EURAJOKI UINMAA. Kaivaus. Jukka Luoto ja Erkki Salminen 1979

Samankaltaiset tiedostot
KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS)

Forssan museo FORSSA Haudankorva Salmistanmäki

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

TAMMELA Keskinen. Kuoppajäännöksen koekaivaus

Pk Kauttua x= , y= , z=45-50

KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017

Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011

Kirkonlaattia 11 (Niilo Lammelan maalla, ].:etsärannan tl.) sijaitsee Rantalan asuinrakennllksista (nyk. kylmillään) suoraan pohjoiseen 750 m.

Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt

Kertomus U* P Sal on kaivaukåista

MUHOS PYHÄKOSKI 5. Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus. Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva 2000

SISÄLLYS Arkisto- ja rekisteritiedot 2 Karttaote kaivauspaikan sijainnista 3 1. Johdanto Alueen tutkimushistoria 4 2. Kohteen sijainti ja

VÖYRI KAURAJÄRVI ISTANKANGAS

MAALAHTI KOPPARBACKEN. Rautakautisen kalmistoalueen koekaivaus. Tapio Seger 1985 Tiivistelmän tehnyt Mirja Miettinen

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

EURA KUKONMÄKI. Koekaivaus. Hanna-Mari Nieminen Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander 191J'

Ruotsinpyhtää Tesjoki Skårbäcksmossen, sotilasleiripaikan kartoitus ja koekaivaus

Kertomus kolmen kiviröykki öhaudan tutkimisesta Porin mlk:n Tuoreniemessä o.

NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 10/7b

itä-kaakkoispuolella olevalla pellolla, kalliopohjaisella kumpareella, joka vieläkin on siellä havaittavissa. MyBskin löytötiedot

POHJA GENNÄS Rakenteiden kartoitus kahdella alueella syksyllä 2004

Kuusiston linnanrauniot ja läntinen peltoalue Putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu FT Kari Uotila Muuritutkimus ky

JALASJÄRVI Kohtakangas. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä

HARJAVALTA HIITTENHARJU

Inventointinumero: - Luokka: II Ajoitus: rautakausi Lukumäärä: 1. Tarkastusaika:

Sastamala Marttila Kaalisaari koekuopitus 2011

Saaren kartanon (Mynämäki) pihalammen reunakiveys. Kevät 2014.

Turku Julinin tontti Historiallisen ajan hautausmaankaivaus Marita Kykyri Museovirasto

PERNIÖ, KIRJAKKALA. Näytteenottokuoppien kaivuun valvonta

Juupajoki Perttulan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2017

HAUHO Adenius Rautakautisen kalmiston ympäristön koekaivaus

INKOO Kärrängen Rautakautisen röykkiön ennallistaminen 2018

~tf ~ Turun yliopisto ~~ ' University of Turku. Kaarinan Ravattulan Ristimäen kivikautisen asuinpaikka-alueen tutkimukset 2013 I I I /

KAUP.OSA KORTTELI TONTTI TUTKIMUSPAIKKA Hämeenkatu 28 II 4 1. Rakennustyömaa. Neljä harmaakiviseinän jäännöstä

Ikaalinen Sarkkila Sarkinranta II suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi 2011

Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017

PORI, TAIDEMUSEON LAAJENNUSALUE RAKENNUSTÖIDEN ALOITTAMISEN ARKEOLOGISET VALVONTATYÖT

Sotkamon Taivaljärven kaivospiirin alueen arkeologinen inventointi

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

NAKKILAN VIIKKALAN KAIVAUSKERTOMUS 1980

RAISIO VANHA-VANTO Latomusten kaivaus Naantalin haaran maakaasuputkilinjalla Kreetta Lesell 2008

Kivirauniot löytyivät Porin kaupungin mittaustoimiston suorittaessa palstoitusmittauksia Leppäkorven uudella asuntoalueella marras-joulukuun

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

V A R G B E R G E T K 1 V EY KS EN K 0 EKA 1 V A U S

Iitti Tillolankangas hiilimiilun arkeologinen tutkimus 2017

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

Porvoo Kirkontörmä Saastuneen maa-aineksen poistamisen arkeologinen valvonta 2016

Maakaasuputkilinja Hämeenlinna-Lempäälä

Sastamala Stormi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Mikkelin läänin maakuntayhtymän Kiinteät muinaisjäännökset luettelossa kohde on numerolla 32.

