RK pyrkii jatkossa tarkentamaan käytettävät nimikkeet ja niihin liittyvät määrityskriteerit. Pikkußamingo Phoenicopterus minor (0, 0, 1) = 1 (0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0) 27.5. Hanko Svanvik 2 (v) (Miika Halonen, Jouni Laaksamo, Aatu Vattulainen). Suomen ensimmäinen havainto tästä Itä-Afrikassa pesivästä lajista. Lajia pidetään Keskija Pohjois-Euroopassa yleisesti häkkilintuna, mutta esimerkiksi Ranskassa ja Espanjassa on epäilty, että osa linnuista voisi koskea todellisia harhailijoita. Suomessa havaitut linnut ovat todennäköisesti sama parivaljakko, joka nähtiin 17.5.2010 Tanskassa, 26.5.2010 Ruotsissa ja 30.5.2010 Puolassa. Puolassa ja Tanskassa toisella linnuista havaittiin jalassa rengas, jonka perusteella se oli karannut belgialaisesta lintutarhasta (http://www.netfugl. dk/pictures.php?id=showpicture&picture_ id=34176). Suomalaisilla linnuilla mahdollista rengasta ei pystytty varmuudella toteamaan lintujen kahlatessa syvässä vedessä. Hylätyt havainnot Rejected records Isohaarahaukka Milvus milvus 24.4.1990 Hailuoto Potinlahti N/NW; Pikkukotka Aquila pennata 14.5.2010 Inkoo Degerby E; 19.5.2010 Virolahti Kurkela tumma E; 20.5.2010 Virolahti Kurkela tumma E; 4.6.2010 Säkylä Säkylänharju vaalea; Käärmekotka Circaetus gallicus 19.5.2010 Helsinki Landbo Degermossan pellot; Arosuohaukka Circus macrourus 16.8.2005 Laitila Salo 1kv; Arokotka Aquila nipalensis 28.4.2010 Kristiinankaupunki Tiilitehtaanmäki juv; Arohiirihaukka Buteo ruþnus 7.8.2010 Kitee Korkeakangas Hatunvaara; Aavikko-/keltapäähaukka Falco cherrug/biarmicus 20.5.2010 Oulu Pateniemi Jalopuunkuja ilm. 2kv NNE; Punajalkahaukka Falco vespertinus 21.8.1988 Hailuoto Lauttasatama k +2kv; Neitokurki Grus virgo 20.5.2010 Helsinki Vuosaari ad kurjen kanssa ENE (v); Eskimosirri Calidris bairdii 26.7.2009 Outokumpu Vuonos (v,video); Palsasirri Calidris melanotos 2.6.2010 Pori Yyteri hetken p; Amerikanviklo Tringa melanoleuca 22.8.2010 Jomala Torpfjärden; Isovesipääsky 26.10.2010 Kajaani Jornuanlahti; Aroharmaalokki Larus cachinnans 12.11.2010 Kontiolahti Häikänniemi 1kv; Mustanmerenlokki Larus melanocephala 12.10.2010 Kirkkonummi Rönnskärin lintuasema; Lunni Fratercula arctica 16.9.2010 Mustasaari Västra Norrskär S; Töyhtökiuru Galerida cristata 17.5.2010 Mynämäki Mietoistenlahti (v); Keltavästäräkki Motacilla ßava 12.5.2010 Helsinki Husö k ssp. feldegg; Rusotasku Oenanthe hispanica 19.9.2010 Punkalaidun Sarkkila n-puk (v); Sinirastas Monticola solitaria 29.4.2010 Kontiolahti Varisniemi n; Ruosterastas Turdus naumanni 28.4.2010 Outokumpu Majasalmi (v); Valkopäätiainen Parus cyanus 12.3.2009 Turku Satava 2; Viitatiainen Parus palustris 30.12.2008 Kajaani Komiaho 1kv; 25.9.2010 Joensuu Utra; 30.9.2010 Kitee Päätyeenlahti Kytäniemen silta NW; 6.10.2010 Asikkala Pulkkilanharju Karisalmi; 18.10.2010 Kotka Portilantornivuori; 24.10.2010 Ylöjärvi Viljakkala Haveri; 26.10.2010 Paimio Vista; 27.10.2010 Helsinki Malminkaari; 30.10.2010 Pori Reposaari; 6.11.2010 Hämeenkyrö Majajärvi; 13. 20.11.2010 Oulu Pateniemi Pihkatie; 25.11.2010 Ylöjärvi Vuorentausta; 7.12.2010 Loimaa Juva (v); 24.12.2010 Seinäjoki Pajuluoma; Vaaleakultarinta Hippolais pallida 3. 