SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1996 N:o 743 754 SISÄLLYS N:o Sivu 743 Laki eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta... 1969 744 Laki Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta annetun lain 3 ja 4 :n muuttamisesta.. 1971 745 Laki Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta annetun lain 5 :n muuttamisesta... 1972 746 Laki arkistolain 1 :n muuttamisesta... 1973 747 Laki valtion virkamieslain 3 ja 65 :n muuttamisesta... 1974 748 Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 2 :n muuttamisesta... 1975 749 Laki valtion maksuperustelain 1 ja 10 :n muuttamisesta... 1976 750 Laki vesilain muuttamisesta... 1977 751 Eduskunnan päätös eduskunnan työjärjestyksen 8 :n muuttamisesta... 1980 752 Eduskunnan päätös eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta... 1981 753 Eduskunnan päätös eduskunnan tilisäännön muuttamisesta... 1983 754 Eduskunnan päätös Eduskunnan kirjaston ohjesäännön 1 :n muuttamisesta... 1984 N:o 743 Laki eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996 muutetaan eduskunnan virkamiehistä 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1373/94) 1 :n 2 momentti, 4 :n 2 momentti ja 24 seuraavasti: 1 Eduskunnan virastoja ja laitoksia ovat eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia sekä Eduskunnan kirjasto (virasto). 4 Seuraavia virkoja sekä niitä virka-asemaltaan vastaavia tai ylempiä virkoja ei saa perustaa, lakkauttaa eikä niiden nimeä muuttaa, ellei kutakin virkaa ole valtion talousarviossa eritelty: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsihteerin, eduskunnan apulaispääsihteerin, eduskunnan hallintojohtajan, eduskunnan lainsäädäntöjohtajan, kansainvälisten asiain yksikön johtajan, vanhemman eduskuntasihteerin, valiokuntaneuvoksen ja toimistopäällikön virat; 2) valtiontilintarkastajain kanslia: tarkastusneuvoksen virka; 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen virat; sekä 4) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitajan virka. 24 Sen lisäksi, mitä 23 :n 2 momentissa säädetään irtisanomisen perusteista, voidaan seuraavat virkamiehet irtisanoa, kun siihen on syytä: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pää- PNE 2/96 HaVM 13/96 EK 21a/96 107 1996 460301A
1970 N:o 743 sihteeri, eduskunnan apulaispääsihteeri, eduskunnan hallintojohtaja, eduskunnan lainsäädäntöjohtaja ja kansainvälisten asiain yksikön johtaja; 2) valtiontilintarkastajain kanslia: kanslian esimiehenä toimiva tarkastusneuvos; 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: kansliapäällikkö; sekä 4) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitaja. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Kari Häkämies
1971 N:o 744 Laki Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta annetun lain 3 ja 4 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996 kumotaan Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta 1 päivänä huhtikuuta 1960 annetun lain (170/60) 3 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1991 annetussa laissa (1648/91), ja muutetaan 4, sellaisena kuin se on mainitussa 20 päivänä joulukuuta 1991 annetussa laissa, seuraavasti: 4 Valtuuskunnan sihteeristötehtävät hoidetaan eduskunnan kansliassa. Valtuuskunnan henkilöstön määrää eduskunnan kansliatoimikunta, valtuuskunnan sihteerit kuitenkin valtuuskuntaa kuultuaan. Lain voimaan tullessa Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian henkilöstö siirtyy eduskunnan kanslian henkilöstöksi. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Kari Häkämies HE 97/96 HaVM 12/96 EV 115/96
1972 N:o 745 Laki Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta annetun lain 5 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996 muutetaan Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta 28 päivänä huhtikuuta 1989 annetun lain (354/89) 5 seuraavasti: 5 Sihteerit ja muu henkilöstö Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan henkilöstön määrää eduskunnan kansliatoimikunta, valtuuskunnan sihteerit kuitenkin valtuuskuntaa kuultuaan. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Kari Häkämies HE 97/96 HaVM 12/96 EV 115/96
