Kiinteistöjen kauppahintatilasto

Kiinteistöjen kauppahintatilasto 2012 Köpeskillingsstatistik över fastigheter Maanmittauslaitos Lantmäteriverket National Land Survey of Finland SVT Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Offical Statistics of Finland Hinnat Priser Prices 2013:1

Maanmittauslaitos Lantmäteriverket Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Maanmittauslaitos. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Lantmäteriverket som källa. Kannen kuva Pärmbild: Antero Aaltonen Helsinki Helsingfors 2013 ISBN 978-951-48-0237-9 (Verkkojulkaisu) ISSN 1799-6244 (Verkkojulkaisu)

Kiinteistökaupat 2012: Omakotitalojen kauppa oli hienoisessa laskussa vuonna 2012. Pientalojen kauppoja tehtiin yhteensä 16 170, laskua edellisvuodesta on kaksi prosenttia. Eniten omakotikauppoja tehtiin vuonna 2005, jolloin 18 000 taloa vaihtoi omistajaa. Hinnat nousivat sekä kaava- että haja-asutusalueilla vajaat 2 %. Omakotikiinteistön keskihinta kaavaalueilla oli Espoossa 435 000 (nousua +6 %), Helsingissä 392 000 (-4 %), Vantaalla 307 000 (-2 %), Jyväskylässä 190 000 (-4 %), Porissa 130 000 (-7 %) ja Seinäjoella 201 000 (+11 %). Vuonna 2012 pientalotontteja myytiin 5 700 kappaletta, mikä on 12 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Huippuvuonna 2005 myytiin 12 000 tonttia. Yksityisten myymien tonttien neliöhinnat nousivat 5 % asemakaava-alueilla, kuntien myymien tonttien keskihinta on noussut 40 %, mikä johtuu osin kaupanteon keskittymisestä Etelä-Suomeen. Helsingissä yksityisten myymien kaavatonttien keskihinta sitovan tonttijaon asemakaava-alueilla oli 974 euroa per kerrosneliömetri (-2 %), Espoossa 906 /k-m 2 (+12 %), Vantaalla 639 /k-m 2 (+ 3 %). Muissa kunnissa kauppoja on liian vähän muutoksien toteamiseen. Lomamökit kallistuivat edelleen. Vuonna 2012 tehtiin 10 500 loma-asumiseen liittyvää kiinteistökauppaa. Lukumäärä on laskenut 10 prosenttia edellisvuodesta. Kaupoista 81 % tehdään kaavaalueiden ulkopuolella. Omalla rannalla sijaitsevan rakennetun lomakiinteistön keskihinta nousi kaava-alueella 2 %, jolloin mökin tontteineen sai keskimäärin 140 000 eurolla. Kaava-alueen ulkopuolella omarantainen lomamökki maksoi keskimäärin 100 000 euroa (+1 %) ja kuivan maan mökki 46 500 euroa (+3 %). Kalleinta oli Uudellamaalla, jossa rantaan rajoittuva rantakaava-alueen mökki maksoi keskimäärin 201 500 euroa. Rantatonttien kauppojen määrä väheni voimakkaasti. Omarantainen rakentamaton tontti alueella, jolla on ranta-asemakaava, maksoi keskimäärin 42 750 euroa (-1 %). Kauppoja tehtiin 28 % aiempaa vähemmän: 312 kpl. Rantaasemakaava-alueilla kallein oli Varsinais-Suomi keskihintaan 120 000 euroa (poislukien Uusimaa, jossa vain 3 kauppaa). Haja-asutusalueella rantatontteja myytiin 850 kappaletta, joka on 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Kaava-alueen ulkopuolinen rantarakennuspaikka maksoi keskimäärin 34 750 euroa (-8 %). Kallein hintataso oli Uudellamaalla: 170 000 euroa. Ulkomaalaisten kiinteistönostajien määrä on pysynyt samana neljä viime vuotta. Venäjällä asuvat venäläiset ostivat Suomesta viime vuonna 430 kiinteistöä. Virolaiset ostivat 42 kiinteistöä ensiasunnoksi tai mökiksi (kotiosoite Virossa) ja pysyvästi Suomessa asuvat 204 kiinteistöä. Muut ulkomaalaiset ostivat 160 kiinteistöä. Rahaa ostoihin käytettiin 68 miljoonaa euroa. Metsä ja pelto kävivät edelleen kaupaksi. Peltokauppoja tehtiin 575 kpl, kasvua edellisvuoteen 19 %. Pellon hinta laski 2 prosenttia ja koko maan keskihinta vuonna 2012 oli 7 500 euroa hehtaarilta. Kalleinta pelto oli Varsinais-Suomen maakunnassa, 12 100 euroa hehtaarilta. Matalin keskihinta oli Lapin maakunnassa, jossa hehtaarihinta oli 1 550 euroa. Vuonna 2012 tehtiin 2 990 yli kahden hehtaarin metsäkauppaa. Tämä on 7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tavanomainen määrä on 2600 kauppaa vuodessa. Metsän keskihinta koko maassa oli 2 550 euroa hehtaarilta. Nousua vuodessa on 3 %. Kalleinta metsämaa oli Uudellamaalla 5 300 euroa hehtaarilta, ja halvinta Lapissa, jossa hehtaari maksoi 950 euroa. Menetelmät Maanmittauslaitos (MML) julkaisee vuosittain kaksi kiinteistöjen kauppahintatilastoa: vuositilaston keväällä ja puolivuotistilaston alkuvuoden kaupoista syyskuussa. Tilastot tuotetaan MML:n ylläpitämästä kiinteistöjen kauppahintarekisteristä, jonka tiedot perustuvat kaupanvahvistajien ilmoituksiin, joita täydennetään kunnissa ja maanmittaustoimistoissa. Rekisteri on julkinen ja se sisältää tiedot kaikista kiinteistönluovutuksista vuodesta 1985 lähtien koko Suomen alueelta. Tilastointi pohjautuu maakunta- ja kuntajakoon.

