Seututerveyskeskuksen toimiston neuvotteluhuone, Kruununtorni

ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA Kokousaika pe klo 9.00 10.30 Kokouspaikka Seututerveyskeskuksen toimiston neuvotteluhuone, Kruununtorni Päätöksentekijät Läsnä = x x x x Jaakko Kiiskilä Eira Ohvo Riitta Vanhanen Leena Mikkonen Päivi Hakulinen Reijo Urtti Teppo Sirniö Heli Kantola Johanna Tuukkanen Tero Pulkkinen puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut läsnäolijat x x x Reijo Räsänen Jukka Kivelä Jorma Lukkarinen toimitusjohtaja, esittelijä hallinto- ja talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä johtava hoitaja Leila Lindell Juha Kinnunen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja sairaanhoitopiirin johtaja Laillisuus ja päätösvaltaisuus Käsitellyt asiat Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastus Todettiin. Jaakko Kiiskilä Puheenjohtaja Jukka Kivelä Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on merkitty nimikirjaimillamme. Tarkastusaika.. 2015.. 2015 Allekirjoitukset Pöytäkirjan nähtävänäpito Otteen oikeaksi todistaa Johanna Tuukkanen Tarkastaja Reijo Urtti Tarkastaja Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin toimistossa 4.3.2015 kello 8.00-15.45. Pöytäkirjanpitäjä

Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 8 1 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 10 2 3 VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN 11 3 4 PETÄJÄVEDEN TERVEYSKESKUSAIRAALATOIMINNAN UUDELLEEN- JÄRJESTELY; PETÄJÄVEDEN TERVEYSKESKUSSAIRAALATOIMINNAN LAKKAUTTAMINEN JA SIIHEN LIITTYVÄT HENKILÖSTÖSIIRROT JA SOPIMUS PETÄJÄVEDEN KUNNAN KANSSA 12 6 PETÄJÄVEDEN TERVEYSKESKUSSAIRAALAN TOIMINNAN LOPPUESSA 1.3.2015 LAKKAUTETTAVAT JA SIIRTYVÄT BUDJETOIDUT TOIMET 13 7 SEUTUTERVEYSKESKUKSEN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN KONNEVEDEN KUNNAN PALVELURAKENNETYÖRYHMÄÄN 14 8 MUUT ASIAT

8 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 1 Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin jäsenet Johanna Tuukkanen ja Reijo Urtti.

3 10 VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN Toimitusjohtajan ehdotus: Vuosi 2014 oli Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon liikelaitos Seututerveyskeskuksen neljäs toimintavuosi. Vuoden 2014 liikevaihto oli 39.144 teur (talousarvio 2014 oli 39.116 teur). Vuoden 2013 toteuma oli 39.716 teur). Seututerveyskeskuksen tilinpäätös sekä sairaanhoitopiirin toimintakertomuksen osaksi laadittu tiivistetty toimintakertomus on esitetty LIITTEISSÄ 10.1. ja 10.2. Laadittu tilinpäätös sekä tiivistetty toimintakertomus ovat osa sairaanhoitopiirikonsernin tilinpäätöstä ja toimitetaan sairaanhoitopiirin hallitukselle. Seututerveyskeskuksen vuoden 2014 toiminnasta laadittava laajempi toimintakertomus sopimuskuntien johdon, luottamushenkilöiden ja seututerveyskeskuksen oman henkilöstön sekä johtamisen käyttöön esitellään johtokunnan seuraavassa kokouksessa. hyväksyy liitteessä esitetyn tilinpäätöksen ja sairaanhoitopiirin toimintakertomukseen liitettävän tiivistetyn toimintakertomuksen vuodelta 2014. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

