1 PÖYTÄKIRJA 10/2017 Aika keskiviikko 20.9.2017 klo 16.30 18.13 Paikka Pielisensuun kirkko, alasali Läsnä Nuutinen Tapani puheenjohtaja Hokkanen Atte saapui klo 16.44 :n 119 käsittelyn aikana Karvinen Tarmo Paavo Kettusen varahenkilö Kosonen Matti Kuokka Maija Päivi Auvisen varahenkilö Laasonen Riitta Leppänen Pauli Leskinen Jarmo Sinikka Hällin varahenkilö Makkonen Vuokko Paavilainen Päivi Pulkkinen Esa Hilkka Pulkkisen varahenkilö Väkeväinen Kari Vänskä-Ruotsalainen Anne-Maria Pirjo Ketosen varahenkilö Poissa Auvinen Päivi Hälli Sinikka Ketonen Pirjo Kettunen Paavo Pulkkinen Hilkka Sivonen Olli Sutinen Anton Lisäksi läsnä Myller Pirjo seurakuntasihteeri, pöytäkirjanpitäjä
2 117 KOKOUKSEN AVAUS Alkuhartaus, Tapani Nuutinen 118 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. KL 7: 4,1 Kutsu kokoukseen toimitetaan jäsenille viimeistään kahta päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista päätösesityksineen. Pielisensuun seurakunnan seurakuntaneuvoston ohjesääntö 2 1 mom. Kokouskutsu ja esityslista päätösehdotuksineen tähän seurakuntaneuvoston kokoukseen on lähetetty 15.9.2017. Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 119 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla, jollei tarkastamisesta ole määrätty ohje- tai johtosäännössä. KJ 7:6.2 Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää seurakuntaneuvosto kokouksessaan. Pielisensuun seurakunnan seurakuntaneuvoston ohjesääntö 6 3 mom. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Atte Hokkanen ja Matti Kosonen. He toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. 120 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Pykälissä 127 ja 128 käsitellään pastori Salla Ulvi-Altion ja pastori Eija Majasaaren palkkauspäätökset.
3 121 VUODEN 2018 TALOUSARVION VALMISTELU Yhteinen kirkkoneuvosto 4.9.2017, 130 Seurakunnan ja seurakuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota ja hyvän talouden hoidon periaatteita. Omaisuutta on hoidettava tuottavasti ja riskit halliten. KJ 15:1 Talousarviossa sekä siihen liittyvässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kolmeksi vuodeksi. Talousarvio on toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviovuosi (tilikausi) on kalenterivuosi. Talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset tehtävien hoitamiseen turvataan. Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa kolmen vuoden suunnittelukauden tai perustellusta syystä tätä pidemmän, kuitenkin enintään viiden vuoden ajanjakson aikana. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä. Talousarvioon otetaan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Määrärahat ja tuloarviot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. KJ 15:2 Kirkkovaltuuston on hyväksyttävä seurakunnan ja yhteisen kirkkovaltuuston seurakuntayhtymän talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma viimeistään edellisen vuoden joulukuussa. KJ 15:3 Yhteinen kirkkoneuvosto antaa talousarvion valmistelua varten kehykset toiminta- ja talousvastuullisille yksiköille. Kehykset annetaan ulkoisten nettokulujen osalta yleishallinnolle, seurakunnalliselle toiminnalle, hautaustoimelle ja kiinteistötoimelle. Seurakunnallisen toiminnan kehyksestä erotetaan yhteisen seurakuntatyön yhteissumma ja kuuden seurakunnan nettokehykset sekä kiinteistötoimen kehyksestä Vaivion kurssikeskuksen nettokehys. Kukin talousvastuullinen yksikkö laatii kehyksen pohjalta kolmen vuoden toiminta- ja taloussuunnitelman, joista ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Toiminnallisten tavoitteiden osalta keskitytään muutaman konkreettisen ja mielellään mitattavissa tai muutoin seurattavissa olevan tavoitteen asettamiseen. t hyväksyvät tehtäväalueidensa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja yksilöidyt talousarviot tulee toimittaa taloustoimistoon perjantaihin 22.9.2017 mennessä. Yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee toiminta- ja talousarvion vuodelle 2018 