TAPATURMAKATSAUS Keski-Suomen pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS 2017 Keski-Suomen pelastusalue

SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Tapaturma-käsitteeseen liittyy kaksi elementtiä, joista toinen on onnettomuustapahtuma ja toinen on tapahtumassa mukana olleelle henkilölle aiheutuva seuraus eli henkilövahinko. Tämä tapaturmakatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmakuolemia ja vammoja sekä niistä aiheutuvaa hoitoa ja hoidon kustannuksia. Tapaturmat luokitellaan tavallisesti niiden tapahtumistilanteen perusteella liikenneonnettomuuksiin, työ-, koti- ja liikuntatapaturmiin sekä muihin vapaa-ajan tapaturmiin. Tapaturmakatsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta: millaisia tapaturmia alueella sattuu ja paljonko niitä on koko maahan verrattuna. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää kunta- ja seutukuntakohtaisessa turvallisuustyössä. Sen avulla voidaan määritellä painopisteet turvallisuustyölle ja arvioida turvallisuustyön vaikutuksia. On tärkeää, että alueen turvallisuustoimijat, asukkaat ja luottamushenkilöt saavat tietoa alueen tapaturmista. Tapaturmakatsauksien sisältämiä asioita kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa, esimerkiksi turvallisuussuunnittelun tai hyvinvoinnin - ja terveyden edistämisen työryhmissä sekä koulutustilaisuuksissa. Paikallisesta tapaturmatilanteesta on tärkeää hyvä viestiä laajasti alueen eri toimijoille, organisaatioille ja kansalaisille. Tämä voi tapahtua esimerkiksi nostamalla oman alueen tapaturmakatsauksen tietoja paikallisten toimijoiden ja kunnan omalle verkkosivustolle sekä tiedottamalla tapaturmatilanteesta paikallismediassa ja sosiaalisessa mediassa. Tapaturmakatsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen (tapaturmat@thl.fi). Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustolta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2016 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SISÄLLYS Sisältö SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu?... 6 2.2. Tapaturmatyypit... 8 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 11 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT... 13 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat... 13 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 22 7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET... 29 8 PALOTAPATURMAT... 30

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Tämän katsauksen aineistolähteet ovat seuraavat: kuolemat: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt (lähde: Tilastokeskus) sairaalahoitojaksot, -potilaat ja -hoitopäivät: Hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL). Katsauksen luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Suomessa rekisteröidään (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) erittäin kattavasti tapaturmaiset kuolemat ja vuodeosastohoidosta hoitojaksot sekä potilaiden ja hoitopäivien määrät. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka Hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kirjata jokainen vuodeosastohoitojakso, sairaalassa ei aina kirjata riittävän tarkasti kaikkia tapaturmiin liittyviä tietoja. Joissakin katsauksen taulukoissa tiedot tapaturmien ja fyysisen väkivallan aiheuttamasta hoidosta esitetään yhteenlaskettuina. Tämä johtuu siitä, ettei sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa aina ole määritelty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Tämän katsauksen tuloksia tulkittaessa pitää ottaa huomioon edellä mainitut aineistoon liittyvät seikat. Tietosuojan vuoksi taulukoissa pienimpien lukumäärien kohdalla kuntakohtaisten viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä arvot tai koko aluetta koskevat arvot) pyöristetään lähimpään kymmeneen. Nämä säännöt koskevat vain niitä katsauksen osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä.

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2014 tapaturmissa kuoli 2 408 suomalaista: 1 532 miestä ja 876 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturman vuoksi kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1988 2013, N. Lisää tietoa Suomen tapaturmatilanteesta ja tapaturmien ehkäisystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustosta: www.thl.fi/tapaturmat

2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu? Tässä katsauksessa käsitellään vakavimpia, eli kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). On kuitenkin hyvä muistaa, että iso osa tapaturmista hoidetaan polikliinisesti. Katsaus ei käsittele polikliinisesti hoidettavia tapaturmapotilaita, koska niistä ei toistaiseksi ole saatavilla riittävän luotettavaa tietoa rekistereistä. Esimerkiksi liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä. Niistä voi seurata pitkiä poissaoloja työstä, merkittävää haittaa päivittäiseen elämään, pitkäaikaisia kiputiloja tai työkyvyttömyyttä vasta useiden vuosien viiveellä. Siihen saakka kunnes valtakunnallisista rekistereistä saadaan kattavaa ja luotettavaa tietoa tapaturmien polikliinisesta hoidosta, on paikallistasolla tärkeää seurata myös polikliiniseen hoitoon johtavien tapaturmien määrää ja aiheuttamia vaikutuksia. On tärkeää, että paikallisessa turvallisuussuunnittelussa asetetaan tavoitteita ja määritetään keinoja sekä vakavimpien että runsaasti terveydenhuollon eri yksiköitä kuormittavien tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Seuraavaa laskutapaa käyttämällä voidaan arvioida, kuinka paljon tapaturmia alueella kaikkiaan tapahtuu: jokaista tapaturmakuolemaa kohti voidaan arvioida aiheutuvan noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik.