Määritelmät Hintataulukoissa ovat mukana vain nk. edustavat kaupat. Edustava kauppa tarkoittaa koko kiinteistön tai määräalan kauppaa, joka ei ole sukulaisten välinen, kaupassa ei ole pidätetty eläke- tms. oikeutta eikä luovutus sisällä irtaimistoa. Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistörekisteriin merkittyä omistusoikeuden yksikköä. Kiinteistökaupalla tarkoitetaan kiinteistön tai sen osan tai määräalan vastikkeellista saantoa. Kiinteistöjen kauppahintarekisteri ei sisällä irtaimen omaisuuden luovutuksia, kuten toimitilojen ja asuntojen osakekauppoja. Tilastotaulukoissa on esitetty sekä - että hinnat. Kun kauppahinnat asetetaan suuruusjärjestykseen, on keskimmäisen kaupan hinta. Jos kauppoja on parillinen määrä, on kahden keskimmäisen kauppahinnan. Eri maankäyttölajien todellista hintakehitystä on vaikea laskea perinteisillä keskilukuihin perustuvilla menetelmillä. Vuosittain kohteiden laadussa ja sijainnissa tapahtuu suuriakin muutoksia. Lisäksi saman alueen hinnoissa on melkoista hajontaa. Tilastojulkaisussa olevat hintaindeksit lasketaan matemaattisilla monimuuttujamenetelmillä, joilla pyritään vakioimaan kaupan kohteen ominaisuudet. Tällöin hintakehitys saadaan esitettyä mahdollisimman luotettavana. Lisätietoja Yksittäisistä kaupoista saa tietoja maksua vastaan kaikista maanmittaustoimistoista. Tekemällä käyttäjäsopimuksen Ammattilaisen Karttapaikan käytöstä (www.karttapaikka.fi) pääsee kauppahintarekisterin selauspalvelun käyttäjäksi. Sen kautta voi hakea ajantasaista tietoa tehdyistä kiinteistökaupoista. Kauppojen sijainti näytetään kartalla ja tarkemmat tiedot lomakkeella. Haetun aineiston voi myös siirtää tilaajan omaan käyttöön jatkokäsittelyä varten. Lisätietoja tilastosta ja tietopalvelusta antaa Maanmittauslaitoksen kehittämiskeskuksessa julkaisun tekijä johtava asiantuntija Juhani Väänänen, puh:040 801 1204, etunimi.sukunimi[at]maanmittauslaitos.fi johtava asiantuntija Esa Ärölä, puh:040 180 1301, etunimi.sukunimi[at]maanmittauslaitos.fi sekä maanmittaustoimistot kautta maan. Vertailtavuus Kiinteistöjen kauppahintatilastoa on julkaistu vuodesta 1982 lähtien. Vuodesta 1994 lähtien julkaisun luvut on järjestetty niin, että valtakunnalliset tilastot luovutuksista ovat luvussa 1 ja varsinaiset hintatilastot käyttötarkoituksittain luvuissa 2-6. Lukuja 3 ja 6 ei ole mukana puolivuotistilastossa. Maanmittauslaitoksessa lasketut hintaindeksit eri maankäyttöluokille ovat julkaisun lopussa. Vuodesta 1997 lähtien tilasto pohjautuu maakuntajakoon aikaisemmin käytetyn läänijaon sijasta. Luotettavuus Tilasto antaa yleiskuvan kiinteistökaupoista koko maassa. Jos tilastoitavan alueen kauppojen määrä on alle 3, on taulukoissa esitetty vain tieto. Kun havaintojen määrä tilastotaulukossa tai pylväskaavion aineistossa on pieni (alle 30 kauppaa), ei peräkkäisten aikajaksojen tai eri alueiden keskihintojen avulla voi luotettavasti tehdä hintavertailuja. Julkaisussa esitettävät kauppahintatiedot eivät sellaisenaan yleensä sovellu yksittäisen kohteen arviointiin. Käytännön arviointiongelman ratkaisuun soveltuvat paremmin yksittäisten kiinteistökauppojen tiedot.

Fastighetsaffärerna 2012: Det gjordes sammanlagt 16 170 köp av småhus, en sänkning på två procent jämfört med året innan. År 2005 var et köp av egnahemshus störst när 18 000 hus bytte ägare. Prishöjningen var nästan 2 procent på både planområden och glesbygdsområden. Medelpriset på en egnahemsfastighet inom planområden var i Esbo 435 000 (+6 %), i Helsingfors 392 000 (-4 %), i Vanda 307 000 (-2 %), i Jyväskylä 190 000 (-4 %), i Björneborg 130 000 (-7 %) och i Seinäjoki 201 000 (+11 %). År 2012 såldes sammanlagt 5 700 småhustomter, vilket är 12 procent mindre än året innan. Under toppåret 2005 såldes 12 000 tomter. Kvadratmeterspriserna på tomter som såldes av privatpersoner inom detaljplaneområden steg med 5 procent och medelpriset på tomter som såldes av kommuner steg med 40 procent, vilket delvis är en följd av att handeln har koncentrerats till Södra Finland. I Helsingfors var medelpriset på sådana plantomter på detaljplaneområden med bindande tomtindelning och som såldes av privatpersoner 974 euro per våningskvadratmeter (-2 %), i Esbo 906 /v-m 2 (+12 %) och i Vanda 639 /v-m 2 (+3 %). I övriga kommuner var et köp för litet för att dra några slutsatser om eventuella förändringar. Det gjordes 10 500 fastighetsköp för fritidsboende, varav 81 procent utanför planområden. Antalet köp har sjunkit med 10 procent jämfört med det föregående året. Medelpriset på en bebyggd fritidsfastighet med egen strand inom planområde steg med 2 procent, varvid en stuga med tomt kostade 140 000 euro i genomsnitt. Utanför planområden var medelpriset på fritidsstugor med egen strand 100 000 euro (+1 %) och utan egen strand 46 500 euro (+3 %). Det dyraste landskapet var Nyland där en fritidsfastighet med egen strand inom strandplanområden kostade 201 500 euro i genomsnitt. En obebyggd tomt med egen strand inom stranddetaljplaneområden kostade i genomsnitt 42 750 euro (-1 %). Antalet köp var 28 procent lägre än tidigare, 312 stycken. De dyraste tomtköpen på stranddetaljplaneområden gjordes i landskapet Egentliga Finland där priset var 120 000 euro i genomsnitt (med undantag av Nyland med endast 3 köp). Inom glesbygdsområden såldes 850 strandtomter, vilket är 15 procent mindre än under år 2011. En strandbyggnadsplats utanför planområde kostade i genomsnitt 34 750 euro (-8 %). Dyrast var priserna i Nyland, 170 000 euro i genomsnitt. Antalet utländska fastighetsköpare har inte ändrats under de senaste fyra åren. I fjol köpte ryssar bosatta i Ryssland 430 fastigheter i Finland. Estländare med hemadress i Estland köpte 42 fastigheter som förstabostad eller sommarstuga och i Finland permanent bosatta estländare köpte 204 fastigheter i Finland. Övriga utlänningar köpte 160 fastigheter. Den använda penningsumman var 68 miljoner euro. Sammanlagt gjordes 575 köp av skogsmark, vilket är 19 procent mera än året innan. Priset på åker sjönk med 2 procent och medelpriset för hela landet var 7 500 euro per hektar år 2012. Dyrast var åkermarken i landskapet Egentliga Finland, 12 100 euro per hektar. Genomsnittspriset på åkermark var billigast i landskapet Lappland, där hektarpriset var 1 550 euro. År 2012 gjordes 2 990 köp av skogsmark på över 2 hektar. Detta är 7 procent mindre än året innan. Det vanliga et skogsköp är 2 600 per år. Medelpriset på skogsmark i hela landet var 2 550 euro per hektar, en ökning på 3 procent jämfört med året innan. Skogsmark var dyrast i Nyland, 5 300 euro per hektar, och billigast i Lappland där hektarpriset var 950 euro. Metoder Lantmäteriverket (LMV) publicerar två gånger per år köpeskillingsstatistik över fastigheter. Årsstatistiken publiceras på våren och i september publiceras halvårsstatistik över första halvårets köp. Statistiken baserar sig på Lantmäteriverkets köpeskillingsregister över fastigheter. Uppgifterna i registret härstammar från köpvittnens meddelanden som sedan kompletterats av kommunerna och lantmäteribyråerna. Registret är offentligt och innehåller uppgifter om alla fastighetsöverlåtelser som gjorts i Finland sedan år 1985. Statistiken baserar sig på landskaps- och kommunindelningen.