ja -suunnitelmat vuosille 2019 2020 kokouksessaan 17.10.2017. Seurakuntatalouksien on aina omista lähtökohdistaan käsin arvioitava verotulojensa kehitys. Arvioinnissa otetaan huomioon mm. muuttoliike, työllisyyden kehitys ja yritystoiminnassa tapahtuvat muutokset. Suomen talous kasvoi 1,4 % vuonna 2016. Kasvu oli suurinta viiteen vuoteen. Viimeisimpien ennusteiden mukaan bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan Suomessa kuluvana vuonna noin 2,0 % ja vuonna 2018 noin 1,6 %. Yleisen kustannustason odotetaan kuluvana vuonna nousevan noin prosentin ja vuonna 2018 nousun olevan korkeintaan 1,5 %. Ansiotason arvioidaan elpyvän talouden imussa nousevan maltillisesti ja työllisyystilanteen hiljalleen paranevan. Ansiotulojen kasvu ei Joensuun seudulla kuitenkaan ylety valtakunnallisiin keskiarvoihin johtuen muun muassa keskimääräistä huomattavasti suuremmasta työttömien määrästä. Seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien jäsenmäärä on viimeisten vuosien aikana vähentynyt keskimäärin 350 henkilöllä eli 0,7 %:lla vuosittain. Vaikka jäsenmäärän
vähentyminen on leikannut kirkollisveron maksajien määrää, se ei ole vielä näkynyt kirkollisverokertymässä. Tätä on selittänyt eläketulojen kasvu ja jäsenmäärän laskun painottuminen nuoriin aikuisiin. Jäsenmäärän kehityksen pysyessä ennallaan tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kirkollisverotulojen lasku tulee olemaan aikaisemmin arvioitua nopeampaa. Vuonna 2017 kirkollisverokertymän ennustetaan laskevan edellisestä vuodesta noin 3 % ja pysyvän vuonna 2018 vuoden 2017 tasolla. 4 Vuoden 2018 arviolaskelman pohjana on nykyisen toiminnan tason turvaaminen. Maltillinen kustannustason nousu on pystyttävä eliminoimaan turhia kuluja karsimalla ja henkilöstösuunnittelua tehostamalla. Kirkollisverotuloja arvioidaan koottavan vuonna 2018 toiminnan ja investointien tarpeisiin yhteensä 10 500 000 euroa. Arvio perustuu edellisten vuosien toteumaan niin kirkollisverotuottojen kertymän kuin jäsenmäärän kehityksen osalta. Vuoden 2016 alussa tuli voimaan laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Rahoituslain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimistojen ylläpito. Valtion rahoituksen suuruus on vuosittain noin 19,50 euroa kunnan asukasta kohden. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän osalta valtion rahoitus vuonna 2018 on noin 1 475 000 euroa. Tulo- ja menolaskelma vuosille 2014 2015 ja -arvio vuosille 2017 2018 TULOT ( ) TP2014 TP2015 TP2016 TA2017 ARVIO 2018 Kirkollisverotulot 10 779 480 11 065 499 10 797 329 10 700 000 10 500 000 Yhteisövero / valtion rahoitus 1 440 074 1 556 587 1 695 410 1 450 000 1 475 000 Muut tulot 1 900 719 2 223 144 2 362 783 1 825 804 2 000 000 Yhteensä 14 120 273 14 845 230 14 855 522 13 975 804 13 975 000 MENOT ( ) Toimintakulut -12 566 500-12 819 016-13 529 376-12 325 804-12 287 000 Verotuskulut -275 587-265 298-188 339-220 000-200 000 Keskusrahastomaksut -726 780-746 532-1 007 532-1 010 000-1 070 000 Rahoitustuotot ja -kulut 418 356 276 611 145 617 80 000 100 000 Investoinnit -1 617 077-428 701-1 314 341-550 000-490 000 Yhteensä -14 767 588-13 982 936-15 893 971-14 025 804-13 947 000 Satunnaiset tulot 67 219 0 0 0 0 Satunnaiset menot -4 800 0 0 0 0 Lisärahoitustarve/-jäämä -584 896 862 294-1 038 449-50 000 28 000 Tässä laskelmassa vuoden 2018 investointimeno on nykyisen investointisuunnitelman mukainen 490 000 euroa ja rahoitusjäämä 28 000 euroa. Investointimenojen taso vuonna 2018 täsmentyy talousarvion valmistelun edetessä ja hyväksyttyjen investointien toteutusaikataulujen tarkentuessa. Vuoden 2017 käyttötalouden nettomenot, rahoitustoimen menot ja investointimenot ovat arvion mukaan yhteensä 13 947 000 euroa. Poistojen suuruus on noin 800 000 euroa. Käyttötalouden, rahoitustalouden ja poistojen yhteissumma on 14 257 000 euroa. Laskelman mukaan vuoden 2017 tilikauden alijäämä on 282 000 euroa, joka tullaan kattamaan edellisten vuosien ylijäämätililtä.
