Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email kirjaamo@ilmajoki.fi Aloitusaika 23.3.2012 Lopetusaika 10.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 1 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Seppo Pirttikoski Sähköposti seppo.pirttikoski@ilmajoki.fi Puhelin 044 4191 200 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli hallintosihteeri Nimi Anna Savolainen Sähköposti anna.savolainen@ilmajoki.fi Puhelin 06 4191 203 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Palvelurakenteita ja toimintatapoja on syytä tarkastella uudelleen. Työikäinen väestö suomessa vähenee ja eläkeläisten määrä kasvaa. Tästä syystä sosiaali, hoiva ja terveyspalvelujen kysyntä tulee kasvamaan suuresti. Nykyinen palvelurakenne ja kuntien lakisääteisten tehtävien runsas määrä velkaannuttaa kuntia ja edelleen pakottaa nostamaan kunnallisveroprosentin tasoa. Kuntaliitokset eivät ratkaise edellä mainittuja asioita. Huomioitavaa on se, että huoltosuhde vaihtelee huomattavasti kunnittain ja vm:n selvityksen s.238 mukaan Ilmajoella, Lapualla ja Seinäjoella on huoltosuhde ja sen kehitys edullisimmat. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Kuntarakennetyöryhmän mukaan Ilmajoen huoltosuhde ja väestökehitysnäkymä on maakunnan edullisimmasta päästä. Todettakoon, että tässä kohtaa esitetyt tiedot pitävät paikkansa. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Raportin sivulla 239 on todettu kuntatalouden painelaskelman muodossa, että pienimmillä veroprosenteilla (korotuspaine) selvinnevät Ilmajoki, Lappajärvi ja Seinäjoki. Ilmajoen kunta viittaa tilastokeskuksen tutkimukseen, jossa on todettu Ilmajoella olevan Eteläpohjanmaan toiseksi parhaat talouden resurssit tutkimuksessa, jossa muuttujina on tarkasteltu väestönmuutosta, työpaikkamuutosta, verotuloja ja työllisyysastetta. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Raportin sivulla 241 on väittämä Ahonkylän toiminnallisesta yhteydestä Seinäjokeen. Väitteenä edellinen ei pidä paikkansa. Kunnallisten palvelujen suhteen Ahonkylän asukkaat käyttävät sataprosenttisesti Ilmajoen
kunnan palveluja. Ahonkylän alueella on kunnan eri toimintojen työpaikkoja yli 50. Yksityisyrittäjät ym. mukaan lukien työpaikkoja Ahonkylän alueella on noin 100. Viitaten raportin sivuun 245 yhdyskuntarakenteen osalta yhteistyön tarve on Seinäjoen kanssa on kaavoituksen osalta, viitaten itäiseen ohituskulkutiehen. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Raportissa ei ole millään tavalla huomioitu, että työssäkäynnin tarkastelussa on myös mukana yhteiset kuntayhtymät, joissa kunta on osaomistajana. Sairaanhoitopiiri, Koulutuskuntayhtymä ja Maakunnan liitto ym. ja valtiolliset työpaikat työllistävät alueella yhteensä 5000 ihmistä. Esimerkiksi suhdannevaihtelut vaikuttavat ratkaisevasti työpaikkojen syntyyn/häviämiseen eri paikkakunnilla ja eri osissa suomea. Työssäkäyntialue ei ole mikään kuntarakenne tai palvelurakenneperuste, koska palveluiden suurkäyttäjät, lapset ja vanhukset eivät käy työssä, eivätkä asioi erikoisliikkeissä. Palvelurakennetta ei voi muodostaa niillä perusteilla. Työssäkäyvät pendelöivät saavat terveyspalvelunsa yleensä työssäkäyntipaikkakunnaltaan, työnantajan tai viime kädessä veronmaksajien kustannuksella. miksi muun palvelurakenteen pitäisi vielä tukea tätä samaa kehitystä? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Ilmajoen kunnalla on vahvat edellytykset tuottaa ja järjestää peruspalveluita. Työryhmän raportti ei ole noteerannut tätä millään tavalla. Samoin peruspalvelujen tuottamisessa on jäänyt täysin noteeraamatta JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymä yhteistyö Jalasjärven kunnan ja Kurikan kaupungin kanssa. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Raportin tarkastelussa ei ole otettu kantaa elinkeinotoimen kehittämiseen. Ilmajoen kunnassa on itsenäinen elinkeinotoimi. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Työryhmä ei ole huomioinut lainkaan, että Ilmajoen kunta saa kaikki peruspalvelunsa Ilmajoen kunnan alueelta. Työpaikkaomavaraisuuden nostamiseen on Ilmajoella erittäin hyvät mahdollisuudet: Ilmajoki on tutkitusti suomen 6. paras yrittäjäystävällisin kunta. Kaupalliset palvelut tulevat merkitsevästi paranemaan, kun Kesko aloittaa syksyllä 2012 ison päivittäistavarakaupan rakentamisen. Viitaten s.242 tnsgallupin tutkimustuloksiin vuodelta 2006, Ilmajoen kunta huomauttaa, että kyseisen vaikutusaluetutkimuksen (asiointi) jälkeen Ilmajoelle on rakennettu Tokmannin tavaratalo, joka osaltaan vaikuttaa asiointiliikenteeseen. Olettama on, että pidemmällä jänteellä työpaikkapendelöinti ja kauppaasiointi Seinäjoen suuntaan vähenevät. Työryhmän näkemyksen mukaan uuden kunnan voimanvarana nähdään Seinäjoen kokemukset kuntaliitoksen toteuttamisesta. Ilmajoen näkökulmasta katsottaessa liittyneiden kuntien kokemukset eivät ole kannustavia. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 1 0 1 1 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 1 0 1 1 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 3 4 7 1,57
8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Yhdyskuntarakennetarkastelu: Selvityksessä esimerkin asemaan nostettu Ahonkylä ei kaava ja maankäyttömielessä integroidu Seinäjoen kaupungin maankäyttöön millään tavalla. Ilmajoella yhdyskuntarakennetta leimaa vahvat ja elinvoimaiset maaseutumaiset kylät. Peruspalveluiden järjestämis ja tuotantoedellytykset: terveyspalvelut tuotetaan kolmen kunnan alueella (Ilmajoki, Kurikka, Jalasjärvi) yhteisen peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toimesta. Asia ei tule raportissa juuri millään tavalla ilmi tai sitä ei noteerata millään tavalla johtopäätöksissä. Elinkeinotoimen kehittäminen: raportissa ei ole tosiasiallisesti otettu aiheeseen mitään kantaa. Toiminnallinen kokonaisuus ja kokonaisarviointi: Edelleen voidaan todeta, että Ilmajoen kunta tuottaa peruspalvelut kunnan sisällä ml. JIKperuspalveluliikelaitosyhtymän tuottamat terveydenhuollon palvelut. Kaikki palvelut ovat saavutettavissa kunnan alueella. Näitä tosiseikkoja ei ole huomioitu millään tavalla. Esitettyjä kriteerejä painavampi ja ohjaavampi tekijä kuntarakenneuudistuksessa tulisivat olla nuo edellä luetellut seikat. Myös kunnan potentiaali lisätä työpaikkaomavaraisuutta tulisi ottaa huomioon. Kauppaasiointi tulee jatkossa enemmän rajoittumaan kunnan alueelle sen johdosta, että kauppaliikkeet ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta kunnan alueelle sijoittumiseen. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Kuntamme osalta ei ole tarpeen tarkastella kuntaliitoksen tarvetta. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? Kyllä 0 1 Ei
11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? Kyllä Ei 0 1 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Kyllä Ei 0 1 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia.
16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Selvityksen käynnistäminen kuuluu kunkin kunnan itsemääräämisoikeuden piiriin. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Ilmajoen kunnan näkemyksen mukaan ei ole tarpeellinen. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Ajatuksena ristiriitainen hallitusohjelmaan kirjattuun vahvaan peruskuntaan nähden. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Kuntien veropohjan laajentamista tulee arvioida. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Lainvastaista: Valtionosuusjärjestelmä on tarkoitettu peruspalvelujen turvaamiseen, ei kuntarakenteen muokkaamiseen. Valtionosuuksien perusteena täytyy olla väestömäärä ja rakenne, se ei muutu kuntarajoja siirtämällä. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Valmisteluryhmä ohjaa kriteereillä ainoastaan uusien kuntien muodostumista. Lähtökohtana pitäisi olla palveluiden järjestämistavat ja tarpeet, ei tavoitellut kuntarakenteet. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Ehdottomasti ei. Muu, mikä? 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia. 18. 3. Perustelunne aikataululle Ilmajoen kunnan osalta tarpeeton kysymys. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Kuntaliitosten tulee perustua kuntien valtuustojen omassa harkinnassa oleviin, vapaaehtoisiin liitospäätöksiin. Liittyvien kuntien tulee löytää keskenään liittymistä tukevat, aidot synergiaedut.
20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntarakennetyöryhmä on unohtanut kuntalaisen kannalta keskeiset asiat: Lähipalvelujen turvaamisen, lähidemokratian turvaamisen ja kunnan roolin paikallisidentiteetille. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Nykyinen kuntalaki sisältää keskeiset asiat kunnan hallinnosta, asukkaiden osallistumisoikeudesta, henkilöstöstä, hallintomenettelystä, tarkastustoimesta, muutoksenhausta ja kuntien yhteistoiminnasta. Edellisiin asiakokonaisuuksiin viitaten, itse kuntalaissa ei ole merkittävää muutostarvetta. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Noin 12.000 asukkaan kunta, niin kuin Ilmajoen kunta, on toimivan kokoinen lähidemokratiaa ajatellen. Yksittäisen kuntalaisen on helppo asioida henkilöstöön ja luottamushenkilöihin ja toimielimiin nähden. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Uudistusta täytyy ohjata todellinen rahoitustarve: erityisesti päivähoitopalveluja sekä sosiaali ja terveyspalvelujen käyttäjien osalta on rahoituksen painopistettä tarkistettava. Kuntien talousongelmat johtuvat tehtäväkuormasta suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin, mikä on paljolti syntynyt valtion päätöksillä ja ongelma on koko kuntakentän yhteinen. Olennaisen mittakaavan säästöjä voidaan saada aikaan vain kuntien tehtäväkuormaa keventämällä vähentämällä normi ja lakiohjausta. Myöskään tehtävien siirtely kunnilta valtiolle tai maakunnille tai yhteistoimintaalueille ei vähennä koko julkisen sektorin yhteenlaskettua kuormaa, kokemus on osoittanut päinvastaista. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kuntien tehtäviä tulisi vähentää ja yksilön vastuuta itsestä ja yhteisöstään tulisi lisätä. Palveluntuotantoa ja määrää on kunnille osoitettu liian paljon, lailla suojattuja etuuksia tulisi tarkastella kriittisesti ja omavastuuta lisätä. Valtion ja kuntien tehtävänjako Tehtävänjakoa tulisi tarkastella aidosti; ottaa huomioon olemassa olevat tukiorganisaatiot ja toiminnot, kumpi hoitaa tehtävät kustannustehokkaammin yhteiskunnan kannalta esim. poliisi/puolustusvoimat/pelastustoimi. Tarkastella tulisi esim. voitaisiinko aluepelastuslaitoksen toimintoja siirtää valtiolle. Pelkkä tehtävien siirto ei ratkaise, vaan tarkastelu kummassa tapauksessa tehtävä tulee tehokkaammin hoidettua. Tehtävänjakoon todettakoon vielä, että valtio ei voi vetäytyä vastuusta turvata, itse lailla säätämänsä, palvelut koko maahan. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Tässä kuntien ja valtiontalouden tilanteessa kunnille ei tule lailla määritellä yhtään uusia tehtäviä.
25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ilmajoen kunta huomauttaa, että raportin sivulla 245 lauseissa Ilmajoen, Lapuan ja Jalasjärven suuri pendelöinti, asiointi ja kuntayhteistyö osoittavat voimakasta yhteenkuuluvuutta Seinäjoen kanssa. Lisäksi Seinäjoen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve puoltaa kaikkien voimakkaimmin juuri näiden neljän kunnan yhdistymistä. On perusteeton viittaus laajamittaiseen kuntayhteistyöhön. Merkillepantavaa on, että tässä asiayhteydessä ei ole mitään mainintaa JIKyhteistyöstä. Ilmajoen kunta huomauttaa lisäksi, että työpaikkapendelöinti ja kauppaasiointi ovat ajan ilmiöitä: ne muuttuvat lähinnä yritysten ja suhdannevaihteluiden tahdon ja suunnan mukaan.