KUNNANVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 7/2012 Kokousaika 14.11.2012 klo 18.30 19.23 Kokouspaikka Kapellby skola, Lapinjärventie 45 Käsiteltävät asiat KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 34 TARKASTUSSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN (LIITE) 3 35 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNNÖN TARKISTAMINEN (LIITE) 6 36 VUODEN 2013 TULOVEROPROSENTIN JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIN VAHVISTAMINEN SEKÄ KOIRAVERON PERIMINEN LAPINJÄRVEN KUNNASSA 7 37 VESIMAKSUN HINNAN TARKISTAMINEN 13 38 INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAN SIIRTO 15 39 KUNNALLISVALITUS / MATS ANTAS (LIITE) 16 VALITUSOSOITUS 20
Kokouspöytäkirja No 7/2012 KUNNANVALTUUSTO 1 KOKOUSAIKA 14.11.2012 klo 18.30 19.23 KOKOUSPAIKKA Kapellby skola, Lapinjärventie 45 OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aino Villikka Mats Antas Veijo Peltonen Thomas Antas Benita Busk-Markusas Benny Engård Tomi Enqvist Tuomo Hasu Christoffer Hällfors Tea Brusas Ari Koivisto Arto Kujala Jouni Lamberg Mari Lotila Christina Mickos Ulla Onnila Pekka Puranen Anne Rönkkö Mika Sistola Marketta Takkala Puheenjohtaja I Varapuheenjohtaja II Varapuheenjohtaja Varavaltuutettu Muut osallistujat Christian Sjöstrand Susanne Sjöblom Hannu Niemi Mikko Reijonen ASIAT 34 39 ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Kunnanjohtaja, esittelijä Hallintosihteeri, pöytäkirjanpitäjä Tekninen johtaja, asiantuntija 37, 38 Lapinjärven koulutuskeskuksen johtaja 38 Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Aino Villikka Aika ja paikka Lapinjärvellä 16.11.2012 Allekirjoitukset Susanne Sjöblom PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Jouni Lamberg Aika ja paikka Lapinjärvellä 19.11.2012 Benita Busk-Markusas Todistaa Christian Sjöstrand
KUNNANVALTUUSTO 14.11.2012 2 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kunnanvaltuusto oli kutsuttu koolle 7.11.2012 valtuutetuille, kunnanhallitukselle sekä kunnanjohtajalle postitse lähetetyllä sekä kunnan ilmoitustaululla, kunnan kotisivuilla ja kunnan virallisissa ilmoituslehdissä Loviisan Sanomat 9.11.2012 ja Östra Nyland 10.11.2012 julkaistulla tiedoksiannolla. KÄSITTELY: Puheenjohtaja totesi, että poissa oli valtuutettu Kim Jordas (läsnä varavaltuutettu Tea Brusas). PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA EHDOTUS: Kunnanvaltuusto päättää - valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa. PÄÄTÖS: Jouni Lamberg ja Benita Busk-Markusas valittiin pöytäkirjantarkastajiksi.
KUNNANVALTUUSTO 14.11.2012 3 34 TARKASTUSSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN (LIITE) Tarkastuslautakunta 2.10.2012 38 Tarkastussäännön 2 ja 5 :ää ehdotetaan muutettavaksi. Kuntalain 72 :ssä säädetään mm tilintarkastajien toimikaudesta. Vanhan lain mukaan valtuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan, joka toimii tehtävässään virkavastuulla. Tilintarkastajan toimikauden sitominen valtuuston toimikauteen aiheuttaa ongelmia tilintarkastajan valinnan valmistelussa. Uuden valtuuston asettaman tarkastuslautakunnan ensimmäinen tehtävä on tehdä valtuustolle esitys tilintarkastajien valinnasta. Uudella tarkastuslautakunnalla ei usein ole mahdollisuutta perehtyä kunnolla tilintarkastajien valintaan. Ei myöskään ole tarkoituksenmukaista, että kuntasektorilla kaikki tilintarkastusta koskevat kilpailutukset tehdään yhtä aikaa. Tästä aiheutuu ongelmia sekä kunnille että tilintarkastusyhteisöille kilpailutusten ruuhkautuessa. Uudessa 1.7.2012 voimaan tulleessa kuntalaissa 72 on muutettu siten, että tilintarkastajan toimikautta ei enää sidota valtuuston toimikauteen. Nykylaki määrää ainoastaan, että tilintarkastaja voidaan valita korkeintaan kuuden tilikauden hallinnon ja talouden tarkastamista varten. Myös Lapinjärvellä on syytä harkita tilintarkastajan toimikauden pituutta. Tulevan valtuustokauden aikana tulee mahdollisesti tapahtumaan toiminnassa suurehkoja muutoksia, jolloin tilintarkastuksen työmääräkin tulee merkittävästi muuttumaan. Tämä puoltaisi sitä, että toimikautta nyt ennemmin lyhennettäisiin kuin pidennettäisiin. Ei ole tarkoituksenmukaista että tarkastussääntö määrää tarkasti toimikauden pituuden vaan on parempi että lautakunta kilpailutusta järjestäessään päättää tästä asiasta. Toinen tarkastussäännön muutosehdotus koskee lautakunnan kokoa. Kunnan hallintosääntöä ollaan paraikaa uudistamassa vastaamaan toiminnassa tapahtuneita muutoksia. Muun muassa lautakuntien määrää supistetaan. Tarkastuslautakuntatyöskentelyyn kuuluu olennaisena osana se, että kukin jäsen seuraa hänelle määrätyn lautakunnan toimintaa. Ei ole siis mielekästä, että lautakunnan koko edelleen pysyy suurena, vaikka seurattavien toimialojen määrä pienenee. Uudessa tilanteessa sopivan kokoiseen lautakuntaan kuuluu viisi (5) jäsentä.