1973 N:o 746 Laki arkistolain 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996 muutetaan 23 päivänä syyskuuta 1994 annetun arkistolain (831/94) 1 :n 2 momentti seuraavasti: 1 Eduskuntaan, valtiontilintarkastajain kansliaan, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan ja Eduskunnan kirjastoon sovelletaan kuitenkin vain 6 ja 7 :ää sekä 8 :n 1 ja 2 momenttia. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Kari Häkämies HE 97/96 HaVM 12/96 EV 115/96
1974 N:o 747 Laki valtion virkamieslain 3 ja 65 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996 muutetaan 19 päivänä elokuuta 1994 annetun valtion virkamieslain (750/94) 3 :n 1 momentti ja 65 :n 2 momentti seuraavasti: 3 Tätä lakia ei sovelleta eduskunnan oikeusasiamieheen ja apulaisoikeusasiamieheen eikä eduskunnan, tasavallan presidentin kanslian, valtiontilintarkastajain kanslian, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ja Eduskunnan kirjaston virkamiehiin eikä myöskään Suomen Pankin ja kansaneläkelaitoksen virkamiehiin ja toimihenkilöihin, jollei laissa toisin säädetä. 65 Virkamies katsotaan niin ikään eronneeksi valtion virasta siitä ajankohdasta, josta hänet on nimitetty eduskunnan kanslian, valtiontilintarkastajain kanslian, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian tai Eduskunnan kirjaston virkaan. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Kari Häkämies HE 97/96 HaVM 12/96 EV 115/96
1975 N:o 748 Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996 muutetaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetun lain (651/88) 2 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 14 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1102/90), seuraavasti: 2 Lakia ei sovelleta eduskunnan, tasavallan presidentin, valtiontilintarkastajain ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslioissa eikä Eduskunnan kirjastossa, Suomen Pankissa ja kansaneläkelaitoksessa. Tasavallan presidentin toimintaan ei sovelleta 15 a :n säännöksiä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Kari Häkämies HE 97/96 HaVM 12/96 EV 115/96
1976 N:o 749 Laki valtion maksuperustelain 1 ja 10 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996 muutetaan 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/92) 1 :n 3 momentti ja 10, näistä 1 :n 3 momentti sellaisena kuin se on 16 päivänä toukokuuta 1994 annetussa laissa (348/94), seuraavasti: 1 Lain soveltamisala Tämä laki koskee myös tasavallan presidentin kansliaa sekä eduskuntaa sen kanslian, valtiontilintarkastajain ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian samoin kuin Eduskunnan kirjaston osalta. 10 Erityiset virastot ja laitokset Eduskunnan, tasavallan presidentin, oikeuskanslerin, valtiontilintarkastajain ja eduskunnan oikeusasiamiehen kansliat sekä Eduskunnan kirjasto, Suomen Pankki ja kansaneläkelaitos määräävät itse maksuistaan. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Kari Häkämies HE 97/96 HaVM 12/96 EV 115/96
1977 N:o 750 Laki vesilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996 kumotaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61) 6 luvun 10 :n 3 momentti sekä muutetaan 1 luvun 6 :n 1 momentti ja 28, 2 luvun 11 :n 2 momentti ja 26 :n 1 momentti, 3 luvun 3 :n 2 momentti, 5 luvun 13, 6 luvun 10 :n 2 momentti ja 9 luvun 8, sellaisina kuin niistä ovat 2 luvun 26 :n 1 momentti 6 päivänä elokuuta 1982 annetussa laissa (606/82) ja 5 luvun 13 osittain muutettuna 29 päivänä heinäkuuta 1976 annetulla lailla (649/76), seuraavasti: 1 luku Yleisiä säännöksiä 6 Tätä lakia sovellettaessa pidetään vesialueen rajana maata vastaan keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa. Jos vedenkorkeus muuttuu tai on muuttunut pysyvästi, määrätään sanottu raja muutoksen jälkeisten vedenkorkeuksien mukaan. Meren ja maa-alueen rajana on Suomen aluevesien rajoista annetun lain 3 :n mukainen aluevesien maanpuoleinen raja. 28 Rannan omistajalla tai haltijalla, vaikkei hän olekaan vesialueen omistaja tai osakas, on yksityistä tarvettaan varten oikeus asettaa rannan edustalle vesistöön veneen kiinnityspaalu tai -poiju taikka rakentaa rantaansa toisen vesialueelle ulottuva laituri, venevaja tai muu näihin verrattava rakennelma, mikäli se voi tapahtua tuottamatta vesialueen omistajalle vahinkoa tai huomattavaa haittaa ja aiheuttamatta vesistössä tämän luvun 12 15 :ssä tarkoitettua muutosta tai seurausta. Tällaista oikeutta ei kuitenkaan ole satama-alueella tai muulla erityiseen käyttöön otetulla vesialueella. Toimenpiteestä johtuva haitta on korvattava vesialueen omistajalle. 