Sipoo Tallbacka 1 kivikautisen asuinpaikan arkeologinen kaivaus 2014

Pälkäne Tauriala vesihuoltolinjan kaivamisen arkeologinen valvonta 2016

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään.

Koordinaattijärjestelmä ETRS-TM35FIN, P = , ,00, I = , ,35;

KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA

Vantaa Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskus (Jokiniemi)

TEUVA Kankaanmäki. Kivikautisen asuinpaikan ympäristön koekaivaus

,-f-;._11 e 1t /{ < 1" (.>

Naantali. Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila. kellarirakenteen suojauksen arkeologinen valvonta

Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010.

VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan

Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella.

Myrskylä Kirkkojärvi Kassila

Rautakautisen löytöpaikan kaivaus

Loviisa, Svartholman merilinnoitus

HÄMEENLINNA 21 AULANGONLINNA

PIRKKALA TURSIANNOTKO

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuvataulut DG1141:1 Yleiskuva Salon Halikon Kirkkomäen kalmistoalueesta kuvattu pohjoisesta kuvaaja Ville-Martti Rohiola

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004

AKAA Naskalantie Kaapeliojan kaivun arkeologinen valvonta

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011

Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund

Siirtoviemärilinja Harjavalta-Pori

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

TURKU Nunnankatu salaojakaivon purkuputki 2013 Kaupunkiarkeologinen valvonta

Ruovesi Mustajärvi Viemäriputken kaivannon kaivamisen arkeologinen valvonta 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Järvenpää Järvenpää (Träskända) Ainola

Leppäkorpi. Latomuksen 2 koekaivaus Muiden alueen latomusten tarkastus ja valokuvaus Matti Bergström -!CJBs-

Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014

MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi. Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila. * ~/J!f!lQ~!!!!~fl[

Loviisa. Suur-Sarvilahden kartano. Suur-Sarvilahden kartanon läntinen siipirakennus arkeologiset koekuopitukset

OULU. Inventointi, liite vuoden 1985 inventointikertomukseen

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Akaa (Toijala) Kirjoniemi arkeologinen valvonta 2017

KALLE LUOTO KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY LUONNOS VIROLAHTI VAALIMAA KIVIKORVENSUO [ ] TERVAHAUDAN KAIVAUS 2015

Nokia Siuro Knuutila arkeologinen valvonta 2013

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Transkriptio:

EURAJOKI UINMAA J Kaivaus Jukka Luoto ja Erkki Salminen 1979

EURAJOKI LIIl'>TI-iAA 1 979 Kaivauskertomus Jukka Luoto Erkki Salminen

1 Yleistä Sijainti: pk 1132 12 X== 6790 07 Y= 532 92 Koeoja A Kaivaukset suoritettiin Eurajoen Liinmaan linnalla elokuussa 1979. Työvoimana oli eurajokelaisia nuorisotyöttömiä palkattuina valtion työllistämisvaroin. Kaivausten johtajana toimi FL Jukka Luoto ja apulaisena HuK Erkki Salminen. Kesällä 1978 suoritettiin kaivaukset linnan pihaalueella. t Iaastonkuvauksessa viittaan vuoden 1978 kaivauskertomukseen. Tänä vuonna (1979) keskitettiin kaivaukset pihan ulkopuoliseen alueeseen. Pihan tasosta lähtien kaivettiin kaksi koeojaa poikki vallien ja vallihaudan. Korkeuspisteenä käytettiin Vuoden 1978 kaivausten korkeuspistettä. Vaaituskoneen lukema tässä pisteessä oli 0. Piste eseen siirrettiin korkeus paikallisen merenpinnan tasosta; pisteen korkeudeksi saatiin B,56 m yläpuolella merenpinnan. Pihan kaakkoisreunasta lähtien kaivettiin luode. - kaakko -suuntainen (tarkka suunta 131 ) 2 m:n levyinen ja 22 m pitkä oja. Ojan paikaksi valittiin kohta, jossa ulkovallin ulkopuolella oleva terassimainen tasanne on leveimmillään. Ojan kaakkoispää ulottui tasanteen ulkorinteeseen. Oja jaettiin 2 x 2 m:n kokoisiin ruutuihin, jotka numeroitiin pihan puoleisesta päästä lähtien A-1, A-2, A-3 Aluksi poistettiin pinnasta laskien n. 10 cm:n paksuinen kerros; kerros I. Tämä kerros muodostui koko ojan alueella pääasiassa pintaturpeesta, jonka paksuus oli