15.9.2014 4 Jk 51, Jk 11 PETÄJÄVEDEN TERVEYSKESKUSAIRAALATOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELY; PETÄJÄVEDEN TERVEYSKESKUSSAIRAALATOIMINNAN LAKKAUTTAMINEN JA SIIHEN LIITTYVÄT HENKILÖSTÖSIIRROT JA SOPIMUS PETÄJÄVEDEN KUNNAN KANSSA Jk 51, 15.9.2014 Petäjävedellä on ollut terveyskeskussairaala vuosikymmenten ajan. Sairaala oli 30-paikkainen vuoden 2013 alkupuolelle saakka, jolloin paikkamäärä vähennettiin 20:een, kun noin puolet sairaalasta oli pitkäaikaishoidon käytössä. Vuoden 2012 kuntatilaston mukaan kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon menot painottuvat selvästi terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon sisällä Manner-Suomeen nähden perusterveydenhuollon menot ovat selvästi suhteellisesti korkeammat kuin erikoissairaanhoidon. Puolestaan perusterveydenhuollon sisällä vuonna 2011 laitoshoidon osuus oli 53 % koko perusterveydenhuollon menoista. Vuonna 2013 vastaava luku oli 45 %, kun koko seututerveyskeskuksen alueella laitoshoidon osuus oli 32 % menoista. Laitoshoidon kustannus Petäjävedellä on seututerveyskeskuksen keskiarvoon nähden tällä hetkellä runsaat 120 /as./v korkeampi, vaikka Petäjäveden väestön ikärakenne on seututerveyskeskuksen toiseksi nuorin. Sen sijaan kunnan avoterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon kustannus on alle seututerveyskeskuksen keskiarvon. Siis selvää ylimääräistä kustannusta Petäjävedellä on perusterveydenhuollon laitoshoidon menoissa, mikä selittyy runsaasta terveyskeskussairaalan käytöstä. Esimerkiksi väestörakenteeltaan vanhemman Keuruun terveyskeskussairaalakustannus oli vuonna 2013 176 /asukas kun se Petäjävedellä oli 344 /asukas. Vastaavasti hoitopäivien käyttö yli 65-vuotiaista kohti laskettuna oli Petäjävedellä 2,5-kertainen Keuruuseen nähden. Vuoden 2014 seitsemän kuukauden tietojen perusteella Petäjäveden sairaala tuottaa noin 8 % seututerveyskeskuksen laitoshoidon hoitojaksoista, sama on myös hoidettujen henkilöiden osuus. Petäjävedellä hoidettujen henkilöiden määrä on pysynyt usean vuoden ajan samana, vaikka sairaansijoja vähennettiin 30:sta 20:een. Keskimääräiset hoitoajat ovat lyhentyneet ja pitkäaikaishoidon osuus on vähentynyt, mutta sitä edelleen on. Alkuvuoden seitsemän kuukauden aikana on petäjävetisiä ollut kuntalaskutettujen hoitopäivien mukaan keskimäärin 13 Petäjäveden sairaalassa, kun kolme vuotta aiemmin luku oli noin 23. Vertailtaessa vuoden 2011 ja 2014 seitsemän ensimmäisen kuukauden hoitopäivämääriä ja kuntalaskutuksen suhdetta, voidaan todeta, että petäjävetisten hoitopäivämäärä on laskenut kolmessa vuodessa noin 30 %, ja vastaavasti kuntalaskutus on alentunut noin 15 %. Kiinteitten kustannusten osuus sairaalatoiminnassa on merkittävä, eikä kunnan kustannus laske samassa suhteessa kuin hoitopäivät vähenevät. Jos Petäjäveden terveyskeskussairaalan hoidon kustannuksia yritettäisiin laskea edelleen sairaansijoja vähentämällä todennäköisesti saavutetun kustannushyödyn suhteellinen osuus edelleen heikkenisi verrattuna muutokseen 30:stä sairaansijasta 20:een sairaansijaan. Vaihtoehtoinen tapa olisi muuttaa nykyinen sairaalatoiminta jonkin muotoiseksi palveluasumiseksi ja muutoinkin vahvistaa vanhuspalveluja sekä siirtää petäjävetisten terveyskeskussairaalahoito esimerkiksi Keuruun sairaalaan, jossa tarvittaneen ottaa käyttöön 5-7 sairaansijaa Petäjäveden tarpeisiin. Keuruulla on valmis mahdollisuus lisätä sairaansijoja, joita on hiljattain sielläkin vähennetty. Tällöin Petäjäveden terveyskeskussairaalan hoitopäivien määrä puolittuisi nykyisestä ja vastaisi keuruulaisten tällä hetkellä käyttämää tasoa. Palveluasumisen lisäämisen aiheuttamat kustannukset tulisi selvittää kunnassa yhteistyössä terveyskeskuksen kanssa. Tavoitteena voisi olla, että kunnan vuoden 2013 terveyskeskussairaalahoidon kustannukset, jotka olivat noin 1,4 milj. euroa olisivat jatkossa terveyskeskussairaalahoidon osalta noin 0,7 0,8 milj. euroa. Huomioiden kotihoidon ja

