Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Tiistaina 28.5.2013 klo 9-12

Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Tiistaina 28.5.2013 klo 9-12 Lue huolellisesti seuraavat ohjeet 1. Koe alkaa, kun valvoja antaa luvan. Koe päättyy klo 12.00. Poistua saa aikaisintaan klo 10.00. 2. Kokeessa saa käyttää ylioppilaskokeessa hyväksyttyä laskinta eli kaikki funktio-, graafiset ja symboliset laskimet ovat sallittuja. Symbolisen laskimen avulla tehdyt ratkaisut hyväksytään, kunhan ratkaisusta käy ilmi, mihin reaktioyhtälöön symboleineen se perustuu. Myös toisen asteen yhtälön ratkaisun voi suorittaa laskimella. Lukuarvojen sijoittamista ratkaisukaavaan ei tarvitse merkitä näkyviin. 3. Taulukkokirjaa ei saa olla mukana. Atomipainotaulukko on sivulla 10. 4. Kaikki ylimääräiset tavarat jätetään laukkuun. Kännykän pitää olla suljettuna laukussa. 5. Tehtäväpaperinipussa on 7 tehtäväsivua (sivut 2-8) ja yksi liitesivu. Mikäli tehtäväpaperisi on puutteellinen, ilmoita heti valvojalle. Älä irrota sivuja toisistaan. 6. Kirjoita nimesi ja sosiaaliturvatunnuksesi etusivulle, sekä nimesi jokaiselle muulle sivulle, sitä varten osoitettuun kohtaan sivun ylälaidassa. Laita nimesi myös suttupaperiin. Täysin tyhjiin konseptipapereihin ei nimeä tarvita. 7. Kaikki vastaukset kirjoitetaan tehtäväpaperiin niille osoitettuihin kohtiin. Kirjoita vastaukset selkeästi ja perustele vastauksesi. Epäselkeistä tai puutteellisista vastauksista voidaan vähentää pisteitä. 8. Jos tarvitset lisää konseptipaperia, tai sinulla on muuta asiaa valvojalle, nosta käsi ylös. 9. Jätä lähtiessäsi kaikki paperit valvojalle. 10. Todista lähtiessäsi henkilöllisyytesi valvojalle (henkilöllisyystodistus, ajokortti, passi). Mikäli sinulle ei ole kuvallista henkilöllisyystodistusta mukana, sinulta pyydetään käsialanäyte ja sinun pitää käydä esittämässä henkilöllisyystodistus tiedekunnan kansliassa viikon sisällä. 11. Jos tarvitset todistuksen kokeeseen osallistumisesta, pyydä sitä valvojalta lähtiessäsi. 12. Kokeen maksimipistemäärä on 50. Opiskelijaksi hyväksytään kokelaat, jotka saavuttavat kokeessa vähintään 2/3 maksimipistemäärästä eli 33 pistettä. Kunkin tehtävän pistemäärä on mainittu otsikossa Nimi: Syntymäaika tai sotu: Pisteet (tarkastaja täyttää) Tehtävä 1 Tehtävä 2 Tehtävä 3 Tehtävä 4 Tehtävä 5 Tehtävä 6 Yhteensä

2 Pääsykoe 2013 Kemian laitos, Turun yliopisto Nimi: TEHTÄVÄ 1 (8 p.) 1. Kloorikaasua syntyy mm. mangaanidioksidin ja vetykloridin välisessä reaktiossa. Tasapainottamaton reaktioyhtälö on seuraavanlainen: HCl(aq) + MnO 2 (s) H 2 O(l) + MnCl 2 (aq) + Cl 2 (g) a. Määritä reaktioyhtälön kertoimet b. Kuinka suuri tilavuus kaasumaista klooria voi muodostua, kun 55,5 ml:aan 0,102 M HClliuosta lisätään 0,222 g kiinteää mangaanidioksidia? Kaasumaisen kloorin tiheys on 3,17 g/l. Vastaus: Tasapainotettu reaktioyhtälö: 4 HCl(aq) + MnO 2 (s) 2 H 2 O(l) + MnCl 2 (aq) + Cl 2 (g) Käytettävissä olevan vetykloridin ainemäärä: n(hcl) = V(HCl) c(hcl) = 5,66 mmol. Käytettävissä oleva mangaanidioksidin ainemäärä: n(mno 2 ) = m(mno 2 )/M(MnO 2 ) = 2,55 mmol Annetusta HCl:stä voi muodotus 1,415 mmol tuotetta, joten HCl on rajoittava tekijä. Saatava kloorin määrä: m(cl 2 ) = n(cl 2 ) M(Cl 2 ) = 1,415 mmol 70,90 g/mol = 100,34 mg Kloorikaasun tilavuus on V = m/ = (100,34 mg) / (3,17 g/l) = 31,7 ml. Pisteytys: kertoimet oikein -> 2p, ainemäärät oikein -> 2p, rajoittava tekijä oikein -> 2p, oikea vastaus -> 2p. Yhteensä 8 p.