KUNNANVALTUUSTO 14.11.2012 4 Tarkastussääntöluonnos on esityslistan liitteenä. Ehdotus pj.: Tarkastuslautakunta päättää ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyy Lapinjärven kunnan uuden tarkastussäännön liitteen mukaisena siten, että uusi tarkastussääntö astuu voimaan 1.12.2012. Päätös: Tarkastuslautakunta päätti ehdotuksen mukaisesti. Tarkastuslautakunta päätti merkitä pöytäkirjaan, että tarkastuslautakunta tarkasti ja hyväksyi tämän pykälän välittömästi asian käsittelyn jälkeen. Tarkastuslautakunta 6.11.2012 44 Ehdotus pj.: Tarkastuslautakunta päättää ottaa tarkastussäännön uudistamisen uudelleen käsittelyyn ja tarkentaa ehdotustaan tarkastussäännön voimaantulosta. Päätös: Tarkastuslautakunta päätti ottaa tarkastussäännön uudistamisen uudelleen käsittelyyn ja tarkentaa 2.10.2012 38 tekemäänsä päätöstä seuraavasti: Tarkastuslautakunta päätti ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyy Lapinjärven kunnan uuden tarkastussäännön liitteen mukaisena siten, että uusi tarkastussääntö astuu voimaan 1.12.2012 kuitenkin niin, että 2 :n tarkastuslautakunnan kokoonpanoa koskeva määräys koskee vasta valtuustokauden 2013 2016 uutta tarkastuslautakuntaa. Tarkastuslautakunta päätti merkitä pöytäkirjaan, että tarkastuslautakunta tarkasti ja hyväksyi tämän pykälän välittömästi asian käsittelyn jälkeen. Tarkastussääntöluonnos on esityslistan liitteenä. EHDOTUS: Kunnanvaltuusto päättää - että se hyväksyy Lapinjärven kunnan uuden tarkastussäännön liitteen mukaisena siten, että uusi tarkastussääntö astuu voimaan 1.12.2012 kuitenkin niin, että 2 :n tarkastuslautakunnan kokoonpanoa koskeva määräys koskee vasta valtuustokauden 2013 2016 uutta tarkastuslautakuntaa.
KUNNANVALTUUSTO 14.11.2012 5 PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.
KUNNANVALTUUSTO 14.11.2012 6 35 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNNÖN TARKISTAMINEN (LIITE) Kunnanhallitus 29.10.2012 163 Kunnan luottamushenkilöiden palkkiosääntöä on viimeksi tarkistettu vuonna 2008. Luottamushenkilöille maksettavia kokouspalkkioita ei tällä kertaa esitetä korotettaviksi, vaan nyt ehdotetut muutokset johtuvat vuoden 2013 alusta voimaantulevassa uudessa hallintosäännössä olevista hallintorakennemuutoksista. Lisäksi perusturvajaoston puheenjohtajan vuosipalkkio ehdotetaan laskettavan 600 eurosta 500 euroon sekä teknisen lautakunnan ja sivistyslautakunnan puheenjohtajien vuosipalkkiot korotettavan 500 eurosta 600 euroon. Muutettu palkkiosääntö liitteenä. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää ehdottaa - että kunnanvaltuusto hyväksyy kunnan luottamushenkilöiden palkkiosäännön 1.1.2013 lukien liitteen mukaisesti. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti. Muutettu palkkiosääntö liitteenä. EHDOTUS: Kunnanvaltuusto päättää - hyväksyä kunnan luottamushenkilöiden palkkiosäännön 1.1.2013 lukien liitteen mukaisesti. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.
KUNNANVALTUUSTO 14.11.2012 7 36 VUODEN 2013 TULOVEROPROSENTIN JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIN VAHVISTAMINEN SEKÄ KOIRAVERON PERIMINEN LAPINJÄRVEN KUNNAS- SA Kunnanhallitus 29.10.2012 165 Yleinen taloustilanne Kunnan tilinpäätös vuonna 2011 oli alijäämäinen (-110 000 ). Ilman rahaston siirtoa (Koulutuskeskuksen alijäämäinen tulos) olisi tilikauden 2011 tulos ollut 643 000. Kuluva tilikausi voi olla ylijäämäinen mikäli varsinkin perusturvan ja erikoissairaanhoidon kustannukset pysyvät nykyisellä tasolla myös loppuvuoden. Vuosien 2010 ja 2011 tappiot ja alijäämien suuruus ennen rahastonsiirtoja viittaavat edelleen noin puolen miljoonan euron rakenteelliseen alijäämään kunnan taloudessa. Valtuusto korotti kunnan tuloveroprosenttia 1,5 prosenttiyksikköä vuodelle 2012 (19 %->20,5 %). Toimenpiteen laskennallinen tuotto on noin 525 000 /vuodessa. Kunnan taseessa on edelleen (31.12.2011) 967 000 kumulatiivista ylijäämää. Kunnan investointipaine on mittava. Uusi päiväkoti valmistuu vuodenvaihteessa 2012/2013 ja periaatepäätös keskuskeittiön rakentamisesta (investointikustannus n. 2,0-2,5 milj. ) on tehty. Kunnan vesilaitos, puhdistamot ja vesi- ja viemärilinjat alkavat myös olla peruskorjauksen ja uusien investointien tarpeessa. Myös koulurakennukset ja uimahalli tarvitsevat korjauksia. Kunnan lainakanta on kaksinkertiaustumassa muutaman vuoden sisällä, ja tämä korottaa sekä korkomenoja että poistoja. Kunnan tulee syksyn aikana päivittää poistosuunnitelmansa päivitetyn yleisohjeen perusteella ja myös arvioida käyttöomaisuuden poistoaikojen oikeellisuutta. Uuden ohjeen mukaan tulee kuntien tulevaisuudessa käyttää lyhyimpiä mahdollisia poistoaikoja, mikäli ei ole erikseen perusteltua käyttää pitempiä aikoja. Nykypoistoaikojen mukaiset poistot vuodelle 2013 olisivat noin 630 000 ja muutettuja poistoaikoja käyttäen vuonna 2014 noin 641 000 ja 2015 655 000. Tämän päälle tulisi mahdollisesti muuttuneista poistoajoista aiheutuvia kertapoistoja. Kunnan vuosikate (ennen poistoja ja arvonalentumisia) tulisi siis olla noin 650 000, jotta kunnan ei tarvitse nostaa lainaa kattamaan käyttötalouden alijäämää.
KUNNANVALTUUSTO 14.11.2012 8 Valtioneuvosto päätti maaliskuussa 2012 vuoden 2013 valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta 125 milj. euron lisäleikkauksesta. Lisäleikkaus alentaa kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia 0,52 prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa kunnan omarahoitusosuuden kasvua noin 23 eurolla asukasta kohden (Lapinjärven osalta noin -65 000 ). Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Vuonna 2014 leikataan toiset 125 milj. euroa valtionosuuksista (Lapinjärvi 68 000 ) ja vuonna 2015 on leikkauksen suuruus 250 milj. euroa (Lapinjärvi 128 000 ). Suunnittelukauden aikana pienenee siis Lapinjärven valtionosuus noin 260 000 eurolla jos ei huomioida mahdollisia indeksi- tai muita korotuksia ja muutoksia. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisessa valtionosuusrahoituksessa on otettu huomioon hallituksen kehysriihen päätös jäädyttää indeksikorotukset vuoden 2013 osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että taloussuunnittelua tehtäessä kesällä 2012 paras arvio opetustoimen rahoituksen tasosta vuodelle 2013 on säilyttää rahoituksen taso samana kuin vuonna 2012. Kotikuntakorvaus pienenee 2013 noin 256 000 euroa (netto) verrattuna vuoden 2012 tasoon ja vuonna 2014 noin 100 000 euroa lisää verrattuna vuoden 2013 tasoon. Muutokset kotikuntakorvauksessa ja valtionosuuksissa pienentävät Lapinjärven kunnan tuloja vuonna 2013 noin 320 000 (yksi tuloveron prosenttiyksikkö vastaa laskennallisesti noin 350 000 ). Muutos 2014 on nykytietojen mukaan vielä noin 170 000 ja 2015 130 000. Kolmen vuoden aikana pienenee kunnalle tuleva rahoitus (valtionosuus ja kotikuntakorvaukset) yhteensä 620 000 euroa. Tuloveroprosentti Nykyisillä veroprosenteilla sekä ennakoidulla kustannus- ja verokehityksellä olisi vuoden 2013 alijäämä tämän hetken talousarvioehdotustilanteen mukaan ennen poistoja noin 453 000 ja poistojen jälkeen 1 083 000. Mikäli korotetaan tuloveroprosenttia puolella veroprosenttiyksiköllä olisi alijäämä edelleen noin 278 000 ennen poistoja ja 908 000 poistojen jälkeen. Jos halutaan, että vuosikate kattaa poistot jouduttaisiin korottamaan tuloveroprosenttia ainakin 3 prosenttiyksikköä (-> 23,50 %) vuodelle 2013. Silloin tilikausi olisi noin 33 000 alijäämäinen poistojen jälkeen. Vastaava korotuspaine vuodelle 2014 olisi edelleen puoli prosenttiyksikkö (-> 24,00 %, alijäämä 147 000 ) ja vuodelle 2015 edelleen yksi prosenttiyksikkö (->