Tässä katsauksessa kuvataan kyseisen alueen asukkaille tapahtuneita tapaturmia. Koska rekistereistä ei saada tietoa tapaturman tapahtumapaikasta, tapaturma sijoitetaan alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Siten esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on esitetty alueen kunnat vuoden 2015 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne eri ikäryhmissä 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2015 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2015), N. Kunta 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 15% 5% 5 479 530 Koko alue 20% 2% 7% 6% 30% 14% 16% 5% 275 572 Hankasalmi 19% 2% 4% 4% 28% 17% 19% 9% 5 274 Joutsa 14% 2% 3% 3% 26% 17% 25% 9% 4 735 Jyväskylä 19% 3% 10% 9% 31% 12% 13% 4% 136 576 Jämsä 18% 2% 4% 4% 29% 16% 20% 7% 21 675 Kannonkoski 17% 1% 3% 2% 26% 18% 22% 10% 1 468 Karstula 18% 2% 3% 4% 27% 17% 21% 8% 4 277 Keuruu 17% 2% 4% 4% 27% 17% 21% 8% 10 148 Kinnula 21% 2% 4% 3% 25% 17% 19% 8% 1 756 Kivijärvi 16% 3% 5% 4% 22% 17% 24% 9% 1 222 Konnevesi 16% 2% 4% 4% 26% 17% 22% 9% 2 794 Kuhmoinen 11% 1% 2% 3% 22% 18% 29% 12% 2 354 Kyyjärvi 18% 2% 3% 4% 24% 19% 21% 8% 1 389 Laukaa 27% 2% 3% 4% 33% 13% 13% 4% 18 786 Luhanka 13% 1% 2% 1% 25% 17% 26% 13% 761 Multia 19% 1% 3% 3% 24% 19% 19% 12% 1 736 Muurame 27% 3% 3% 4% 35% 12% 12% 3% 9 745 Petäjävesi 24% 2% 3% 4% 31% 14% 16% 6% 4 044 Pihtipudas 20% 2% 4% 3% 27% 17% 20% 7% 4 241 Saarijärvi 18% 2% 4% 4% 27% 18% 20% 8% 10 000 Toivakka 22% 2% 2% 3% 30% 16% 19% 6% 2 452 Uurainen 29% 2% 4% 4% 32% 12% 14% 4% 3 638 Viitasaari 15% 2% 5% 4% 25% 18% 22% 9% 6 723 Äänekoski 21% 2% 4% 4% 30% 15% 18% 6% 19 778 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus.

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 2.2. Tapaturmatyypit Tapaturmien ehkäisytyön kohdentamiseksi tarvitaan tietoa muun muassa siitä, millaisille väestöryhmille tai missä ympäristöissä tai tilanteissa tapaturmia tapahtuu. Tätä tietoa saadaan sairaalahoidossa tapaturman vuoksi olleiden potilaiden taustatiedoista ja tapaturmasta kirjatuista tiedoista. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnan tai tapahtumapaikan. Tapaturmien ehkäisytyön kannalta on tärkeää, että sairaaloissa tapaturmatiedot kirjataan huolellisesti. Vaikka useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteessa, liian usein edelleen nämä tiedot jätetään merkitsemättä tai tietoa kirjataan ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. (Kuvio 3) Tapaturmien hoidon kirjaamisen tarkkuudesta ja systemaattisuudesta tulisi keskustella terveydenhuollon toimijoiden kanssa, jotta jatkossa saadaan entistä luotettavampaa ja kattavampaa tietoa tapaturmien ehkäisytyön perustaksi. Tämä katsaus käsittää tietoja vain tapaturmien sairaalahoidosta. Katsauksen tarjoamien tietojen perusteella tehtävissä tulkinnoissa ja esimerkiksi ehkäisytoimien suunnittelussa ja kohdentamisessa on huomioitava, että katsauksesta puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista. Esimerkiksi liikuntatapaturmia tapahtuu suomalaisille vuosittain yli 300 000, mutta niiden aiheuttama hoito ei tule kattavasti esiin tässä katsauksessa koska suuri osa liikuntatapaturmien seurauksista hoidetaan polikliinisesti. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 3. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2015, %.

Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Kuvio 4 kertoo miten alueen asukkaille sairaalahoitoon johtaneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueilla, työssä tai päiväkodissa/koulussa tapahtuneisiin tapaturmiin. Kuvio 5 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Muu vapaa-ajan tapaturma Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 4. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2015, N.

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 5. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2015, N. Taulukko 2. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2015 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 1 722 Liikenne 7 489 Kotitapaturma 29 523 Urheilu- tai liikuntatapaturma 4 253 Muu vapaa-ajan tapaturma 19 351 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 2 115 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 3 136 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 653 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 8 945