2 luku Yleiset säännökset rakentamisesta vesistöön 11 Rakentamisesta johtuvana vahinkona, haittana ja muuna edunmenetyksenä otetaan huomioon sekä yleistä etua koskevat että yritykseen osallistumattoman henkilön omaisuudelle aiheutettavat sanotunlaiset seuraukset, niihin luettuna myös se, että luvan hakija saa oikeuden käyttää tiettyä rakennelmaa, HE 54/96 YmVM 4/96 EV 112/96 2 460301A/107
1978 N:o 750 aluetta tai muuta omaisuutta hyväkseen taikka lunastaa sen itselleen. Yritykseen osallistuvana ei pidetä ojituksessa ja vesistön järjestelyssä 6 luvun 21 :ssä tarkoitettua hyödynsaajaa. Edunmenetyksinä pidetään tämän luvun 6 :n mukaista vertailua suoritettaessa myös kustannuksia sellaisista vahingoista ja käyttöoikeuksista, joista hakija on yrityksen toteuttamiseksi erikseen sopinut asianomaisen kanssa, samoin kuin vastaavassa tarkoituksessa hakijalle vapaaehtoisesti luovutettujen alueiden hankkimiskustannuksia. Huomioon ei kuitenkaan oteta 11 luvun 6 :ssä tarkoitettua korotusta vastaavaa osuutta, jos sanottua pykälää olisi ilman sopimusta sovellettava. 26 Vesioikeus voi lupapäätöksessään oikeuttaa hakijan ryhtymään jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista yrityksen toteuttamista tarkoittaviin töihin ja työn suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin (töidenaloittamislupa). Tällainen lupa voidaan myöntää, jos: 1) töiden kiireellistä aloittamista on pidettävä tärkeänä pitkäaikaiseen, hakemuksen perustana olevaan rakentamissuunnitelmaan sisältyvän työn aloittamiseksi tai valmistamiseksi; tai 2) töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa ja aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan; taikka 3) kysymys on hankkeesta, johon vesioikeus on antanut luvan tämän luvun 6 :n 1 tai 3 momentin nojalla ja joka ei sanottavasti vaikuta vesioloihin. 3 luku Vesivoiman hyväksikäyttö 3 Lisäksi luvan myöntämisen edellytyksistä on voimassa, mitä 2 luvun 5 ja 6 :ssä säädetään. Voimalaitoksen rakentamisen edellytyksiä harkittaessa otetaan vesivoiman käyttöönottamisen osalta hyötynä huomioon käyttöön otettavalla vesivoimalla keskimäärin vuosittain tuotettavan sähkön hinta kaksikymmenkertaisena. Muutoin rakentamisesta saatava hyöty sekä siitä johtuva vahinko, haitta ja muu edunmenetys on, ottamalla huomioon myös tämän luvun 4 :n mukaan lunastettavien alueiden arvo, määrättävä 2 luvun 11 :ssä säädetyllä tavalla. 5 luku Puutavaran uitto 13 Uittajalle voidaan uittosäännössä myöntää oikeus kaivaa uusi uoma taikka tehdä vesistöön tai sen rannalle muitakin kuin tämän luvun 3 :ssä tarkoitettuja laitteita ja rakennelmia puutavaran vesistöön siirtämistä ja vesistössä kuljettamista, uittotavaran vedessä ja rannalla varastoimista sekä sen erottelua ja sitomista, uiton kestäessä tarpeellista tai sen päättyessä uittajan toimesta tapahtuvaa puiden maalle nostoa ja säilyttämistä sekä uitettavan puutavaran vesistöstä tai sen osasta toiseen siirtämistä varten samoin kuin myös oikeus uiton toimittamista haittaavan laitteen taikka rakennuksen tai muun rakennelman poistamiseen. Edellä tarkoitettu oikeus voidaan myöntää uittajalle myös, milloin se on tarpeen vesistön tai sen rannan käyttöön liittyvien yleisten tai yksityisten etujen turvaamiseksi uiton toimittamisesta johtuvilta vahingollisilta tai haitallisilta seurauksilta. Uittajalle voidaan uittosäännössä niin ikään myöntää oikeus saada käytettäväksi taikka, milloin siihen on erityistä syytä, lunastaa alue, joka on tarpeen uoman, laitteen tai rakennelman pohjaksi taikka muutoin johonkin 1 momentissa mainittuun tarkoitukseen tai jota tarvitaan uittokaluston huoltoa tai uittotyön paikallista johtamista varten. Uittosäännössä voidaan uittajalle niin ikään myöntää oikeus uittotyöväen asuntoja varten tarvittavan alueen käytettäväksi saamiseen tai lunastamiseen, mikäli tällainen alue on tarpeen uittajalle laissa erikseen säädetyn velvollisuuden täyttämistä varten. Milloin muu kuin uittaja on vesistön kuntoonpanija, voidaan tällekin myöntää edellä tarkoitettuja oikeuksia. Tässä pykälässä tarkoitetun oikeuden