2 5-10 cm. heti pintaturpeen alla oli yhtenäinen muutaman cm :n paksuinen nokisen maan kerros. Nokikerros päättyi ulkoterassin ulkorinteessä ruudussa A-11. Vallihaudan pohjalla ruutujen A-4 ja A-5 taitteessa nokinen maa näytti jatkuvan syvemmälle. Tasossa I ( = n. 10 cm pinnasta) maa oli jo lähes kokonaan soraa Pihalta laskeutuvassa rinteessä ruuduissa A-1, A-2 ja A-3 oli joi ain suurempia särmikkäitä lohkareita (suurin mitta n... 50-100 cm), jotka saattaisivat olla ylempää vierineitä. 'Linnan.pihaa kiertävää sisävallia ei voitu havaita tällä kohdalla:. Ulkovallin päällä, lähinnä sen ulkorinteessä :udussa A-7. oli. se-lvästi ympäristöään tiiviimpi. kiveys......... Kivet' olivat särnikkäitä ja melko pieniä, suurin mitta pääasiassa n. 10-20 cm. Kiveys päättyi melko jyrkästi valln ulkoreunaan Kohdassa, jossa kiveys päättyi oli. ""... \oo - halkaisijalta:;m n. 30 cm::n suuruinen alue, jossa oli... 4..,.,. _. ""'. maatunutta. puunjätettä sekä jonkinverran nokimaata ympärilläo Syvemmälle jatkuvaa nokimaata oli myös ruudussa A10, no. SO X 100 cm:n aiueella ruudun etelänurkassa. Tällä aiueella oli havaittavissa myös.selvä tiilikes-.. kittymä. Terassin päällä ruuduissa A-8, A-9 ja A-10 maa oli selvästi tiiviimpää, savi:pi toisempaa. Ruudun A-11 puolivälissä savipitoinen maa muuttui punertavakai soraksi. Kerros II (= tasosta I ala:späin)............ ' Rinteessä ruutujen A-1, A-2 ja A-3 alueella nokikerrok-....... sen alapuolelta alkanut sorakerros jatkui syvemmälle. i - havaittavia. muutoksia maaljissa. sora oli.vaikeasti kaivettavaa, tiiviiksi pakkautunutta. E.m. ruudut kaivettiin runsaan 20 -cm:n syvyisiksi, jonka lisäksi tehtiin yksi n. 60 cni':_n syvyinen 50 x 50 cm:n kokoi- nen kuoppa ruudun A-1 alempaan puoliskoon. Kuopassa maa jatkui samanlaisena kuin ylempänä. Ruudussa A-4 vallihaudan pohjalla oli muutama suurehko kivi, joiden välissä maa oli löyhää nokipitoista humuamaata n. 20 cm:n.syvyyteen.ruudun alueella oli melko runsaasti tiilimurskaa. Nokimaan alla alkoi samanlainen sora kuin ylempänä rinteessä. Vallihaudan pohja kaivettiin n. 60 cm:n syvyyteen.

3 Ruudussa A-7 tasossa I havaittu kiveys oli yksikerroksinen, kivien alla alkoi sora. Tasossa I näkynyt maatuneen puun alue hävisi n. 10 cm alempana. Ruuduissa A-8, A-9 ja A-10 savipitoinen maa jatkui n. 30-50 crnn syvyyteen. Tämän alla oli muutaman cm:n paksuinen nokikerros, joka ruudussa A10 n. 1 m:n matkalla hävisi lähes koonaan jatkuen. kuitenkin ruudussa A-11r jossa se ' yhtyi ylempään nokikerrokseen. Tämä yhtynyt nokikerros päättyi ennen ruun A-11 kaakkoisreunaa (= koeojan pää) kohdassa, jossa heti pintaturpeen alla oli punertavaa soraa. Punertava sora tuli esiin myös muualla alemman nokikerroksen alta. Ulkovalli ruutujen. A-6 ja A-7 alueella kaivettiin ulom-.pien ruutujen tasoon. Alempi nokikerros jatkui vallin alla chentuen ja päättyen vallin sisärinteen kohdalla. Vallissa oli ylemmän nokikerroksen alla soraa n. 20-30 cm, jonka alla.oli tiiviimpää, savista maata n. 20 '40 cm ja. tämän alla alempi nokikerros, jonka alla punertava. sora. Valli oli suurimmillaan n. 80 cm korkea mitattuna alemmasta nokikerroksesta pintaan. J'.1i tään sisäisiä rakenteita vallissa ei voitu havaita, siinä oli vain muutama suurehko kivi. Tiilimurskaa oli koko koeoja A:n alueella; Ruuduissa A-1, A-2 ja A-3 ainoastaan sieltä täältä muutamia pala. sia Ruudusta A-4 vallihaudan pohjalta n. 220 g tiilimurskaa.... ' Ruuduista A-5-9 tiilimurskaa hajanaisesti sieltä täältä. Ruudusta A-10 n. 2200gg tiilimurskaa, joukossa muutama suurempi pala. Ruudusta A-11 (lähinnä luoteispuoliskosta) n. 3500 g.tiilimurskaa, joukossa muutama suurempi pala.