3 Pääsykoe 2013 Kemian laitos, Turun yliopisto Nimi: TEHTÄVÄ 2 (8 p.) Magnesiumin valmistuksessa tarvittavaa magnesiumhydroksidia saadaan merivedestä, josta Mg(OH) 2 saostetaan kalsiumhydroksidin avulla. Kuinka monta grammaa magnesiumhydroksidia saostuu, kun 150 litraan merivettä lisätään niin paljon kalsiumhydroksidia, että liuoksen ph = 9,70. Meriveden magnesiumpitoisuus on 1,34 g/l. Magnesiumhydroksidin liukoisuustulo K L = 1,1 10-11 (mol/l) 3. Vastaus: Veden ionitulon yhtälön (pk w = ph + poh) perusteella lasketaan poh = 4,30 joten [OH - ] = 10-4,30 mol/l = 5,01 10-5 mol/l. Liukoisuustulon mukaan Mg 2+ -ionin konsentraatio on [Mg 2+ ] = K L /[OH - ] 2 = {1,1 10-11 (mol/l) 3 }/{5,01 10-5 mol/l} 2 = 4,38 10-3 mol/l Tästä saadaan liuenneen magnesiumin massaksi c(mg 2+ ) = 4,38 10-3 mol/l 24,31 g/mol = 0,1065 g/l. Saostuneen magnesiumin massa on siten 150 l (1,34 g/l - 0,1065 g/l) = 185,0 g ja ainemäärä n(mg 2+ ) s = (185,0 g) / (24,31 g/mol) = 7,61 mol. Vastaava Mg(OH) 2 :n määrä m(mg(oh) 2 ) = n(mg(oh) 2 ) M(Mg(OH) 2 ) = 444 g. Pisteytys: [OH - ] oikein -> 1p, liuokseen jäävä [Mg 2+ ] oikein -> 3 p, saostuneen magnesiumin ainemäärä n(mg 2+ ) s oikein -> 2p, saostuneen magnesiumhydroksidin massa oikein -> 2p. Yhteensä 8 p.

4 Pääsykoe 2013 Kemian laitos, Turun yliopisto Nimi: TEHTÄVÄ 3 (6 p.) Koeputkessa A on kiinteää magnesiumia ja vetykloridin vesiliuosta, putkessa B on kiinteää dinatriumsulfidia ja vetykloridin vesiliuosta ja putkessa C on kiinteää mangaanidioksidia ja vetyperoksidiliuosta. Kaikissa koeputkissa muodostuu myös jotain kaasua. a. Mitä kaasuja koeputkissa A, B ja C muodostuu b. Esitä kussakin koeputkessa tapahtuvan reaktion yhtälö c. Esitä joku yksinkertainen tapa tunnistaa muodostuneet kaasut. Vastaukset: Putkessa A muodostuu vetyä (H 2 ), putkessa B rikkivetyä (H 2 S) ja putkessa C happea (O 2 ). Reaktioyhtälöt ovat Mg + 2 HCl MgCl 2 + H 2 Na 2 S + 2 HCl 2 NaCl + H 2 S 2 H 2 O 2 O 2 + 2 H 2 O (MnO 2 katalysoi reaktiota) Vetykaasu palaa tuottaen vettä (todetaan esim. tulitikulla), rikkivety tunnistetaan hajun perusteella ja happi ylläpitää palamista (todetaan esim. hehkuvalla tikulla). Pisteytys: Kaasut oikein -> 2p, reaktioyhtälöt oikein -> 4p, tunnistuskeinot -> 2 p. Yhteensä 8 p.