15.9.2014 5 palvelusasumisen tehostamistoimet tulisi uudelleenjärjestelyllä saada nettosäästöä vähintään 200 000-300 000 vuodessa. Toimitusjohtajan ehdotus: esittää Petäjäveden kunnalle, että kunta ja seututerveyskeskus yhdessä lähtisivät selvittämään edellä esitetyn Petäjäveden terveyskeskussairaalan toiminnan uudelleenjärjestelyä niin, että uuteen toimintamuotoon voitaisiin siirtyä viimeistään 1.3.2015. Tarvittavissa henkilöstöjärjestelyissä huomioidaan, että seututerveyskeskuksen henkilöstöllä on tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanomissuoja vuoden 2015 loppuun. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätettiin, että tämä päätös toimitetaan tiedoksi myös Keuruun kunnanhallitukselle. Merkittiin, että puheenjohtaja Jaakko Kiiskilä poistui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 11.45, jonka jälkeen varapuheenjohtaja Riitta Vanhanen johti kokousta. Jk 11, Seututerveyskeskus on yhdessä Petäjäveden kunnan kanssa valmistellut Petäjäveden terveyskeskussairaalan toiminnan lakkauttamista 1.3.2015 alkaen. Sairaalalta vapautuviin tiloihin kunta laajentaa palveluasumista. Henkilöstöjärjestöjen kanssa on käyty YT-neuvottelut sairaalasta vapautuvan henkilöstön uudelleen sijoittumisesta. Kaikki seututerveyskeskuksen vakinaisessa työsuhteessa Petäjäveden sairaalassa olevat henkilöt on voitu uudelleen sijoittaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin/keski-suomen seututerveyskeskuksen työsuhteisiin osan siirtyessä Petäjäveden kunnan palvelukseen. Yhtään vakinaisessa työsuhteessa ollutta ei ole tarvinnut irtisanoa. Toimitusjohtajan esitys: LIITTEENÄ 11.1. on sopimus Keski-Suomen sairaanhoitopiirin/keski-suomen seututerveyskeskuksen ja Petäjäveden kunnan välille Petäjäveden sairaalan toiminnan lakkauttamisesta 1.3.2015 alkaen, johon liittyy toimitilojen ja 10 henkilön siirtyminen Petäjäveden kunnan palvelukseen. Henkilöstösiirtoja koskeva periaatelinjaus on LIITTEENÄ 11.2. Kyseinen linjaus on hyväksytty YT-neuvotteluissa. LIIT- TEESSÄ 11.3. on yksityiskohtainen tieto Petäjäveden terveyskeskussairaalan henkilöstön sijoittumisesta 1.3.2015 alkaen. Petäjäveden terveyskeskussairaalan toiminnan lakkaaminen 1.3. alkaen on huomioitu vuoden 2015 toimintasuunnitelmassa ja budjetissa. Petäjäveden sairaalan toiminnan lopettamisen myötä voidaan seututerveyskeskuksesta lakkauttaa yhteensä 17 budjetoitua tointa. hyväksyy seututerveyskeskuksen ja Petäjäveden kunnan välisen sopimuksen terveyskeskussairaalan toiminnan lakkauttamisesta 1.3.2015 alkaen ja siihen liittyvistä henkilöstösiirroista ja toimitilojen järjestelyistä. Toimitusjohtaja allekirjoittaa sopimuksen seututerveyskeskuksen puolesta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