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tämän katsauksen tiedot tapaturmaisista kuolemista saadaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoista. Suomessa valtaosasta niin sanottuja ei-luonnollisia kuolemia, kuten tapaturmista, tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa määritetään kuolemansyy. Nuoren henkilön kuolemantapauksissa kuolemasyy tutkitaan lähes aina. Iäkkäiden henkilöiden tapaturmakuolemista ei ihan aina tehdä tutkintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaalassa tai laitoksissa tapahtuneen kaatumisen tai kaatumisen seurausten johdosta tapahtunut kuolema, josta lääkärillä on hyvät kliiniset tiedot. 4, Taulukko 3. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2006 2015 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 7 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 <5 6 13 <5 Liikenne, moottoriajoneuvot 12 10 15 10 46 18 20 12 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 40 70 184 477 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 26 27 18 5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 10 13 13 8 Tulipalo <5 <5 <5 <5 9 10 13 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 13 11 15 8 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 114 110 47 <5 Muu myrkytys 8 <5 6 18 12 90 29 16 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 21 24 41 26 Yhteensä 20 20 40 30 370 320 380 550 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 15 15 30 - Liikenne, moottoriajoneuvot 112 31 140 - Kaatuminen ja putoaminen 406 368 770 +27% Hukkuminen 74 10 80 - Tukehtuminen 26 21 50 - Tulipalo 29 <5 30 - Paleltuminen 38 11 50 +45% Alkoholimyrkytys 221 57 280 +31% Muu myrkytys 126 49 180 +20% Muut tapaturmat 81 36 120 - Yhteensä 1 130 600 1 730 +19% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282 284 & Pasternack I, Laitinen R, Kauppila R. Oikeuslääkinnän vaikuttavuuden edellytykset Kirjallisuuskatsaus. THL, TYÖPAPERI 10/2014. 5 Vertailusarake kertoo, kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, joka tarkoittaa sitä, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa sitä, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän ovat yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla joko merkitsevä tai ei-merkitsevä. 7 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 8 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä.

Kuolemantapauksia 0 50 100 150 200 Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 6. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 9 2015, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 7. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 9 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi.

Tuhansia hoitopäiviä 0 10 20 30 40 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT Tapaturmien ehkäisytyön suunnittelun ja kohdentamisen kannalta on tärkeää tarkastella paitsi tapaturmien lukumääriä mutta myös niissä tapahtuvia muutoksia. Tässä osiossa esitellään koko aluetta koskevia tapaturmatietoja. Eri alueiden tapaturmalukuja vertailemalla saadaan tietoa siitä, missä ennaltaehkäisevää työtä erityisesti tarvitaan. 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä ICD-luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Siksi tässä osiossa esitetyissä luvuissa hoitopäivistä ja hoitojaksoista on laskettu yhteen sekä tapaturmien ja väkivallan aiheuttama hoito. Kuitenkin valtaosassa tapauksista (noin 85 %) hoidon syynä on tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikenne, moottoriajoneuvot Liikenne, kevyt Muu myrkytys Tulipalo Hengitystä estävät tapaturmat Paleltuminen Alkoholimyrkytys 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Veteen vajoaminen Kuvio 8. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2006 2015, tuhansia päiviä.

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 10 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 283 16 50 55 332 157 153 52 1 100 Liikenne, moottoriajoneuvot 452 186 280 242 902 258 216 75 2 610 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 583 178 536 521 3 770 2 718 4 277 3 236 16 820 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 10 <5 10 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 32 <5 <5 <5 8 7 17 11 80 Tulipalo 10 <5 13 10 53 25 41 17 170 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 23 14 18 5 70 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 69 12 23 21 115 45 32 28 350 Alkoholimyrkytys 48 <5 9 <5 44 15 5 <5 130 Muu tapaturma 1 346 267 781 724 4 106 2 118 2 490 908 12 740 Yhteensä 3 830 670 1 700 1 580 9 360 5 360 7 260 4 330 34 090 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 129 16 46 37 176 128 220 70 820 Liikenne, moottoriajoneuvot 134 91 115 73 357 119 155 49 1 090 Kaatumis- ja putoamistapaturma 981 85 230 270 2 125 2 225 5 869 10 454 22 240 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 26 <5 <5 <5 18 <5 16 6 70 Tulipalo 11 <5 <5 <5 17 13 21 9 70 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 5 5 5 11 30 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 96 17 27 15 61 34 64 63 380 Alkoholimyrkytys 32 <5 <5 <5 11 <5 <5 <5 60 Muu tapaturma 880 141 360 356 2 281 1 529 2 590 1 828 9 970 Yhteensä 2 290 350 780 760 5 060 4 060 8 940 12 490 34 730 Yhteensä 6 120 1 020 2 480 2 340 14 420 9 420 16 200 16 830 68 820 10 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Kartta 1. Vammojen ja myrkytysten aiheuttamat hoitojaksot alueen kunnissa vuosina 2011 2015, vertailutiedot koko maan tilanteeseen. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 77 Hankasalmi 495 Multia 172 Joutsa 500 Muurame 179 Jyväskylä 592 Petäjävesi 182 Jämsä 601 Pihtipudas 216 Kannonkoski 729 Saarijärvi 226 Karstula 850 Toivakka 249 Keuruu 892 Uurainen 256 Kinnula 931 Viitasaari 265 Kivijärvi 992 Äänekoski 275 Konnevesi 291 Kuhmoinen 312 Kyyjärvi 410 Laukaa 435 Luhanka

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 11 Miehet 0-17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 240 14 46 48 258 116 110 40 860 Liikenne, moottoriajoneuvot 339 143 214 173 604 180 130 45 1 760 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 265 157 443 435 2 661 1 634 2 184 1 609 10 070 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 7 <5 9 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 30 <5 <5 <5 7 7 16 11 80 Tulipalo 9 <5 7 7 41 20 27 12 120 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 16 12 15 <5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 65 11 21 17 96 37 31 25 300 Alkoholimyrkytys 47 <5 8 <5 41 14 5 <5 120 Muu tapaturma 1 133 234 647 596 3 105 1 450 1 558 543 9 040 Yhteensä 2 930 530 1 290 1 160 6 050 3 060 3 600 2 000 19 700 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 100 16 39 34 144 105 146 52 630 Liikenne, moottoriajoneuvot 119 79 95 62 269 74 106 24 810 Kaatumis- ja putoamistapaturma 812 78 189 229 1 634 1 416 3 087 4 653 11 680 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 25 <5 <5 <5 12 <5 15 6 60 Tulipalo 6 <5 <5 <5 13 10 17 7 60 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 5 <5 5 9 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 78 15 23 12 56 26 55 57 320 Alkoholimyrkytys 31 <5 <5 <5 9 <5 <5 <5 50 Muu tapaturma 762 121 293 286 1 729 1 066 1 530 1 091 6 720 Yhteensä 1 830 300 600 600 3 510 2 450 4 350 5 210 18 050 Yhteensä 4 770 840 1 890 1 760 9 560 5 500 7 950 7 210 37 750 11 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 12 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 531 29 94 126 1 702 1 392 1 155 638 5 670 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 618 918 1 481 1 260 6 633 1 830 1 382 665 15 790 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 470 484 1 467 1 392 15 645 21 807 50 264 42 041 135 570 Veteen vajoaminen 6 <5 6 <5 123 <5 15 <5 150 Hengitystä estävät tapaturmat 40 <5 <5 <5 26 13 25 22 130 Tulipalo 43 <5 68 45 263 96 507 112 1 140 Paleltuminen <5 21 <5 11 186 59 318 10 610 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 125 23 46 54 225 156 97 131 860 Alkoholimyrkytys 52 <5 9 <5 68 40 29 25 230 Muu tapaturma 2 413 638 1 723 1 860 13 435 11 932 18 970 9 529 60 500 Yhteensä 7 300 2 120 4 900 4 750 38 310 37 330 72 760 53 170 220 640 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 273 47 114 73 673 1 031 1 770 914 4 900 Liikenne, moottoriajoneuvot 289 450 358 228 1 492 1 093 1 047 555 5 510 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 381 197 870 676 7 299 13 154 69 164 183 640 276 380 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 21 <5 <5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 36 <5 <5 <5 24 <5 22 13 100 Tulipalo 11 <5 7 17 201 91 86 46 460 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 54 20 22 73 170 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 204 21 43 23 157 88 247 266 1 050 Alkoholimyrkytys 38 <5 <5 5 21 <5 10 <5 80 Muu tapaturma 2 628 285 940 955 8 145 9 006 20 812 18 860 61 630 Yhteensä 4 870 1 000 2 340 1 980 18 090 24 490 93 180 204 370 350 310 Yhteensä 12 170 3 130 7 240 6 730 56 390 61 820 165 940 257 540 570 950 12 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Lukumäärä 0 2000 4000 6000 8000 Kuten raportin luvuista voidaan havaita, vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joissakin tapauksissa samasta tapaturmasta seurannutta vammaa saatetaan hoitaa sairaalassa useampia kertoja. Myös silloin, jos potilas siirtyy esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon, samasta tapaturmasta muodostuu kaksi hoitojaksoa. Hoitojaksoja Potilaita 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 9. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2006 2015, N.

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt ovat viime vuosina muuttuneet. Hoitojaksot ovat yleisesti lyhentyneet ja osa tapaturmavammoista, jotka aiemmin hoidettiin sairaalan vuodeosastolla, hoidetaan nykyään polikliinisesti avohoitona. Siksi pelkkä hoitojakson pituus ei enää kerro samalla tavoin vamman vakavuudesta, kuin aiemmin. Erityisesti vanhemman väestön tapaturmista johtuvat hoito on edelleen pitkäkestoista, mutta entistä useammin hoito jakautuu lyhyempiin hoitojaksoihin eri hoitopaikoissa. Edellä mainituista seikoista huolimatta, hoitojaksojen lukumäärä kuitenkin edelleen kuvaa kohtalaisen hyvin vakavien tapaturmien kehitystä pitkällä aikavälillä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 10. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2006 2015, %.

Taulukko 7. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 1 päivä 2 7 päivää 8 päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 899 762 259 1 920 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 751 1 348 605 3 704 5 Kaatumis- ja putoamistapaturma 11 632 17 242 10 184 39 058 57 Veteen vajoaminen 20 13 5 38 0 Hengitystä estävät tapaturmat 115 32 1 148 0 Tulipalo 96 87 60 243 0 Paleltuminen 30 39 26 95 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 460 217 45 722 1 Alkoholimyrkytys 148 34 4 186 0 Muu tapaturma 10 502 8 512 3 691 22 705 33 Yhteensä 25 653 28 286 14 880 68 819 100