5 Pääsykoe 2013 Kemian laitos, Turun yliopisto Nimi: TEHTÄVÄ 4 (8 p.) Suuri osa orgaanisista reaktioista tapahtuu elektronirikkaan nukleofiilin ja elektroniköyhän elektrofiilin välillä. Tälläisissa reaktioissa sidoksia katkeaa ja uusia sidoksia muodostuu elektroniparien siirtymisen seurauksena. Elektroniparien siirtymistä kuvataan kaarinuolien avulla: elektronipari siirtyy kaarinuolen suunnassa. Siirtyvästä elektroniparista muodostuu joko kovalenttinen sidos tai vapaa elektronipari. Elektronien siirtyessä atomien varaukset muuttuvat: kun atomi vastaanottaa elektroniparin, sen varaus muuttuu -1:llä; kun atomi luovuttaa elektroniparin, sen varaus muuttuu vastaavasti +1:llä. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu kaarinuolia käyttäen 2-buteenin reaktiota vetybromidin kanssa. Reaktio on kaksivaiheinen: ensimmäisessä muodostuu karbokationi-intermediaatti ja toisessa tämä reagoi bromidiionin kanssa muodostaen bromibutaania a. Hiiliatomilla on neljä valenssi- eli ulkoelektronia. Selvitä ylläolevasta kuvasta osoittamalla, missä 2- buteenin 2-hiilen neljä ulkoelektronia ovat b. Reaktion ensimmäisessä vaiheessa siirtyy kaksi elektroniparia. Missä elektronit ovat, kun karbokationi-intermediaatti on muodostunut? c. Mikä on bromin varaus, kun 1. vaiheen elektroninsiirrot ovat tapahtuneet? d. Piirrä yllä olevaan kuvaan kaarinuoli, joka kuvaa elektroninparin siirtymistä reaktion toisessa vaiheessa e. Osoita yllä olevasta kuvasta, mitkä ovat nukleofiili ja elektrofiili reaktion toisessa vaiheessa? Vastaukset: a-kohta: hiilen neljä valenssielektronia ovat kolmessa hiilen muodostamassa -sidoksessa ja yhdessä -sidoksessa. Nämä sidokset on piirretty elektronipareina yllä olevaan kuvaan. Jokaisessa sidoksessa toinen elektroneista on peräisin hiileltä. b- kohta: yksi elektronipari on C-H sidoksessa ja toinen bromidi-ionilla, kuten viereisessä kuvassa on esitetty c-kohta: -1 d- ja e- kohta: d oheisessa kuvassa. Bromidi-ioni on elektronirikas nukleofiili, joka luovuttaa elektroniparin ja karbokationi (tai tarkemmin sen positiivisen varauksen omaava 2-hiili) on elektrofiili Pisteet: a-kohta 2 p. Vastauksen voi esittää piirtämällä tai sanallisesti, mutta vastauksesta on jollain lailla käytävä ilmi, että elektronit ovat sidoksissa b-kohta 2 p. Edelleen toisen elektroniparin yhteydessä tulee mainita, että se on C-H -sidoksessa, ei atomilla. c-kohta 1 p. Varauksella pitää olla lukuarvo ja etumerkki.