Definitioner Enbart s.k. representativa köp har inkluderats i pristabellerna. Med representativa köp avses sådana köp av hela fastigheter eller outbrutna områden som inte sker mellan släktingar. I köpet ingår inte förbehåll om rätt till sytning eller annan rättighet. Lösöre ingår inte heller i överlåtelsen. Med fastighet avses en enhet för äganderätt som införts i fastighetsregistret. Med fastighetsköp avses åtkomst mot vederlag av fastighet eller del därav eller av outbrutet område. Köpeskillingsregistret över fastigheter innehåller inte överlåtelser av lös egendom, såsom köp av aktier i affärslokaler eller bostadsaktier. I statistiktabellerna finns både medeltals- och priserna. När köpesummorna ordnas i storleksordning, är en den mellersta köpesumman. Om et fastighetsköp är ett jämnt tal, är en medeltalet av de två mellersta köpesummorna. I fråga om priserna på de olika markanvändningsslagen är det svårt att räkna ut den faktiska prisutvecklingen med hjälp av sedvanliga metoder som baserar sig på. Från år till år sker t.o.m. stora ändringar i objektens art och läge. Därtill förekommer rätt stor spridning av fastighetspriserna inom ett och samma område. De prisindex som används i denna statistik räknas med matematiska flervariabelsmetoder, varigenom man strävar till att standardisera köpobjektens egenskaper. På så sätt kan prisutvecklingen beskrivas så tillförlitligt som möjligt. Statistiken ger en allmän bild av fastighetsköpen i hela landet. Om et köp inom det statistikförda området är mindre än 3, ges bara numerära uppgifter i tabellerna. Då observationsmaterialet i en statistiktabell eller ett stolpdiagram är ringa (mindre än 30 köp), kan medelpriserna inte tillförlitligt jämföras med tidigare tidsperioder eller olika områden. Köpeskillingsuppgifterna i publikationen lämpar sig vanligtvis inte som sådana för värdering av enskilda objekt. För praktiska värderingsproblem lämpar sig uppgifter över enskilda fastighetsaffärer bättre. Tilläggsuppgifter Alla lantmäteribyråer lämnar uppgifter om enskilda fastighetsköp mot ersättning. Genom ett användaravtal för Lantmäteriverkets Kartplats för fackmän (www.karttapaikka.fi) kan man bli användare av köpeskillingsregistrets informationstjänst och söka aktuell information om fastighetsköp. Köpen syns på kartan och närmare uppgifter fås på blankett. Dessutom kan beställda data överföras till beställarens egen dator för vidare bruk. Ytterligare information om statistiken och informationstjänsten ger de som sammanställt publikationen vid Lantmäteriverkets utvecklingscentral. huvudxpert Juhani Väänänen, tfn 040 801 1204, e-post: fornamn.efternamn[at]nls.fi huvudexpert Esa Ärölä, tfn 040 180 1301, e-post: fornamn.efternamn[at]nls.fi samt lantmäteribyråerna i hela landet. Jämförbarhet Köpeskillingsstatistik över fastigheter har publicerats sedan år 1982. Från och med år 1994 har kapitlen ordnats på följande sätt: riksomfattande statistik över överlåtelser i kapitel 1 och egentlig prisstatistik enligt bruksändamål i kapitlen 2-6. Kapitlen 3 och 6 finns inte med i halvårsstatistiken. Prisindex beräknade av Lantmäteriverket för olika markanvändningsklasser finns i slutet av publikationen. Från och med år 1997 baserar sig statistiken på landskapsindelning i stället för länsindelning såsom tidigare. Pålitlighet

SISÄLLYS Kiinteistökaupat 2012 1 Fastighetsaffärerna 2012 3 Keskeiset käsitteet 9 Suomen kunnat ja maakunnat 69 Taulukot 1 Koko maata koskevat tilastot 1.1 Erilaisten luovutusten ja yhteispinta-ala 1.2 Kauppahintojen summat myyjän mukaan 1.3 Kauppahintojen summat eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.4 Kiinteistönluovutusten eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.5 Ulkomaalaisten ostamat kiinteistöt (ostaja asuu ulkomailla) 2 Asuinpientalokiinteistöt 2.1 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella maakunnittain: rakentamattomat kohteet 2.2 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakentamattomat kohteet 2.3 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella maakunnittain: rakennetut kohteet 2.3.1 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella kunnittain: rakennetut kohteet 2.4 Asuinpientalokiinteistöt haja-asutusalueella maakunnittain: rakentamattomat kohteet 2.5 Asuinpientalokiinteistöt haja-asutusalueella maakunnittain: rakennetut kohteet 3 Palvelu-, liike- ja teollisuuskiinteistöt 3.1 Palvelu (Y)-, liike (K)- ja teollisuuskiinteistöt (T) asemakaava-alueella maakunnittain: rakentamattomat kohteet 3.2 Palvelu (Y)-, liike (K)- ja teollisuuskiinteistöt (T) asemakaava-alueella maakunnittain: rakennetut kohteet 4 Maa- ja metsätalouskiinteistöt 4.1 Yksinomaan viljeltyä maata sisältävät kiinteistöt maakunnittain (rakentamattomat, yli 2 ha) 4.2 Yksinomaan viljeltyä maata sisältävät kiinteistöt maakunnittain pinta-alan mukaan (rakentamattomat, yli 2 ha) 4.3 Yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt maakunnittain (rakentamattomat, yli 2 ha) 4.4 Yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt maakunnittain pinta-alan mukaan (rakentamattomat, yli 2 ha) 5 Lomakiinteistöt 5.1 Rantaan rajoittuvat lomakiinteistöt ranta-asemakaava-alueella maakunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet 10 11 12 14 16 17 19 27 28 36 37 38 39 40 41 42 43 44