4.7.2010 Hamina Kuorsalon saari Tallouri ad; Rusorintakerttu Sylcia cantillans elokuu Vihti Nummela, Vesikansa; Taigauunilintu Phylloscopus inornatus 15.9.1985 Hailuoto Marjaniemi 2 3; Rusko-/siperianuunilintu Phylloscopus fuscatus/schwarzi 17.9.2010 Hailuoto Aikaisemmin hyväksytty ja uusintakäsittelyssä hylätty Previously accepted records, now rejected Ruostepääsky Cecropis daurica 11.6.1997 Kuopio Itkonniemi 1 p; Pilkkaniska Melanitta perspicillata 6.6.2000 Kuopio Itkonniemi +2kv k NE; Sinirinta Luscinia svecica cyanecula 9.6.2001 Kuopio Siikaniemi 1 k; Amerikanjääkuikka Gavia immer 6.10.2001 Kuopio Pirttiniemi ad jp WSW. Käsittelyssä olevat havainnot Records still under consideration Pikkukanadanhanhi Branta hutchinsii 16.4.1994 Hailuoto Kk Rytijärvi Kirkkosalmi; 10.4.1999 Hailuoto Kk Rytijärvi; Amerikantavi Anas carolinensis 25.4.2005 Pori Preiviiki k (v); Sinisiipitavi x Lapasorsa Anas discors x A. clypeata 5.6.2001 Lammi Ormajärvi, jätevedenpuhdistamo k (v); 15.5.2003 Rauma Unajanlahti k (v); Tiltaltti Phylloscopus collybita 25.9.2008 Liminka Virkkula ssp. tristis; 25.9.2008 Sipoo Östersundom, Kapellviken 1kv reng (v), ssp. tristis; 4.10.2008 Lemland Lågskär 1kv (r,v) ssp. tristis; 29.5.2009 Hanko Uddskatan lintuasema k ssp. collybita (r,v, hnäyte); 17.9.2009 Jämsä Lokalahti ssp. tristis; 27.9.2009 Länsi-Turunmaa Jurmo ssp. tristis (r,v); 16.10.2009 Lemland Lågskär (r,v); 17.10.2009 Lemland Lågskär (r,v) ssp. tristis; 17.10.2009 Lemland Lågskär ssp. tristis (v); 21.10.2009 Hanko Uddskatan lintuasema 1kv ssp. tristis (r,v); 16.5.2010 Hanko Uddskatan, lintuasema k ssp. collybita (r,v, hnäyte); 16.5.2010 Hanko Uddskatan lintuasema ssp. collybita (r,v); 18.5.2010 Hailuoto Virpiniemi ssp. tristis; 22.5.2010 Hanko Uddskatan lintuasema ssp. collybita (r,v, hnäyte); 2.10.2010 Oulunsalo Kempeleenlahti ssp. tristis (v); Pyrstötiainen Aegithalos caudatus 1.11.1985 Hanko Uddskatan lintuasema 1kv reng ssp. europaeus (v); Isolepinkäinen Lanius excubitor 30.10. 8.11.2009 Länsi Turunmaa Utö (v) ssp. sibiricus; 6.12.2009 13.1.2010 Helsinki Seurasaari (v) ssp. sibiricus; Nokivaris Corvus corone corone 11.12.2010 Lahti Kujala (v); Mäntysirkku Emberiza leucocephalos 11. 15.11.2006 Oulainen Piipsjärven kylä 1kv n (v); 21.10.2007 Kokkola Öja Träju 1kv n (v). Lisäykset ja korjaukset Lumihanhi Anser caerulescens 18. 25.4.1987 Liminka Temmesjokivarsi, Penkkatie 2 ei ala- 98 LINNUT-VUOSIKIRJA 2010

LINNUSTONSEURANTA lajia, päivämäärälaajennus (Juha Markkola, Jaakko Lumme, Ulla-Maija Lumme ym.). Flamingo Phoenicopterus roseus 25.7. 27.8.1988 Hailuoto Itänenä Isomatala Pöllä ym. ad 20. 27.8.1988 päivämäärälaajennuksella (Juha Markkola ym.). Sepelsieppo Ficedula albicollis Vuoden 1983 katsauksessa (Lintumies 19(4)) oli päivämäärässä painovirhe 18.5.28.7.1983 Hanko Uddskatan => 28.7.1983. Kiitokset Peter Adriaens, Andrea Corso, Annika Forsten, Markku Kangasniemi, Peter Knaus, Yann Kolbeinsson, Hannu Koskinen, Richard Kvetko, Kari Lindblom, Antero Lindholm, Krister Mild, Killian Mullarney, Troels Eske Ortvad, Uku Paal, Stein Are Sæther, Hadoram Shirihai, Lars Svensson, Urban Olsson, Andreas Uppstu, Martin Vavrik ja Roni Väisänen avustivat lausunnoillaan tai muutoin RK:n toimintaa. Lukuisat aluerariteettikomiteoiden jäsenet korjasivat ja täydensivät havaintokoostetta sekä avustivat havaintojen keräämisessä. Santtu Ahlman antoi RK:n käyttöön tekemänsä jäsenyhdistysten karttapohjan ja Matti Riihimäki paikallisyhdistysten jäsenmäärät viitatiaiskarttaa varten. Ja kiitokset tietenkin myös kaikille havaintojaan palauttaneille ja lomakkeiden keruutyössä kunnostautuneille. Kirjoittajien osoitteet /Author s addresses AL: Törvessillantie 63, 10300 Karjaa aksu.lehikoinen@gmail.com TA: Tähkiönkatu 6 B 64, 20240 Turku tapio.aalto@pp7.inet.þ PJN: Kylänvanhimmantie 22 B 3, 00640 Helsinki Pekka.nikander.lva@kolumbus.