4 Koeoja B Pihan luoteisreunasta sisävallin sisäreunasta lähtien kaivettiin kaakko - luode -suuntainen (tarkka suunta 313 ) 2 m:n levyinen ja 26m pitkä oja. Paikaksi valittiin kohta, jossa vallirakenteet selvästi erottuivat. Lisäksi otettiin huomioon puuston tiheys. Oja jaettiin 2 x 2 m:n kokoisiin ruutuihin, jotka numeroitiin pihan puoleisesta päästä lähtien B-1, B-2 1 B-3 Aluksi poistettiin n. 10 cm:n paksuinen kerros ( kerros I ) tasoon I. Ruuduissa B-1-5 oli pintaturve paksuudeltaan n. 5 cm. Sen alla oli yhtenäinen n. 2-4 cm paksu nokikerros. Koeojan alusta n. 80 cm oli linnan pihan puolella. Tällä alueella oli suurehkoja kiviä ja nokikerros jatkui niiden välissä syvemmälle.. Sisävallin päällä (B-2 ja B-3) oli joitain erikokoisia kiviä siellä täällä, ei kuitenkaan mitään yhtenäistä kiveystä. Nokikerroksen alta alkoi sora. Ruudun B-4 kaakkoisreunassa sisävallin ulkorinteessä oli vallin suuntaisesti rivissä kolme melko suoralrnlmaista isa. kiveä (suurin mitta n. 60-70 cm). Kivien välissä ja kivirivin yläpuolella oli nokimaata syvemmällä lrnin muualla. Iaastossa tuntui turpeen alla koeojan koillispuolella vielä ainakin yksi samassa rivissä oleva kivi. I{ivirivin alapuolella vallihaudan sisärinteessä oli melko runsaasti erikokoisia kiviä. Ruudussa B-6 vallihaudan pohjalla oli suurehkoja särmikkäitä kiviä, joiden välissä löyhä noensekainen maa jatkui semmälle kuin muualla. Vallihaudan pohjalla oli lisäksi runsaasti tiilimurskaa. Vallihaudan ulkorinteessä ei pintaturpeen alla havaittu yhtenäistä nokikerrosta, nokimaata oli vain paikoin. Ruudun B-8 alusta alkaa jälleen ohuena pintaturpeen alla nokikerros jatkuen ruudun B-9 puoliväliin. Ruudun B-8 lounaisreunassa olin. 40 x 130 cm:n kokoinen syvemmälle jatkuva nokisen maan alue;-. Ruudun B-8 kohdalla on havai t tavissa matala vallimainen kohouma, jonka ulkopuolelta alkaa tasanne, jossa on aivan pintaturpeen alla vieri vieressä pyöreähköjä, halkaisijaltaan n. 30-50 cm:n