6 Pääsykoe 2013 Kemian laitos, Turun yliopisto Nimi: d-kohta 2 p. Ainoastaan bromidi-ionista karbokationin positiivisesti varautuneeseen hiileen piirretty nuoli kelpaa. Kaikki muut vastaukset ovat väärin. e kohta 1 p. Elektrofiiliksi voidaan nimittää joko koko karbokationia tai sen positiivisesti varautunutta hiiltä. Jos viitataan hiiliatomiin, pitää selkeästi käydä ilmi, mistä hiilestä puhutaan. TEHTÄVÄ 5 (10 p.) Ihmisen aineenvaihdunta voidaan nähdä monimutkaisena sarjana peräkkäisiä ja rinnakkaisia kemiallisia reaktioita. Eräs sokeriaineenvaihduntaan liittyvä prosessi on sokerin hyväksikäyttö energian lähteenä. Hyvin yksinkertaistettu esitys sakkaroosin (ruokosokerin) läpikäymistä reaktioista on seuraavanlainen: sakkaroosi hydrolysoituu glukoosiksi ja fruktoosiksi, kuten alla olevassa kuvassa on esitetty. Fruktoosi käy läpi monimutkaisen reaktioketjun, jonka seurauksena se isomeroituu glukoosiksi. Energia vapautuu prosessissa, jossa glukoosi hapettuu muodostaen vettä ja hiilidioksidia. Vapautuvan energian määrä on 2830 kj glukoosimoolia kohti. Vastaukset: a. Energiajuoman energiapitoisuudeksi on ilmoitettu 206 kj/100 ml. Juoman sisältämä energia tulee valmistuksessa käytetystä sakkaroosista ja glukoosista. Tuoteselosteen mukaan juoma sisältää sakkaroosia 8 g/100 ml. Paljonko juomassa on glukoosia (g/100 ml)? b. Tehtävän johdannossa mainittiin, että sokeriaineenvaihdunnan viimeisessä vaiheessa muodostuu hiilidioksidia, kun glukoosi hapettuu. Kuinka suuri tilavuus hiilidioksidia muodostuu, kun henkilö juo 0,5 l energiajuomaa? Oletetaan, että kaikki juoman sisältämä sokeri (sakkaroosi ja glukoosi) reagoi, kuten edellä on kuvattu ja muuttuu lopulta hiilidioksidiksi. Kehon lämpötila on 37 C ja kaasun paine 98,3 kpa. c. Kuinka suuri määrä sakkaroosia 60 kg painavan henkilön pitäisi syödä, jotta hän saisi riittävästi energiaa puolimaratonin (21 km) juoksemiseen? Juoksijan keskinopeus on 10 km/h ja energiankulutus tällä nopeudella 2000 kj/h. a-kohta: 100 ml juomaa sisältää 8 g sakkaroosia ja x g glukoosia. Juomasta saatava energia E T koostuu sakkaroosista saatavasta energiasta (E S ) ja glukoosista saatavasta energiasta (E G ) E S :n laskeminen: m S =8 g, n S =8 g / 342,30 gmol -1 =23,37 mmol. Sakkaroosin hydrolyysin tuloksena muodostunut glukoosin ainemäärä n G1 =2xn S = 46,74 mmol. Kun tämä hapettuu, energiaa vapautuu 0,04674 mol x 2830 kjmol -1 = 132,27 kj eli tämä määrä energiaa on peräisin sakkaroosista. (2 p.)