15.9.2014 6 12 PETÄJÄVEDEN TERVEYSKESKUSSAIRAALAN TOIMINNAN LOPPUESSA 1.3.2015 LAK- KAUTETTAVAT JA SIIRTYVÄT BUDJETOIDUT TOIMET Toimitusjohtajan esitys: Petäjäveden terveyskeskussairaalatoiminta lakkaa 1.3.2015 alkaen. Henkilöstöstä 10 siirtyy Petäjäveden kunnan palvelukseen. Kolme henkilöä siirtyy Keuruun sairaalaan siellä toiminnan laajentuessa. Lisäksi yksittäisiä henkilöitä siirtyy Keski- Suomen seututerveyskeskuksen/keski-suomen sairaanhoitopiirin vapaana oleviin toimiin. Yhteensä 17 budjetoitua tointa voidaan lakkauttaa. Alla luetellut budjetoidut toimet lakkautetaan 1.3.2015 alkaen: 1. 50004231 sairaanhoitaja 2. 50004227 sairaanhoitaja 3. 50004237 perushoitaja 4. 50004234 perushoitaja 5. 50004241 perushoitaja 6. 50004244 perushoitaja 7. 50004245 perushoitaja 8. 50004243 perushoitaja 9. 50004248 laitoshuoltaja 10. 50004247 laitoshuoltaja 11. 50004229 sairaanhoitaja, hlö siirtyy sairaanhoitopiiriin 12. 50004228 sairaanhoitaja, hlö siirtyy P:veden avoth:n avoimeen toimeen 13. 50003999 perushoitaja, hlö siirtyy P:veden avoth:n avoimeen toimeen 14. 50004000 laitoshuoltaja, hlö siirtyy Keuruun sairaalaan avoimeen toimeen 15. 50004230 sairaanhoitaja 16. 50004250 laitoshuoltaja 17. 50004246 laitoshuoltaja Seuraavat budjetoidut toimet siirtyvät: Petäjäveden avoterveydenhuoltoon 18. 50004249 laitoshuoltaja 19. 50004251 osastonsihteeri Keuruun sairaalaan 20. 50004232 sairaanhoitaja 21. 50004236 perushoitaja 22. 50004240 perushoitaja, jatkossa ei enää varahenkilö Petäjäveden avoterveydenhuoltoon ja Keuruun sairaalaan 23. 50004233 sairaanhoitaja, jatkossa ei enää varahenkilö (kotiosasto P:vesi) 24. 50003914 terveyskeskuslääkäri (kotiosasto Keuruu) 25. 50004226 osastonhoitaja, toimi siirtyy Petäjäveden avoterveydenhuoltoon (osastonhoitaja osittain Petäjävedellä ja Joutsan sairaalassa) Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

7 13 SEUTUTERVEYSKESKUKSEN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN KONNEVEDEN KUNNAN PAL- VELURAKENNETYÖRYHMÄÄN Toimitusjohtajan esitys: Kunnanjohtaja Kari Levänen on 18.2.2015 nimennyt Konneveden kuntaan palvelurakennetyöryhmän selvittämään Konneveden kunnan palveluasumisen tarpeita. Kunnan edustajiksi on nimetty kuusi henkilöä. Seututerveyskeskusta pyydetään nimeämään edustajansa. Seututerveyskeskuksen tuottamana on Konnevedellä runsaasti iäkkään väestön laitoshoitoa, johon on käytettävissä 32 sairaansijaa. Vuosien ajan näistä on ollut käytössä kahdeksan paikkaa äänekoskelaisille vanhuksille. Äänekosken tavoitteena on luopua kuluvan vuoden aikana kokonaan näiden paikkojen käytöstä, tällä hetkellä on käytössä Äänekoskelle vielä viisi paikkaa. Pitkäaikaisosaston lisäksi Konnevedellä on 20-paikkainen terveyskeskussairaala. Palveluasumisen järjestely on kiinteästi yhteydessä laitoshoidon tarpeeseen. Nykyinen Konnevedellä oleva korkea laitoshoidon osuus selvästi vähentynee, jos palveluasumista lisätään ja tehostetaan. Tästä seuraa, että palvelurakenteen kokonaisuudessa on selvitettävä myös paikallinen terveyskeskussairaalan toiminta. Seututerveyskeskuksen Konnevedellä oleviin avopalveluihin palvelurakenteen selvittämisellä lienee vähäisempi vaikutus. Seututerveyskeskuksen osalta palvelurakenneselvitys ja sen käytännön toteuttaminen vaatii sekä paikallista että johtamisen asiantuntemusta ja toimenpiteitä. Seututerveyskeskuksen edustajiksi Konneveden palvelurakennetyöryhmään nimetään osastonhoitaja Tuula Kettunen Konnevedeltä ja hänen työparikseen johtava hoitaja/laitoshoidon ylihoitaja Jorma Lukkarinen. Lisäksi seututerveyskeskuksen hallinnon ja johtamisen edustajaksi nimetään vastaava lääkäri/toimitusjohtaja Reijo Räsänen ja hänen sijalleen 1.4.2015 alkaen ko. virkaan valittu vastaava lääkäri/toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu, ja hänen työparikseen laitoshoidon ylilääkäri Päivi Jokiranta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