5.2 Ilman omaa rantaa olevat lomakiinteistöt ranta-asemakaava-alueella maakunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet 5.2.1 Lomakiinteistöt ranta-asemakaava-alueella kunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet 5.3 Rantaan rajoittuvat lomakiinteistöt haja-asutusalueella maakunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet 5.4 Rantaan rajoittuvat lomakiinteistöt haja-asutusalueella kunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet 5.5 Ilman omaa rantaa olevat lomakiinteistöt haja-asutusalueella maakunnittain: alle 2 hehtaarin rakennetut ja rakentamattomat kohteet 5.6 Rakentamattomat rantaan rajoittuvat lomakiinteistöt maakunnittain pinta-alan mukaan (haja-asutusalue) 6 Erityisalueet 6.1 Raakamaa- ja soranottoalueet maakunnittain 6.2 Turvemaa ja vesialueet maakunnittain 45 46 51 52 58 59 60 61 7 Maanhintaindeksit 62

INNEHÅLL Kiinteistökaupat 2012 1 Fastighetsaffärerna 2012 3 Centrala begrepp 9 Finlands kommuner och landskap 69 Tabeller 1 Statistik över hela landet 1.1 Antal olika överlåtelser och totalareal 1.2 Totala köpesummor enligt försäljare 1.3 Totala köpesummor per landskap enligt användningsändamål 1.4 Antal fastighetsöverlåtelser per landskap enligt användningsändamål 1.5 Fastigheter som har köpts av utlänningar (köpare bor utomlands) 2 Småhusfastigheter 2.1 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per landskap: obebyggda objekt 2.2 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: obebyggda objekt 2.3 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per landskap: bebyggda objekt 2.3.1 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per kommun: bebyggda objekt 2.4 Småhusfastigheter i glesbygden per landskap: obebyggda objekt 2.5 Småhusfastigheter i glesbygden per landskap: bebyggda objekt 3 Service-, affärs- och industrifastigheter 3.1 Service (Y)-, affärs (K)- och industrifastigheter (T) inom detaljplaneområden per landskap: obebyggda objekt 3.2 Service (Y)-, affärs (K)- och industrifastigheter (T) inom detaljplaneområden per landskap: bebyggda objekt 4 Lant- och skogsbruksfastigheter 4.1 Fastigheter med enbart odlad mark per landskap (obebyggda, över 2 ha) 4.2 Fastigheter med enbart odlad mark per landskap enligt areal (obebyggda, över 2 ha) 4.3 Fastigheter med enbart skogsmark per landskap (obebyggda, över 2 ha) 4.4 Fastigheter med enbart skogsmark per landskap enligt areal (obebyggda, över 2 ha) 5 Fritidsfastigheter 5.1 Fritidsfastigheter med strand inom stranddetaljplaneområde per landskap: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha 10 11 12 14 16 17 19 27 28 36 37 38 39 40 41 42 43 44

5.2 Fritidsfastigheter utan strand inom stranddetaljplaneområde per landskap: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha 5.2.1 Fritidsfastigheter inom stranddetaljplaneområden per kommun: bebyggda och obebyggda objekt under 2ha 5.3 Fritidsfastigheter med strand i glesbygden per landskap: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha 5.4 Fritidsfastigheter med strand i glesbygden per kommun: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha 5.5 Fritidsfastigheter utan egen strand i glesbygden per landskap: bebyggda och obebyggda objekt under 2 ha 5.6 Obebyggda fritidsfastigheter med strand per landskap efter areal (glesbygd) 6 Specialområden 6.1 Råmark- och grustäkt områden per landskap 6.2 Torvmark och vattenområden per landskap 45 46 51 52 58 59 60 61 7 Markprisindex 62

Keskeiset käsitteet Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistörekisteriin merkittyä omistusoikeuden yksikköä. Määräalalla tarkoitetaan rajoiltaan määrättyä kiinteistön osaa. Määräosalla tarkoitetaan kiinteistön murto-osaa, esimerkiksi 1/3. Kiinteistökaupalla tarkoitetaan kiinteistön tai sen osan taikka määräalan vastikkeellista saantoa. Sukulaisluovutuksella tarkoitetaan luovutusta, jossa luovutuksen saajana on luovuttajan puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (40/65) 2 luvun mukaan voisi periä luovuttajan, luovuttajan ottolapsi tai kasvattilapsi taikka heidän puolisonsa. Edustava kauppa tarkoittaa koko kiinteistön tai määräalan kauppaa, joka ei ole sukulaisten välinen, kaupassa ei ole pidätetty eläkeoikeutta eikä luovutus sisällä irtaimistoa. Viljellyn maan ja metsämaan kauppoina tilastoidaan kaupat, joiden pinta-ala on yli 2 hehtaaria ja joihin sisältyy enintään 5 % muuta kuin kyseistä maankäyttölajia. Lisäksi tilastoitavat kaupat ovat muuten edustavia. Kauppahinta /m 2, /k-m 2 tai /ha tarkoittaa hintaa, joka saadaan, kun kokonaiskauppahinta jaetaan luovutuskirjassa ilmoitetulla kokonaispinta-alalla. Mediaani on kauppahintojen keskimmäinen arvo. Keskiarvo on maksettujen kauppahintojen aritmeettinen. Hajonta ( l. standardipoikkeama) on havaintojoukon hajaantumisen mitta. Jos havaintoaineisto on jakaantunut normaalisti (kellokäyrän mukaisesti), niin yhden keskihajonnan etäisyydellä on 67 % havaintomassasta. Kohteen rantaan rajoittuvuus on selvitetty peruskartoilta. Luovutuksen kohteen kaavatiedot ja kaavan käyttötarkoitus on saatu joko ao. kunnasta tai selvitetty maanmittaustoimistossa. Taulukoissa käytetyt kaavalajien nimitykset ovat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) mukaiset. Nämä vastaavat aiemmin voimassa olleen rakennuslain (RakL, 370/1958) kaavalajeja seuraavasti: MRL RakL Asemakaava, sitova tonttijako Asemakaava, ohjeellinen tonttijako Ranta-asemakaava Asemakaava Rakennuskaava Rantakaava Centrala begrepp Med fastighet avses en enhet för äganderätt som införts i fastighetsregistret. Med outbrutet område avses en gränsbestämd del av en fastighet. Med kvotdel (viss del) avses en bråkdel av en fastighet, t.ex. 1/3. Med fastighetsköp avses förvärv av fastighet eller del därav eller outbrutet område mot vederlag. Med släktöverlåtelse avses en överlåtelse där förvärvaren antingen är överlåtarens make eller en person som enligt 2 kap. ärvdabalken (40/65) kunde ärva överlåtaren, överlåtarens adoptiv eller fosterbarn eller make till en sådan person. Med representativa köp avses köp av en hel fastighet eller ett outbrutet område. Köpet har inte skett mellan släktingar och innebär inte lösöre eller förbehåll om rätt till sytning. Som köp av odlad mark och skogsmark statistikförs de köp som till arealen är över 2 hektar och i vilka ingår högst 5 % annat än ifrågavarande markanvändningsslag. Dessutom är de statistikförda köpen annars representativa. Med köpeskilling /m 2 eller /ha avses sådant pris, som fås när den totala köpesumman divideras med den totalareal som angetts i överlåtelsehandlingen. Median är det mellersta värdet av köpesummorna. Medeltal är det aritmetiska medeltalet av de betalda köpesummorna. Standardavvikelse är mått på avvikelser i mängden observationer. Om materialet är normalfördelat (klockformad kurva) ligger 67 % av observationsmassan inom en. Om ett objekt har egen strand har utretts från grundkartan. Det överlåtna objektets planuppgifter och planens avsedda ändamål har erhållits från den aktuella kommunen eller utretts på lantmäteribyrån. Namnen på de olika planerna i tabellrubrikerna är i enlighet med markanvändnings- och bygglagen (MBL, 132/99). I byggnadslagen (BygL, 370/1958) som tidigare var i kraft var motsvarande namn på planerna följande MBL BygL Detaljplan, bindande tomtindelning Detaljplan, riktgivande tomtindelning Stranddetaljplan Stadsplan Byggnadsplan Strandplan