Þ JN: Markonkuja 7 B, 20300 TURKU jyrki.normaja@pp.inet.þ KS: Päivänkilonkuja 6 D 22, 02210 Espoo soiska@elisanet.þ VR: Päivärinnankatu 6 A 15, 00250 Helsinki visa.rauste@helsinki.þ WV: Ida Ekmanin tie 3 T 160, 00400 Helsinki william@welho.com Kirjallisuus Ahtiainen, A. & Komi, P. 2011: Immeriäkin ihmeellisempi tundrakuikka ensimmäistä kertaa Suomessa. Linnut 46(1):46 47. Alho, P. 2010: Ansaitut munkkikahvit. Linnut 45(3):38. Artdatabanken 2010: Mellanspett. www.artdatabanken.se (viitattu 4.4.2011). Artportalen 2011: Brednäbbad simsnäppa. http://www.artportalen.se (viitattu 6.4.2011) BirdLife International 2011: Species factsheet: Sterna nilotica. www.birdlife.org (viitattu 6.4.2011). British Ornithologists Union (BOU) 2010: British Ornithologists Union Records Committee: 38th Report. Ibis 152:199 204. Cairenius, S. & Kontiokorpi, J. 2011: Tammitikka levittäytyy pohjoiseen. Linnut 46(1):40 44. Cramp, S. (toim.) 1977: BWP. Vol. 1. Ostrich to Ducks. Oxford University Press, Oxford. Cramp, S. (toim.) 1985: BWP. Vol. 4. Terns to Woodpeckers. Oxford University Press, Oxford. Cramp, S. (toim.) 1988: BWP. Vol. 5. Tyrant Flycatchers to Thrushes. Oxford University Press, Oxford. Estonian Rarities Committee 2010: Linnuharulduste komisjoni (HK) poolt käsitletavate liikide kõik aktsepteeritud vaatlused seisuga 18.08.2010. www.eoy.ee (viitattu 11.4.2011). Frédéric J., Baha el Din, M., Baha el Din, S., Bonser, R., Crochet, P.-A., Grieve, A., Hoath, R., Haraldsson, T., Riad, A. & Megalli, M. 2010: First report of the Egyptian Ornithological Rarities Committee. www.chn-france.com/eorc (viitattu 4.4.2011). Gavashelishvili, A. & McGrady, M.J. 2006: Some results of research on the Cinereous Vulture Aegypius monachus in Georgia. Vulture News 43:4 10. Ghasabyan, M., Gavashelishvili, A., Chavchavadze, I., McGrady, M.J. & Bildstein, K.L. 2010: Movement ecology of young Cinereous Vultures tagged as nestlings in the Caucasus region. Kongressiabstrakti: 2nd Conference Bird Migration and Global Change. Strait of Gibraltar, Algeciras, Spain, 17 20 March 2010. Gorman, G. 2004: Woodpeckers of Europe. A study of the European Picidae. Bruce Coleman, Bucks. Hakkari, T. & Nyholm, K. 2010: Laukaan ihme. Linnut 45(2):38 39. Hudson, N. & the Rarities Committee 2009: Report on rare birds in Great Britain in 2008. British Birds 102:528 601. Hudson, N. & the Rarities Committee 2010: Report on rare birds in Great Britain in 2009. British Birds 103: 562 638.Iivonen, I. 2010: Tolkuton tajunnanköyrijä. Linnut 45(4):40 41. Kim, J.-H., Chung, O.-S. & Kanai, Y. 2007: Migration routes of Cinereous Vultures (Aegypius monachus) in Northeast Asia. Journal of Raptor Research 41(2):161 165. Kivivuori, H. 2010: Kattokaa, mustanokkainen tiira! Linnut 45(3):39. Kontiokorpi, J. 2010: Viitatiaiset yllättivät. Linnut 45(4):38 39. Kontiokorpi, J. & Cairenius, S. 2009: Viitatiainen Suomessa ja lähialueilla. Ornis Karelica 32:38 41. Lindholm, A., Aalto, T., Normaja, J., Rauste, V. & Velmala, W. 2008: Rariteettikomitean hyväksymät vuoden 2007 harvinaisuushavainnot. Linnut-vuosikirja 2007:126 139. Mather, J.R. 2010: PaciÞc Diver in Yorkshire: new to Britain and the Western Palearctic. British Birds 103:539 545. Mikkola, K. 2010: Myrskylinnun pikavisiitti. Linnut 45(2):40 41. Meriläinen, T. 2011: Jymy-yllätys omassa pihassa. Linnut 46(1):45. Neubauer, G., Faber, M. & Zagalska-Neubauer, M. 2010: Yellow-legged Gull in Poland: status and separation from yellow-legged Herring Gull and hybrids. Dutch Birding 32(3):163 