7 Pääsykoe 2013 Kemian laitos, Turun yliopisto Nimi: Juomassa olevasta glukoosista saadaan näin ollen energiaa (206 132,27) kj /100 ml juomaa, joten E G =73,730 kj. Tästä energiamäärästä voidaan laskea, että 100 ml juomaa sisältää glukoosia 73,730 kj / 2830 kj mol -1 = 26,05 mmol m G = 0,02605 mol x 180,16 gmol -1 = 4,69 g (2 p.) Vastaus: Juoma sisältää glukoosia 5 g / 100 ml b-kohta: Lasketaan ensin hapettuvan glukoosin kokonaisainemäärä: Glukoosin ainemäärän laskeminen: n(g) tot = sakkaroosin hajoamisen seurauksena muodostunut n(g) 1 +juomassa oleva n(g) 2. n(g) 1 =2n(S) 0.5 l juomaa sisältää 40 g sakkaroosia ja 23,45 g glukoosia eli n(s)=40 g/ 342,30 gmol -1 ja n(g) 2 = 23,45 g / 180,16 g mol -1. n(g) tot = 2 x 40 g / 342,30 gmol -1 + 23,45 g / 180,16 g mol -1 = 0,3725 mol n(co 2 )=6x0.37248 mol = 2,235 mol (2 p.) Hiilidioksidin ainemäärän laskeminen: CO 2 muodostuu glukoosin hapettumisen seurauksena: C 6 H 12 O 6 + 6 O 2 6 CO 2 + 6 H 2 O. Näin ollen n(co 2 )=6n(glukoosi). (1 p.) Kaasun tilavuus lasketaan ideaalikaasun tilanyhtälön mukaisesti pv=nrt V=nRT/p. Näin ollen hiilidioksidin tilavuus V(CO 2 )=2,1834 molx8,315 JK -1 mol -1 x310,15 K / 98,3 kpa = 57,3 dm 3 Vastaus: Hiilidioksidia muodostuu 57 litraa. (1 p.) Jos käyttää juoman sisältämän glukoosin määränä a-kohdan vastausta 5 g / 100 ml, mikä sekin on periaatteessa oikein, vastaukseksi tulee 58 litraa. Tehtävän voi ratkaista myös laskemalla juomamäärän kokonaisenergian ja siitä glukoosin ainemäärän. c-kohta: Energiaa kuluu kaiken kaikkiaan (21 km/10 km h -1 )x2000 kj h -1 = 4200 kj (1 p.) Tämän energiamäärän saamiseksi on hapetettava 4200 kj / 2830 kj mol -1 = 1,48410 mol glukoosia. Johdannon yhtälöstä nähdään, että n(g)=2n(s) n(s)= 0,74205 mol m(s)=0,74205 mol x 342,30 g mol -1 = 254,00 g (1 p.) Pisteet: a- ja b-kohdat 4 pistettä ja c-kohta 2 pistettä. Pistelaskun perusteet on esitetty kunkin tehtävän kohdalla.

8 Pääsykoe 2013 Kemian laitos, Turun yliopisto Nimi: TEHTÄVÄ 6 (10 p.) Tarkastellaan tavallisen ruokasokerin eli sakkaroosin happokatalyyttistä hydrolyysireaktiota glukoosiksi ja fruktoosiksi. Koska sokerit ovat optisesti aktiivisia yhdisteitä (kiertävät näytteen läpi kulkeneen polarisoidun valon tasoa joko myötä- tai vastapäivään), reaktion etenemistä voidaan seurata polarimetrisesti. Lähtöaine sakkaroosi on polarisaatiotasoa oikealle kiertävä (kiertokulma positiivinen) ja tuoteseos on lievästi vasemmalle