10 1 Koko maata koskevat tilastot 1 Statistik över hela landet 1.1 Erilaisten luovutusten määrä ja yhteispinta-ala 1.1 Antal olika överlåtelser och totalareal kpl yhteispinta-ala ha st totalareal ha luovutuksen laatu kaava ei kaavaa yhteensä kaava ei kaavaa yhteensä överlåtelsens art plan ej plan summa plan ej plan summa Kiinteistökauppoja Fastighetsköp 27 311 37 391 64 702 15 434 332 143 347 577 Vaihtoja Byten 394 400 794 226 4 410 4 635 Lahjoja Gåvor 997 6 159 7 156 3 505 73 860 77 366 Jakosopimuksia tms. Skiftesavtal o.d. 229 1 392 1 621 1 456 21 262 22 718 Edellisten yhdistelmiä Kombinerade överlåtelser 135 143 278 182 2 509 2 690 Yhteensä Summa 29 066 45 485 74 551 20 803 434 183 454 986 muutos ändring 2011-5 % -7 % -6 % kpl st 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Kiinteistönluovutusten vuosittain Antal fastighetsöverlåtelser per år vuosi år Luovutuksia Överlåtelser Kiinteistökauppoja Fastighetsköp Kuva 1. Kiinteistönluovutusten määrä vuosittain Bild 1. Antal fastighetsöverlåtelser per år

11 1.2 Kauppahintojen summat myyjän mukaan 1.2 Totala köpesummor enligt försäljare Ks. Tilastokeskuksen käsikirjoja 5, Sektoriluokitus 2000 Se Statistikcentralens handböcker 5, Sektorindelningen 2000 Kauppahintojen summat 1 000 :ssa luovutuksensaajaluokittain Saajan laatu Förvärvarens art Luovuttajan laatu Överlåtarens art Julkinen yritys Offentligt företag Yksityinen yritys Privat företag Kuntainliitto Kommunalförbund Rahoituslaitos Finansinstitut Valtio Staten Kunta Kommun Muu yksit. yhteisö Annan privat sammanslutning Valtion kirkko Statskyrkan Totala köpesummor i 1 000 per förvärvare Säätiö tai rahasto Stiftelse eller fond Yksityinen Privat Ulkomaat Utlandet Yhteensä Summa Julkinen yritys Offentligt företag 4 188 40 877-3 701 4 446 - - 184 1 246 11247 477 66 367 Yksityinen yritys Privat företag 2 963 709 259 202 2 255 45 279 2 800 112 1 532 86 188 315 934 9 957 1 176 481 Rahoituslaitos Finansinstitut - 770-6 - - - - 1 051 1 862 191 3 880 Valtio Staten 212 53 764-874 20 744-18 15 187 7 553 41 547 138 140 038 Kunta Kommun 290 234 762-484 33 266 2 228 49 3 875 67 737 111 314 1 221 455 225 Kuntainliitto Kommunalförbund - 919 - - 3921 - - - - 1086-5 926 Valtion kirkko Statskyrkan - 25 083-98 4 697 800 - - 2 615 7 007 487 40 786 Säätiö tai rahasto Stiftelse eller fond - 24 063 - - 3 133 - - - 36 9 532 455 37 219 Muu yksityinen yhteisö Annan privat sammanslutning - 127 608-4 22 349 - - 2 118 57 796 30 444 247 240 564 Yksityinen Privat 5 055 258 118 519 15 037 68 432 16 452 1 855 39 866 5 291 653 56 339 5 737 342 Ulkomaat Utlandet - 1 362 21 26 182 - - - 520 16 866 11 028 30 005 Konkurssipesä Konkursbo - 147 360 1718-1 312 - - - 514 4 607-155 512 Yhteensä Summa 12 708 1 623 944 2 460 22 483 207 761 5 844 630 24 751 265 122 5 843 101 80 540 8 089 344 muutos ändring 2011 0 %