170. Nightingale, B. & Dempsey, E. (toim.) 2011: Recent reports. British Birds 103:110 112. Olsen, K.M. 1987: Sjældne fugle i Danmark og Grønland i 1985. DOFT 81:109 120. Olsen, K.M. 1988: Sjældne fugle i Danmark og Grønland i 1986 og 1987. DOFT 82:81 100. Reid, M. 2008: IdentiÞcation of Wilson s and Common Snipe. British Birds 101:189 200. Smith, J.P. & the Israel Rarities and Distribution Committee 2002: Bulletin 2:01 on Rare Birds in Israel (1995 2002). www.israbirding.com/ irdc (viitattu 4.4.2011). Shirihai, H. 1996: The Birds of Israel. Academic Press Limited, Lontoo. SOF 2010: Svenska Raritetskatalogen. www.sofnet.org (viitattu 4.4.2011). Urquhart, E. 2002: Stonechats. A Guide to the Genus Saxicola. Christopher Helm, Lontoo. Vanhapelto, M. 2010: Kesän kuumin harvinaisuus. Linnut 45(3):40. Velasco, D.L. 2010: IdentiÞcation of the Þrst PaciÞc Diver for Spain. Birding World 23:14 19. Velmala, W. & Aalto, T. 2010: Suomen lintujen lajiluettelo muuttui. Linnut 45(4):32 33. Summary: Rare birds in Finland in 2010 This report of the Finnish National Rarities Committee reports all accepted records for the year 2010, as well as some older previously unpublished records. A few records are still under consideration and will be published in the next reports. Records of birds in other categories than A and rejected records are listed separately. The details included for each record are: date and locality, number of birds if more than one, other details if known (kv=calendar year, jp=adult breeding plumage, tp=winter plumage, vp=transient plumage, n-puk=female plumage, reng=trapped, ringed, v=photographed or videoed, ään = sound recorded (and this evidence seen or heard by the committee; of records submitted in 2010, 63% were supported with such hard evidence ), W (=west) etc. refers to migrating birds and their ßying direction. The three numbers in brackets after each species name give the total number of individuals observed in Finland (1) before 1975, (2) in the period 1975 2009 and (3) in 2010, respectively. They are followed by the total number and then nine numbers in brackets which give the numbers during the years 2001 2009. In 2010, Þve new species (PaciÞc Loon Gavia paciþca, Cinereous Vulture Aegypius monachus, Wilson s Snipe Gallinago delicata, Middle Spotted Woodpecker Dendrocopos medius and Pied Bush Chat Saxicola caprata) were added to category A of the Finnish list and one species, Lesser Flamingo Phoenicopterus minor, was added to category E. Other accepted species with ten or less earlier records were Sharp-tailed Sandpiper Calidris acuminata (2 nd record), Gull-billed Tern Gelochelidon nilotica, Alpine Swift Apus melba (5 th ), White-rumped Sandpiper Calidris fuscicollis (6 th ), Dusky Thrush Turdus eunomus (7 th ), Black-winged Stilt Himantopus himantopus (7 th and 8 th ) and Blackthroated Accentor Prunella atrogularis (8 th ). The year 2010 was good for Short-toed Eagles Circaetus gallicus, Baillon s Crake Porzana pusilla, Buff-breasted Sandpiper Tryngites subruþcollis, Grey Phalarope Phalaropus fulicarius, Mediterranean Gull Larus melanocephalus, Caspian Gull Larus cachinnans, Crested Lark Galerida cristata, Pied Wheatear Oenanthe pleschanka, PaddyÞeld Warbler Acrocephalus agricola and Subalpine Warbler Sylvia cantillans. In addition, Marsh Tit Parus palustris had an exceptional autumn inßux with more than 150 individuals. It is also notable, that Yellow-breasted Bunting Emberiza aureola has not been recorded since 2007. LINNUT-VUOSIKIRJA 2010 99