Tampere Ote pöytäkirjasta 7/2017 1 (5) 132 Oikaisuvaatimus kiinteistöjohtajan päätökseen puun kaatumista koskevassa vahingonkorvausasiassa TRE:6203/03.07.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Metsätalouspäällikkö Anne Tuominen, puh. 050 517 7053, etunimi.j.sukunimi@tampere.fi tai lakimies Kim Pråhl, puh. 040 639 7576, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus Jari Karhun oikaisuvaatimus hylätään. Perustelut Kiinteistöjohtajan 21.11.2016 :ssä 208 tekemän päätöksen mukaisesti Jari Karhun vahingonkorvausvaatimus koskien puun kaatumisesta aiheutuneita vahinkoja on hylätty. Vahinko tapahtui 27.8.2016 kaupungin vuokratontilla osoitteessa Erätie 16, kun puu kaatui Jari Karhun omistaman auton päälle aiheuttaen autolle useita vahinkoja. Jari Karhu vaati 6.9.2016 päivätyllä vahingonkorvausvaatimuksella Tampereen kaupunkia korvaamaan puun kaatumisesta aiheutuneita vahinkoja korjauskustannuslaskelman mukaisesti 10.517,96 euroa (sis. alv 24 %). Jari Karhu on 14.12.2016 saapuneella oikaisuvaatimuksellaan vaatinut kiinteistöjohtajan päätöksen oikaisemista. Vaatimuksen perusteluina on esitetty, että vahingonkärsijä ei ole ollut tietoinen siitä, minkälainen kuitti korjauskustannuksista olisi kaupungille tullut toimittaa ja vahingonkärsijä katsoo, että kuitin puuttuminen ei ole peruste hylätä hänen vahingonkorvausvaatimustaan. Karhu on esittänyt oikaisuvaatimuksensa liitteenä uuden korjauskustannuslaskelman (Lindstedt), jonka mukaan korjauskustannukset ovat 6.600 8.700 euroa. Jari Karhu on täydentänyt oikaisuvaatimustaan 23.1.2017 toimittamallaan maksutositteella, jonka perusteella auton toteutuneet korjauskustannukset ovat olleet 4.765,50 euroa (sis. alv 24 %). Kiinteistöjohtajan päätöksessä on todettu, että puun kuntoa arvioitaessa tarkastellaan puun kuntoa ulkoisesti, eikä silmämääräisellä arvioinnilla ole voitu ennakoida puun kaatumista. Vahingonkärsijä esittää vaatimuksessaan, että kyse
Tampere Ote pöytäkirjasta 7/2017 2 (5) ei ole niinkään puun ulkoisesta kunnosta vaan kyse on puun kasvupaikasta. Vahingonkärsijä katsoo, että puun kasvupaikan vaarallisuus olisi tullut huomata jo kaksi vuotta sitten kun puulle pyydettiin kaatolupaa. Tällöin lupaa ei ole vaatimuksen mukaan annettu maisemallisista syistä johtuen. Lisäksi vahingonkärsijä katsoo, että puu on ollut liian suuri kasvamaan turvallisesti vetisessä maaperässä. Vahingonkärsijä myös katsoo, että puun ulkoinen arviointi ei ole riittävä toimenpide kunnon arvioimiseen, sillä esimerkiksi puun lahoaminen alkaa sisältäpäin. Vahingonkärsijä myös katsoo, että puusta olisi tullut ottaa näytteitä ja että kaupunki on vahingosta vastuussa, sillä vahinko on aiheutunut tuottamuksellisesti tai laiminlyöntien johdosta. Vuokratonttien puut ja niiden kunnon tarkkailu sekä mahdollisten kuntoarvioiden tekeminen ovat vuokratontin haltijan vastuulla. Puunkaatolupien myöntämistä harkittaessa tarkkaillaan puiden kuntoa silmämääräisesti ja puun merkitystä arvioidaan myös maisemallisesti. Tampereen Infran puuasiantuntijan selvityksen mukaan Erätie 16 tontilla kaatunut puu oli silmämääräisesti hyvässä kunnossa, eikä siinä ollut ulkoisia merkkejä heikkenemisestä. Jos tontin haltija on epäillyt puun pystyssä pysymistä ja ollut muun muassa huolissaan veden seisomisesta, olisi tontin haltijan tullut olla kaupunkiin yhteydessä uudelleen ja pyytää puulle kaatolupaa. Tampereen kaupungilla ei ole henkilöstä, joka tarkistaisi tonttipuiden kuntoa, vaan tämä kuuluu tontin haltijalle. Puuasiantuntija toteaa selvityksessään, että myöskään juurivaurioita ei tämänhetkisen tekniikan nojalla kyetä tutkimaan, mutta juurivauriot näkyvät koivun oksissa melko pian kuivina oksina. Kuten oikaisuvaatimuksen alaisessa päätöksessä on todettu, oikeuskirjallisuudessa on otettu kantaa puun kaatumisesta aiheutuviin vahinkoihin. Kirjallisuuden mukaan, jotta puun kunnon arvioinnissa olisi toimittu huolimattomasti, puun on pitänyt olla sillä tavoin viallinen, että riski sen kaatumisesta on ollut merkittävästi suurempi kuin terveen puun kohdalla. Toiseksi viallisuuden on pitänyt olla silmämääräisesti havaittavissa. Asiassa tulee huomata, että Tampereen kaupunki ei ole laiminlyönyt huolellisuusvelvollisuuttaan eikä muutenkaan toiminut velvollisuuksiaan laiminlyöden. Kuten aikaisemmin on todettu, puu on asiantuntijan mukaan ollut ulkoisesti arvioiden kunnossa eikä kaupungin vastuulle muutoinkaan kuulu tonttipuiden kuntojen tarkastaminen. Koska oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaista uutta selvitystä, mikä johtaisi asian arvioimiseen toisin kuin aiemman päätöksen perusteluissa, oikaisuvaatimus tulee hylätä perusteettomana. Lausunnot Lakimies Kim Pråhlin lausunto ja puuasiantuntija Heli Vuorilammen selvitys oikaisuvaatimukseen ovat liitteenä. Tiedoksi
Tampere Ote pöytäkirjasta 7/2017 3 (5) Jari Karhu, Heli Vuorilampi, Kim Pråhl, Anne Tuominen Liitteet 1 Liite Kh 20.2.2017 Oikaisuvaatimus 2 Liite Kh 20.2.2017 Korjauslaskelma 3 Liite Kh 20.2.2017 Toteutuneet korjauskustannukset 4 Liite Kh 20.2.2017 Puuasiantuntijan selvitys oikaisuvaatimukseen 5 Liite Kh 20.2.2017 Lakimiehen lausunto oikaisuvaatimukseen Nähtävilläolo ja tiedoksianto asianosaiselle Nähtävillä 28.2.2017 Kirjaamo, Puutarhakatu 6. Päätös on annettu postin kuljetettavaksi 22.2.2017. Muutoksenhakuviranomainen Hämeenlinnan hallinto-oikeus Tampere 22.02.2017 Elina Nikkilä Päätösvalmistelusihteeri
Tampere Ote pöytäkirjasta 7/2017 4 (5) 132 Kaupunginhallituksen päätöksiin saa muutosta hakea se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen, kun se ei ole muuttunut kaupunginhallituksessa, saa muutosta kuitenkin hakea vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat - yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 91 ) - virka- tai työsopimuksen tulkintaa (KvesL 26 ) - etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 ) Kaupunginhallituksen päätöksestä koskien liikennelupaa saa muutosta hakea luvan hakija ja luvan haltija, jonka oikeuteen päätös voi vaikuttaa. Uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla. (L luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 25 ). Kaupunginhallituksen päätöksestä saa ostaja ja etuostolain 6 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa myös myyjä hakea muutosta valittamalla (EtuostoL 22 ). Kaupunginhallituksen päätöksestä saa muutosta hakea jokainen sillä perusteella, että päätös loukkaa hänen oikeuttaan. Kaupunginhallituksen päätöksestä koskien viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaisia päätöksiä, saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (JulkisuusL 33 ). Valitusviranomainen Muutosta haetaan Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta, osoite: Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna. Faksi: 029 56 42269, sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai
Tampere Ote pöytäkirjasta 7/2017 5 (5) erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirja Valituskirjassa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä selvitys siitä päivästä, josta valitusaika alkaa. Omalla vastuulla valituskirjan voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Valituksen voi toimittaa myös sähköisesti. Valituksen on oltava perillä valitusajan viimeisenä päivänä klo 16.15 mennessä riippumatta siitä, toimitetaanko valitus postitse vai sähköisesti. Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.