12 1.3 Kauppahintojen summat eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.3 Totala köpesummor per landskap enligt användningsändamål Kauppahintojen summat 1 000 :ssa maakunnittain Totala köpesummor i 1 000 per landskap käyttötarkoitus användningsändamål Uusimaa Varsinais- Suomi Satakunta Kanta- Häme Pirkanmaa Päijät- Häme Kymenlaakso Etelä- Karjala Etelä- Savo Pohjois- Savo Pohjois- Karjala Maa- ja metsätalous Jord- och skogsområde 50 867 80 730 46 463 32 050 55 208 27 060 22 191 22 915 60 897 73 066 97076 Asuinrakennuspaikka Område för bostadshus 1 878 168 459 926 194 426 190 990 489 032 181 452 127 331 105 760 96 028 161 033 112395 Lomarakennuspaikka Område för fritidsbebyggelse 99 328 100 648 28 988 32 036 66 736 43 889 31 279 36 691 75 012 36 184 22548 Muu rakennuspaikka Annan byggnadsplats 171 340 39 413 25 913 4 961 83 659 16 554 9 508 3 738 25 781 1 760 3911 Teollisuus- ja varastorakennuspaikka Område för industri- och lagerbyggnader 60 949 6 985 2 201 6 621 2 556 7 004 13 756 3 070 649 8 462 2692 Liike- ja toimistorakennuspaikka Område för affärs- och kontorsbyggnader 366 546 2 148 9 695 4 269-1 102 32 292 34 887 1 184 10 625 10901 Yleisten rakennusten rakennuspaikka Område för allmänna byggnader 8 613 - - 726-4 700 4 652 2-230 3060 Maa-ainesten ottoalue Täktområde 1 320 18 184 781 177 380 180-212 904 46 Sora-alue Grustäkt 307 11 3-278 - 7-504 - 118 Turvealue Torvtäkt - - 153-723 - - 18-152 6 Kiviainesalue Stentäkt - - 11 - - - - 65 - - - Vesialue Vattenområde 42 66 - - - 52 - - 23 4 5 Raakamaa-alue Råmark 13 715 2 227 1 090 437 4 254 1 883 2 017 102 276 1 220 2096 Muu käyttötarkoitus Annat användningsändamål 10 679 11 272 3 720 1 652 58 466 538 2 389 2 165 4 486 159 998 Erityisalue Special område 1 659 - - 7 - - 131 38-9 881 23 Yleinen alue Allmänt område 2 524 20-613 - - - - 109 4 21 Ei tietoa Uppgift ej tillgänglig 15 343 150 19 666 - - - - 384 - Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde 1 867 1 211 452 42 123 404 606 31 953 1 443 4522 Yhteensä Summa 2 667 938 705 018 313 448 275 203 761 877 285 017 246 338 209 482 266 115 305 511 260417 muutos ändring 2011 5 % -6 % 10 % -24 % 0 % -5 % 8 % 2 % -6 % 5 % 20 % jatkuu Huom Itä-Uudenmaan kunnat liittyivät vuoden 2011 alussa Uudenmaan maakuntaan. / Obs I början av år 2011 anslöt sig kommunerna i Östra Nyland till landskapet Nyland.

13 1.3 Kauppahintojen summat eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.3 Totala köpesummor per landskap enligt användningsändamål jatkuu Kauppahintojen summat 1 000 :ssa maakunnittain Totala köpesummor i 1 000 per landskap käyttötarkoitus användningsändamål Keski- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Koko maa Hela landet Maa- ja metsätalous Jord- och skogsområde 55 493 73 078 38 722 14 673 80 911 24 935 25 857 4 763 886 955 Asuinrakennuspaikka Område för bostadshus 240 330 168 420 119 581 62 369 312 461 40 138 96 055 43 161 5 079 055 Lomarakennuspaikka Område för fritidsbebyggelse 46 768 12 718 23 636 4 270 36 100 17 751 57 599 7 022 779 202 Muu rakennuspaikka Annan byggnadsplats 14 706 23 001 11 596 3 761 9 070 6 281 8 446 14 852 478 253 Teollisuus- ja varastorakennuspaikka Område för industri- och lagerbyggnader 255 9 212 410 211 18 230 5 212 40 143 520 Liike- ja toimistorakennuspaikka Område för affärs- och kontorsbyggnader 9 974 4 673 2 302 319 5 728-1 790 53 498 487 Yleisten rakennusten rakennuspaikka Område för allmänna byggnader - - 4-148 - 3-22 138 Maa-ainesten ottoalue Täktområde 242 46 288 28 164-539 - 5 507 Sora-alue Grustäkt 103 431 58 35 230-201 - 2 285 Turvealue Torvtäkt 150 279 24 189 275-86 - 2 056 Kiviainesalue Stentäkt - - - - 130-153 - 359 Vesialue Vattenområde 4 - - - 34 10 1 40 280 Raakamaa-alue Råmark 2 219 2 344 2 302 1 020 4 592 276 980 597 43 648 Muu käyttötarkoitus Annat användningsändamål 2 684 608 1 164 2 633 1 511 1 569 2 297 1 396 110 384 Erityisalue Special område 205 34 - - 160 - - - 12 138 Yleinen alue Allmänt område 38-64 - 454-6 - 3 854 Ei tietoa Uppgift ej tillgänglig 1 930 77 312-77 197 5 46 4 221 Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde 3 180 175 661 92 981 45 212 1 17 002 Yhteensä Summa 378 281 295 097 201 122 89 601 471 256 91 207 194 442 71 973 8 089 344 muutos ändring 2011-9 % 0 % -9 % 5 % -2 % -27 % -10 % 53 % 0 %

14 1.4 Kiinteistönluovutusten määrä eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.4 Antal fastighetsöverlåtelser per landskap enligt användningsändamål maakunta landskap käyttötarkoitus användningsändamål Uusimaa Varsinais- Suomi Satakunta Kanta- Häme Pirkanmaa Päijät- Häme Kymenlaakso Etelä- Karjala Etelä- Savo Pohjois- Savo Pohjois- Karjala Maa- ja metsätalous Jord- och skogsområde 621 1 007 853 454 1 046 392 492 551 1 085 1 247 1 183 Asuinrakennuspaikka Område för bostadshus 7 388 3 525 2 167 1 556 3 358 1 381 1 357 1 112 1 106 1 686 1 230 Lomarakennuspaikka Område för fritidsbebyggelse 928 1 326 547 484 1 065 530 474 600 1 212 812 620 Muu rakennuspaikka Annan byggnadsplats 171 226 154 47 231 67 64 57 105 48 62 Teollisuus- ja varastorakennuspaikka Område för industri- och lagerbyggnader 102 13 7 44 8 19 19 11 12 46 24 Liike- ja toimistorakennuspaikka Område för affärs- och kontorsbyggnader 96 12 2 18-3 16 33 6 26 20 Yleisten rakennusten rakennuspaikka Område för allmänna byggnader 15 - - 2-1 3 1-7 5 Maa-ainesten ottoalue Täktområde 2 1 3 4 5 1 2-2 3 1 Sora-alue Grustäkt 4 1 1-3 - 2-4 - 2 Turvealue Torvtäkt - - 7-3 - - 2-2 1 Kiviainesalue Stentäkt - - 1 - - - - 1 - - - Vesialue Vattenområde 10 13-2 - 2 1 1 1 2 1 Raakamaa-alue Råmark 84 58 56 13 70 28 2 1 12 10 7 Muu käyttötarkoitus Annat användningsändamål 217 260 111 78 157 51 77 65 95 44 66 Erityisalue Special område 3-1 2 - - 1 1-17 4 Yleinen alue Allmänt område 107 19 4 13-1 - - 1 8 10 Ei tietoa Uppgift ej tillgänglig 2 8 9 2 10 - - - - 8 1 Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde 7 15 13 3 3 3 4 1 15 14 23 Yhteensä Summa 9 757 6 484 3 936 2 722 5 959 2 479 2 514 2 437 3 656 3 980 3 260 muutos ändring 2011-3 % -5 % -3 % -8 % -8 % -8 % -12 % -4 % -7 % -5 % -4 % jatkuu Huom Itä-Uudenmaan kunnat liittyivät vuoden 2011 alussa Uudenmaan maakuntaan. / Obs I början av år 2011 anslöt sig kommunerna i Östra Nyland till landskapet Nyland.

