TAPATURMAKATSAUS Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS 2017 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Tapaturma-käsitteeseen liittyy kaksi elementtiä, joista toinen on onnettomuustapahtuma ja toinen on tapahtumassa mukana olleelle henkilölle aiheutuva seuraus eli henkilövahinko. Tämä tapaturmakatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmakuolemia ja vammoja sekä niistä aiheutuvaa hoitoa ja hoidon kustannuksia. Tapaturmat luokitellaan tavallisesti niiden tapahtumistilanteen perusteella liikenneonnettomuuksiin, työ-, koti- ja liikuntatapaturmiin sekä muihin vapaa-ajan tapaturmiin. Tapaturmakatsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta: millaisia tapaturmia alueella sattuu ja paljonko niitä on koko maahan verrattuna. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää kunta- ja seutukuntakohtaisessa turvallisuustyössä. Sen avulla voidaan määritellä painopisteet turvallisuustyölle ja arvioida turvallisuustyön vaikutuksia. On tärkeää, että alueen turvallisuustoimijat, asukkaat ja luottamushenkilöt saavat tietoa alueen tapaturmista. Tapaturmakatsauksien sisältämiä asioita kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa, esimerkiksi turvallisuussuunnittelun tai hyvinvoinnin - ja terveyden edistämisen työryhmissä sekä koulutustilaisuuksissa. Paikallisesta tapaturmatilanteesta on tärkeää hyvä viestiä laajasti alueen eri toimijoille, organisaatioille ja kansalaisille. Tämä voi tapahtua esimerkiksi nostamalla oman alueen tapaturmakatsauksen tietoja paikallisten toimijoiden ja kunnan omalle verkkosivustolle sekä tiedottamalla tapaturmatilanteesta paikallismediassa ja sosiaalisessa mediassa. Tapaturmakatsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen (tapaturmat@thl.fi). Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustolta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2016 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SISÄLLYS Sisältö SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu?... 6 2.2. Tapaturmatyypit... 8 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 11 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT... 13 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat... 13 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 22 7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET... 29 8 PALOTAPATURMAT... 30

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Tämän katsauksen aineistolähteet ovat seuraavat: kuolemat: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt (lähde: Tilastokeskus) sairaalahoitojaksot, -potilaat ja -hoitopäivät: Hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL). Katsauksen luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Suomessa rekisteröidään (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) erittäin kattavasti tapaturmaiset kuolemat ja vuodeosastohoidosta hoitojaksot sekä potilaiden ja hoitopäivien määrät. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka Hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kirjata jokainen vuodeosastohoitojakso, sairaalassa ei aina kirjata riittävän tarkasti kaikkia tapaturmiin liittyviä tietoja. Joissakin katsauksen taulukoissa tiedot tapaturmien ja fyysisen väkivallan aiheuttamasta hoidosta esitetään yhteenlaskettuina. Tämä johtuu siitä, ettei sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa aina ole määritelty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Tämän katsauksen tuloksia tulkittaessa pitää ottaa huomioon edellä mainitut aineistoon liittyvät seikat. Tietosuojan vuoksi taulukoissa pienimpien lukumäärien kohdalla kuntakohtaisten viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä arvot tai koko aluetta koskevat arvot) pyöristetään lähimpään kymmeneen. Nämä säännöt koskevat vain niitä katsauksen osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä.

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2014 tapaturmissa kuoli 2 408 suomalaista: 1 532 miestä ja 876 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturman vuoksi kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1988 2013, N. Lisää tietoa Suomen tapaturmatilanteesta ja tapaturmien ehkäisystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustosta: www.thl.fi/tapaturmat

2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu? Tässä katsauksessa käsitellään vakavimpia, eli kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). On kuitenkin hyvä muistaa, että iso osa tapaturmista hoidetaan polikliinisesti. Katsaus ei käsittele polikliinisesti hoidettavia tapaturmapotilaita, koska niistä ei toistaiseksi ole saatavilla riittävän luotettavaa tietoa rekistereistä. Esimerkiksi liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä. Niistä voi seurata pitkiä poissaoloja työstä, merkittävää haittaa päivittäiseen elämään, pitkäaikaisia kiputiloja tai työkyvyttömyyttä vasta useiden vuosien viiveellä. Siihen saakka kunnes valtakunnallisista rekistereistä saadaan kattavaa ja luotettavaa tietoa tapaturmien polikliinisesta hoidosta, on paikallistasolla tärkeää seurata myös polikliiniseen hoitoon johtavien tapaturmien määrää ja aiheuttamia vaikutuksia. On tärkeää, että paikallisessa turvallisuussuunnittelussa asetetaan tavoitteita ja määritetään keinoja sekä vakavimpien että runsaasti terveydenhuollon eri yksiköitä kuormittavien tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Seuraavaa laskutapaa käyttämällä voidaan arvioida, kuinka paljon tapaturmia alueella kaikkiaan tapahtuu: jokaista tapaturmakuolemaa kohti voidaan arvioida aiheutuvan noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik.