5 kokoisia kiviä runsaan 5m:n matkalla. Kivikkh tuntuu jatkuvan sivusuunnassa koeojan klliumallakin puolella. Kivien välit ovat humusmaan täyttämiä. Nokimaata ei kivien välissä ollut. Kivikko prättyy jyrkästi ruudussa B-11. Kivikon jälkeen alkaa turpeen alla vähäkivinen sora. Ruudus2a B-12 on matala vallimainen harja:nne, jonka jälkeen maa alkaa laskea loivasti. Ruudussa B-13 oli melko runsaasti erikokoisia särmikkäitä kiviä. Koeojan alkupäästä poistettiin toinen n. 10 cm:n paksuinen kerros (kerros II) tasoon II ruuduissa B-1-9. liuudussa B-1 piha-alueella vielä jonkinverran nokea kivien välissä. Sisävalli lähes kivet8ntä soraa. Ruudussa B-4 kivirivin kivien välissä vielä jonkinverran nokea, nokimaa jatkuu myös vallihaudan pohjalla, Ruuduissa -9-11 olevan kivikon kiviä ei lii kuteltu, kivien välissä humusmaan alla alkoi sora. Sisävalliin tehtiin pohjaan ulottuva leikkaus. Valli koostui lähes kivettömästä sorasta, jokaeei ollut savipitoista. Tasossa, joka oli n. 50 cm pihamaan pintatasoa alempana, oli muutaman cm:n paksuinen nkikerros. Tässä tasossa oli melko runsaasti suurehkoja. särmikkäi tä kiviä. Valli oli suur±mmillaan n. 130 cm korkea mitattuna alemmasta nokikerroksesta pintaan. Alempi nokikerros jatkui myös vallin ulkopuolella ruudussa B-4 vajaan 2 m:n mittaisena n. 30-40 cm pinnasta. Vallihaudan pohjalla nokinen maa päättyi n. 40 cm pinnasta. Vallihaudan pohjalta tuli tiilimurskaa n. 22 kg, joukossa oli pari puolikasta. Ruudusta B-5, vallihaudan sisärinteestä tuli tiilimurskaa n. 7,5 kg. Muista ruuduista B-1-9 tuli tiilimurskaa hajanaisesti sieltä täältä. Ruutuihin B-4 ja B-7 tehtiin vielä halkaisijaltaan n. 50 cm:n kokoiset 60-70 cm syvät kuopat. Kuopissa ei havaittu muutoksia maan laadussa. Turussa 16. joulukuuta 1979 Erkki Salminen

6 LIITTEET Löytöluettelo riustavalkonegatiiviluettelo Pinta- ja pohjavaaitusluvut Valokuvia 30 kpl lleiskartta Tasokarttoja 3 knl Profiilikarttoja 2 kpl

EURAJOKI, LIIIT1AA 1979 Mustavalkonegatiivit : TYA 2506: TYA 2507: TYA 2508: TYA 2509: TYA 2510: TYA 2511: TYA 2512: TYA 2513: TYA 2514: TYA 2515: TYA 2516: TYA 2517: TYA 2518: TY.A 2519 : TYA 2520: TYA 2521: TYA 2522: TYA 2523: TYA 2524: TYA 2525: TY.A 2526: TYA 2527: TYA 2528: TYA 2529 : koeoja A, taso I, kuvattu luoteesta koeoja A, ruudut 1-3, taso I, kuvattu kaakosta ruutua 7, taso :I, kuvattu kaakosta ruudut B 1 ja B 2, taso I, kuvattu kaakosta koeoja B, työkuva, kerros I, kuvattu kaakosta ruudut B 3-5, taso I, kuvattu luoteesta ruutu B 4, taso I, kuvattu koillisesta ruudut B 6 ja B 7, taso I, kuvattu kaakosta maisemakuva pelloilta, kuvattu idästä maisemakuva pelloilta, kuvattu eteläkaakosta ruutu B 8, taso I, kuvattu kaakosta ruudut B 9-11, taso I, kuvattu kaakosta ruudut B 12 ja B 13, taso I, kuvattu kaakosta ruudut B 11-8, taso I, kuvattu luoteesta ruutu B 1, taso II, kuvattu kaakosta ruutu B 2, taso II, kuvattu kaakosta ruutu B 1, taso II, kuvattu lu.,geesta ruutua 7, taso II, kuvattu kaakosta ruutua 11, n. 15 cm pinnasta, kuvattu kaakosta ruudut A 5 jaa 6, taso II, kuvattu luoteesta ruudut A 1-3, taso II, kuvattu kaakosta ruutua 7, koillisprofiili, kuvattu etelästä ruutua 7, lounaisprofiili, kuvattu lännestä ruudut A 7 ja A 6, leikkaus vallissa pohjaan kaivettuna, kuvattu kaakosta TYA 2530: ruutua 7, koillisprofiili, kuvattu lounaasta TYA 2531: ruutujen A 2 jaa 3 raja, koillisprofiili, kuvattu lounaasta TYA 2532: ruudut B 1-3, leikkaus vallissa pohjaan kaivettuna, kuvattu kaakosta TYA 2533: sama kuin ed. TYA 2534: ruudut B 2 ja B 3, lounaisprofiili, kuvattu idästä TYA 2535: ruutu B 5, vallihaudan pohja pohjaan kaivettuna, kuvattu kaakosta,,