14 MUUT ASIAT 8 Seuraava kokous pidetään 19.3.2015 klo 9.00.

9 OIKAISUVAATIMUS- JA VALITUSKIELLOT SEKÄ OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN, HAN- KINTAOIKAISUN SEKÄ VALITUKSEN TEKEMISEKSI Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa tai työ- ja virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista: Asiat: 9, 10, 14 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom:n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Asiat: 8, 11, 12, 13 Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen: Asiat: 8, 11, 12, 13 Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jäsenkunnan ja niiden jäsenten katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu julkisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Lähettäjä on vastuussa siitä, että oikaisuvaatimus saapuu perille oikaisuvaatimusajan kuluessa. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: Keski-Suomen seututerveyskeskus Keskussairaalantie 19/Kruununtorni 40620 Jyväskylä

10 OIKAISUOHJE JA VALITUSOSOITUS/HANKINNAT Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä hankintaoikaisun: Asiat Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun voidaan julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (hankintaoikaisu). Asia voidaan myös saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. I Oikaisuohje Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi vaatia hankintalain 80 83 :n mukaan hankintaoikaisua. Hankintaoikaisua voi vaatia hankintayksiköltä kirjallisesti tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Asianosaisen on vaadittava hankintaoikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Määräaikaa laskettaessa ei tiedoksisaantipäivää oteta huomioon. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Hankintaoikaisua koskevan vaatimuksen sisältö Hankintaoikaisua on vaadittava kirjallisesti. Hankintaoikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Vaatimuksesta on käytävä ilmi oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Vaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. Hankintaoikaisuvaatimus toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keskussairaalantie 19 40620 Jyväskylä Hankintaoikaisuvaatimuksen vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. II Valitusosoitus markkinaoikeuteen Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä valituksen markkinaoikeuteen

Asiat 11 Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen. Julkisista hankinnoista annetun lain 86 :n mukaan puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Lupa on myönnettävä, jos: 1. asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tärkeää; tai 2. siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy. Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen hankintalain 78 :n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa. Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituksen sisältö Valituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee, sekä valittajan vaatimukset ja niiden perusteet. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valitukseen on liitettävä alkuperäisenä tai jäljennöksenä päätös, johon haetaan muutosta, sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valituksen toimittaminen

12 Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Itse tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan. Valituksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) säädetään. Jos vireillepanon viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa asiakirjat toimittaa markkinaoikeudelle ensiksi seuraavana arkipäivänä. Valituskielto Hankintalain 102 :n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla. Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa hankintalain 86 :n mukaisesti. Muutoksenhausta ilmoittaminen hankintayksikölle Hankintalain 88 :n nojalla hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikölle viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön kohdassa I mainittuun osoitteeseen. Markkinaoikeuden osoite ja muut yhteystiedot Markkinaoikeus PL 118, 00131 HELSINKI Käyntiosoite: Erottajankatu 1-3 puh. 010 364 3300 fax 010 364 3314 sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi