1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä. Kokeen aikaista tarkkailua tehdään Pirkanmaan ympäristökeskuksen 23.3.2009 (Dnro 19V0008-119) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Imeytys- ja merkkiainekoe alkoi 28.12.2009. Imeytys ja pumppaus lopetettiin 1.11.2010. Tämä on seitsemäs kokeen jälkitarkkailun tulosten yhteenveto. Tässä yhteenvedossa on kerrottu ja esitetty kokeen jälkeen todettu tilanne yleisellä tasolla toukokuun 2011 ajalta. Yhteenveto tehdään kuukausittain tarkkailuohjelman mukaisesti. 2 SADEMÄÄRÄ Tutkimusaluetta lähinnä tällä hetkellä toiminnassa oleva Ilmatieteen laitoksen sääasema sijaitsee Ylöjärven Metsäkylässä. Kuukausittaiset sademäärät vuosilta 2009 2011 on esitetty kuvassa 1. 120 Kuukausittainen sademäärä (mm/kk) Ylöjärven Metsäkylän sadeasemalla 101.3 86.3 104.7 109.7 mm 80 60 40 20 0 46.4 32.1 29.0 24.6 21.6 tammi.09 helmi.09 maalis.09 59.1 44.5 42.4 38.7 74.2 huhti.09 touko.09 kesä.09 heinä.09 elo.09 syys.09 loka.09 marras.09 41.9 21.9 43.342.4 34.2 48.9 73.3 joulu.09 tammi.10 helmi.10 maalis.10 huhti.10 touko.10 kesä.10 heinä.10 27.5 66.0 38.3 66.0 elo.10 syys.10 loka.10 marras.10 joulu.10 tammi.11 helmi.11 21.9 25.5 20.2 58.9 maalis.11 huhti.11 touko.11 Ilmatieteen laitos Kuva 1. Vuosien 2009 2011 kuukausittaiset sademäärät Ylöjärven Metsäkylän sadeasemalla. Vuoden 2011 tammikuu oli runsassateinen (66,0 mm). Helmikuun (21,9 mm), maaliskuun (25,5 mm) ja huhtikuun (20,2 mm) sademäärät vastasivat keskimääräistä sademäärää. Toukokuu oli runsassateinen (58,9 mm) ja sademäärä oli keskimääräistä korkeampi.
2 3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS Mallasveden pinnan korkeustiedot (N60) on saatu Ympäristöhallinnon Apian seurantapisteestä. Joulukuun 2010 lopusta tammikuun loppuun pinta pysyi lähes samalla tasolla ja helmikuun aikana pinta laski. Maaliskuussa pinta laski edelleen ja oli kuun lopussa alimmillaan vuoden 2009 alun jälkeen, jolloin tietoja alettiin kerätä. Huhtikuun alusta toukokuun puoleen väliin saakka pinta nousi voimakkaasti sulamisvesien ansiosta. Toukokuun puolesta välistä lähtien pinta laski ja oli kuun lopussa tasolla + 84,12 m mpy. Vuosien 2009 2011 Mallasveden pinnan korkeustiedot on esitetty kuvassa 2. 84.70 Mallasveden pinnan korkeus (metriä mpy) 84.60 84.50 veden korkeus, m mpy (N60) 84.40 84.30 84.20 84.10 84.00 83.90 83.80 83.70 1.1.09 11.4.09 20.7.09 28.10.09 5.2.10 16.5.10 24.8.10 2.12.10 12.3.11 OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu Kuva 2. Mallasveden pinnan korkeus (lähde: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu). 4 IMEYTYS- JA VEDENOTTOMÄÄRÄT Imeytyskoe aloitettiin 28.12.2009. Vedenottokaivoina imeytyskokeessa käytettiin kaivoja K3 ja K4. Kaivojen tuottoa nostettiin portaittain vesimääriin 4000 m 3 /d (K3) ja 3000 m 3 /d (K4). 11.5. lähtien molemmista kaivoista pumpattiin 3500 m 3 /d. Merkkiainekoe aloitettiin 29.3.2010. Imeytys ja pumppaus lopetettiin 1.11.2010. 5 POHJAVEDEN PINNAN KORKEUS Tutkimusalueella, ja sen luoteispuolella Pälkäneen kunnan Kinnalan vedenottamon läheisyydessä, pohjaveden pintaa on seurattu yhteensä noin 70 havaintoputkesta ja 35 yksityiskaivosta. Pohjaveden pinnan mittauksia on tehty kuukausittain vuoden 2007 huhtikuusta lähtien. Pohjavesipintoja ryhdyttiin mittaamaan elokuun 2009 puolessa välissä kahden viikon välein imeytys- ja merkkiainekokeen ennakkoseurantaa varten. Alueella tehtiin kaivokartoitus kesällä 2009 ja uusia tietoon tulleita yksityiskaivoja
Tavase Oy 6.7.2011 3 otettiin mukaan pohjaveden pinnan korkeuden seurantaan kokeen ennakkotarkkailun aikana. Lisäksi syksyllä 2009 ja vuoden 2010 aikana asennettuja pohjaveden havaintoputkia otettiin mukaan seurantaan. Imeytyskokeen alettua 28.12.2009 on siirrytty ennakkoseurannasta kokeen aikaiseen seurantaan. Imeytyksen päätyttyä 1.11.2010 on siirrytty jälkiseurantaan. Tarkkailukohteet ovat samat kuin ennakkoseurannassakin. Kokeen aikana pohjaveden pinnan korkeuksia seurattiin paikoitellen päivittäin ja harvimmillaan kerran kuukaudessa. Pohjaveden pinnan seurantaa ja raportointia varten tutkimusalue ja sen ympäristö on jaettu viiteen osa-alueeseen. Osa-alueet on esitetty kuvassa 3. Pohjaveden pinnan korkeudet aikaväliltä 1.5. 31.5.2011 on raportoitu seuraavassa tätä jaottelua käyttäen. Vuoden 2010 marraskuusta lähtien pohjaveden pintoihin on vaikuttanut imeytyskokeen päättyminen. Tammikuuhun 2011 saakka imeytyskaivojen lähettyvillä pohjaveden pinta laski ja vedenottokaivojen lähettyvillä pinta nousi. Helmi- ja maaliskuussa vedenpinta pääosin laski lähes kaikissa havaintopisteissä. Huhti- ja toukokuussa pinnat laskivat edelleen suurimmassa osassa havaintopisteitä. Kuva 3. Pohjaveden pinnan raportoinnin osa-alueet 1 5. 5.1 Osa-alue 1 Osa-alueen 1 luoteisosassa sekä koekaivojen lähialueella pohjaveden pinta laski kaikissa havaintopisteissä noin 5 15 cm. Osa-alueen 1 kaakkoisosassa pohjaveden pinta pääosin nousi. Muutokset olivat -1 +40 cm. Osa-alueen luoteisosassa
4 pohjaveden pinta on havaittu toukokuun lopussa tasolla +88,1 89,1 m mpy (kuva 4). Pohjaveden pinta laskee etelään ja kaakkoon kohti Mallasveden (+84,12 m mpy) ja Kostianvirran tasoa. Syrjänalustan alueella pohjaveden pinnan korkeus on havaittu tasolla +85,4 88,4 m mpy. Pohjaveden lisäksi Syrjänalustan alueella esiintyy orsivettä, jonka pinnan korkeus on havaittu tasolla +92,4 99,3 m mpy (kuva 5). Lähempänä Pälkäneen keskustaa Onkkaalantien eteläpuolella sekä Lahdentien itäpuolella Ali-Mustalassa yksityiskaivoissa on havaittu orsiveden pinta noin tasolla +91,7 92,2 m mpy. Orsiveden havaintokohteissa pohjaveden pinta on toukokuun aikana pääosin laskenut 15 40 cm. Yksityiskaivoissa havaittu vesipinta saattaa vaihdella kaivon mahdollisen käytön takia. Osa-alue 1, pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa 91.00 90.00 89.00 88.00 87.00 86.00 kuiva 85.00 27.8.09 27.9.09 27.10.09 27.11.09 27.12.09 27.1.10 27.2.10 27.3.10 27.4.10 27.5.10 27.6.10 27.7.10 27.8.10 27.9.10 27.10.10 27.11.10 27.12.10 27.1.11 27.3.11 27.4.11 27.5.11 Kuva 4. Pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa osaalueella 1. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia ja yksityiskaivoja.
5 Osa-alue 1, orsiveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa 99 orsiveden pinnan korkeus metriä mpy (N60) 97 96 95 94 93 92 jäässä jäässä kuiva kuiva 91 90 27.8.09 27.9.09 27.10.09 27.11.09 27.12.09 27.1.10 27.2.10 27.3.10 27.4.10 27.5.10 27.6.10 27.7.10 27.8.10 27.9.10 27.10.10 27.11.10 27.12.10 27.1.11 27.3.11 27.4.11 27.5.11 Kuva 5. Orsiveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa osaalueella 1. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia ja yksityiskaivoja, joissa on havaittu orsivettä. 5.2 Osa-alue 2 Osa-alueella 2 vesipinnat ovat pääosin laskeneet toukokuun aikana, laskun jäädessä alle 10 cm:iin. Osa imeytysalueen lähellä olevista havaintopisteistä on kuivunut imeytyksen päättymisen jälkeen. Nämä kohteet ovat olleet kuivia myös ennen imeytyskokeen alkua. Osa-alueen 2 kaakkoisosassa pohjaveden pinta on havaittu tasolla +91,9 m mpy. Koilliseen ja länteen päin pohjaveden pinta nousee tasolle +94,6 97,8 m mpy eli muodostuma kerää vettä ympäristöstään. Luoteeseen imeytysalueen suuntaan mentäessä pohjaveden pinta on havaittu korkeimmillaan tasolla +95,5 m mpy. Alueen luoteisimmassa osassa ei esiinny pohjavettä eli kallion pinta on pohjaveden pintaa korkeammalla. Imeytysalueen lähihavaintopisteissä pohjaveden pinta alkoi laskea imeytyksen päätyttyä. Pinnat laskivat marraskuussa 65 250 cm ja joulu - tammikuussa 15 80 cm. Helmi- ja maaliskuussa pinnat laskivat vähemmän, alle 20 cm. Huhti- ja toukokuussa pinnat laskivat alle 10 cm. Pinnat ovat imeytyskaivojen tuntumassa palautuneet luonnontilaan tai sen lähelle.
6 Osa-alue 2, pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa 99 97 96 95 94 93 92 91 90 16.8.09 5.3 Osa-alue 3 5.9.09 25.9.09 15.10.09 4.11.09 24.11.09 14.12.09 3.1.10 23.1.10 12.2.10 4.3.10 24.3.10 13.4.10 3.5.10 23.5.10 12.6.10 2.7.10 22.7.10 11.8.10 31.8.10 20.9.10 10.10.10 30.10.10 19.11.10 9.12.10 29.12.10 18.1.11 7.2.11 19.3.11 8.4.11 28.4.11 18.5.11 7.6.11 Kuva 6. Pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa osa-alueella 2. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia. Osa-alueella 3 pohjaveden pinta laski osassa havaintopisteistä alle 5 cm ja osassa nousi 25 40 cm toukokuun aikana. Pohjaveden pinnan korkeuden vaihtelut johtuvat luontaisista syistä. Osa-alueella 3 pohjaveden pinta on havaittu tasolla +91,6 104,1 m mpy (kuva 7). Pohjaveden pinta laskee kohti Mallasveden tasoa +84,12 m mpy sekä kohti osa-alueita 1 ja 2. Osa-alueella 3 esiintyy paikoin orsivettä, jonka pinta on noin tasolla +111,5 111,8 m mpy. Imeytyskokeen päättymisen vaikutukset ovat olleet osa-alueen 3 havaintokohteissa hyvin vähäisiä tai niitä ei ole ollut laisinkaan. Toukokuussa alueen pinnanvaihtelut johtuivat luonnollisista syistä.
7 Osa-alue 3, pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa 106 104 lumen alla 102 96 94 92 16.8.09 5.4 Osa-alue 4 5.9.09 25.9.09 15.10.09 4.11.09 24.11.09 14.12.09 3.1.10 23.1.10 12.2.10 4.3.10 24.3.10 13.4.10 3.5.10 23.5.10 12.6.10 2.7.10 22.7.10 11.8.10 31.8.10 20.9.10 10.10.10 30.10.10 19.11.10 9.12.10 29.12.10 18.1.11 7.2.11 19.3.11 8.4.11 28.4.11 18.5.11 7.6.11 Kuva 7. Pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa osaalueella 3. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia ja yksityiskaivoja. Osa-alue 4, pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa 114 112 110 108 106 104 102 16.8.09 lumen alla 5.9.09 25.9.09 15.10.09 4.11.09 24.11.09 14.12.09 3.1.10 23.1.10 12.2.10 4.3.10 24.3.10 13.4.10 3.5.10 23.5.10 12.6.10 2.7.10 22.7.10 11.8.10 31.8.10 20.9.10 10.10.10 30.10.10 19.11.10 9.12.10 29.12.10 18.1.11 7.2.11 19.3.11 8.4.11 28.4.11 18.5.11 7.6.11 Kuva 8. Pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa osaalueella 4. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia ja yksityiskaivoja.
8 Osa-alueella 4 pohjaveden pinta on havaittu tasolla +99,4 111,9 m mpy (kuva 8). Pohjaveden pinta laskee osa-alueiden 1 ja 2 suuntaan. Suurin osa alueen havaintokohteista on yksityiskaivoja, joissa vesipinnan korkeusvaihtelut johtuvat osittain kaivon käytöstä. Vesipinta oli toukokuussa osassa havaintopisteistä noussut 1 20 cm ja osassa laskenut 1 45 cm. Imeytyskokeen päättymisen vaikutukset ovat olleet osa-alueen 4 havaintokohteissa hyvin vähäisiä tai niitä ei ole ollut laisinkaan. Alueen pinnat ovat luonnontilassa. 5.5 Osa-alue 5 Osassa osa-alueen 5 havaintoputkissa pohjaveden pinnan muutokset olivat pääosin pieniä, alle ± 5 cm. Pinnan korkeuden muutokset johtuvat luontaisesta pinnan korkeuden vaihtelusta. Yksityiskaivoissa pinnan korkeuteen vaikuttaa myös kaivokohtainen vedenotto. Kaivoissa pohjaveden pinnan muutokset olivat suurempia. Osassa kaivoista pinta nousi 1 35 cm ja osassa laski 1 55cm. Pohjaveden pinta on havaittu toukokuun lopulla osa-alueella 5 tasolla +89,6 108,7 m mpy (kuva 9). Korkeimmillaan pohjaveden pinta on havaittu imeytysalueen pohjoisja luoteispuolella tasolla +103,6 108,7 m mpy. Tästä pohjaveden pinta laskee länteen ja luoteeseen Pälkäneen kunnan Kinnalan vedenottamon sekä Roineen suuntaan. Kinnalan vedenottamon luoteispuolella pohjaveden pinta on havaittu tasolla +96,4 102,0 m mpy. Imetyskokeella ei ole ollut havaittavaa vaikutusta osa-alueen 5 pintoihin. Osa-alue 5, pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa 110 108 106 104 102 96 94 92 90 27.8.09 27.9.09 27.10.09 27.11.09 27.12.09 27.1.10 27.2.10 27.3.10 27.4.10 27.5.10 27.6.10 27.7.10 27.8.10 27.9.10 27.10.10 27.11.10 27.12.10 27.1.11 27.3.11 27.4.11 27.5.11 Kuva 9. Pohjaveden pinnan korkeuksia havaintoputkissa ja yksityiskaivoissa osaalueella 5. Kuvassa ei ole esitetty kaikkia osa-alueen havaintoputkia ja yksityiskaivoja.
9 6 VIRTAAMAT Virtaamamittauskohteita on yhteensä 17. Mittauspisteet sijaitsevat Keiniänrannassa ja kuvaavat pohjaveden purkautumista Syrjänharjusta. Virtaamia siirryttiin mittaamaan elokuun 2009 puolessa välissä kahden viikon välein imeytys- ja merkkiainekokeen ennakkoseurantaa varten. Tätä ennen virtaamia seurattiin kuukausittain vuoden 2007 huhtikuusta lähtien. Imeytyskokeen ja jälkitarkkailun aikana virtaamat mitataan kerran viikossa. Virtaamamittauskohteiden yhteenlaskettu virtaama vaihteli toukokuussa noin 1315 1460 m 3 /d.