15 1.4 Kiinteistönluovutusten määrä eri maakunnissa käyttötarkoituksittain 1.4 Antal fastighetsöverlåtelser per landskap enligt användningsändamål jatkuu maakunta landskap käyttötarkoitus användningsändamål Keski- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Koko maa Hela landet Maa- ja metsätalous Jord- och skogsområde 1 109 1 770 1 286 447 2 172 713 1 211 136 17 775 Asuinrakennuspaikka Område för bostadshus 2 102 1 980 1 419 661 3 182 483 1 454 330 37 477 Lomarakennuspaikka Område för fritidsbebyggelse 925 365 465 102 865 408 1 180 199 13 107 Muu rakennuspaikka Annan byggnadsplats 146 200 180 51 133 53 148 24 2 167 Teollisuus- ja varastorakennuspaikka Område för industri- och lagerbyggnader 7 39 7 4 75 2 5 2 446 Liike- ja toimistorakennuspaikka Område för affärs- och kontorsbyggnader 12 7 6 6 29-4 2 298 Yleisten rakennusten rakennuspaikka Område för allmänna byggnader - - 1-3 - 1-39 Maa-ainesten ottoalue Täktområde 4 2 5 1 4-6 - 46 Sora-alue Grustäkt 2 5 1 2 3-3 - 33 Turvealue Torvtäkt 5 13 3 6 14-5 - 61 Kiviainesalue Stentäkt - - - - 1-1 - 4 Vesialue Vattenområde 3 - - - 2 1 4 7 50 Raakamaa-alue Råmark 29 48 47 14 87 32 21 5 624 Muu käyttötarkoitus Annat användningsändamål 143 47 52 16 93 53 198 50 1 873 Erityisalue Special område 2 1 - - 5 - - - 37 Yleinen alue Allmänt område 14 1 2 1 36-9 - 226 Ei tietoa Uppgift ej tillgänglig 2 6 10-9 6 9 4 86 Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde 23 9 13 6 35 2 12 1 202 Yhteensä Summa 4 528 4 493 3 497 1 317 6 748 1 753 4 271 760 74 551 muutos ändring 2011-9 % -10 % -8 % -4 % -6 % -5 % -5 % -2 % -6 %

16 1.5 Ulkomaalaisten ostamat kiinteistöt (ostaja asuu ulkomailla) 1.5 Fastigheter som har köpts av utlänningar (köpare bor utomlands) Maakunta Landskap Pohjoismaat Norden Muu EU-valtio Annat EU-stat Venäjä Ryssland Muut maat Andra länder Yhteensä Summa kpl 1000 kpl 1000 kpl 1000 kpl 1000 1000 Uusimaa - - 4 914 6 2383 1-11 3297 Varsinais-Suomi 7 206 6 161 3 179 5 525 21 1072 Satakunta - - 9 844 - - - - 9 844 Kanta-Häme 1-2 - 2 - - - 5 - Pirkanmaa 2-1 - 2-1 - 6 - Päijät-Häme - - 1-6 484 2-9 484 Kymenlaakso - - 18 1976 56 9170 7 467 81 11614 Etelä-Karjala 1-7 413 168 17116 4 483 180 18012 Etelä-Savo - - 11 827 124 15852 5 439 140 17118 Pohjois-Savo 1-7 622 14 1890 9 202 31 2714 Pohjois-Karjala 1-9 656 34 1997 2-46 2653 Keski-Suomi 1-4 574 4 643 2-11 1217 Etelä-Pohjanmaa 2-2 - - - - - 4 - Pohjanmaa 5 427 1 - - - - - 6 427 Keski-Pohjanmaa - - - - - - - - - - Pohjois-Pohjanmaa - - 2 - - - - - 2 - Kainuu - - - - 2 - - - 2 - Lappi 14 823 10 732 6 1553 3 180 33 3289 Ahvenanmaa 3 355 2 - - - 5 95 10 449 Koko maa - Hela landet 38 3984 96 8899 427 52173 46 3331 607 68386 Huom Itä-Uudenmaan kunnat liittyivät vuoden 2011 alussa Uudenmaan maakuntaan. Obs I början av år 2011 anslöt sig kommunerna i Östra Nyland till landskapet Nyland.

17 2 Asuinpientalokiinteistöt 2 Småhusfastigheter 2.1 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella maakunnittain: rakentamattomat kohteet 2.1 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden per landskap: obebyggda objekt 300m 2 < pinta-ala <20 000m 2 300 m 2 < areal < 20 000 m 2 kerrosneliöhinta = kauppahinta/(kokonaisala*tonttitehokkuus) priset per kvadratmeter våningsyta = k-m 2 = kerrosneliömetri stj = sitova tonttijako otj = ohjeellinen tonttijako 2.1 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella: rakentamattomat kohteet köpeskilling/(totalareal*tomtexploatering) k-m 2 = kvadratmeter våningsyta stj = bindande tomtindelning 2.1 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden: obebyggda objekt neliöhinta priset per kvadratmeter maakunta landskap tonttijako tomtindelning luovuttaja överlåtare otj = riktgivande tomtindelning kerrosneliöhinta priset per kvadratmeter våningsyta pinta-alan areal kpl m 2 /m 2 /m 2 /m 2 /k-m 2 /k-m 2 /k-m 2 Uusimaa stj Kunta 309 1 073 60,17 71,47 46,63 263 310 216 Muu 392 1 200 147,75 156,81 89,09 684 692 348 otj Kunta 109 1 180 55,99 61,55 38,36 260 243 135 Muu 131 1 467 58,98 73,27 73,87 274 336 233 Varsinais-Suomi stj Kunta 73 1 448 35,00 38,41 25,94 145 157 96 Muu 54 1 613 51,87 56,32 29,05 224 242 110 otj Kunta 131 1 624 12,25 17,91 16,37 69 85 78 Muu 79 1 827 24,61 27,75 21,36 126 140 107 Satakunta stj Kunta 49 1 492 7,35 10,40 7,66 35 42 28 Muu 38 1 469 18,95 23,89 27,74 76 90 60 otj Kunta 21 1 577 3,00 3,73 3,27 13 17 14 Muu 33 2 582 3,10 7,89 12,40 15 37 53 Kanta-Häme stj Kunta 45 1 147 28,11 31,21 18,06 99 114 67 Muu 36 1 612 34,78 38,87 28,84 159 183 135 otj Kunta 41 1 596 10,93 12,98 7,47 71 61 30 Muu 13 2 246 7,76 9,68 8,10 39 61 54 Pirkanmaa stj Kunta 51 1 205 26,06 40,95 40,58 108 147 131 Muu 94 1 411 69,93 99,56 86,80 234 370 322 otj Kunta 77 1 364 35,00 29,22 21,77 151 128 92 Muu 84 2 077 52,32 55,54 35,56 260 254 161 Päijät-Häme stj Kunta 11 1 013 35,54 28,41 13,99 136 114 53 Muu 38 1 572 26,11 39,76 36,91 132 191 170 otj Kunta 30 1 401 17,40 13,33 8,62 66 61 38 Muu 31 1 896 11,96 18,99 24,55 63 89 100 Kymenlaakso stj Kunta 11 1 335 8,00 13,43 20,90 40 78 146 Muu 27 1 645 8,49 12,00 12,12 34 46 41 otj Kunta 30 1 900 11,56 15,98 14,11 53 78 71 Muu 16 1 549 9,65 10,96 6,51 43 50 32 Etelä-Karjala stj Kunta 28 1 091 16,98 17,11 10,46 63 65 36 Muu 29 1 301 18,48 29,39 43,81 71 112 134 otj Kunta 15 1 984 2,00 3,22 2,02 12 18 15 Muu 14 1 847 28,09 35,02 25,54 133 195 150 Etelä-Savo stj Kunta 9 2 010 10,96 14,08 10,94 44 57 43 Muu 13 1 181 11,40 16,28 16,15 46 61 59 otj Kunta 27 2 359 5,00 9,62 14,12 25 59 87 Muu 28 2 305 6,15 11,05 17,20 27 60 99

18 2.1 Asuinpientalokiinteistöt asemakaava-alueella: rakentamattomat kohteet 2.1 Småhusfastigheter inom detaljplaneområden: obebyggda objekt neliöhinta priset per kvadratmeter maakunta landskap tonttijako tomtindelning luovuttaja överlåtare kerrosneliöhinta priset per kvadratmeter våningsyta pinta-alan areal kpl m 2 /m 2 /m 2 /m 2 /k-m 2 /k-m 2 /k-m 2 Pohjois-Savo stj Kunta 33 1 704 31,27 41,11 37,63 110 149 115 Muu 32 1 418 38,75 56,04 54,53 124 151 115 otj Kunta 41 2 499 5,92 8,37 7,67 33 41 29 Muu 17 1 966 4,50 6,44 7,27 23 32 33 Pohjois-Karjala stj Kunta 36 1 677 23,05 28,59 19,54 92 115 77 Muu 11 1 419 8,42 32,32 35,84 53 146 162 otj Kunta 38 1 473 15,00 14,75 6,71 64 65 26 Muu 17 2 331 5,00 6,80 5,82 22 29 23 Keski-Suomi stj Kunta 53 963 29,81 40,89 40,52 119 129 108 Muu 37 968 68,75 61,11 29,60 255 241 118 otj Kunta 74 1 849 14,27 14,13 10,81 77 69 55 Muu 70 1 946 27,41 33,29 26,99 126 146 110 Etelä-Pohjanmaa stj Kunta 144 1 525 21,00 18,04 9,65 100 87 47 Muu 35 2 218 14,60 34,45 42,11 68 139 145 otj Kunta 87 1 839 4,30 5,76 3,61 22 28 18 Muu 41 2 968 6,50 8,41 6,96 32 52 50 Pohjanmaa stj Kunta 31 1 330 24,00 24,27 17,10 96 101 57 Muu 41 1 492 24,94 40,48 37,24 135 179 178 otj Kunta 58 1 809 4,48 6,42 5,59 26 35 28 Muu 23 3 836 5,88 6,86 5,36 40 56 54 Keski-Pohjanmaa stj Kunta 38 1 379 18,99 18,32 8,56 76 75 35 Muu 7 4 893 6,68 12,87 12,71 67 61 49 otj Kunta 5 1 876 1,50 3,01 3,58 8 19 24 Muu 11 1 916 7,89 14,95 15,30 39 75 68 Pohjois-Pohjanmaa stj Kunta 82 1 174 19,63 30,83 22,00 78 116 81 Muu 47 1 283 63,69 72,76 53,70 279 337 255 otj Kunta 149 1 347 24,12 22,76 14,22 103 106 68 Muu 51 1 502 24,82 26,48 18,41 121 128 89 Kainuu stj Kunta 9 1 167 16,72 24,70 28,68 48 88 118 Muu 14 1 308 16,26 17,63 6,79 65 70 24 otj Kunta 8 1 509 7,00 10,67 9,61 35 46 37 Muu 3 2 287 11,46 10,49 6,06 64 60 18 Lappi stj Kunta 36 1 369 5,96 9,71 14,32 36 42 57 Muu 60 1 621 15,89 21,60 26,40 75 97 112 otj Kunta 3 1 445 3,03 4,33 2,87 20 36 34 Muu 6 2 173 14,50 20,33 19,32 62 100 96 Ahvenanmaa stj Kunta 7 683 33,60 35,00 12,37 105 103 18 Muu 2 - - - - - - - otj Kunta 7 2 410 5,00 5,31 0,78 32 33 9 Muu 23 1 956 27,34 26,68 15,07 137 127 60 Koko maa - Hela stj Kunta 1 055 1 270 28,00 39,72 38,66 119 164 166 landet Muu 1 007 1 400 60,00 90,95 87,49 257 390 363 otj Kunta 951 1 620 11,70 20,47 23,98 59 91 95 Yhteensä 3 704 Muu 691 1 999 21,67 34,36 44,33 107 162 172 muutos-% stj Kunta -21 % 40 % vuodesta 2011 stj Muu -12 % 8 % Ändring-% otj Kunta 5 % -7 % från 2011 otj Muu -17 % -10 % Huom Itä-Uudenmaan kunnat liittyivät vuoden 2011 alussa Uudenmaan maakuntaan. Obs I början av år 2011 anslöt sig kommunerna i Östra Nyland till landskapet Nyland.