Esitys pääluokkien nettokehyksiksi vuonna 2018 PÄÄLUOKKA ( ) TA 2016 TP 2016 TA 2017 TA 2018 Yleishallinto 1 170 000 1 436 444 950 000 910 000 Seurakunn. toiminta 6 500 000 6 421 252 6 815 000 6 649 000 Hautatoimi 615 000 587 476 615 000 628 000 Kiinteistötoimi 2 130 000 2 379 952 2 120 000 2 100 000 Yhteensä: 10 415 000 10 825 124 10 500 000 10 287 000 5 Kehysesityksen loppusumma on 10 287 000 euroa, mikä on 213 000 euroa (2,0 %) edellistä vuotta pienempi. Tällä varaudutaan kirkollisverokertymän pienenemiseen. Vuonna 2018 muutos katetaan pääosin kilpailukykysopimuksen mukaisilla työntekijöiden 30 % lomarahan leikkauksilla ja kirkon eläkemaksun alentumisella. Seurakuntien seurakuntaneuvostojen määrärahat ovat sisältyneet yleishallinnon kuluihin. Vuonna 2018 määrärahat siirtyvät kunkin seurakunnan kehykseen, mikä tarkoittaa 90 000 euron määrärahan siirtymistä yleishallinnosta seurakunnalliseen toimintaan. Esitys seurakuntien nettokehykseksi muodostuu 65 000 euron seurakuntakohtaisesta kiinteästä osuudesta ja seurakuntien jäsenmäärien kolmen vuoden keskiarvon mukaisessa suhteessa jaetusta muuttuvasta osuudesta. Yhteisen seurakuntatyön kehys jaetaan viestinnälle, yhteiselle sielunhoidolle, yhteiselle kasvatukselle ja perheneuvonnalle yhteisen seurakuntatyön johtajan johdolla. Yhteisten projektien määräraha on sisällytetty yhteisen seurakuntatyön kehykseen. Esitys seurakunnallisen toiminnan nettokehyksiksi vuonna 2018 Seurakunta Jäsenmäärä Jako-osuus % Kehys Kiinteä kehys Muutt. kehys Siirtymä Srk-neuv. Kehys yht. ka. 2014-16 2017 (ka.) 2017 2018 2018 v. 2016 Yh. => Srk 2 018 Joensuu 15 220 28,85 1 598 000 65 000 1 505 800 0 15 000 1 585 800 Pielisensuu 12 624 23,93 1 347 700 65 000 1 248 900 0 15 000 1 328 900 Rantakylä 10 959 20,77 1 199 900 65 000 1 084 200 0 15 000 1 164 200 Vaara-Karjala 3 308 6,27 413 900 65 000 327 300 0 15 000 407 300 Eno 4 700 8,91 555 400 65 000 464 900 14 000 15 000 558 900 Pyhäselkä 5 953 11,28 675 100 65 000 588 900 0 15 000 668 900 Seurakunnat yhteensä: 52 763 100,00 5 790 000 390 000 5 220 000 14 000 90 000 5 714 000 Yhteiset projektit 50 000 20 000 0 20 000 Yht. seurakuntatyö 975 000 910 000 5000 915 000 Yht. seurakuntatyö yht. 1 025 000 930 000 5000 935 000 Seurakunn. toiminta yht. 6 815 000 6 150 000 19 000 90 000 6 649 000 Ehdotus (hj.) Kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkoneuvosto päättää antaa vuoden 2018 talousarvion valmistelua varten kehykset seurakuntayhtymän toiminta- ja talousvastuullisille yksiköille seuraavasti: Yleishallinto 910 000 euroa, hautaustoimi 628 000 euroa, kiinteistötoimi 2 100 000 euroa, Joensuun seurakunta 1 585 800 euroa, Pielisensuun seurakunta 1 328 900 euroa, Rantakylän seurakunta 1 164 200 euroa, Vaara-Karjalan seurakunta 407 300 euroa, Enon seurakunta 558 900 euroa, Pyhäselän seurakunta 668 900 euroa ja yhteinen seurakuntatyö 935 000 euroa. päätösehdotus hyväksyttiin. Pielisensuun seurakuntaneuvosto 20.9.2017, 122 merkitsee tiedoksi yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymät talousarviokehykset vuodelle 2018.
6 122 PIELISENSUUN SEURAKUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2018 2020 JA TALOUSARVIO VUODELLE 2018 Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 4.9.2017 (130 ) antaa kehykset toiminta- ja talousvastuullisille yksiköille vuoden 2018 talousarvion valmistelun pohjaksi seuraavasti: yleishallinto 910 000, seurakunnallinen toiminta 6 649 000, hautatoimi 628 000 ja kiinteistötoimi 2 100 000. Pielisensuun seurakunnan talousarviokehys vuodelle 2018 on 1 328 900 (v. 2017: 1 347 700 ). Viranhaltijat ovat valmistelleet eri vastuualojen toimintasuunnitelmat ja talousarviot. Työalojen ehdotukset toimintasuunnitelmaksi vuosille 2018 2020 ovat liitteenä 1. Talousarvioehdotus vuodelle 2018 on liitteenä 2. päättää 1. hyväksyä Pielisensuun seurakunnan toimintasuunnitelman vuosille 2018 2020 liitteen 1 mukaisina 2. vahvistaa Pielisensuun seurakunnan vuoden 2018 talousarvion jaon eri työaloille liitteen 2 mukaisena. 123 LAPSITYÖNOHJAAJAN VIRKANIMIKKEEN MUUTTAMINEN KIRKON VARHAISKASVATUKSEN OHJAAJAKSI SEKÄ KASVATUSTYÖN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Kirkkohallituksen täysistunto päätti kokouksessaan 24.1.2017 tietyiltä hengellisen työn viranhaltijoilta vaadittavista tutkinnoista (kelpoisuuspäätös) 1. Päätös tulee voimaan 1.9.2017 ja sitä sovelletaan viran täyttämismenettelyyn, joka aloitetaan päätöksen voimaantulon jälkeen. Päätöksellä asetettiin seurakuntia ja seurakuntayhtymiä sitovat tutkinto- ja opintovaatimukset mm. nuorisotyönohjaajan ja varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin vaadittavista tutkinnoista. Uudet kelpoisuusvaatimukset vastaavat pääosin aiempia piispainkokouksen määräyksiä. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän seurakunnissa on kolme lapsityönohjaajan virkaa, yksi Joensuussa, yksi Pielisensuussa ja yksi Rantakylässä. Joensuun seurakuntayhtymän seurakunnissa tullee lähitulevaisuudessa henkilöstömuutoksia mm. eläköitymisten vuoksi, joten lapsityönohjaajan virkanimikkeen ja kelpoisuusehtojen muuttaminen nykyistä tutkintoa vastaavaksi on tarpeen. Muutostarpeet heijastuvat myös kasvatustyön johtosääntöön. Samassa yhteydessä on tarkoituksenmukaista päivittää johtosääntöön nuorisotyönohjaajan kelpoisuusehdot. Kelpoisuuspäätöstä koskevassa yleiskirjeessä (KKH 7/2017) perusteluna esitetään, että yhteiskunnan koulutusjärjestelmä tuottaa seurakunnissa ja yhtymissä tarvittavan osaamisen ja seurakuntien ja yhtymien viroissa kelpoisuusehtona vaadittava osaaminen on rinnastettavissa esim. kuntien vastaavissa ammateissa toimivilta vaadittavaan osaamiseen. Kelpoisuuspäätöksen tarkoituksena on osaltaan perustella valtion opetusviranomaisille ja korkeakouluille evankelisluterilaisen kirkon määrälliset ja laadulliset koulutus- ja osaamistarpeet sekä tukea seurakuntien ja 1 Toimivalta antaa määräyksiä viranhaltijalta vaadittavasta tutkinnosta (pl. papit ja lehtorit) siirtyi piispainkokoukselta kirkkohallitukselle Kirkon keskushallintouudistuksen myötä 1.1.2016 (KL 22:2).
7 yhtymien uskottavuutta sopimuskumppaneina ostopalvelu- ja yhteistyösopimuksia tehtäessä ja seurakuntalaisille tarkoitettuja palveluja järjestettäessä. Varhaiskasvatuksen ohjaaja Varhaiskasvatuksen ohjaaja organisoi ja kehittää seurakunnan toimintaa alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä kanssa. Lisäksi hän koordinoi seurakunnan aamu- ja iltapäivätoimintaa, perhetoimintaa tai yhteistyötä kunnan päivähoidon kanssa. Työssä korostuu uskon tradition jakaminen, kasvatuksen kokonaisvaltaisuus, lapsilähtöisyys ja perheen arvostaminen. Varhaiskasvatuksen ohjaaja on lastenohjaajien esimies. Pielisensuun seurakunnassa on käytössä lapsityönohjaajan virkanimike. Viran kelpoisuusehdot on määritelty kasvatustyön johtosäännössä. Toimintaympäristön muutokset ovat johtaneet muutoksiin alan koulutuksessa, mikä puolestaan on vaikuttanut työalan virkanimikkeistöön ja viran kelpoisuusehtoihin. Lapsityönohjaajan virkaan kelpoisuuden tuottanut erikoistumiskoulutus lakkautettiin vuonna 2012 ja sen korvasi kelpoisuuden kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan tuottanut sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (sosionomi AMK kirkon varhaiskasvatuksen ohjaaja). Piispainkokous päätti 5.12.2011, että kyseinen koulutus tuottaa kelpoisuuden kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan 2. Samassa yhteydessä linjattiin kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan ydinosaaminen. Seurakunnissa on laajalti muutettu lapsityönohjaajan virkoja kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan viroiksi. Varhaiskasvatuksen ohjaajan viran kelpoisuus määritellään Kirkkohallituksen päätöksessä Nro 124 tietyiltä hengellisen työn viranhaltijoilta vaadittavista tutkinnoista (3 ): Varhaiskasvatuksen ohjaajalta vaaditaan vähintään 210 opintopisteen laajuinen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK). Tutkinnon tulee sisältää lastentarhanopettajan tehtäviin kelpoistavat vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot ja vähintään 90 opintopistettä teologisia, kirkon ja seurakunnan työhön sekä kirkon varhaiskasvatukseen liittyviä opintoja seuraavasti: 1. Raamattuun, kristinuskoon ja kirkon hengelliseen elämään liittyviä teologisia opintoja vähintään 20 opintopistettä; 2. Kirkon kasvatuksen ja erityisesti kirkon varhaiskasvatuksen alan ammattiopintoja vähintään 40 opintopistettä; 3. Kirkon varhaiskasvatuksen alan päätoiminen harjoittelu vähintään 15 opintopistettä, josta vähintään 12 opintopistettä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä; 4. Kirkon varhaiskasvatuksen alan opinnäytetyö vähintään 15 opintopistettä. Keskeinen muutos aiempaan verrattuna on, että varhaiskasvatuksen ohjaajan virassa vaadittavan tutkinnon opintoihin on lisätty vaatimus lastentarhanopettajan tehtäviin kelpoistavista varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneista opinnoista. Päätöksen voimaantulon jälkeen avoimeksi tulevaan toistaiseksi täytettävään varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan voidaan valita vain henkilö, jolla on päätöksen mukainen tutkinto ja opinnot tai piispainkokouksen aiempien päätösten mukainen varhaiskasvatuksen ohjaajan / lapsityönohjaajan 3 2 Piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen lapsityönohjaajan virkaan kelpoistavan koulutuksen suorittanut on kelpoinen myös kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan. (Nro 110 Piispainkokouksen päätös kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan viran kelpoisuusvaatimukseksi hyväksyttävästä ammattikorkeakoulututkinnosta ja Nro 90 Piispainkokouksen päätös lapsityön virkoihin otettavilta edellytettävistä tutkinnoista tai koulutuksesta) 3 Virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut Kirkon säädöskokoelma nro 95, 2 :n mukaisen tutkinnon ja erikoistumisopinnot Kirkon säädöskokoelma nro 90, 4 :n tarkoittama kelpoisuus. Kirkon säädöskokoelma nrot 110 ja 112, kyseisen tutkinnon suorittanut on kelpoinen myös lapsityönohjaajan virkaan samoin kuin lapsityönohjaajan virkaan kelpoistavan koulutuksen suorittanut on kelpoinen kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan.