kiertävä ( negatiivinen). Reaktion nopeuden tarkastelussa oleellinen suure on reaktion nopeusvakio k. Sakkaroosin hydrolyysi noudattaa ns. ensimmäisen kertaluvun kinetiikkaa, josta voidaan johtaa tulos reaktioajan t ja kiertokulman välille: ln[ (t) ( )] = vakio kt Yhtälössä (t) on havaittu kiertokulma ajanhetkellä t ja ( ) kiertokulma reaktion lopussa. Yhtälö voidaan tulkita suoran yhtälöksi. Jos laaditaan kuvaaja, jossa on esitetty yhtälön vasemman puoleinen logaritmilauseke ajan funktiona, saadaan suora, jonka kulmakertoimesta voidaan määrittää nopeusvakio. Kun glukoosin reaktiota seurattiin kokeellisesti polarimetrillä, tehtiin havainnot, jotka on esitetty seuraavalla sivulla olevassa taulukossa a. Laske seuraavalla sivulla olevassa taulukossa esitettyjen havaintojen perusteella ln[ (t) ( )] kullekin havainnolle. b. Piirrä oheiseen ruudukkoon kuvaaja, jossa on esitetty ln[ (t) ( )] ajan funktiona. c. Määritä kuvaajasta graafisesti kulmakerroin ja sen avulla nopeusvakio k. Ilmoita vastaus seuraavalla sivulla olevassa vastaustilassa Taulukko: Polarimetrillä saadut mittaustulokset / 9,3 7,3 6,0 4,9 3,9 2,4 1,3 0,5 2,6 t / s 0 240 480 720 960 1320 1680 2040 Vastaukset: a-kohta: ln[ (t) ( )] lukuarvot on laskettu oheiseen taulukkoon: / 9,3 7,3 6,0 4,9 3,9 2,4 1,3 0,5 2,6 t / s 0 240 480 720 960 1320 1680 2040 ln[ (t) ( )] 2,477 2,297 2,152 2,015 1,872 1,609 1,361 1,131 - (2 p.)

9 Pääsykoe 2013 Kemian laitos, Turun yliopisto Nimi: b-kohta: Kun luonnolliset logaritmit piirretään ajan funktiona, saadaan alla olevan kaltainen kuvaaja: 2.6 2.4 2.2 ln ln[ (t) - ( )] 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0 500 1000 1500 2000 ln Aika / s (2 p.) c) Tehtävässä on annettu yhtälö ln[ (t) ( )] = vakio kt. Jos verrataan tätä tavalliseen suoran yhtälöön, joka on muotoa y = ax + b, niin huomataan, että nopeusvakio saadaan kulmakertoimen vastalukuna. Jos kuvaaja tasoitetaan suoraksi ja määritetään pienimmän neliösumman menetelmällä havaintoihin parhaiten sopiva kulmakerroin, saadaan tulokseksi Kulmakerroin = 6,55 10-4 s -1 eli reaktion nopeusvakio on 6,55 10-4 s -1 Kun kulmakerroin / nopeusvakio määritetään graafisesti kuvaajasta lasketaan suure [ ( ) ( )], eli ln-lausekkeen muutos ( ln) aikayksikköä ( t) kohti. Tätä varten valitaan kaksi sopivaksi katsottua pistettä kuvaajalta ja lasketaan nopeusvakio valittuja arvoja käyttäen Periaate 4 p. ja oikein johdettu nopeusvakio 2 p.