Tässä katsauksessa kuvataan kyseisen alueen asukkaille tapahtuneita tapaturmia. Koska rekistereistä ei saada tietoa tapaturman tapahtumapaikasta, tapaturma sijoitetaan alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Siten esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on esitetty alueen kunnat vuoden 2015 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne eri ikäryhmissä 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2015 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2015), N. Kunta 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 15% 5% 5 479 530 Koko alue 19% 2% 6% 6% 32% 13% 16% 6% 476 608 Aura 25% 2% 4% 5% 34% 14% 13% 4% 3 984 Kaarina 23% 2% 4% 4% 35% 13% 15% 4% 32 369 Kemiönsaari 16% 2% 4% 3% 28% 16% 22% 9% 6 926 Koski Tl 18% 2% 4% 3% 28% 15% 21% 9% 2 418 Kustavi 11% 2% 3% 4% 24% 21% 27% 9% 893 Laitila 21% 2% 4% 5% 30% 15% 17% 6% 8 531 Lieto 25% 3% 3% 4% 36% 12% 13% 4% 19 236 Loimaa 18% 2% 5% 5% 28% 16% 19% 8% 16 537 Länsi-Turunmaa 20% 2% 4% 4% 31% 15% 18% 6% 15 476 Marttila 20% 2% 3% 4% 31% 14% 19% 7% 2 049 Masku 26% 2% 3% 4% 36% 12% 13% 3% 9 736 Mynämäki 20% 2% 4% 4% 32% 15% 17% 6% 7 888 Naantali 20% 2% 4% 4% 32% 16% 17% 5% 18 916 Nousiainen 25% 2% 3% 4% 35% 14% 12% 4% 4 852 Oripää 23% 2% 4% 4% 29% 15% 16% 8% 1 397 Paimio 23% 2% 4% 5% 33% 14% 15% 5% 10 624 Punkalaidun 16% 2% 4% 3% 27% 17% 20% 10% 3 083 Pyhäranta 19% 2% 3% 4% 30% 16% 19% 6% 2 136 Pöytyä 22% 2% 4% 4% 31% 14% 16% 7% 8 590 Raisio 20% 3% 5% 5% 33% 14% 15% 5% 24 330 Rusko 25% 3% 3% 3% 36% 13% 13% 4% 6 078 Salo 19% 2% 4% 4% 32% 14% 17% 6% 54 064 Sauvo 20% 2% 3% 4% 33% 17% 16% 6% 3 009 Somero 18% 2% 4% 4% 28% 16% 20% 9% 9 133 Taivassalo 16% 1% 3% 4% 27% 18% 21% 9% 1 639 Turku 15% 2% 10% 9% 31% 12% 14% 5% 184 868 Uusikaupunki 17% 2% 5% 5% 29% 16% 5% 6% 15 538 Vehmaa 18% 2% 4% 4% 29% 17% 4% 8% 2 308 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus.

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 2.2. Tapaturmatyypit Tapaturmien ehkäisytyön kohdentamiseksi tarvitaan tietoa muun muassa siitä, millaisille väestöryhmille tai missä ympäristöissä tai tilanteissa tapaturmia tapahtuu. Tätä tietoa saadaan sairaalahoidossa tapaturman vuoksi olleiden potilaiden taustatiedoista ja tapaturmasta kirjatuista tiedoista. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnan tai tapahtumapaikan. Tapaturmien ehkäisytyön kannalta on tärkeää, että sairaaloissa tapaturmatiedot kirjataan huolellisesti. Vaikka useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteessa, liian usein edelleen nämä tiedot jätetään merkitsemättä tai tietoa kirjataan ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. (Kuvio 3) Tapaturmien hoidon kirjaamisen tarkkuudesta ja systemaattisuudesta tulisi keskustella terveydenhuollon toimijoiden kanssa, jotta jatkossa saadaan entistä luotettavampaa ja kattavampaa tietoa tapaturmien ehkäisytyön perustaksi. Tämä katsaus käsittää tietoja vain tapaturmien sairaalahoidosta. Katsauksen tarjoamien tietojen perusteella tehtävissä tulkinnoissa ja esimerkiksi ehkäisytoimien suunnittelussa ja kohdentamisessa on huomioitava, että katsauksesta puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista. Esimerkiksi liikuntatapaturmia tapahtuu suomalaisille vuosittain yli 300 000, mutta niiden aiheuttama hoito ei tule kattavasti esiin tässä katsauksessa koska suuri osa liikuntatapaturmien seurauksista hoidetaan polikliinisesti. Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 3. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2015, %.

Tapausten lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 5000 Kuvio 4 kertoo miten alueen asukkaille sairaalahoitoon johtaneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueilla, työssä tai päiväkodissa/koulussa tapahtuneisiin tapaturmiin. Kuvio 5 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 4. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2015, N.

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 5. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2015, N. Taulukko 2. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2015 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 14 693 Liikenne 9 143 Kotitapaturma 35 278 Urheilu- tai liikuntatapaturma 4 308 Muu vapaa-ajan tapaturma 25 510 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 3 476 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 4 319 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 938 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 10 936