8 virkaan kelpoistava tutkinto. Päätöksessä määrättyä vaatimusta voidaan soveltaa myös muulla nimikkeellä perustetuissa viroissa. Nuorisotyönohjaaja tai nuorisotyötä pääasiallisena tehtävänään tekevä Nuorisotyönohjaajan kasvatustyön ytimessä ovat lapset, nuoret ja perheet. Keskeistä työssä ovat kasvun tukeminen, ohjaaminen, opettaminen ja kouluttaminen. Työntekijä seuraa nuorisotyön kehitystä ja toimii yhteistyössä toisten seurakuntien, kunnallisen varhaiskasvatuksen sekä sosiaali-, koulu- ja nuorisotoimen sekä alan järjestöjen kanssa. Hän toimii työalansa asiantuntijana ja vastaa lapsi- ja nuorisotyön viestinnästä ja markkinoinnista. Nuoria rohkaistaan kasvamaan kristillisessä uskossa, osallistumaan ja vaikuttamaan seurakunnan elämään sekä löytämään paikkansa seurakunnan yhteydessä. Nuorisotyönohjaajan viran kelpoisuus on määritelty kasvatustyön johtosäännössä. Nuorisotyönohjaajan viran kelpoisuus määritellään Kirkkohallituksen päätöksessä Nro 124 tietyiltä hengellisen työn viranhaltijoilta vaadittavista tutkinnoista (2 ): Nuorisotyönohjaajalta sekä nuorisotyötä pääasiallisena tehtävänään tekevältä vaaditaan vähintään 210 opintopisteen laajuinen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK) tai vähintään 210 opintopisteen laajuinen humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (AMK). Tutkinnon tulee sisältää vähintään 90 opintopistettä teologisia, kirkon ja seurakunnan työhön sekä kirkon nuorisotyöhön ja kasvatukseen liittyviä opintoja seuraavasti: 1. Raamattuun, kristinuskoon ja kirkon hengelliseen elämään liittyviä teologisia opintoja vähintään 20 opintopistettä; 2. Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön alan ammattiopintoja vähintään 40 opintopistettä; 3. Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön alan päätoiminen harjoittelu vähintään 15 opintopistettä, josta vähintään 12 opintopistettä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä; 4. Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön alan opinnäytetyö vähintään 15 opintopistettä. Keskeinen muutos aikaisempaan verrattuna on se, että päätös koskee nuorisotyön osalta sekä nimeltä mainittuja virkoja (nuorisotyönohjaaja), että nuorisotyötä pääasiallisena tehtävänään tekevää viranhaltijaa. Päätöksen voimaantulon jälkeen avoimeksi tulevaan toistaiseksi täytettävään virkaan voidaan valita vain henkilö, jolla on päätöksen mukainen tutkinto ja opinnot tai piispainkokouksen aiempien päätösten mukainen 4 nuorisotyönohjaajan virkaan kelpoistava tutkinto. Seurakunnan tarpeet Pielisensuun seurakunnan toimintasuunnitelmassa vuodelle 2017 mainitaan tärkeänä haasteena kasvavien alueiden huomioiminen seurakuntatyössä erityisesti nuorten perheiden kohdalla, minkä lapsityö on kirjannut yhdeksi lähivuosien painopisteeksi. Henkilöstösuunnitelmassa vuosille 2017 2019 on asetettu tavoitteeksi entisten virkojen säilyttäminen mainiten lapsityönohjaajan tuleva valinta. Toimivalta Viranhaltijoiden palvelussuhteen ehdoista annetaan tämän lain säännösten ja virkaehtosopimuksen määräysten lisäksi tarpeelliset täydentävät säännökset ja määräykset kirkkojärjestyksessä taikka työnantajan antamissa ohje- tai johtosäännöissä. KL 6:5 Kirkkolaissa tai kirkkojärjestyksessä säädettyjen alistettavien ohjesääntöjen lisäksi voi seurakunta ja seurakuntayhtymä hyväksyä johtosääntöjä toimielimien, viranhaltijoiden ja työntekijöiden toiminnan sekä seurakunnan muun hallinnon järjestämiseksi. KJ 7:1.1 4 Nro 102 Piispainkokouksen päätös kirkon nuorisotyönohjaajan viran kelpoisuusvaatimukseksi: Kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan antavat kelpoisuuden 210 opintopisteen laajuinen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (sosionomi AMK) ja 210 opintopisteen laajuinen humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto (yhteisöpedagogi AMK). Opintojen tulee sisältää vähintään 90 op teologisia sekä seurakunnan ja kirkon työhön liittyviä opintoja piispainkokouksen määrittelyn mukaisesti. todistuksesta tulee ilmetä, että suoritettu tutkinto antaa kelpoisuuden kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan.
9 Lapsityönohjaajan viran muutosten mukaisesti päivitettävä Pielisensuun seurakunnan kasvatustyön johtosääntö on liitteessä 3. Esitys (pj.) päättää 1. esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että Pielisensuun seurakunnan lapsityönohjaajan virka muutetaan kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan viraksi 1.10.2017 lukien entisin palvelussuhde-ehdoin 2. hyväksyä Pielisensuun seurakunnan kasvatustyön johtosäännön liitteen 3 mukaisena. 124 VASTAUS SIUN SEURAKUNTA HANKKEEN OHJAUSRYHMÄLLE Pohjois-Karjalan seurakuntien Siun seurakunta -yhteistyöhankkeen tavoitteena on ollut antaa tosiseikkoihin perustuva ja luotettava näkemys alueen seurakuntien tulevaisuudesta ja seurakuntien elinvoimaisuudesta. Selvityksessä ovat olleet mukana Joensuun evankelis-luterilaiseen seurakuntayhtymään kuuluvat seurakunnat Eno, Joensuu, Pielisensuu, Pyhäselkä, Rantakylä ja Vaara-Karjala sekä yhtymän ulkopuoliset seurakunnat Heinävesi, Kitee, Kontiolahti, Liperi, Polvijärvi ja Tohmajärvi. Selvityskonsultti Matti Perälä on saanut valmiiksi hankkeen loppuraportin (liite 4), jonka ohjausryhmä on hyväksynyt 7.6.2017 pitämässään kokouksessa. Raportissa ehdotetaan, että selvityksessä mukana olevat seurakunnat perustavat vuoden 2019 alussa uuden Joensuun seudun seurakuntayhtymän. Loppuraportin keskeisin kysymys on, tahtooko kukin seurakunta neuvotella yhdessä muiden seurakuntien kanssa uuden yhtymän perustamisesta Joensuun seudun seurakuntien tueksi. Ohjausryhmä pyytää seurakuntien kirkko- tai seurakuntaneuvostoja (kirkkovaltuustoja) antamaan vastauksensa lääninrovastille lokakuun 2017 loppuun mennessä. 1) merkitsee tiedoksi Siun seurakunta hankkeen loppuraportin 2) päättää, että Pielisensuun seurakunta lähtee mukaan neuvotteluihin uuden seurakuntayhtymän perustamisesta Joensuun seudun seurakuntien tueksi. 125 JUMALANPALVELUS- JA KOLEHTISUUNNITELMA AJALLE 1.10. 31.12.2017 vahvistaa suunnitelman päiväjumalanpalveluksissa kannettavista kolehdeista (Kirkkojärjestys 2:8). Suunnitelma voidaan laatia kerralla koko vuodeksi tai työkausittain (talvi-, kesä- ja syyskausi). Kirkkohallituksen ja tuomiokapitulien määräämien kolehtien kantopäiviä tulee noudattaa, ellei ole erityisen painavaa syytä siirtää virallista kolehtia toiselle pyhäpäivälle.
10 Kirkkohallitus on 22.9.2016 kirkkolain 22 luvun 2 :n nojalla määrännyt vuoden 2017 aikana hiippakuntien seurakunnissa koottavat kolehdit, jotka on otettu huomioon kolehtisuunnitelmaa laadittaessa. Kirkkohallitus on yleiskirjeessään nro 13/2016 määrännyt seuraavat kolehdit kannettaviksi seurakunnan kolehtisuunnitelmassa tarkemmin määriteltyinä päivinä seuraavasti: - tammi-maaliskuussa: päihde- ja kriminaalityöhön eri järjestöille - kesä-elokuussa: kirkon ulkosuomalaistyöhön; Pohjois-Suomen tunturikappelien ja maamme tiekirkkotoiminnan tukemiseen - syys-marraskuussa: oppilaitos- ja nuorisotyöhön eri järjestöille. Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on määrännyt vuodelle 2017 kolme hiippakunnallista kolehtia kannettavaksi seuraavasti: - tammi-huhtikuussa: seurakuntien toiminnan tukemiseen Kuopion hiippakunnan diakonia- ja yhteiskuntatyön välityksellä - touko-elokuussa: seurakuntien toiminnan tukemiseen Kuopion hiippakunnan kasvatus- ja perhetyön välityksellä - syys-joulukuussa: seurakuntien toiminnan tukemiseen Kuopion hiippakunnan kansainvälisen työn välityksellä. Jumalanpalvelussuunnitelma ja ehdotus kolehtisuunnitelmaksi ovat liitteessä 5. päättää 1. merkitä tiedoksi jumalanpalvelussuunnitelman ajalle 1.10. 31.12.2017 2. hyväksyä liitteessä 5 esitetyn kolehtisuunnitelman ajalle 1.10. 31.12.2017 3. valtuuttaa kirkkoherran tarvittaessa muuttamaan kolehtisuunnitelmaa, jos jumalanpalvelussuunnitelman toteutus muuttuu. 126 LAUSUNTO PASTORI SIMO PARNIN SIVUTOIMILUPA-ANOMUKSEEN Pastori Simo Parni anoo Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulilta sivutoimilupaa toimiakseen uskontokasvatuksen tuntiopettajana Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan läntisen teologian osastolla. Opetettava ryhmä kokoontuu ajalla 21.9. 23.11.2017 yhteensä 6 kertaa ja oppitunteja kertyy yhteensä 13. Sivutoimiluvasta päättää työnantaja. Tuomiokapituli päättää sivutoimiluvan myöntämisestä seurakunnan papin viran ja lehtorin viran haltijalle. KL 6: 30, 2. päättää puoltaa pastori Simo Parnin sivutoimilupa-anomusta.
11 127 PÄÄTÖS PASTORI SALLA ULVI-ALTION PALKASTA Kuopion tuomiokapituli on kirkkoherran pyynnöstä määrännyt pastori Salla Ulvi-Altio osaaikaisena sijaisena (50 %) hoitamaan Pielisensuun seurakunnan III kappalaisen virkaa ajalla 2.10. 30.11.2017. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää hänen palkastaan. Pastori Ulvi-Altiolta puuttuu kappalaisen virkaan vaadittava pastoraalitutkinto, joten hänen palkkauksensa määräytyy seurakuntapastorin viran palkkaluokan mukaan. Pastori Salla Ulvi-Altion palkaksi päätetään vaatimusryhmän 601.7 mukainen palkka. 128 PÄÄTÖS PASTORI EIJA MAJASAAREN PALKASTA Kuopion tuomiokapituli on kirkkoherran pyynnöstä määrännyt pastori Eija Majasaari osa-aikaisena sijaisena (50 %) hoitamaan Pielisensuun seurakunnan III kappalaisen virkaa ajalla 2.10. 30.11.2017. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää hänen palkastaan. Pastori Majasaarelta puuttuu kappalaisen virkaan vaadittava pastoraalitutkinto, joten hänen palkkauksensa määräytyy seurakuntapastorin viran vastuuryhmän mukaan. Pastori Eija Majasaaren palkaksi päätetään vaatimusryhmän 601.7 mukainen palkka.
12 129 SEURAKUNTANEUVOSTON PUHEENJOHTAJAN / KIRKKOHERRAN TEKEMÄT PÄÄTÖKSET n ohjesäännön 3. luvun 11. :n mukaan kirkkoherran 9 :n 1 momentin a ekohtien nojalla tekemät päätökset annetaan seurakuntaneuvostolle tiedoksi, ei kuitenkaan päätöksiä alle 30 vuorokauden sairauslomista. voi kirkkoherran viranhaltijapäätöksen tiedoksi saatuaan kumota päätöksen, muuttaa sitä tai palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. 1. n pj. Tapani Nuutinen on tehnyt seuraavan päätöksen: - Lähihoitaja Jenni Kolehmaisen palkkaaminen hoitamaan 1. diakonian viranhaltijan sijaisuutta ajalla 1.11.2017 30.4.2018 (päätös nro 11/2017). 2. Kirkkoherra Tapani Nuutinen on tehnyt seuraavan päätöksen: - Palkattoman virkavapaan myöntäminen pastori Simo Parnille kertausharjoituksiin osallistumista varten ajalla 26. 29.9.2017. merkitsee päätökset tiedoksi. 130 SEURAKUNTANEUVOSTOLLE LÄHETETYT PÖYTÄKIRJAT JA MUISTIOT lle on lähetetty tiedoksi seuraava pöytäkirja ja muistiot: - Diakoniatyön vastuuryhmän pöytäkirja 29.8.2017: Asialistalla mm: Hoksauta minut vanhustyön mallin koulutusterveisiä (Aiju Laukkanen), Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018, Seurakunnan strategian diakoniaosuus, Avustusanomukset. - Ystävyysseurakuntatyön vastuuryhmän muistio 4.9.2017: Asialistalla mm: Rita Lipposen eroilmoitus, Ystävyysmessuille osallistuminen Isossa Myyssä 11.11.2017, Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2018, Kirkkoherran eläkkeellelähtöjuhlan valmistelut. - Aikuistyön vastuuryhmän muistio 7.9.2017: Asialistalla mm: Kuutamoillallisen jälkipuinti, 50-vuotiaiden syntymäpäivät su 22.11.2017, Syksyn ja kevään toiminnan suunnittelua. merkitsee pöytäkirjan ja muistiot tiedoksi. Päätösehdotus hyväksyttiin
13 131 ILMOITUSASIAT 1. Piispainkokouksen suositus seurakunnan ja sen alueella toimivien jumalanpalvelusyhteisöjen yhteistyölle (5.9.2017) Evankelis-luterilaisen kirkon ja seurakuntien jumalanpalveluselämän rinnalle on muodostunut muita jumalanpalvelusyhteisöjä, jotka piispainkokouksen työryhmän tekemän selvityksen mukaan ovat tehneet kirkkomme jumalanpalveluselämästä entistä monimuotoisempaa. Sen pohjalta piispainkokous päätti antaa suosituksen seurakuntien ja jumalanpalvelusyhteisöjen yhteistyöstä. Piispainkokouksen pöytäkirjan tarkastamaton versio suosituksesta on jaettu tämän esityslistan mukana. 2. Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin päätökset: - 27.4.2017: pastori, I kappalaisen viransijainen Sirpa Hiltuselle palkatonta virkavapautta ajalle 13.6. 31.12.2017-8.6.2017: pastori Simo Parnille oikeus toimia sivutoimisesti oman virkansa ohessa uskonnon tuntiopettajana Pielisjoen yläkoululla ajalla 31.10.2017 31.5.2018 torstaisin ja perjantaisin yhteensä 11 tuntia viikossa. - 28.6.2017: pastori Salla Ulvi-Altiolle määräys hoitaa osa-aikaisesti (50 %) Pielisensuun seurakunnan I kappalaisen virkaa pastori Sirpa Hiltusen vuosiloman sijaisena 13.6. 26.7.2017 ja samoin osa-aikaisesti (50 %) viransijaisena 27.7. 31.12.2017. - 17.8.2017: pastori, III kappalainen Matti Innaselle määräys hoitaa omasta virastaan vapautettuna Pielisensuun seurakunnan kirkkoherran virkaa Tapani Nuutisen vuosiloman ajan 2.10. 30.11.2017. - 17.8.2017: pastori Salla Ulvi-Altiolle määräys hoitaa osa-aikaisena (50 %) sijaisena III kappalaisen virkaa ajalla 2.10. 30.11.2017 ja niin ikään pastori Eija Majasaarelle määräys hoitaa toisena osa-aikaisena (50 %) sijaisena III kappalaisen virkaa merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi. MUUT ASIAT 132 Kokouksessa onniteltiin kukkasin hiljattain syntymäpäiviään viettänyttä Vuokko Makkosta.