10 Pääsykoe 2013 Kemian laitos, Turun yliopisto Nimi: 1 Vety H 1,00794(7) 2 Helium He 4,002602(2) 3 Litium Li 6,941(2) 4 Beryllium Be 9,012182(3) 5 Boori B 10,811(7) 6 Hiili C 12,0107(8) 7 Typpi N 14,0067(2) 8 Happi O 15,9994(3) 9 Fluori F 18,9984032(5) 10 Neon Ne 20,1797(6) 11 Natrium Na 22,98976928(2) 12 Magnesium Mg 24,3050(6) 13 Alumiini Al 26,9815386(8) 14 Pii Si 28,0855(3) 15 Fosfori P 30,973762(2) 16 Rikki S 32,065(5) 17 Kloori Cl 35,453(2) 18 Argon Ar 39,948(1) 19 Kalium K 39,0983(1) 20 Kalsium Ca 40,078(4) 21 Skandium Sc 44,955912(6) 22 Titaani Ti 47,867(1) 23 Vanadiini V 50,9415(1) 24 Kromi Cr 51,9961(6) 25 Mangaani Mn 54,938045(5) 26 Rauta Fe 55,845(2) 27 Koboltti Co 58,933195(5) 28 Nikkeli Ni 58,6934(2) 29 Kupari Cu 63,546(3) 30 Sinkki Zn 65,409(4) 31 Gallium Ga 69,723(1) 32 Germanium Ge 72,64(1) 33 Arseeni As 74,92160(2) 34 Seleeni Se 78,96(3) 35 Bromi Br 79,904(1) 36 Krypton Kr 83,798(2) 37 Rubidium Rb 85,4678(3) 38 Strontium Sr 87,62(1) 39 Yttrium Y 88,90585(2) 40 Zirkonium Zr 91,224(2) 41 Niobi, Niobium Nb 92,90638(2) 42 Molybdeeni Mo 95,94(2) 43 Teknetium Tc 98,9063* 44 Rutenium Ru 101,07(2) 45 Rodium Rh 102,90550(2) 46 Palladium Pd 106,42(1) 47 Hopea Ag 107,8682(2) 48 Kadmium Cd 112,411(8) 49 Indium In 114,818(3) 50 Tina Sn 118,710(7) 51 Antimoni Sb 121,760(1) 52 Telluuri Te 127,60(3) 53 Jodi I 126,90447(3) 54 Ksenon Xe 131,293(6) 55 Cesium Cs 132,9054519(2) 56 Barium Ba 137,327(7) 57 Lantaani La 138,90547(7) 58 Cerium Ce 140,116(1) 59 Praseodyymi Pr 140,90765(2) 60 Neodyymi Nd 144,242(3) 61 Prometium Pm 146,9151* 62 Samarium Sm 150,36(2) 63 Europium Eu 151,964(1) 64 Gadolinium Gd 157,25(3) 65 Terbium Tb 158,92535(2) 66 Dysprosium Dy 162,500(1) 67 Holmium Ho 164,93032(2) 68 Erbium Er 167,259(3) 69 Tulium Tm 168,93421(2) 70 Ytterbium Yb 173,04(3) 71 Lutetium Lu 174,967(1) 72 Hafnium Hf 178,49(2) 73 Tantaali Ta 180,94788(2) 74 Volframi W 183,84(1) 75 Renium Re 186,207(1) 76 Osmium Os 190,23(3) 77 Iridium Ir 192,217(3) 78 Platina Pt 195,084(9) 79 Kulta Au 196,966569(4) 80 Elohopea Hg 200,59(2) 81 Tallium Tl 204,3833(2) 82 Lyijy Pb 207,2(1) 83 Vismutti Bi 208,98040(1) 84 Polonium Po 208,9824* 85 Astatiini At 209,9871* 86 Radon Rn 222,0176* 87 Frankium Fr 223,0197* 88 Radium Ra 226,0254* 89 Aktinium Ac 227,0277* 90 Torium Th 232,03806(2) 91 Protaktinium Pa 231,03588(2) 92 Uraani U 238,02891(3) 93 Neptunium Np 237,0482* 94 Plutonium Pu 244,0642* 95 Amerikium Am 243,0614* 96 Curium Cm 247,0704* 97 Berkelium Bk 247,0703* 98 Kalifornium Cf 251,0796* 99 Einsteinium Es 252,0830* 100 Fermium Fm 257,0951* 101 Mendelevium Md 258,0984* 102 Nobelium No 259,1010* 103 Lawrencium Lr 260,1097* 104 Rutherfordium Rf 261,1088* 105 Dubnium Db 262,1141* 106 Seaborgium Sg 263,1219* 107 Bohrium Bh 264,12* 108 Hassium Hs [277] 109 Meitnerium Mt 268,1388* 110 Darmstadtium Ds 272,1535* 111 Röntgenium Rg [272] 112 Ununbium Uub [285] 114 Ununquadium Uuq [289] 116 Ununhexium Uuh [289] 118 Ununoctium Uuo [293]