KUNNANVALTUUSTO 14.11.2012 9 25,00 %, ylijäämä 73 000 ). Mikäli veroja ei haluta nostaa niin tulee löytää samansuuruisen nettovaikutuksen käyttötalouspuolella; 1 050 000 2013, vuonna 2014 edelleen 175 000 ja vuonna 2015 vielä 350 000 tai 525 000 vuodessa kolmen vuoden ajan. Ilman toimenpiteitä tulee kunnan kattaa käyttötalouden alijäämän lainoilla. Kunnan taseessa oleva ylijäämä muuttuu alijäämäksi, vuoden 2012 tuloksesta ja 2013-2015 veroprosenteista riippuen, aikaisintaan 1.1.2014 ja todennäköisesti viimeistään 1.1.2016. Alijäämän kattamisvelvollisuus Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kunnan tulee korottaa tuloveroa seuraavasti kattamaan tulevan suunnittelukauden syntyvän alijäämän: Vuosi veroprosentti yli/alijäämä seur. vuoden 1.1 jos TP 2012 +0,5 m / +1,0 m 2013: 21,0 % (1.1.2014) 558 818 1 058 818 20,5 % 383 818 883 818 2014: 22,0 % (1.1.2015) -288 045 211 955 21,5 % -463 045 36 995 2015: 23,0 % (1.1.2016) -914 638-414 638 22,0 % -1 439 638-939 638 Nämä korotukset eivät siis johda siihen, että vuosikate kattaisi poistot mutta todennäköisesti siihen että taseeseen ei kerry alijäämää suunnittelukauden aikana. Koska tilikausien tulokset kuitenkin ovat alijäämäisiä ja syövät kertynyttä ylijäämää joutuu kunnan seuraavan suunnittelukauden aikana 2014-2016 kuitenkin todennäköisesti päättämään alijäämän kattamisvelvollisuuden mukaisesta toimenpideohjelmasta. Kiinteistövero Kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella.
KUNNANVALTUUSTO 14.11.2012 10 - Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi on määrättävä vähintään 0,60 ja enintään 1,35. - Kunnanvaltuusto määrää kiinteistöverolain mukaan pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentiksi vähintään 0,32 ja enintään 0,75. - Kunnanvaltuusto voi määrätä rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on vähintään 1,00 ja enintään 3,00. - Kunnanvaltuusto voi kiinteistöverolain mukaan määrätä veroprosentin rakennuksille, joiden huoneistojen pinta-alasta yli puolta käytetään pääasiassa muuhun asumiseen kuin vakituiseen asumiseen. Tämä veroprosentti voidaan määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti. - Kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolaissa tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tässä pykälässä tarkoitetun kiinteistön kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00. - Kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Lapinjärven kunnanvaltuusto vahvisti kokouksessaan 16.11.2011 36 vuoden 2012 kiinteistöveroprosentit seuraavasti: - Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 - Vakituisen asunnon veroprosentti 0,50 - Muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,10 - Yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00 - Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti ei oteta käyttöön Lapinjärven kunnan vuoden 2012 talousarvioon on kiinteistöverosta kertyvää tuloa otettu 453 000. Kiinteistöveroa kertynee talousarvion mukaisesti. Kunnanvaltuuston vuodeksi 2012 päättämät, korotetut kiinteistöveroprosentit nostivat Lapinjärven kiinteistöveroprosenttia hieman yli alueen keskiarvon ja tuovat noin 160 000 euroa lisätuloa vuonna 2012. Kunnanvaltuuston valtuustokauden strategiassa on todettu, että kiinteistöveroprosentit tarkistetaan kauden aikana ja että kiinteistöveroprosentit eivät ylitä Itä-Uudenmaan kuntien keskiarvoa. Vuoden 2012 taso on hieman yli alueen keskiarvon.
KUNNANVALTUUSTO 14.11.2012 11 Kiinteistöveron maksimikorotus toisi laskennallisesti noin 195 000 euron lisätulon kunnalle. On näin ollen perusteltua pitää vuoden 2013 kiinteistöveroprosentit vuoden 2012 tasolla. Koiravero Koiraverolain mukaan koirasta on suoritettava vuosittain koiraveroa sille kunnalle, jonka alueella koiraa edellisen kalenterivuoden päättyessä on pysyvästi pidetty. Koiravero on enintään 50 euroa, sen mukaan kuin kunnanvaltuusto päättää. Kunnanvaltuusto voi päättää, että kunnassa ei ole suoritettava koiraveroa. Kunnanvaltuusto voi tällöin myös päättää, että koiranomistaja ei ole velvollinen tekemään 5 ja 6 :ssä tarkoitettuja ilmoituksia ja ettei koirasta ole kirjoitettava 7 :ssä tarkoitettua valvontalippua. Usein on katsottu, ettei koiraveron tuotto vastaa perinnästä aiheutuvia kuluja. EHDOTUS: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle - että se vahvistaisi vuoden 2013 tuloveroprosentiksi 21,00 % - että se vahvistaisi vuoden 2013 kiinteistöveroprosentit seuraavasti: - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 - vakituisen asunnon veroprosentti 0,50 - muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,10 - yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00 - että rakentamattoman rakennuspaikan veroprosenttia ei oteta käyttöön - että koiraveroa ei Lapinjärvellä peritä vuonna 2013 - että koiranomistaja ei ole velvollinen tekemään koiraverolain 5 ja 6 :ssä tarkoitettuja ilmoituksia ja ettei koirasta ole kirjoitettava 7 :ssä tarkoitettua valvontalippua. KÄSITTELY: Asiassa käydyn keskustelun aikana kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Ari Koivisto ehdotti kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja Ulla Onnilan ja jäsen Benny Engårdin kannattamana, että ehdotuksen ensimmäinen kohta muutetaan muotoon että se vahvistaa vuoden 2013 tuloveroprosentiksi 20,50 %. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus, jota oli kannatettu. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen, joka hyväksyttiin: ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Koiviston tekemää ja Onnilan ja Engårdin kannattamaa ehdotusta äänestävät EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 0 JAA ja 8 EI ääntä yh-
KUNNANVALTUUSTO 14.11.2012 12 den jäsenen ollessa poissa (liite), joten jäsen Koiviston ehdotuksesta oli tullut kunnanhallituksen päätös. Muilta osin ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle - että se vahvistaisi vuoden 2013 tuloveroprosentiksi 20,50 % - että se vahvistaisi vuoden 2013 kiinteistöveroprosentit seuraavasti: - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 - vakituisen asunnon veroprosentti 0,50 - muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,10 - yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00 - että rakentamattoman rakennuspaikan veroprosenttia ei oteta käyttöön - että koiraveroa ei Lapinjärvellä peritä vuonna 2013 - että koiranomistaja ei ole velvollinen tekemään koiraverolain 5 ja 6 :ssä tarkoitettuja ilmoituksia ja ettei koirasta ole kirjoitettava 7 :ssä tarkoitettua valvontalippua. EHDOTUS: Kunnanvaltuusto päättää - vahvistaa vuoden 2013 tuloveroprosentiksi 20,50 % - vahvistaa vuoden 2013 kiinteistöveroprosentit seuraavasti: - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 - vakituisen asunnon veroprosentti 0,50 - muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,10 - yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00 - että rakentamattoman rakennuspaikan veroprosenttia ei oteta käyttöön - että koiraveroa ei Lapinjärvellä peritä vuonna 2013 - että koiranomistaja ei ole velvollinen tekemään koiraverolain 5 ja 6 :ssä tarkoitettuja ilmoituksia ja ettei koirasta ole kirjoitettava 7 :ssä tarkoitettua valvontalippua. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.
KUNNANVALTUUSTO 14.11.2012 13 37 VESIMAKSUN HINNAN TARKISTAMINEN Tekninen lautakunta 9.10.2012 23 Lapinjärven kunta on sitoutunut ostamaan Oy Loviisanseudun vesi - Lovisanejdens vatten AB:ltä raakavettä 3 706 m3/kk. Sidotusta ostomäärästä veloitetaan tällä hetkellä 1,119 /m3 (sis. alv 23%) ja sen ylittävältä osalta 0,713 /m3 (sis. alv 23%). Raakaveden sisäänostohinta nousee 1.1.2013 alkaen n. 0,04 /m3 (+3,6% sidotulle ostomäärälle ja +5,6% sidotun ostomäärän ylittävälle osalle). Tämän vuoksi myös veden ulosmyyntihintaa tulee tarkistaa ylöspäin. Puhtaan veden ulosmyyntihinta on tällä hetkellä 1,52 /m3 (sis. alv 23%) ja jätevesimaksu on 2,18 /m3 (sis. alv 23%), yhteensä 3,70 /m3. Vesihuollon infrastruktuurin kunnon huomioiden, tulisi puhtaan- ja jäteveden maksuja korottaa 5,6%. Korotuksen jälkeen puhdasvesi maksaisi 1,61 /m3 ja jätevesi 2,30 /m3. Yhteenlaskettu vesimaksu olisi 3,91 /m3. Hinnan korotukset toisivat lisäkustannuksia omakotiasujalle noin 28 vuodessa. Oletuksena, että taloudessa asuu 3 hlö ja vettä käytetään 123 l/hlö/vrk. EHDOTUS: Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle / valtuustolle: - että vesimaksua korotetaan 1.1.2013 alkaen 1,61 /m3 - että jätevesimaksua korotetaan 1.1.2013 alkaen 2,30 /m3 - yhtenäistää vesimaksun kuutiohinta samansuuruiseksi kaikille vesihuoltolaitoksen asiakkaille PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallitus 29.10.2012 164 EHDOTUS: Kunnanhallitus ehdotta kunnanvaltuustolle - että vesimaksua korotetaan niin, että se on 1.1.2013 alkaen 1,61 /m³ - että jätevesimaksua korotetaan niin, että se on 1.1.2013 alkaen 2,30 /m³ - että se yhtenäistää vesimaksun kuutiohinta samansuuruiseksi kaikille vesihuoltolaitoksen asiakkaille.
KUNNANVALTUUSTO 14.11.2012 14 PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti - palauttaa asian jatkovalmisteluun. Kunnanhallitus 5.11.2012 172 Kunnan toimipisteiden vesimaksu on voinut vaihdella toimipisteestä riippuen syy tähän ei ole tiedossa. On tarkoituksenmukaista yhtenäistää vesimaksun kuutiohinta myös sisäisille asiakkaille (kunnan toimipisteet). Tämän lisäksi saavat yli 3 000 m 3 kuluttavat asiakkaat veden puoleen hintaan yli 3 000 m 3 menevältä osalta. Myös seurakuntayhtymän hautausmaan kasteluvesi on myyty puoleen hintaan. EHDOTUS: Kunnanhallitus ehdotta kunnanvaltuustolle - että vesimaksua korotetaan niin, että se on 1.1.2013 alkaen 1,61 /m³ - että jätevesimaksua korotetaan niin, että se on 1.1.2013 alkaen 2,30 /m³ - että se yhtenäistää vesimaksun kuutiohinta samansuuruiseksi kaikille vesihuoltolaitoksen asiakkaille, kuitenkin niin että yli 3 000 m 3 kuluttavat asiakkaat saavat jatkossakin veden puoleen hintaan yli 3 000 m 3 menevältä osalta. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti. EHDOTUS: Kunnanvaltuusto päättää - että vesimaksua korotetaan niin, että se on 1.1.2013 alkaen 1,61 /m³ - että jätevesimaksua korotetaan niin, että se on 1.1.2013 alkaen 2,30 /m³ - että se yhtenäistää vesimaksun kuutiohinta samansuuruiseksi kaikille vesihuoltolaitoksen asiakkaille, kuitenkin niin että yli 3 000 m 3 kuluttavat asiakkaat saavat jatkossakin veden puoleen hintaan yli 3 000 m 3 menevältä osalta. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.