14 133 KOKOUKSEN PÄÄTÖS Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus liitettiin pöytäkirjaan. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18.13. KOKOUKSEN PUOLESTA Puheenjohtaja TAPANI NUUTINEN Tapani Nuutinen Pöytäkirjanpitäjä PIRJO MYLLER Pirjo Myller Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Joensuussa 21.9.2017 ATTE HOKKANEN Atte Hokkanen MATTI KOSONEN Matti Kosonen Pöytäkirja on ollut nähtävänä Pielisensuun kirkolla ajalla 25.9. 24.10.2017 seurakunnantoimiston aukioloaikoina, mistä on kuulutettu Pielisensuun seurakunnan ilmoitustaululla ajalla 22.9. 24.10.2017. Joensuussa / 2017 Pirjo Myller seurakuntasihteeri
15 Pielisensuun seurakunta OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Kokouspäivämäärä Pöytäkirjan pykälät MUUTOKSENHAKUKIELLOT 20.9.2017 117 133 Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: 117 121, 123 kohta 1, 126, 129 133 Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälät 122, 123 kohta 2, 124, 125, 127, 128 Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 :n 2 mom. mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät: - Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 mom:n, 2. hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, 3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 :n, tai 4. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: - Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8a :n 2 mom. nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät: - OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaati musviranom ainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Pielisensuun seurakuntaneuvosto Käyntiosoite: Tikkamäentie 15, Joensuu Postiosoite: Tikkamäentie 15, 80200 Joensuu Faksi: (013) 2635 441 Sähköposti: pielisensuun.seurakunta@evl.fi Pöytäkirjan pykälä 122, 123 kohta 2, 124, 125, 127, 128 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaati muksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi: oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan 1 Kansallisen kynnysarvon suuruus on 30.000 (tavarat ja palvelut), 100.000 (terveydenhoito ja sosiaalipalvelut) ja 150.000 (rakennus ja käyttöoikeusurakat)
16 HANKINTAOIKAISU Hankintaoikaisun tekeminen Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun (Hankintalaki 80-83 ). Toimitusosoite Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Käyntiosoite: Tikkamäentie 15, Joensuu Postiosoite: Tikkamäentie 15, 80200 Joensuu Telekopio: (013) 2635 441 Sähköposti: pielisensuun.seurakunta@evl.fi Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisun voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankintaoikaisun on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoik aisun sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi: oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. VALITUSOSOITUS Valitusviranomaine n ja valitusaika Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, 2. krs., Kuopio Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio Puhelin: 029 56 42500 (vaihde) Faksi: 010 364 2501 Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: - Valitusaika 30 päivää 30 päivää Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: - Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Valitusaika 30 päivää Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Kuninkaankatu 22 A, Kuopio Postiosoite: PL 42, 70101 Kuopio Telekopio: (017) 288 8420 Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: - 30 päivää PL 185 (Satamakatu 11), 00161 Helsinki Faksi: (09) 1802 350 Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö, pöytäkirjan pykälät: - PL 29 (Meritullinkatu 10), 00023 Valtioneuvosto Faksi: (09) 135 9335 (kirjaamo) Sähköposti: kirjaamo@minedu.fi 30 päivää
17 Valitus markkinaoikeuteen Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankinta-asiaan muutosta hakevan on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön ilmoittamaan osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Hankintayksikön yhteystiedot ovat edellä hankintaoikaisua koskevassa kohdassa. Markkinaoikeuden yhteystiedot Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Valitusaika 14 päivää Osoite: Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki Faksi: 010 364 3314 Sähköpostiosoite: markkinaoikeus@oikeus.fi Muutoksenh akuajan laskeminen Valituskirjel mä Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Päätöksen voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti. Asia voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. Valitusasiaki rjojen toimittamine n Oikeudenkäyntimaksu Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa 250 euroa ja markkinaoikeudessa 2 000 euroa, jollei lain 6 tai 7 :stä muuta johdu. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.