N:o 750 1979 myöntämisen edellytyksistä, lupamääräyksistä ja muista luvan saajan velvollisuuksista sekä toimenpiteestä johtuvan vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen korvaamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä vesistöön rakentamisesta säädetään. Töiden aloittamisesta on voimassa, mitä 2 luvun 26 :ssä säädetään rakentamistyön aloittamisesta. 6 luku Ojitus 10 Ojitustoimituksessa käsitellään lisäksi tällaisessa toimituksessa aikaisemmin vahvistetun suunnitelman muuttamista sekä ojitusyhtiön perustamista ja osakkaiden oikeuksia ja velvollisuuksia yhtiössä koskevat asiat samoin kuin myös ne asiat, jotka ympäristönsuojelulautakunta on osoittanut ojitustoimitukseen sen mukaan kuin jäljempänä säädetään. 9 luku Veden johtaminen nesteenä käytettäväksi ja pohjaveden ottaminen 8 Pohjaveden ottamon tekemiseen ja muuhun 1 luvun 18 :ssä tarkoitettuun toimenpiteeseen saadaan 2 momentissa säädetyin poikkeuksin myöntää lupa, jos toimenpiteestä, ottamalla sen toteuttamisen osalta huomioon soveltuvin osin, mitä tämän luvun 6 :ssä säädetään, saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Lupaa 1 momentissa tarkoitettuun toimenpiteeseen ei saa myöntää, jos toimenpiteestä aiheutuisi asutus- tai elinkeino-oloja huonontava veden saannin estyminen tai vaikeutuminen laajalla alueella taikka muu 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuun verrattava seuraus ympäristön oloissa tai luonnonsuhteissa eikä muutoksen vaikutuksia toimenpiteen yhteydessä suoritettavin järjestelyin voida estää. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Tämän lain lupaa koskevia säännöksiä sovelletaan niissä hakemusasioissa, jotka tulevat vireille tämän lain tultua voimaan. Rakennelmiin, jotka on ennen tämän lain voimaantuloa tehty 1 luvun 28 :n nojalla, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Kari Häkämies
1980 N:o 751 Eduskunnan päätös eduskunnan työjärjestyksen 8 :n muuttamisesta muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 8 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta 1994 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (1374/94), seuraavasti: 8 Eduskunnan kansliassa on seuraavat virat: eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apulaispääsihteeri, eduskunnan hallintojohtaja, eduskunnan lainsäädäntöjohtaja, kansainvälisten asiain yksikön johtaja, vanhempi eduskuntasihteeri, valiokuntaneuvoksia ja toimistopäälliköitä sekä muita virkoja. Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996 Eduskunnan puolesta Riitta Uosukainen puhemies Seppo Tiitinen pääsihteeri PNE 2/96 HaVM 13/96 EK 21b/96
1981 N:o 752 Eduskunnan päätös eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta muutetaan 13 päivänä helmikuuta 1987 hyväksytyn eduskunnan kanslian ohjesäännön (320/87) 4, 10 :n 2 momentin 2 kohta, 12 ja 16, 24 :n 3 kohta, 26 :n 1 momentti ja 32 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 4 ja 16 sekä 26 :n 1 momentti 12 päivänä helmikuuta 1991 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (487/91), 10 :n 2 momentin 2 kohta ja 12 25 päivänä helmikuuta 1992 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (168/92) sekä 32 :n 1 momentti osittain muutettuna 2 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä eduskunnan päätöksellä (1375/94), sekä lisätään 14 :ään uusi 2 momentti seuraavasti: 4 Eduskunnan kansliassa on lisäksi kansainvälisten asiain yksikkö ja tiedotusyksikkö sekä turvallisuuspäällikkö, jotka perustehtävissään ovat suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alaisia. Kansainvälisten asiain yksikön päällikkönä on kansainvälisten asiain yksikön johtaja. Tiedotusyksikön päällikkönä on tiedotuspäällikkö. 10 Hallinto-osasto käsittelee lisäksi asiat, jotka koskevat: 2) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian, valtiontilintarkastajain kanslian ja Eduskunnan kirjaston talousarviota sekä kirjanpitoa ja maksuliikettä samoin kuin yhteistyötä mainittujen toimielinten kanssa; 12 Tilitoimiston tehtävänä on huolehtia eduskunnan samoin kuin eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtiontilintarkastajain kanslian sekä Eduskunnan kirjaston talousarvioon, kirjanpitoon ja maksuliikkeeseen liittyvistä tehtävistä siten kuin eduskunnan tilisäännössä ja tiliohjesäännössä on tarkemmin säädetty ja määrätty. 14 Euroopan unionin toimielinten kanssa tapahtuvaa eduskunnan suhteiden hoitamista varten on valiokuntasihteeristössä EU-sihteeristö, johon kuuluvat kansliatoimikunnan määräämät virkamiehet. Kansliatoimikunta antaa tarkempia määräyksiä EU-sihteeristön tehtävistä. 16 Kansainvälisten asiain yksikkö avustaa puhemiestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri toimielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälisten asiain hoitamisessa lukuun ottamatta suhteita Euroopan unionin toimielimiin. Kansliatoimikunta antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä yksikön tehtävistä. PNE 2/96 HaVM 13/96 EK 21b/96
1982 N:o 752 24 Hallintojohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä 19 :ssä on säädetty: 3) vastata eduskunnan kanslian hallinnon tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtiontilintarkastajain kanslian sekä Eduskunnan kirjaston kanssa; 26 Valiokuntasihteeristön, keskuskanslian, hallinto-osaston, kansainvälisten asiain yksikön ja tiedotusyksikön päällikkö ratkaisee yksikkönsä henkilökunnan osalta asiat, jotka koskevat matkamääräyksen antamista kotimaassa tehtävää virkamatkaa varten, ja pääsihteerin ohjeiden mukaan asiat, jotka koskevat vuosiloman ajankohtaa. 32 Kelpoisuusehtona vaaditaan: 1) pääsihteeriltä ja apulaispääsihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskuntatyön hyvä tuntemus; 2) hallintojohtajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotoimiin sekä eduskuntatyön tuntemusta; 3) lainsäädäntöjohtajalta ja vanhemmalta eduskuntasihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskuntatyön tuntemusta; 4) kansainvälisten asiain yksikön johtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuuluviin asioihin; 5) valiokuntaneuvokselta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön; 6) toimistopäälliköltä ja apulaistoimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin asioihin; 7) tiedotuspäälliköltä, tiedostopäälliköltä ja apulaistiedotuspäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin; 8) turvallisuuspäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin; sekä 9) eduskuntasihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyyttä lainvalmistelutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta. Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996 Eduskunnan puolesta Riitta Uosukainen puhemies Seppo Tiitinen pääsihteeri
1983 N:o 753 Eduskunnan päätös eduskunnan tilisäännön muuttamisesta muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1988 hyväksytyn eduskunnan tilisäännön (460/88) 2, 5 ja 12 seuraavasti: 2 Eduskuntaan kuuluvia virastoja ja laitoksia ovat eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia ja Eduskunnan kirjasto. 5 Eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia ja Eduskunnan kirjasto antavat vuosittain omalta osaltaan perustellut ehdotuksensa tarvittavista määrärahoista kansliatoimikunnalle. 12 Eduskunnan kanslian taloutta hoitaa kansliatoimikunnan johdon ja valvonnan alaisena eduskunnan kanslian hallinto-osasto. Valtiontilintarkastajain, eduskunnan oikeusasiamiehen ja Eduskunnan kirjaston maksuliikettä ja kirjanpitoa hoitaa hallinto-osaston tilitoimisto. Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996 Eduskunnan puolesta Riitta Uosukainen puhemies Seppo Tiitinen pääsihteeri PNE 2/96 HaVM 13/96 EK 21b/96
1984 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 754 Eduskunnan päätös Eduskunnan kirjaston ohjesäännön 1 :n muuttamisesta muutetaan 7 päivänä toukokuuta 1985 hyväksytyn Eduskunnan kirjaston ohjesäännön (450/85) 1 :n 5 kohta seuraavasti: 1 Eduskunnan kirjaston tehtävänä on: 5) hoitaa eduskunnan, sen valiokuntien, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ja valtiontilintarkastajain kanslian sekä virkamiesten käsikirjastoja ja kansanedustajien sanomalehtisalia; Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996 Eduskunnan puolesta Riitta Uosukainen puhemies Seppo Tiitinen pääsihteeri PNE 2/96 HaVM 13/96 EK 21b/96 N:o 743 754, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1996