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tämän katsauksen tiedot tapaturmaisista kuolemista saadaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoista. Suomessa valtaosasta niin sanottuja ei-luonnollisia kuolemia, kuten tapaturmista, tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa määritetään kuolemansyy. Nuoren henkilön kuolemantapauksissa kuolemasyy tutkitaan lähes aina. Iäkkäiden henkilöiden tapaturmakuolemista ei ihan aina tehdä tutkintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaalassa tai laitoksissa tapahtuneen kaatumisen tai kaatumisen seurausten johdosta tapahtunut kuolema, josta lääkärillä on hyvät kliiniset tiedot. 4, Taulukko 3. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2006 2015 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 7 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 10 8 23 14 Liikenne, moottoriajoneuvot 24 15 23 18 70 28 29 18 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 69 100 246 610 Hukkuminen <5 <5 9 <5 16 31 48 7 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 9 13 28 23 Tulipalo <5 <5 <5 <5 16 18 14 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 8 10 15 14 Alkoholimyrkytys <5 <5 7 6 128 130 52 <5 Muu myrkytys 8 <5 8 31 43 146 51 29 8 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 22 35 47 46 Yhteensä 40 30 80 80 490 420 530 750 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 32 28 60 - Liikenne, moottoriajoneuvot 186 39 230 - Kaatuminen ja putoaminen 527 506 1 030 - Hukkuminen 95 22 120 - Tukehtuminen 44 30 70 - Tulipalo 45 16 60 - Paleltuminen 29 20 50-22% Alkoholimyrkytys 256 70 330-11% Muu myrkytys 229 87 320 +25% Muut tapaturmat 112 43 160-16% Yhteensä 1 560 860 2 420-4% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282 284 & Pasternack I, Laitinen R, Kauppila R. Oikeuslääkinnän vaikuttavuuden edellytykset Kirjallisuuskatsaus. THL, TYÖPAPERI 10/2014. 5 Vertailusarake kertoo, kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, joka tarkoittaa sitä, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa sitä, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän ovat yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla joko merkitsevä tai ei-merkitsevä. 7 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 8 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä.

Kuolemantapauksia 0 50 100 150 200 250 Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 6. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 9 2015, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 7. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 9 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi.

Tuhansia hoitopäiviä 0 10 20 30 40 50 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT Tapaturmien ehkäisytyön suunnittelun ja kohdentamisen kannalta on tärkeää tarkastella paitsi tapaturmien lukumääriä mutta myös niissä tapahtuvia muutoksia. Tässä osiossa esitellään koko aluetta koskevia tapaturmatietoja. Eri alueiden tapaturmalukuja vertailemalla saadaan tietoa siitä, missä ennaltaehkäisevää työtä erityisesti tarvitaan. 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä ICD-luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Siksi tässä osiossa esitetyissä luvuissa hoitopäivistä ja hoitojaksoista on laskettu yhteen sekä tapaturmien ja väkivallan aiheuttama hoito. Kuitenkin valtaosassa tapauksista (noin 85 %) hoidon syynä on tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikenne, moottoriajoneuvot Liikenne, kevyt Muu myrkytys Tulipalo Hengitystä estävät tapaturmat Paleltuminen Veteen vajoaminen 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Alkoholimyrkytys Kuvio 8. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2006 2015, tuhansia päiviä.

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 10 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 317 12 46 44 400 187 158 71 1 240 Liikenne, moottoriajoneuvot 706 128 278 214 948 271 208 72 2 830 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 172 186 595 642 4 145 3 091 4 774 4 121 19 730 Veteen vajoaminen 7 <5 <5 <5 9 5 <5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 66 <5 <5 <5 18 13 20 17 140 Tulipalo 23 8 11 8 83 41 21 5 200 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 16 19 8 <5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 94 <5 14 22 72 30 31 18 280 Alkoholimyrkytys 93 <5 <5 <5 25 14 <5 <5 140 Muu tapaturma 1 557 313 892 892 4 885 2 777 3 322 1 430 16 070 Yhteensä 5 040 650 1 840 1 830 10 600 6 450 8 550 5 740 40 700 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 180 13 47 78 210 172 219 143 1 060 Liikenne, moottoriajoneuvot 268 72 106 72 338 119 133 57 1 170 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 415 92 289 295 2 511 2 707 6 786 13 813 27 910 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 48 <5 <5 <5 16 7 18 9 110 Tulipalo 5 <5 <5 <5 16 6 9 9 50 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 7 7 5 15 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 88 7 11 11 42 45 52 53 310 Alkoholimyrkytys 84 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 100 Muu tapaturma 914 129 363 414 3 331 2 098 3 381 2 430 13 060 Yhteensä 3 000 320 830 880 6 480 5 170 10 610 16 530 43 810 Yhteensä 8 040 970 2 670 2 710 17 080 11 610 19 160 22 270 84 510 10 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Kartta 1. Vammojen ja myrkytysten aiheuttamat hoitojaksot alueen kunnissa vuosina 2011 2015, vertailutiedot koko maan tilanteeseen. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 19 Aura 561 Oripää 202 Kaarina 577 Paimio 322 Kemiönsaari 619 Punkalaidun 284 Koski Tl 631 Pyhäranta 304 Kustavi 636 Pöytyä 400 Laitila 680 Raisio 423 Lieto 704 Rusko 430 Loimaa 734 Salo 445 Länsi-Turunmaa 738 Sauvo 480 Marttila 761 Somero 481 Masku 833 Taivassalo 503 Mynämäki 853 Turku 529 Naantali 895 Uusikaupunki 538 Nousiainen 918 Vehmaa

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 11 Miehet 0-17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 268 11 40 36 305 135 122 55 960 Liikenne, moottoriajoneuvot 532 102 200 156 610 177 147 50 1 900 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 810 159 494 522 3 021 1 985 2 737 2 234 12 670 Veteen vajoaminen 6 <5 <5 <5 9 5 <5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 59 <5 <5 <5 18 13 20 16 130 Tulipalo 14 6 9 6 46 21 13 <5 120 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 14 16 7 <5 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 92 <5 14 18 65 28 26 16 260 Alkoholimyrkytys 91 <5 <5 <5 25 11 <5 <5 140 Muu tapaturma 1 323 276 764 759 3 910 1 987 2 180 842 11 790 Yhteensä 3 980 540 1 440 1 410 7 230 3 950 4 680 2 830 25 130 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 143 12 37 32 160 118 167 108 770 Liikenne, moottoriajoneuvot 207 61 71 54 229 85 96 37 810 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 143 85 252 256 1 965 1 877 3 985 7 032 16 120 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 41 <5 <5 <5 15 7 14 9 100 Tulipalo <5 <5 <5 <5 10 5 7 9 40 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 6 5 <5 11 30 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 85 5 10 10 40 39 48 50 290 Alkoholimyrkytys 81 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 100 Muu tapaturma 787 110 312 363 2 551 1 526 2 233 1 653 9 330 Yhteensä 2 390 270 660 690 4 650 3 380 5 870 7 920 24 900 Yhteensä 6 370 800 2 100 2 100 11 880 7 330 10 550 10 750 50 030 11 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 12 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 865 145 154 382 2 976 2 030 1 954 968 9 470 Liikenne, moottoriajoneuvot 3 167 1 074 2 289 1 713 8 980 2 910 2 318 1 193 23 640 Kaatumis- ja putoamistapaturma 3 545 667 1 785 2 702 21 404 32 497 66 937 74 688 204 230 Veteen vajoaminen 12 <5 <5 <5 12 25 8 <5 70 Hengitystä estävät tapaturmat 102 23 7 8 144 19 322 276 900 Tulipalo 175 92 75 32 826 572 773 142 2 690 Paleltuminen <5 <5 12 <5 78 80 23 23 220 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 129 <5 18 61 225 148 133 119 840 Alkoholimyrkytys 96 <5 <5 30 144 69 5 22 370 Muu tapaturma 3 062 908 2 267 2 414 16 811 16 785 27 078 30 589 99 910 Yhteensä 11 150 2 910 6 610 7 350 51 600 55 140 99 550 108 020 342 330 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 452 77 520 839 2 679 1 353 2 026 2 070 10 020 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 462 484 719 520 3 216 1 319 1 687 820 10 230 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 209 206 741 1 112 11 331 21 424 99 073 289 782 425 880 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 23 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 64 6 5 <5 34 9 273 120 510 Tulipalo 7 10 28 55 275 22 49 55 500 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 28 96 15 281 430 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 114 21 15 22 88 156 315 303 1 030 Alkoholimyrkytys 88 <5 8 19 23 <5 <5 5 150 Muu tapaturma 1 506 394 1 100 1 237 12 428 12 145 27 406 27 382 83 600 Yhteensä 5 900 1 200 3 140 3 810 30 100 36 530 130 870 320 820 532 370 Yhteensä 17 060 4 110 9 750 11 150 81 700 91 670 230 420 428 840 874 700 12 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Lukumäärä 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 Kuten raportin luvuista voidaan havaita, vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joissakin tapauksissa samasta tapaturmasta seurannutta vammaa saatetaan hoitaa sairaalassa useampia kertoja. Myös silloin, jos potilas siirtyy esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon, samasta tapaturmasta muodostuu kaksi hoitojaksoa. Hoitojaksoja Potilaita 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 9. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2006 2015, N.

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt ovat viime vuosina muuttuneet. Hoitojaksot ovat yleisesti lyhentyneet ja osa tapaturmavammoista, jotka aiemmin hoidettiin sairaalan vuodeosastolla, hoidetaan nykyään polikliinisesti avohoitona. Siksi pelkkä hoitojakson pituus ei enää kerro samalla tavoin vamman vakavuudesta, kuin aiemmin. Erityisesti vanhemman väestön tapaturmista johtuvat hoito on edelleen pitkäkestoista, mutta entistä useammin hoito jakautuu lyhyempiin hoitojaksoihin eri hoitopaikoissa. Edellä mainituista seikoista huolimatta, hoitojaksojen lukumäärä kuitenkin edelleen kuvaa kohtalaisen hyvin vakavien tapaturmien kehitystä pitkällä aikavälillä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 10. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2006 2015, %.

Taulukko 7. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 1 päivä 2 7 päivää 8 päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 824 917 556 2 297 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 347 1 601 1 042 3 990 5 Kaatumis- ja putoamistapaturma 11 561 19 204 16 869 47 634 56 Veteen vajoaminen 19 19 1 39 0 Hengitystä estävät tapaturmat 169 52 24 245 0 Tulipalo 79 63 111 253 0 Paleltuminen 25 48 15 88 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 342 192 58 592 1 Alkoholimyrkytys 206 28 8 242 0 Muu tapaturma 12 444 11 021 5 663 29 128 34 Yhteensä 27 016 33 145 24 347 84 508 100

Taulukko 8. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2015, N. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitopäivät on laskettu vuoden alusta sairaaloissa, joissa oli vähintään 10 potilasta vuonna 2015. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja. Lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 50230 - Turun yliopistollinen keskussairaala 7 099 5 782 23 106 3,2 90545 - Turun terveyskeskus 938 737 25 854 27,2 60695 - Terveystalo Pulssi 664 643 671 1,0 60794 - Sairaala Neo 431 421 581 1,3 90719 - Salon terveyskeskus 360 267 6 750 18,6 60651 - Sairaala Mehiläinen Turku 267 255 269 1,0 90200 - Kaarinan terveyskeskus 176 143 2 858 16,1 90686 - Uudenkaupungin terveyskeskus 142 124 1 973 13,9 60816 - (nimi ei tiedossa) 135 101 1 955 14,5 90321 - Liedon terveyskeskus 113 99 2 950 26,1 30529 - Naantalin sosiaalikeskus 160 88 1 621 10,1 90649 - Pöytyän terveyskeskus 100 79 2 568 24,7 90751 - Perusturvakuntayhtymä Akseli/Terveydenhuolto 99 81 1 767 17,8 90451 - Raision terveyskeskus 94 80 1 112 11,8 90698 - Pargas hälsocentral 76 68 1 451 18,8 90703 - Loimaan sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 80 68 1 363 16,8 90644 - Paimion-Sauvon terveyskeskus 115 63 1 455 12,7 50290 - Tampereen yliopistollinen sairaala 65 57 513 7,9 90718 - Kimitoöns hälsovårdscentral 71 51 1 745 24,6 90631 - Someron terveyskeskus 58 49 1 105 19,1 50200 - Helsingin yliopistollinen keskussairaala 47 42 196 4,2 40431 - Turunmaan sairaala 47 41 242 5,1 90301 - Laitilan terveyskeskus 50 41 1 207 24,1 41018 - Vsshp psykiatrian tulosalue 29 26 613 21,1 90756 - Sastamalan pääterveysasema 22 19 348 15,8 40313 - Satakunnan keskussairaala 19 19 25 1,3 60806 - Omasairaala 18 17 18 1,0 40311 - Lapin keskussairaala 11 11 14 1,3 40317 - Seinäjoen keskussairaala 10 10 17 1,7 90614 - Forssan seudun terveyskeskus 15 10 65 4,3

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Tässä osiossa esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuina. Tapaturmien ja väkivallan määrään vaikuttaa muiden muassa alueen asukkaiden ikärakenne ja sukupuolijakauma. Kuntien välisiin eroihin tapaturmien määrässä voivat vaikuttaa myös esimerkiksi alkoholin käyttö, työllisyys, alueella toimivien työnantajaorganisaatioiden työturvallisuus tai esimerkiksi kevyen liikenteen väylien määrä tai turvallisuus sekä alueella tehty tapaturmien ehkäisy ja turvallisuustyö. Katsauksen vertailuluvuissa näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei pystytä ottamaan huomioon, mutta eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia paikallisen turvallisuustyön suunnittelussa ja tavoitteita määriteltäessä. Kun halutaan vertailla, poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Tässä katsauksessa on käytetty epäsuoraa vakiointia. Tässä menetelmässä lasketaan ensin kyseiselle alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia (esimerkiksi tapaturmista johtuvia kuolemantapauksia) sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus tapaturmiin) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Sen jälkeen on alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää verrattu alueelle odotettuun lukumäärään tapahtumia. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee Liikenneonnettomuus -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikenneonnettomuudeksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6 539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun jälkeen ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se ylitä riittävän paljon arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua. Tällöin poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä. Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ero tai muutos ei aina tarkoita käytännössä merkittävää eroa tai muutosta. Esimerkki: silloin kun hoitojaksojen määrä on esimerkiksi 15 ei 100 % odotettua enemmän ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän silloin kun hoitojaksojen määrä on 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. Katsauksessa käytetyt tilastomenetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 13. 13 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 14 15 16 17 2011 2015. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 58 470-5% 37 160-2% 477 440-3% 8,0 1 600 - Aura 540 +16% 340 +17% 3 871-7,1 13 - Kaarina 3 840-2 514 +6% 24 175-11% 6,2 77-20% Kemiönsaari 940-14% 534-17% 13 142-13,6 28 - Koski Tl 350-213 - 3 524-9,9 12 * Kustavi 150-93 - 1 294 * 8,5 5 * Laitila 1 190-691 - 9 616-7,9 30 - Lieto 2 050-7% 1 388-15 972-7,6 43-24% Loimaa 2 710 +10% 1 608 +11% 20 679-7,5 72 - Länsi-Turunmaa 1 810-14% 1 170-9% 13 803-21% 7,4 52 - Marttila 300-193 - 2 725 * 9,0 7 * Masku 990-10% 698-5 595-23% 5,6 15-46% Mynämäki 1 070-696 - 8 262-7,6 34 - Naantali 2 350-1 523-15 530-16% 6,5 59 - Nousiainen 580-392 - 4 622-7,9 12 - Oripää 180-122 - 1 132 * 6,1 6 * Paimio 1 350-828 - 10 440-7,6 30 - Punkalaidun 580-316 - 6 572-11,0 13 - Pyhäranta 250-157 -14% 1 801-6,9 6 * Pöytyä 1 390 +18% 763 +9% 14 478 +47% 10,2 47 +50% Raisio 3 040-2 017 +5% 20 413-15% 6,6 74 - Rusko 690-462 - 3 577-25% 5,2 7-60% Salo 7 030-4% 4 154-6% 61 900-8,6 167 - Sauvo 370-250 - 2 062-36% 5,5 9 - Somero 1 280-8% 754-8% 10 992-8,3 41 - Taivassalo 260-153 - 1 637-34% 6,2 7 * Turku 20 850-11% 14 001-3% 183 097-8,6 663 +10% Uusikaupunki 2 020-1 236-13 983-21% 6,8 62 - Vehmaa 350-202 - 2 550-7,2 9 * 14 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 15 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 16 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 17 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 18 19 20 21 2011 2015. Kunta Liikenneonnettomuus Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 2 660-35% 22 690-24% 2 370-20 680-5% 10 080 +164% 58 470-5% Aura 39-181 - 17 * 220 +35% 78 +232% 540 +16% Kaarina 157-41% 1 434-17% 155-1 322-776 +218% 3 840 - Kemiönsaari 35-480 -15% 13 * 294-16% 118 +135% 940-14% Koski Tl 21 * 181-9 * 100-37 +142% 350 - Kustavi 6 * 66 - <5 * 56-19 * 150 - Laitila 42-558 - 20 * 427-139 +117% 1 190 - Lieto 101-30% 760-25% 57-725 -10% 405 +182% 2 050-7% Loimaa 143-1 181-76 - 1 001 +21% 306 +119% 2 710 +10% Länsi-Turunmaa 65-30% 726-31% 61-690 - 272 +117% 1 810-14% Marttila 13 * 115-7 * 113 +40% 51 * 300 - Masku 63-305 -34% 21-377 - 220 +206% 990-10% Mynämäki 58-395 -27% 13-407 - 192 +203% 1 070 - Naantali 95-37% 879-23% 72-830 - 476 +217% 2 350 - Nousiainen 28-218 -16% 14-213 - 109 +212% 580 - Oripää 5 * 77-5 * 72-24 * 180 - Paimio 77-509 -17% 34-491 - 236 +192% 1 350 - Punkalaidun 37 +111% 259-22 * 232 +45% 27-580 - Pyhäranta 13 * 129 - <5 * 79-31 * 250 - Pöytyä 69-645 - 22 * 500 +24% 151 +119% 1 390 +18% Raisio 184-1 037-30% 141-1 065-614 +212% 3 040 - Rusko 31-184 -38% 15 * 291-167 +274% 690 - Salo 436-2 956-18% 268-2 496-870 +97% 7 030-4% Sauvo 26 * 131-30% 9 * 137-65 +217% 370 - Somero 66-602 -17% 18-452 - 146 +98% 1 280-8% Taivassalo <5 * 103 - <5 * 113 +48% 38 +214% 260 - Turku 743-53% 7 577-32% 1 254 +27% 7 102-14% 4 169 +182% 20 850-11% Uusikaupunki 80-29% 845-20% 39-32% 759-292 +128% 2 020 - Vehmaa 24 * 159 - <5 * 111-47 +209% 350-18 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 19 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 20 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 21 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 22 23 24 25 2011 2015. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 520-30% 16 770-23% 780-27% 1 320-33% 2 130-14% 22 520-24% Aura 15 * 122-5 * 21 * 17 * 180 - Kaarina 97-21% 1 067-13% 39-90 - 129-1 420-17% Kemiönsaari 27-356 -15% 16 * 22 * 59 +72% 480-15% Koski Tl 5 * 157 - <5 * <5 * 11 * 180 - Kustavi 5 * 38 - <5 * <5 * 22 * 70 - Laitila 29-428 - 6 * 22-73 +99% 560 - Lieto 55-544 -23% 19-65 - 65-750 -25% Loimaa 62-888 - 45-77 - 99-1 170 - Länsi-Turunmaa 65-527 -31% 16-42 - 68-720 -31% Marttila 9 * 83-8 * 5 * 8 * 110-22% Masku 27-213 -34% 5 * 26-30 - 300-37% Mynämäki 20-293 -24% 13 * 30 * 33-390 -27% Naantali 43-40% 684-17% 25-46 - 73-870 -23% Nousiainen 15-155 - 8 * 20 * 19 * 220-18% Oripää 7 * 59 - <5 * <5 * 6 * 80 - Paimio 28-358 -17% 22 * 46-47 - 500-17% Punkalaidun 21 * 199-9 * 13 * 14 * 260 - Pyhäranta 8 * 73-29% <5 * <5 * 40 * 130 - Pöytyä 44-498 +17% 25 * 39-33 - 640 - Raisio 51-40% 779-27% 41-84 - 71-33% 1 030-30% Rusko 14-112 -42% 10 * 21 * 23 +81% 180-41% Salo 202-21% 2 278-13% 109-205 - 153-48% 2 950-17% Sauvo 13 * 84-36% 12 * 15 * 7 * 130-32% Somero 33-489 - 17 * 29-32 - 600-17% Taivassalo 8 * 54-43% <5 * 5 * 34 * 100-26% Turku 554-31% 5 671-31% 309-22% 328-55% 653-29% 7 520-32% Uusikaupunki 50-467 -40% 16-48 - 260 +214% 840-20% Vehmaa 13 * 90-27% <5 * 9 * 46 * 160-22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 26 27 28 29 2011 2015. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 13 710-18% 1 630-32% 11 120-5% 1 740-16% 29 720 +9% 550-65% 58 470-5% Aura 101-17 * 119 +33% 24 +97% 271 +31% <5 * 540 +16% Kaarina 848-9% 126-17% 767-101 -24% 1 998 +17% <5-83% 3 840 - Kemiönsaari 334-21 - 144-21% 28-411 - <5 * 940-14% Koski Tl 135 - <5 * 51-10 * 150 - <5 * 350 - Kustavi 49 - <5 * 24 - <5 * 67 - <5 * 150 - Laitila 407 +27% 10-40% 232-55 +96% 481 - <5 * 1 190 - Lieto 453-14% 65-21% 391-58 -24% 1 077 +8% <5-67% 2 050-7% Loimaa 782-53 - 539 +21% 101 +43% 1 208 +14% 24-32% 2 710 +10% Länsi-Turunmaa 416-30% 54-354 - 48-926 - 16-1 810-14% Marttila 90-7 * 41-9 * 149 - <5 * 300 - Masku 181-24% 32-173 -18% 40-559 +13% <5 * 990-10% Mynämäki 264-29 - 181-43 - 546 +15% <5 * 1 070 - Naantali 507-19% 79-479 - 59-26% 1 210 +12% 18-2 350 - Nousiainen 138-14 - 105-18 - 306 +18% <5 * 580 - Oripää 54 - <5 * 36 +61% 11 * 77 - <5 * 180 - Paimio 318-45 - 230-54 - 695 +19% 5-55% 1 350 - Punkalaidun 185-9 * 104-19 * 258 - <5 * 580 - Pyhäranta 80 - <5 * 69 +56% 12 * 90 - <5 * 250 - Pöytyä 466 +45% 15-238 - 60 +79% 605 +19% <5 * 1 390 +18% Raisio 517-35% 91-22% 589-75 -23% 1 749 +25% 20-48% 3 040 - Rusko 101-31% 21-112 - 30-422 +34% <5 * 690 - Salo 2 069-197 -24% 1 218-11% 206-3 301-35 -72% 7 030-4% Sauvo 84-5 * 61-14 * 203 - <5 * 370 - Somero 426-23 - 206-56 +69% 571 - <5 * 1 280-8% Taivassalo 85 - <5 * 63 +58% 6 * 104 - <5 * 260 - Turku 3 965-37% 643-33% 4 053-8% 533-33% 11 259 +8% 392-34% 20 850-11% Uusikaupunki 556-49 - 468 +17% 63-873 - 6-46% 2 020 - Vehmaa 100-8 * 74 +48% 7 * 156 - <5 * 350-26 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 27 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 28 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 29 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 30 31 32 33 2011 2015. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 2 980-590 - 1 670-1 620-8 710-4% 4 430-6% 5 640-9% 3 630-16% 29 270-6% Aura 54 * 6 * 8 * 14 * 85-52 - 43-23 - 290 - Kaarina 248-48 - 65-100 +38% 641-278 - 372-204 - 1 960 - Kemiönsaari 45 - <5 * 7 * 15-80 -35% 85-119 - 107-460 -16% Koski Tl 13 - <5 * 6 * <5 * 32-30% 21-51 - 33-160 - Kustavi <5 * <5 * <5 * <5 * 7-53% 12-22 - 9 * 60 - Laitila 44-5 * 15-23 - 208 +29% 113-134 - 69-610 - Lieto 162-36 - 34-40 - 382-137 -20% 200-110 - 1 100-8% Loimaa 90-17 - 65-58 - 335-216 - 338 +27% 223-1 340 +10% Länsi-Turunmaa 98-20 - 35-37 - 244-16% 150-215 - 135-930 -13% Marttila 18 - <5 * 6 * <5 * 48-17 - 30-13 -49% 130 - Masku 108-20 * 18-23 - 184-57 -35% 80-27% 30-37% 520-13% Mynämäki 63-19 * 21-32 - 133-138 +56% 102-71 - 580 - Naantali 163 +26% 24-57 - 35-352 - 222-229 - 120-23% 1 200 - Nousiainen 38-12 * 7 * 6-114 - 23-53% 59-38 - 300 - Oripää 11 - <5 * 5 * 5 * 32-19 - 17 * 5-66% 100 - Paimio 80-16 - 23-26 - 224-115 - 134-108 * 730 - Punkalaidun 19 - <5 * 7 * 7 * 66-32 - 81-67 - 280 - Pyhäranta 10 - <5 * 10 * <5 * 26-39% 35-51 - 8-58% 150 - Pöytyä 81-7 * 23-13 -40% 163-110 - 147-145 - 690 - Raisio 159-40 - 94 +33% 61-552 - 220-275 - 179-1 580 - Rusko 59-12 * 8-8 * 163 +29% 48-38 -42% 52-390 - Salo 335-54 - 147-134 - 965-9% 586-702 - 516-3 440-7% Sauvo 16 - <5 * 6 * 12 * 40-33% 58-43 - 23-200 - Somero 41-28% 7-25 * 16-158 - 110-139 - 105-24% 600-13% Taivassalo <5 * 6 * <5 * <5 * 31-22 - 54-33 - 150 - Turku 894-203 - 910-907 - 3 095-7% 1 357-11% 1 696-19% 1 092-26% 10 150-12% Uusikaupunki 102-22 - 59-34 - 312-171 - 223-87 -44% 1 010-8% Vehmaa 18 - <5 * <5 * <5 * 41-21 - 50-27 * 160-30 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 31 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 32 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 33 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 34 35 36 37 2011 2015. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 2 080-400 - 920-850 - 5 380-3 480-5% 6 420-11% 9 690-8% 29 21-5% 0 Aura 32-6 * 6 * 7 * 63-23 - 58-55 - 250 - Kaarina 182-25 - 32-34 - 448-248 - 410-509 - 1 890 - Kemiönsaari 28 - <5 * 6 * 9 * 54-27 -58% 139-214 - 480-13% Koski Tl 7 - <5 * <5 * <5 * 32-20 - 51-69 - 190 - Kustavi <5 * <5 * <5 * <5 * 7 * 11 * 20-47 - 90 - Laitila 37 - <5 * 7 * 6-82 - 74-148 - 217-580 - Lieto 105-14 - 16-21 - 232-93 -25% 189-277 - 950 - Loimaa 83-15 * 30-27 * 215 +26% 144-298 - 553-1 370 - Länsi-Turunmaa 79-6 - 16-16 - 117-34% 108-210 -16% 328-880 -16% Marttila 20 * <5 * <5 * <5 * 15-22 - 57 +69% 46-170 - Masku 71-15 * 6 * 7-123 - 65-78 -24% 101-470 - Mynämäki 30-6 * 8 * 5 * 96-57 - 98-186 - 490-11% Naantali 83-16 - 29 * 23-208 - 121-27% 324-346 - 1 150 - Nousiainen 27-5 * 9 * 5 * 54-51 - 43-91 - 290 - Oripää 12 * <5 * <5 * <5 * 12-9 * 11-49% 41-90 - Paimio 65-9 * 10-14 - 113-51 -40% 134-225 - 620 - Punkalaidun 14 * <5 * 7 * 6 * 32-43 - 67-123 - 300 - Pyhäranta 7 * <5 * <5 * 6 * 16-10 -48% 21-44% 46-110 -22% Pöytyä 34-8 * 14 * 8-79 - 76-134 - 345 +54% 700 +24% Raisio 110-25 - 33-41 - 325-198 - 360-369 -17% 1 460 - Rusko 46-9 * <5 * 5 * 83-55 - 42-37% 58-300 - Salo 264-49 - 67-89 - 632-394 - 823-1 269-3 590 - Sauvo 15 - <5 * 7 * <5 * 30-13 -51% 56-41 -39% 170 - Somero 37 - <5 * 13 * 9 * 79-72 - 164-307 - 680 - Taivassalo <5 * <5 * <5 * <5 * 22-10 * 33-38 -38% 110 - Turku 630-154 - 577-484 - 630-1 323-2 100-23% 3 392-20% 10 69-11% 0 Uusikaupunki 50-6 - 10 * 16-151 - 144-313 - 315-1 010 - Vehmaa 5 * <5 * <5 * <5 * 29-20 - 41-81 - 180-34 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 35 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 36 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 37 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.

7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET Tapaturmavammat aiheuttavat usein pitkäaikaista hoidontarvetta ja ketjuuntuneita hoitojaksoja. Seurauksena on merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Erityisesti vakavat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla, missä hoidon kustannukset ovat suuria. Vuonna 2011 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,0 vuorokautta 38 ja hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3605 39. Taulukossa 15 esitetään arvioita tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannuksista erikoissairaanhoidon osalta. Koska luvut perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin ne eivät suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia mutta antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Tietoa käytetystä laskentamenetelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 40 Näitä kustannustietoja käytettäessä on huomioitava, että huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Näistä kustannuksista ei kuitenkaan toistaiseksi ole saatavilla valtakunnallisesti luotettavaa tietoa. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2015. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 520 502 Koko alue 47 276 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Aura 397 Oripää 123 Kaarina 2 350 Paimio 918 Kemiönsaari 829 Punkalaidun 352 Koski Tl 255 Pyhäranta 209 Kustavi 74 Pöytyä 1 089 Laitila 891 Raisio 1 684 Lieto 1 249 Rusko 274 Loimaa 1 990 Salo 5 068 Länsi-Turunmaa 1 397 Sauvo 291 Marttila 393 Somero 850 Masku 564 Taivassalo 139 Mynämäki 721 Turku 21 823 Naantali 1 578 Uusikaupunki 1 407 Nousiainen 235 Vehmaa 125 38 Rautiainen H, Pelanteri S, Rasilainen J (2012): Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL 12/2012. http://urn.fi/urn:nbn:fife2012121210293 39 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL Raportti 2014_003. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-079-5 40 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit

8 PALOTAPATURMAT Tässä osiossa tarkastellaan sellaisia savun, tulen tai liekkien 41 aiheuttamia tapaturmia, joiden seurauksen on ollut henkilön kuolema tai joutuminen vähintään sairaalan vuodeosastohoitoon (mukaan lukien päiväkirurginen hoito). Lisäksi kuvataan tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2006 2015 (kuvio 11). Suomessa tapaturmaisissa tulipaloissa kuolleiden määrä on vuosien 1952 2007 aikana vaihdellut 50:stä ja 140:een henkilöön 42. Tulipalojen vuoksi sairaalahoitoon joutuvien henkilöiden määrä on tulipaloissa menehtyneiden määrään verrattuna moninkertainen. Tulipaloissa kuolleiden ja loukkaantuneiden sekä loukkaantumisista seuranneiden hoitopäivien määrissä on huomattavia eroja iän ja sukupuolen mukaan. Tulipaloissa kuolee ja loukkaantuu huomattavasti useammin miehet kuin naiset. Avohoidossa hoidettavien tulipaloissa vammoja saaneiden henkilöiden määrä on huomattavasti suurempi kuin sairaalahoitoon joutuvien tulipalojen uhrien määrä. Luotettavaa tietoa avohoidossa hoidetuista tulipaloihin liittyvien tapaturmien hoidosta ei toistaiseksi ole saatavilla ja siksi ne eivät mukana tässä katsauksessa. 41 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 42 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007 2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto.

Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007 2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007 2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0 9 3 1.7 1 1,7 10 19 10 5.2 1 1,6 20 29 12 6.0 6 9,0 30 39 21 10.8 2 3,1 40 49 42 18.7 16 21,7 50 59 73 30.8 15 19,6 60 69 81 44.8 20 30,5 70 79 34 28.8 10 24,7 80 89 20 33.5 9 41,7 90+ 2 22.0 0 0,0 Yhteensä 299 18.8 80 14,9 Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2006 2015 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 94 61 155 10 19 278 52 330 20 29 363 73 436 30 39 368 82 450 40 49 485 125 610 50 59 529 197 726 60 69 379 218 597 70 79 272 160 432 80 89 141 133 274 90+ 11 31 42 Yhteensä 2 920 1 132 4 052 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2006 2015 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 412 152 564 10 19 2 133 205 2 338 20 29 2 150 408 2 558 30 39 3 333 483 3 816 40 49 4 857 1 059 5 916 50 59 5 508 2 187 7 695 60 69 4 200 2 542 6 742 70 79 3 622 1 708 5 330 80 89 1 674 896 2 570 90+ 133 249 382 Yhteensä 28 022 9 889 37 911