KUNNANVALTUUSTO 14.11.2012 15 38 INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAN SIIRTO Tekninen lautakunta 9.10.2012 26 Vuoden 2012 investointimäärärahoissa on varattu Lapinjärven koulutuskeskuksen A-talon julkisivujen peruskorjaukseen 97 000. A-talon julkisivujen peruskorjausta ei tulla toteuttamaan tämän vuoden aikana. Asuinrakennuksen II autokatoksen katto on pahasti notkahtanut ja on mahdollista, että rakennuksen kattorakenteet eivät kestä tulevan talven lumikuormia. Tämän vuoksi korjaustoimenpiteisiin on hyvä ryhtyä nopealla aikataululla, jotta rakennusta voidaan turvallisesti käyttää myös talviaikana. EHDOTUS: Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle / valtuustolle: - että 40 000 A-talon julkisivujen peruskorjaukseen myönnettyjä määrärahoja siirretään Asuinrakennus II:n autokatoksen korjaukseen PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti Kunnanhallitus 5.11.2012 173 EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle: - että 40 000 A-talon julkisivujen peruskorjaukseen myönnettyjä määrärahoja siirretään Asuinrakennus II:n autokatoksen korjaukseen. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti. EHDOTUS: Kunnanvaltuusto päättää - että 40 000 A-talon julkisivujen peruskorjaukseen myönnettyjä määrärahoja siirretään Asuinrakennus II:n autokatoksen korjaukseen. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.
KUNNANVALTUUSTO 14.11.2012 16 39 KUNNALLISVALITUS / MATS ANTAS (LIITE) Kunnanhallitus 5.11.2012 176 Mats Antas on 19.10.2012 jättänyt Helsingin hallinto-oikeudelle kunnallisvalituksen Lapinjärven kunnanvaltuuston 19.9.2012 26 tekemästä päätöksestä, joka koskee Porlammilla sijaitsevaa uimahallia (liite). Helsingin hallinto-oikeus pyytää kunnanhallitusta hankkimaan valtuuston lausunnon oheisen valituksen johdosta ja varaa samalla kunnanhallitukselle kunnan puhevallan käyttäjänä tilaisuus antaa selityksensä asiassa. Asiakirjoihin pyydetään liittämään valituksenalaisen päätöksen perusteena olevat asiakirjat. Asiakirjat on palautettava hallinto-oikeudelle viimeistään 26.11.2012. Valituksen sisältö. Valittaja vaatii, että Helsingin hallinto-oikeus - kumoaa valituksenalaisen Lapinjärven kunnanvaltuuston 26 sisältämän päätöksen, koska esteellisyyden takia käsittelyssä on tapahtunut menettelyvirhe - määrää kunnalle päätöksen toimeenpanokiellon, koska päätöksen toimeenpano kumoaisi valituksen perusteen. Antas viittaa valituksessaan mm. kuntalain 52 :ään jossa edelleen viitataan luottamushenkilöidenesteellisyydestä viitataan hallintolain 27-30 :iin. Hallintolain 28.1 kohdan 5 mukaan henkilö on esteellinen, jos hän on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä. Lapinjärven kunnanhallituksen jäsenet Benny Engård ja Ulla Onnila, toimivat myös Lapinjärven Lämpö Oy:n hallituksen jäseninä (liite 4). Antas toteaa, että valtuusto on 15.12.2011 kokouksessaan talousarvion hyväksyminen vuodelle 2012 pykälässä 57 tehnyt päätöksen, että kunnan yksin omistamat kiinteistöt tulee liittää Lapinjärven Lämpö Oy:n Porlammille rakennettavaan lämpölaitokseen. Tämä liittämispäätös koskee myös Porlammilla sijaitsevaa uimahallikiinteistöä. Valtuuston 19.9.2012 päätöksen 26 :n esittelyssä mukana olleiden laskelmien mukaan uimahallin lämmityskustannukset ovat olleet 55 265 euroa vuonna 2011. Uimahallitoiminnan ylläpitoa voidaan yleisen tietämyksenkin mukaan pitää runsaasti energiaa kuluttavana toimintana. Jos Porlammin ui-
KUNNANVALTUUSTO 14.11.2012 17 mahalli suljettaisiin, vähentyisivät kiinteistön lämmityskustannukset todella merkittävästi. Näin ollen uimahallin sulkeminen aiheuttaisi huomattavaa tuottojen pienentymistä Lapinjärven Lämpö Oy:lle. Tilinpäätöstietojen mukaan Lapinjärven Lämpö Oy:n talous on ollut kireä (liite3, sivut 2 ja 3). Tulos on ollut negatiivinen. Lisäksi voidaan selvästi todeta, että uimahallin lämmityskulujen aiheuttama tuotto suhteessa yhtiön toimintaan on merkittävää. Yhteenvetona Antas katsoo, että hallintolain määräykset erityisestä hyödystä täyttyvät tässä tapauksessa. Lapinjärven Lämpö Oy:n hallituksen jäsenet Benny Engård ja Ulla Onnila ovat näin ollen olleet esteellisiä osallistumaan sekä asian valmisteluun kunnanhallituksen jäseninä että päätöksentekoon kunnanvaltuustossa. Lapinjärven kunnan lausunto ja selitys Kuntalain 52 (365/1995, muutoksen 1034/2003 jälkeen) 1. mom. mukaan on valtuutettu valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain (434/2003) 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään. Saman pykälän 2. momentissa todetaan, että muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27 30 :ssä säädetään. Hallintolain (434/2003) 28 5. momentin mukaan esteellisyys syntyy jos luottamushenkilö tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Kuntalain 52 4. momentti kuitenkin kumoaa hallintolain 28 :n 1 momentin 5 kohtaa; pykälää ei sovelleta kunnan luottamushenkilöön, viranhaltijaan tai työntekijään, vaikka tämä olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa asemassa kunnallisessa liikelaitoksessa, kuntayhtymässä, kuntakonserniin kuuluvassa yhteisössä tai säätiössä. Pykälässä todetaan kuitenkin myös, että henkilö on esteellinen, jos kunnan ja liikelaitoksen, kuntayhtymän, yhteisön tai säätiön edut ovat ristiriidassa keskenään taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn.
KUNNANVALTUUSTO 14.11.2012 18 Kunta päätti jo vuoden 2009 talousarvion yhteydessä, että kunnan tavoite on korvata öljyn kunnan kiinteistöjen lämmityksessä muilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Talousarviotekstissä todetaan, myös että suurin osa lämmitysöljystä tulee korvata uusiutuvilla energialähteillä jo viimeistään vuonna 2015. Kunnan yksin omistama Lapinjärven Lämpö Oy on tähän mennessä (marraskuu 2012) strategian mukaan rakentanut kaksi biolämpölaitosta (Kirkonkylä käyttöön 2010, Ingermaninkylä käyttöön 2011). Valituksessa mainittu Porlammin laitos otetaan käyttöön alkuvuodesta 2013. Ottaen huomioon kunnan hyväksytyn strategian ja sen täytäntöönpanon vuosien 2009-2013 aikana, ei voida sanoa että kunnan ja kunnan yksin omistama Lapinjärven Lämpö Oy:n edut olisivat ristiriidassa. Kunnan etuna on ollut öljyn vaihtaminen biopolttoaineeseen ja Lapinjärven lämmön etuna on ollut biolämpölaitosten rakentaminen ja yhtiön kehittäminen. Lapinjärven kunta toteaa, että jätetty kunnallisvalitus näin ollen on perusteeton. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että - se hyväksyisi yllä mainitun lausunnon Lapinjärven kunnan selityksenä Helsingin hallinto-oikeudelle. KÄSITTELY: Asiassa käydyn keskustelun aluksi kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Mats Antas, kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja Ulla Onnila sekä kunnanhallituksen jäsen Benny Engård ilmoittivat olevansa esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn ja poistuivat kokoushuoneesta. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti - todeta, että kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Mats Antas, kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja Ulla Onnila sekä kunnanhallituksen jäsen Benny Engård ovat esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn - ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyisi yllä mainitun lausunnon Lapinjärven kunnan selityksenä Helsingin hallinto-oikeudelle. Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö ja Antaksen valituskirjelmä liitteenä. EHDOTUS: Kunnanvaltuusto päättää - hyväksyä yllä mainitun lausunnon Lapinjärven kunnan selityksenä Helsingin hallinto-oikeudelle.
KUNNANVALTUUSTO 14.11.2012 19 KÄSITTELY: Asiassa käydyn keskustelun aluksi kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Mats Antas sekä valtuutetut Ulla Onnila ja Benny Engård ilmoittivat olevansa esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn. PÄÄTÖS: Kunnanvaltuusto päätti - todeta, että kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Mats Antas sekä valtuutetut Ulla Onnila ja Benny Engård ovat esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn - hyväksyä yllä mainitun lausunnon Lapinjärven kunnan selityksenä Helsingin hallinto-oikeudelle.
KUNNANVALTUUSTO 14.11.2012 20 VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät 39 HallintolainkäyttöL 5 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät ja valituskieltojen perusteet VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Helsingin hallinto-oikeus PL 120, 00521 HELSINKI Kunnallisvalitus, pykälät 34, 35, 36, 37, 38 Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun Liitetään pöytäkirjaan
KUNNANVALTUUSTO 14.11.2012 21 Valituskirjelmä Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä tarvittaessa valtakirja (HLL 21 ). Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 80 euroa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan tai muun valituskirjelmän laatijan nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava ¹): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. ¹) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Liitetään pöytäkirjaan