t'l'f.t31 PINTALUVUT/ / POHJALUVUT MK 1: 100 m. '410 KP= 0 {8156 m y.m.p.) 11-1 2 3 1'35 :t'=l 151 ).3.2. 1!i1,2.35 11'<? i36 1Q5.2,36 ili "2.1;2. 351 10 4 @.t'b / ;1.81 3'lb 1!3 33iT 9 5 '3 go :l-11 381 N/.1lS 3.15 m 320 '316 305 8 7 6 7 '31'? i( l"f l.m l{/ ill 111 :ill 35 JlE.1g9 19l?.11?.9. '30 3i3,aos J&O 6 8 1;2. ;!.96 41 il ill 31'1 5 9 'if() J.C3 30.2 '331./ 3 C30 '31./1 :?g.2. 30.32!. 390 21&.;zgo m 53 4 3.1'3 6g 300 10 11 30 33 3l!. 3.2 ;1.13 3.1.1 19 :).,293 S' 8-6 '30 113 t'33 j!jq 111 2 l'+'j 00 30':1 31 12 30 5 31;2. 3'33 34 ',1 jqq 11.S ol 1 13 311 KOEOJA A KOEOJA B

Ku:v.:a 1. Koeoja. A, taso I, kuvattu. luoteesta. (TYA 2506). Kuva 2. Koeoja A, ruudut 1-3, taso I, kuvattu kaakosta. (TYA 2507).

Kuva 3. RuutuA 7, taso I, kuvattu kaakosta. (.TYA 2508). Kuva 4. Ruudut. B 1 j'a B 2, taso I, kuvattu kaakosta. (TYA 2509)..

'.-. :...r.! ' 1 -,...;,..........,, - :< -: -:<.\. " ' ' Kuva: 5......, t.yokuva, Koeoja B, kerros I, kuvattu kaakosta. (TYA 2510) Kuva 6. Ruudut B 3-5, tas o I, kuvat.tu luoteesta. (TYA 25 11).

Kuva 7. Ruutu B 4 taso I, kuvattu koillisesta. (TYA 2512). Kuva 0 u. Ruudut B 6 ja B 7, taso kaakosta. (TYA 2513). knvc:l.tt.u

l J. r. '.... :.., \. v:!." ],,..i:,,.. f ' / i......: Kuva 9. Maisemakuva pelloilta, kuvattu idästä. (TYA 2514).. Kuva 10. Haisemakuv.a pelloilta, kuvat.tu et.eläkaakosta. (TYA 2515 )..

Kuva 11.. Ruutu B 8, taso I,. kuvattu kaa kosta., {TYA 2516). Kuva 12. Ruudut B 9-11, taso I 7 ; kuvat.t:u kaakosta. (TYA 25.17).

Kuva. 13. Ruudut.. B 12 ja B,13, taso I, kuvattu kaakosta. (TYA 2518). ' Kuva 14. Ruudut B 11-8, taso I 1 kuvattu luoteesta. (TYA 2519).

Kuva 15.. Ruutu B 1, taso II, kuvattu kaakosj;a. ( TYA 2520.) Kuva 16. Ruutu B 2, taso II, kuvattu kaakosta. (TYA 25.21).

Kuva 17. Rutu. B. 1, taso II, kuvattu luoteesta. (TYA 2522}. Kuv.a.18. Ruutu..A 7., taso II, kuvattu kaakosta. (TYA 2523)

Kuva 19. RuutuA 11, n. 15 cm pinnasta, kuvattu kaakosta. (TYA 2524). Kuva 20. Ruudut; A 5. ja A 6, taso II, kuvattu luoteesta. ( TYA 2525.).

Kuva 21. Ruudut A 1-3. taso.-.- kuvat.tu kaalcosta II ( TYA 2526)....... ;.... - - [fi!t;;: :0;;.',_. (, Kuva 22". RuutuA 7, koillisprofiili, kuvattu etelästä. (TYA 2527).