Taulukko 8. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2015, N. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitopäivät on laskettu vuoden alusta sairaaloissa, joissa oli vähintään 10 potilasta vuonna 2015. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja. Lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40302 - Keski-Suomen keskussairaala 4 253 3 422 12 960 3,0 90192 - Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus Jyte/terveydenhuolto 1 164 898 15 676 13,5 60753 - Suomen Terveystalo Oy/Jyväskylä 497 476 497 1,0 90752 - Keski-Suomen seututerveyskeskus 489 376 4 893 10,0 90707 - Jämsän sosiaali- ja terveystoimi/terveyspalvelut 409 306 4 019 9,8 50290 - Tampereen yliopistollinen sairaala 260 205 1 519 5,8 50250 - Kuopion yliopistollinen sairaala 201 173 827 4,1 90626 - Perusturvaliikelaitos Saarikka 218 163 3 043 13,8 90618 - Äänekosken terveysasema 198 153 2 093 10,5 90586 - Viitasaaren kaupunki / Wiitaunioni 159 134 1 381 8,6 60710 - Sairaala Mehiläinen, Jyväskylä 102 90 102 1,0 30077 - Hankasalmen sosiaalitoimisto 57 45 985 17,3 60816 - (nimi ei tiedossa) 33 24 452 13,7 50200 - Helsingin yliopistollinen keskussairaala 38 20 110 2,9 60718 - Tekonivelsairaala Coxa Oy 25 18 104 4,2 40318 - Päijät-Hämeen keskussairaala 15 14 26 1,7 50275 - Oulun yliopistollinen sairaala 12 12 34 2,8 60776 - Tays Sydänkeskus Oy 11 11 57 5,2 40311 - Lapin keskussairaala 10 10 13 1,3