Kuva 23. Ruutu A 7, lounaisprofiili, kuvattu. lännestä. (TYA 2528). Kuva 24. Ruudut A 7 ja A 6, leikkaus v.allissa pohjaan_ kaivettuna, kuvattu kaakosta. (TYA 2529).

tf;?;-? :.:.:. :;.-.---....-<.. -.. :.,...... _... -',.. Kuva 25. RuutuA 7, koillisprofiilij kuvattu lounaasta. (TYA 2530 ). '. Kuva 26. Ruutujen A 2 ja A 3 raja, koillisprofiili, kuvattu lounaasta. (TYA 2531 ).

.:. :: \.\,... -... :....... Kuva 27. Ruudut B 1-}, leikkaus v.allissa poh j aan kai ve t.tuna, kuvattu kaakosta. (TYA 2532).. Kuva 28. Sama kuin edellinen. (TYA 2533).

Kuva 29. Ruudut B Z ja B 3, lounaisprofiil:i., kuvattu idästä. (TYA 2534). (. -:-; Jiz.,.;: 1;.:. Kuva 30. Ruutu B 5, vallihaudan pohja pohjaan kaivettunat kuvattu kaakosta. (TYA 2535).

(J'1. to...,j CO 0 0 1 to...,j to rr1 c ::0 )> <-- 0 :A: - " r :J 3 c :J,.-- :J :J c 0 0 :u "......J N... N les 1.0..... -: 't ' '.. \

... Ul

EURAJOKI 1979 LIINMAA N A-1 1 2 " 14"., KARTTA II KOEOJAA TASOI A-5 K P = 0 ( 8 J 56 m y. m. p. ) MK 1 : 20.tO 40 D Q ITITI V V VV V V V V 1 1 6 0 go 100 c.m --=sora nokirnaa. sav1nen maa punertava sora maatunut puu t i i Li A-9 2.3.296 - - - - o - - - - - - -.. o"tro - _-_--- _ o_-- - - --- 0 ---- - ------" - - - - _ mu_ - -- - Yö; 285l - _-_- c;_--- -o - _l) ----- s_ 9 -o_-t Lw -.289 - - -- ---- - 9 -- ---- - - - - - - - - cv --c o - -1.. - - _ -_- \WJ-- D-- (;;;; p 72_ -- - - - - - -l!!y --1[ - -- --- - _ - _ 7)_-\)-- - - 2M

A-2 A-3 A-4 '" '-,""' " ""' """ 31 ""' /,... :wr/ "' A-6 A-7 A- a 293 _-- -- ----CJID----- - -- - - -- - - - - ------ - v,'{\:'vl --o- o- -_ - - - '0 '::..:::J -- - - 2.91 - - - --_ V - L@\ 1 _ - - - r----.-.. - - - 2H Q!Y' -,6,) - - -- - 2.$1 -- - -- " "' ill_ - -- O 28.9 0 A-10 A D -11-3H'o(3= \-) ---o - D - - -- - - - - - r _ O- - 310 - - 35"1 3 - ::J or -- - - - - - - - - - - - i' - - 0 - - - ----t>_ =---- 1 1 C? -c:s 0 n: - -. - - - - -- -- - _31_Q_-_-- <> - - -- (S -' --- C>- c? - - - - "\.Ml - d_-_-jt) - ----- D_ - - V _ '--\V...'- - -./'\ - --1"";3 V"' - - Um _ - ---Dm 386 1 1 P 4l c::;

EURAJOKI 1979 KARTTA IIT KOEOJA 8 TASO I UINMAA KP = 0 ( 8156 m y.m.p.) MK 1 = 20 N 20 1/0 60 StJ 10() Cf7> D sora nokimaa D humusmaa 0 tiiti 8-13

UJ 1 N rn CO 1 - / CD 1 m 1 -.] / / / / / / / CO CD 1 C) CD en cr--- CD 1 N

8-1 8-5 B-9

D /\: /\: /\: rn ml (..!) -u 0 )> -.J c /\: 0 (/) rn :::0 (.!) ::0 II 0 0 -i }>..t: L L 0.. 0 F=1 J> 0 N 0 - /\: :J (J') aj 0 0 (X) A.., r 0().. 0 OJ 01 3 en z OJ 3: 0 OJ "' 3 :r> 3 )> z '< 3 -p - / CD 1 w

OJ 1 (J1 aj 1 N CD l UJ 1 --l.