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Tässä osiossa esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuina. Tapaturmien ja väkivallan määrään vaikuttaa muiden muassa alueen asukkaiden ikärakenne ja sukupuolijakauma. Kuntien välisiin eroihin tapaturmien määrässä voivat vaikuttaa myös esimerkiksi alkoholin käyttö, työllisyys, alueella toimivien työnantajaorganisaatioiden työturvallisuus tai esimerkiksi kevyen liikenteen väylien määrä tai turvallisuus sekä alueella tehty tapaturmien ehkäisy ja turvallisuustyö. Katsauksen vertailuluvuissa näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei pystytä ottamaan huomioon, mutta eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia paikallisen turvallisuustyön suunnittelussa ja tavoitteita määriteltäessä. Kun halutaan vertailla, poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Tässä katsauksessa on käytetty epäsuoraa vakiointia. Tässä menetelmässä lasketaan ensin kyseiselle alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia (esimerkiksi tapaturmista johtuvia kuolemantapauksia) sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus tapaturmiin) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Sen jälkeen on alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää verrattu alueelle odotettuun lukumäärään tapahtumia. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee Liikenneonnettomuus -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikenneonnettomuudeksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6 539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun jälkeen ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se ylitä riittävän paljon arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua. Tällöin poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä. Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ero tai muutos ei aina tarkoita käytännössä merkittävää eroa tai muutosta. Esimerkki: silloin kun hoitojaksojen määrä on esimerkiksi 15 ei 100 % odotettua enemmän ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän silloin kun hoitojaksojen määrä on 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. Katsauksessa käytetyt tilastomenetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 13. 13 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 14 15 16 17 2011 2015. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 40 720 +14% 23 820 +10% 278 740-6,7 1 080 +16% Hankasalmi 1 060 +32% 557 +17% 11 823 +62% 10,8 27 - Joutsa 920 +19% 507 +12% 7 004-7,5 18 - Jyväskylä 18 870 +19% 11 455 +15% 120 221 +7% 6,3 418 - Jämsä 2 940-8% 1 751-7% 24 917-8,3 127 +49% Kannonkoski 270-158 - 1 752-25% 6,3 7 * Karstula 720-423 +11% 6 113-8,3 20 - Keuruu 1 800 +16% 993 +9% 11 407-18% 6,2 57 +37% Kinnula 300-169 - 1 175-48% 4,0 6 * Kivijärvi 220-132 - 1 612 * 7,2 10 * Konnevesi 480-291 +13% 3 146-6,5 14 - Kuhmoinen 490-245 - 9 246 * 17,6 14 - Kyyjärvi 260-138 - 2 315 * 8,6 5 * Laukaa 2 330-1 448 +5% 10 561-34% 4,5 64 - Luhanka 180-96 - 1 345 * 7,2 7 * Multia 380 +25% 187-2 344-24% 6,0 8 * Muurame 1 080-696 - 7 294-6,6 20 - Petäjävesi 660 +22% 354-5 544-8,3 20 - Pihtipudas 810 +28% 439 +17% 5 614-6,8 24 - Saarijärvi 1 550-921 - 11 166-17% 7,1 49 - Toivakka 320-184 - 1 673-41% 5,2 <5 * Uurainen 450-288 - 2 000-34% 4,4 14 - Viitasaari 1 270 +18% 723 +16% 9 845-7,6 40 - Äänekoski 3 370 +26% 1 856 +15% 20 621-6,0 109 +55% 14 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 15 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 16 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 17 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 18 19 20 21 2011 2015. Kunta Liikenneonnettomuus Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 2 740 +14% 20 270 +19% 2 170 +60% 15 020 +19% 520-76% 40 720 +14% Hankasalmi 61 +70% 577 +38% 58 * 366 +36% <5 * 1 060 +32% Joutsa 70 +96% 520 +27% 22 * 309 - <5 * 920 +19% Jyväskylä 1 272 +9% 8 819 +24% 1 268 +75% 7 251 +25% 259-73% 18 870 +19% Jämsä 162-17% 1 489-7% 100-1 155-29 -72% 2 940-8% Kannonkoski 18 * 147-9 * 98 +43% <5 * 270 - Karstula 63 +103% 390-23 * 241 - <5 * 720 - Keuruu 97-1 105 +37% 47-529 - 24 * 1 800 +16% Kinnula 25 * 175 +41% 10 * 82 - <5 * 300 - Kivijärvi 18 * 131-5 * 67 - <5 * 220 - Konnevesi 26-261 - 19 * 167 - <5 * 480 - Kuhmoinen 12 * 269-22 * 174-12 * 490 - Kyyjärvi 20 * 125 - <5 * 111 +65% <5 * 260 - Laukaa 199 +31% 1 117-103 +33% 899 +12% 9-77% 2 330 - Luhanka 13 * 109-6 * 53 - <5 * 180 - Multia 11 * 258 +58% <5 * 107 - <5 * 380 +25% Muurame 77-505 - 52-440 - 10-59% 1 080 - Petäjävesi 59 * 349 +36% 21 * 219-7 * 660 +22% Pihtipudas 62 +113% 386 +19% 31 * 328 +54% 7 * 810 +28% Saarijärvi 101-913 +18% 69 +70% 456-13 -69% 1 550 - Toivakka 18 * 148 - <5 * 146 - <5 * 320 - Uurainen 34 +82% 222-15 * 172 - <5 * 450 - Viitasaari 110 +103% 681 +21% 55 +112% 410-9 -58% 1 270 +18% Äänekoski 209-1 571 +20% 227 +150% 1 239 +32% 125-3 370 +26% 18 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 19 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 20 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 21 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 22 23 24 25 2011 2015. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 790 +43% 14 910 +21% 730 +18% 1 300 +13% 1 230-13% 19 960 +19% Hankasalmi 60 +151% 417 +33% 27 * 38 +110% 22-560 +36% Joutsa 31 +79% 407 +32% 18 * 28 +119% 30-510 +26% Jyväskylä 777 +39% 6 388 +26% 344 +30% 604 +12% 552-10% 8 670 +23% Jämsä 131-1 045-12% 75-89 - 138-1 480-7% Kannonkoski 9 * 115 - <5 * 12 * 7 * 150 - Karstula 32 +96% 285-10 * 29 * 29-390 - Keuruu 87 +102% 869 +45% 31-63 +68% 45-1 100 +38% Kinnula 41 * 108-5 * 9 * 8 * 170 +32% Kivijärvi 11 * 102 - <5 * 8 * <5 * 130 - Konnevesi 27 * 198-10 * 17 * 6 * 260 - Kuhmoinen 10 * 211-9 * 19 * 18 * 270 - Kyyjärvi 9 * 77-5 * 17 * 16 * 120 - Laukaa 104 +34% 806 +13% 38-84 - 70-1 100 - Luhanka <5 * 87 - <5 * 8 * 5 * 110 - Multia 12 * 201 +59% <5 * 18 * 22 * 260 +55% Muurame 55 +75% 361-19 - 39 +67% 22-500 - Petäjävesi 29 +127% 269 +47% 14 * 19 * 16 * 350 +35% Pihtipudas 89 +411% 241-7 * 20 * 24-380 - Saarijärvi 58-733 +28% 16-53 - 47-910 +18% Toivakka 11 * 115 - <5 * 8 * 8 * 150 - Uurainen 20 * 165 - <5 * 16 * 12 * 220 - Viitasaari 69 +119% 489-20 * 28-60 +68% 670 +20% Äänekoski 113-1 217 +28% 64 +73% 78-73 - 1 550 +20% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 26 27 28 29 2011 2015. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 11 900 +25% 1 910 +36% 6 980 +3% 1 320 +10% 18 300 +16% 310-66% 40 720 +14% Hankasalmi 361 +48% 23 * 143-28 - 500 +47% 7 * 1 060 +32% Joutsa 329 +42% 26 * 143-27 - 387-9 * 920 +19% Jyväskylä 4 502 +17% 1 254 +70% 3 450 +11% 598-8 924 +24% 141-65% 18 870 +19% Jämsä 913-121 +37% 553-106 - 1 227-11% 15-61% 2 940-8% Kannonkoski 107 +39% <5 * 33-6 * 116-6 * 270 - Karstula 246 +27% 18 * 107-28 +78% 311-10 - 720 - Keuruu 750 +61% 39-292 - 59 +40% 659 - <5 * 1 800 +16% Kinnula 115 +60% 7 * 52-10 * 110 - <5 * 300 - Kivijärvi 91 +48% 5 * 36 - <5 * 82 - <5 * 220 - Konnevesi 173 +32% 17 * 76-17 * 191 - <5 * 480 - Kuhmoinen 170-7 * 74-29 * 208 - <5 * 490 - Kyyjärvi 92 +46% 5 * 38-7 * 118 - <5 * 260 - Laukaa 745 +34% 109-351 -19% 90-1 012-20 - 2 330 - Luhanka 74 - <5 * 22-6 * 74 - <5 * 180 - Multia 191 +91% 5 * 52 - <5 * 126 - <5 * 380 +25% Muurame 254-62 +50% 200-45 - 519 - <5 * 1 080 - Petäjävesi 230 +59% 14 * 107-10 - 291 - <5 * 660 +22% Pihtipudas 242 +30% 9 * 127-31 * 398 +46% 7 * 810 +28% Saarijärvi 600 +33% 39-220 -19% 57 +44% 599-37 - 1 550 - Toivakka 96-11 * 43-9 * 159 - <5 * 320 - Uurainen 129-14 * 90-16 * 194 - <5 * 450 - Viitasaari 440 +35% 24-172 - 39-577 +25% 13-1 270 +18% Äänekoski 1 046 +42% 92-595 +17% 96-1 520 +29% 22-47% 3 370 +26% 26 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 27 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 28 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 29 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 30 31 32 33 2011 2015. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 900-420 +14% 1 120-1 100 +10% 5 860 +14% 3 010-4 250 +17% 2 480-20 160 +10% Hankasalmi 41 - <5 * 8 * 8 * 164 +66% 95-129 +38% 94-540 +39% Joutsa 25-5 * 8-22 * 104-69 - 144 +39% 92-470 +21% Jyväskylä 923 +9% 265 +42% 747-734 - 3 081 +22% 1 224-1 527 +13% 864-9 370 +13% Jämsä 114-20% 18-44% 63-51 - 392-267 - 397-177 -30% 1 480-8% Kannonkoski 15 * <5 * <5 * <5 * 35-27 * 31-29 * 140 - Karstula 32-9 * 16 * 17 * 83-55 - 103-54 - 370 - Keuruu 60-9 - 22-24 - 165-152 - 199-188 +50% 820 - Kinnula 22 * <5 * 10 * 7 * 35-31 - 44-16 -39% 170 - Kivijärvi 8 * <5 * <5 * <5 * 24-14 - 34 * 25 * 120 - Konnevesi 19-5 * 5 * 6 * 48-43 - 65-29 - 220 - Kuhmoinen 8 * <5 * 14 * <5 * 39-43 - 68-41 - 220 - Kyyjärvi 12 * <5 * 6 * 12 * 20-37 * 49 * 13 * 150 +35% Laukaa 151-22 - 60 +57% 52-382 - 205-223 - 130-1 230 - Luhanka 7 * <5 * <5 * <5 * 21 * 18 * 18-15 * 80 - Multia 8 * <5 * <5 * <5 * 33-20 - 67 +92% 50-190 - Muurame 100-15 - 11-47% 18-167 -18% 70-23% 83-62 - 530-10% Petäjävesi 31-5 * 10 * 9 * 89-54 - 75-72 - 350 - Pihtipudas 27-8 * 9 * 10 * 88-57 - 144 +91% 66-410 +31% Saarijärvi 46-27% 12-25 - 19-202 - 126-218 +25% 110-760 - Toivakka 16 - <5 * <5 * <5 * 59-20 -38% 52 * 7-73% 160 - Uurainen 50 - <5 * 10 * 13 * 44-38% 43-43 - 11-48% 220 - Viitasaari 35-9 * 23-13 - 119-98 - 193 +39% 108-600 - Äänekoski 152-24 - 57-78 +50% 469 +23% 246-343 - 231 +30% 1 600 +17% 30 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 31 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 32 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 33 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 34 35 36 37 2011 2015. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 310 +8% 280 +27% 650 +23% 600 +33% 3 420 +16% 2 420 +15% 5 120 +24% 6 760 +19% 20 56 +19% 0 Hankasalmi 26-5 * 7 * 10 * 54-56 - 133-228 - 520 +24% Joutsa 19 - <5 * <5 * <5 * 47-35 - 157 +35% 185-450 - Jyväskylä 681 +19% 159-468 +20% 411 +36% 1 802 +24% 1 085 +16% 2 125 +29% 2 773 +29% 9 500 +25% Jämsä 81-15 - 23-18 - 210-224 - 343-17% 542-1 460-8% Kannonkoski 8 * <5 * <5 * <5 * 9-13 - 58 +82% 43-130 - Karstula 20-5 * <5 * 9 * 36-39 - 87-154 - 350 - Keuruu 37-8 * 21 * 7 * 95-103 - 255 +22% 457 +40% 980 +22% Kinnula 12 * <5 * <5 * <5 * 20 * 27 * 31-35 - 130 - Kivijärvi 8 * <5 * <5 * <5 * 5 * 13 * 36-44 - 110 - Konnevesi 9 * <5 * 6 * <5 * 48 * 43-53 - 93-260 - Kuhmoinen 6 * <5 * <5 * <5 * 20-20 - 82-138 - 270 - Kyyjärvi 5 * <5 * <5 * <5 * 16 * 8 * 41 * 39-110 - Laukaa 103-13 - 21-25 - 216-152 - 244-328 - 1 100 - Luhanka <5 * <5 * <5 * <5 * 14 * 6 * 41 * 37-100 - Multia <5 * <5 * <5 * <5 * 14 * 15 * 62 +76% 97-190 - Muurame 55-6 * 6 * 16 * 153 +26% 39-40% 146 +41% 137-560 +17% Petäjävesi 16-7 * 5 * 5 * 66-26 - 74-111 - 310 +23% Pihtipudas 19 - <5 * <5 * 7 * 53-60 - 158 +81% 105-410 +25% Saarijärvi 32-12 * 19 * 20 * 96-75 - 217-323 - 790 - Toivakka 9 * <5 * <5 * <5 * 13-48% 25 * 39 * 69-160 - Uurainen 33 - <5 * 5 * <5 * 47-26 - 53-61 - 230 - Viitasaari 48 +76% 6 * 12 * <5 * 83-81 - 172-262 - 670 +24% Äänekoski 75-36 * 44 +103% 50 +122% 303 +38% 251 +52% 510 +53% 502 +21% 1 770 +38% 34 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 35 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 36 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 37 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET Tapaturmavammat aiheuttavat usein pitkäaikaista hoidontarvetta ja ketjuuntuneita hoitojaksoja. Seurauksena on merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Erityisesti vakavat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla, missä hoidon kustannukset ovat suuria. Vuonna 2011 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,0 vuorokautta 38 ja hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3605 39. Taulukossa 15 esitetään arvioita tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannuksista erikoissairaanhoidon osalta. Koska luvut perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin ne eivät suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia mutta antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Tietoa käytetystä laskentamenetelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 40 Näitä kustannustietoja käytettäessä on huomioitava, että huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Näistä kustannuksista ei kuitenkaan toistaiseksi ole saatavilla valtakunnallisesti luotettavaa tietoa. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2015. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 520 502 Koko alue 27 322 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Hankasalmi 860 Multia 334 Joutsa 618 Muurame 711 Jyväskylä 11 854 Petäjävesi 324 Jämsä 2 895 Pihtipudas 560 Kannonkoski 124 Saarijärvi 902 Karstula 482 Toivakka 154 Keuruu 1 335 Uurainen 273 Kinnula 152 Viitasaari 555 Kivijärvi 184 Äänekoski 2 559 Konnevesi 227 Kuhmoinen 787 Kyyjärvi 128 Laukaa 1 218 Luhanka 87 38 Rautiainen H, Pelanteri S, Rasilainen J (2012): Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL 12/2012. http://urn.fi/urn:nbn:fife2012121210293 39 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL Raportti 2014_003. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-079-5 40 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit

8 PALOTAPATURMAT Tässä osiossa tarkastellaan sellaisia savun, tulen tai liekkien 41 aiheuttamia tapaturmia, joiden seurauksen on ollut henkilön kuolema tai joutuminen vähintään sairaalan vuodeosastohoitoon (mukaan lukien päiväkirurginen hoito). Lisäksi kuvataan tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2006 2015 (kuvio 11). Suomessa tapaturmaisissa tulipaloissa kuolleiden määrä on vuosien 1952 2007 aikana vaihdellut 50:stä ja 140:een henkilöön 42. Tulipalojen vuoksi sairaalahoitoon joutuvien henkilöiden määrä on tulipaloissa menehtyneiden määrään verrattuna moninkertainen. Tulipaloissa kuolleiden ja loukkaantuneiden sekä loukkaantumisista seuranneiden hoitopäivien määrissä on huomattavia eroja iän ja sukupuolen mukaan. Tulipaloissa kuolee ja loukkaantuu huomattavasti useammin miehet kuin naiset. Avohoidossa hoidettavien tulipaloissa vammoja saaneiden henkilöiden määrä on huomattavasti suurempi kuin sairaalahoitoon joutuvien tulipalojen uhrien määrä. Luotettavaa tietoa avohoidossa hoidetuista tulipaloihin liittyvien tapaturmien hoidosta ei toistaiseksi ole saatavilla ja siksi ne eivät mukana tässä katsauksessa. 41 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 42 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007 2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto.

Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007 2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007 2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0 9 3 1.7 1 1,7 10 19 10 5.2 1 1,6 20 29 12 6.0 6 9,0 30 39 21 10.8 2 3,1 40 49 42 18.7 16 21,7 50 59 73 30.8 15 19,6 60 69 81 44.8 20 30,5 70 79 34 28.8 10 24,7 80 89 20 33.5 9 41,7 90+ 2 22.0 0 0,0 Yhteensä 299 18.8 80 14,9 Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2006 2015 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 94 61 155 10 19 278 52 330 20 29 363 73 436 30 39 368 82 450 40 49 485 125 610 50 59 529 197 726 60 69 379 218 597 70 79 272 160 432 80 89 141 133 274 90+ 11 31 42 Yhteensä 2 920 1 132 4 052 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2006 2015 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 412 152 564 10 19 2 133 205 2 338 20 29 2 150 408 2 558 30 39 3 333 483 3 816 40 49 4 857 1 059 5 916 50 59 5 508 2 187 7 695 60 69 4 200 2 542 6 742 70 79 3 622 1 708 5 330 80 89 1 674 896 2 570 90+ 133 249 382 Yhteensä 28 022 9 889 37 911

Hoitopäiviä 0 50 100 150 200 250 300 350 Hoitopäivät 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2006 2015. Lisätietoa palotapaturmista ja niiden ehkäisystä Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt ja pelastuslaki (STEP) on THL:n vuosina 2012 2016 toteuttama tutkimus- ja kehittämishanke. www.thl.fi/step Savusta, tulesta ja liekeistä vammautumisen terveyskustannukset tutkimuksen tuloksia Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Kokki E. Economic burden of fire-related deaths in Finland, 2000-2010: Indirect costs using a human capital approach. Burns. 2016;4:56-62. Haikonen K, Lillsunde PM, Vuola J. Inpatient costs of fire-related injuries in Finland. Burns. 2014;40:1754-60. Haikonen K, Lunetta P, Lillsunde PM, Sund R.Methodological challenges in using the Finnish Hospital Discharge Register for studying firerelated injuries leading to inpatient care. BMC Med Inform Decis Mak. 2013;13:36. Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Lounamaa A, Vuola J. Fire-related injuries with inpatient care in Finland: a 10-year nationwide study. Burns. 2013;39:796-802.

Tapaturmat-verkkosivusto www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen.