N SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki Kivikautisen asuinpaikan kaivaus 0. - 2. 7.995 Sirkka-Liisa Seppälä Museovirasto Arkeologian osasto
SISÄLLYS PERUSKARTTAOTE KANTAKARTTAOTE ARKISTOTIETOJA JOHDANTO 2 SIJAINTI JA MAASTO 3 TUTKIMUSSUUNNITELMA 3. Tutkimushistoriaa 3.2 Tavoitteet 4 TUTKIMUSTAPA 4. Koordinaatisto, kiintopisteet 4.2 Kaivaustekniikka ja dokumentointi 5 HAVAINNOT 5. Maaperä ja kulttuurikerros 5.2 Rakenteet 5.3 Löydöt 6 NÄYTTEET, ANALYYSIT JA MITTAUKSET 6. Luuanalyysi 6.2 Radiohiilianalyysi 7 TULKINTA JA YHTEENVETO 3 4 5 6 6 7 7 8 8 8 0 0 0 3 4 4 5 5 KARTTALUETTELO NEGATIIVILUETTELO DIALUETTELO KUVATAULUT KARTAT 7 7 9 2 40-46 LIITTEET LIITE. Luuanalyysin tulokset. LIITE 2. Radiohiilianalyysin tulokset.
3 SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki s.-l. Seppälä 995 PK 2222 08 SEINÄJOKI, :20 000. Hki 983, pp. 993. 0 X = 6964 22 y = 2440 66 z = 50
4 SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki ~\-L. Se pälä 995 y \ 2'7-.:, 5 Seinäjoen kaupungin kantakartta :2 ooo. Seinäjoki 0.7.995. kaivausalue 995 muinaisjäännöksen arvioitu laajuus
5 ARKISTOTIETOJA Kunta: Kylä: Kohde: Tila: Sijainti: Aiemmat tutkimukset: Aiemmat löydöt: Löydöt: Negatiivit: Diat: Kartat: Karttaotteet: Kirjallisuutta: SEINÄJOKI Seinäjoki Koskenala Aapraiminmäki 7:57 Päivölä - 743-040-0007-0057 om. Seinäjoen kaupunki os. PL 25 600 SEINÄJOKI PK 2222 08 SEINÄJOKI X = 6964 22 y = 2440 66 z = 50 Aspelin 87, s. 42, kuva Torvinen 978, inv. (Seinäjoki 4) Matiskainen 978, koekaiv. KM 08 taltta tai kirves KM 09 tasataltta KM 020 tasataltta KM 02 kirvestä muistuttava työkalu KM 2028 kvartsi-iskoksia (inv.) KM 20262 : - 30 kvartsia, saviastianpaloja yms. (koekaiv.) KM 28829:-527, diar. 25.7.995 00776-00802 3294-32939 -7, ks. KARTTALUETTELO s. 7 PK 2222 08 SEINÄJOKI, :20 000. Hki 983, pp. 993. Seinäjoen kaupungin kantakartta :2 000. Seinäjoki 0.7.995. Aspelin, J.R: Kokoelmia muinaistutkinnon alalta. SUOMI, kirjoituksia isän-maallisista aineista. Osa IX. Helsinki 87. SKL - luettelo: Seinäjoki 3. Aapraiminmäki. Esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset Vaasan läänissä. Yleisselvitys. Vaasan läänin seutukaavaliitto 986.
6 JOHDANTO Seinäjoen kaupungin Huhtalan kaupunginosan Koskenalassa sijaitsevan Aapraiminmäen kaivaukset liittyivät kaupungin suunnitelmiin rakentaa uusi urheilukenttä. Kentän paikaksi oli suunniteltu tonttia, jonka pohjoisosasta tunnetaan Aapraiminmäen kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikan laajuutta ei ole selvitetty ja museovirastossa pidettiinkin koekaivauksia tarpeellisena ennen rakennustöiden aloittamista. Kahden viikon kenttätyöt tehtiin 0. - 2.7.995 enimmäkseen hyvässä mutta tuulisessa säässä. Tutkimusalueen laajuus oli noin 408 m 2 : iä, josta koekuopat mukaan lukien tutkittiin tasokaivauksena 98 m 2 : iä. Kaivaukset kustansi Seinäjoen kaupunki. Määrärahan suuruus oli 83 ooo markkaa. Kaivausta johti HuK Sirkka-Liisa Seppälä. Piirtäjänä toimi FM Johanna Seppä. Kaivajina työskentelivät Seinäjokelaiset arkeologian opiskelija Riikka Saarinen Turun yliopistosta sekä Marja Ala-Äijälä, Johanna Järveläinen, Nina Klemetsö, Riitta Ojala ja Riia Siltanen. Lisäksi töihin osallistui museoharjoittelija Toini Räinä muutamana päivänä. Lopuksi mainittakoon vielä amanuenssi Tellervo Lahti Etelä-Pohjanmaan museosta sekä apulaiskaupunginpuutarhuri Veikko Turpeinen Seinäjoen kaupungilta, jotka monin tavoin avustivat kaivauksen käytännön järjestelyissä. 2 SIJAINTI JA MAASTO Aapraiminmäki sijaitsee Seinäjoen Huhtalan kaupunginosassa, Koskenalantien ja Vellamonrinteen risteyksen kaakkoispuolella, 200 metriä keskustassa kohoavasta Lakeuden Ristin kirkosta lounaaseen ja 30 metriä länteen kaupungin halki virtaavasta Seinäjoesta. Ympäristöstään heikosti erottuvan kumpareen nimi johtuu luultavasti paikalla 700/800 -luvulla asuneesta Rinta-Myllymäen torpparista Abraham Backaksesta (753-836). Aapraiminmäki ei ole nykyisin yleisesti tunnettu Seinäjoella, mutta säilynyt siis löytöpaikan nimessä 800 -luvulta saakka.
7 Paikka on selvästi itään joen suuntaan viettävää, mutta muuten melko heikosti ympäristöstään erottuvaa moreenikumpareen pohjoispäätä. Pelloksi raivattu kumpare kohoaa noin 50 metriä meren pinnan ja noin 4 metriä Seinäjoen pinnan yläpuolelle. Ympäristössä on monia merkkejä eri-ikäisestä maankäytöstä. Kumpareen koillisosaan on kaivettu hiekkakuoppa, jonka reunassa kulkee pohjoisesta Myllymäen suunnasta tuleva umpeenkasvanut kärrytie kohti jokirantaa. Tie on merkitty jo 700 -luvun tiluskarttoihin (Vaasan maanmittaustoimisto, Seinäjoki :5 ja :49). Hiekkakuoppaa on ilmeisesti täytetty käytön jälkeen sekä maalla, kivillä että jätteillä. Nykyisin kuopassa kasvaa muutaman kymmenen vuoden ikäistä sekametsaa. Hiekkakuoppaa lukuun ottamatta alue on kesannolle jätettyä peltoa, jonka keskellä kohoaa pieni kivikkoinen saareke. Saarekkeen reunassa kasvaa suuri mänty, jonka luona on syntyperäisen asukkaan Laila Holmlundin mukaan kerrottu palaneen aarnivalkeita. Saarekkeen ympäristössä on muutamia suurehkoja lohkareita, joista osa vaikuttaa siirretyiltä rakennuskiviltä. Kumpareen laelta onkin pellon muokkauskerroksen alta kaivauksissa paljastunut kiviä ja kaivantoja, jotka voidaan tulkita rakennuksenpohjiksi. Jäännökset liittyvät todennäköisesti edellä mainittuun Abraham Backakseen. 3 TUTKIMUSSUUNNITELMA 3. Tutkimushistoriaa Aapraiminmäki on mainittu ensi kerran Aspelinin 870 julkaisemissa tiedoissa "Kokoelmia muinaistutkinnon alalta" SUOMI - sarjan osassa IX vuodelta 87 (s. 42, nro 232-235). Aspelin kertoo, että Kansallismuseon 868 kokoelmiin toimitetut neljä kivikirvestä KM 08-02 oli löydetty "nk. Aapraminmäeltä, eräs korkeampi kohta Rinta-Myllymäen rintapellossa" ja lisää jäljempänä, että "kaikki löydetyt samalta pieneltä kummulta Seinäjoen rannalta". Tekstiyhteydestä saa myös käsityksen, että esineet olisivat löytyneet "hietakuopasta". Mikäli se pitää paikkansa, löydöt olisivat todennäköisesti peräisin paikalla yhä erottuvasta kuopasta.
8 Vuonna 978 Seinäjoen inventoinnissa Markku Torvinen löysi Aapraiminmäen vanhan.hiekkakuopan länsi- ja lounaispuolelta kvartseja. Torvinen tulkitsi kohteen kivikautiseksi asuinpaikaksi. Tietoon tulleiden Koskenalantien rakennussuunnitelmien takia Heikki Matiskainen teki paikalla koekaivauksia samana syksynä. Kaivauksissa saatiin talteen kvartsia ja saviastianpaloja, jotka olivat Matiskaisen mukaan yhtä myöhäisneoliittista asbestikeramiikan palaa lukuun ottamatta nuorakeramii kkaa. Matiskainen totesi myös kaksi tulisijaa, jotka jätti tutkimatta. Kaivauksissa asuinpaikan alarajaksi määriteltiin 49.5 m mpy. 3.2 Tavoitteet Suojelutavoitteeksi asetettiin muinaisjäännöksen laajuuden määrittely. Tutkimuksellisena päämääränä oli selvittää asuinpaikan kulttuurikerroksen rakennetta ja ajoitusta sekä paikalla todettujen keramiikkatyyppien, asbestikeramiikan ja nuorakeraamikan suhdetta. Tavoitteiden mukaisesti haluttiin kumpareen päälle avata mahdollisimman hyvin topografiaa leikkaava ja riittävän laaja alue. Aluksi oli tarkoitus yhdistää kaivaus Matiskaisen käyttämään koordinaatistoon, mutta vanhoja kaivausalueita ei löydetty kartoissa olevien epätarkkuuksien ja myöhemmin rakennetun Koskenalantien ta~~ kia. Toisaalta Matiskaisen koordinaatiston akselit eivät maaston muotoja noudattamattomina sopineet kaivauksen tarkoituksiin. 4 TUTKIMUSTAPA 4. Koordinaatisto ja kiintopisteet Koordinaatisto muodostettiin pohjana käytetyn kaupungin :500 -mittakaavaisen kartan x- ja y-koordinaattien mukaisesti. Maastossa akselit haettiin kiintopisteestä 8 monikulmiapisteeseen 606 määritetyn suunnan (306.5 9 ) ja kartalta mitattujen x- ja y-akselin suuntien avulla. Siten etelästä pohjoiseen kulkevan x-akselin suunnaksi saati in 39.5/9.5 9 j a lännestä itään kulkevan y-akselin suunnaksi 9.5/29.5 9
9 Varsinainen kaivauskoordinaatisto sijoitettiin karttapohjan järjestelmän numeroinnin mukaan siten, että peruslinja etelästä pohjoiseen oli x = (6964) 220-240/ y = (2440) 660 ja lännestä itään x = (6964) 220/(2440) 660-680. Kaivauskoordinaateista jätettiin kuitenkin ensimmäiset neljä numeroa eli kilometrejä osoittavat lukemat pois. Pisteisiin 220/ 660, 280/660 ja 240/ 660 jätettiin pysyvät metalliputket, jotka kaupungin mittausosasto löi paikalleen. Samalla tarkistettiin kiintopisteen 8 x- ja y-koordinaatit takymetrillä. Lukemat täsmäsivät 30-80 sentin tarkkuudella koordinaatistoa l uotaessa käytettyihin, kartalta mitattuihin lukemiin, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Suurin osa löydöistä otettiin talteen tarkasti, joten ne voidaan tarvittaessa sovittaa muihinkin koordinaatistoihin. Korkeuskiintopisteenä käytettiin kaupungin omaa kiintopistettä 8. Kiinteitä kojeenpaikkoja ei käytetty, koska kaikki korkeudet laskettiin absoluuttisina. Yleiskartan pohjana käytetty kaupungin kartta :500 perustuu maalaiskunnan aikana käytettyyn koordinaatistoon, joka poikkeaa nykyisestä valtakunnallisesta peruskarttakoordinaatistojärjestelmästä (kkj) muutamia kymmeniä senttimetrejä. Korjaus voidaan tehdä kiintopisteen 8 koordinaattien avulla seuraavasti: Kiintopiste 8: Punainen pultti matalassa maakivessä. Pohjakartan :500 mukaiset koordinaatit: X= 6964 22.922 y = 2440 67.037. Karttakoordinaatiston mukaiset peruskoordinaatit: X = 6964 22. 068 y = 2440 669.68. Korkeus NN-järjestelmässä (NN-60-30 cm) z = 50. 89 m mpy. Tutkimusalueen äärikoordinaatit olivat 75-244/ 654-709. Koekuoppia kaivettiin ruutuihin 90/ 660, 200/ 660, 20/ 660, 220/ 660, 230/ 660, 240/660, 220/669, 2307669, 240/ 670, 29/679 ja 29/ 689. Kokonaispinta-alaksi muodostui noin 408 m 2 : iä, josta tutkittiin koekuopat mukaan lukien tasokaivauksena 98 m 2 :iä. Raivausalueen korkeus merenpinnasta vaihteli 49 ja 50. 5 metrin välillä, mutta keskimääräinen korkeus oli liki 50 m mpy.
0 4.2 Kaivaustekniikka ja dokumentointi Kaivaustavaksi valittiin ensin koekuopitus, jota seurasi laajojen alueiden kuorinta ja tasokaivaus. Koekuopat kaivettiin tasokaivausperiaatteen mukaisesti siten, että peltomulta poistettiin yhtenä kokonaisuutena lapioilla ja pelkoilla. Peltomultakerros nimettiin paksuudesta riippumatta kerrokseksi ja sen alapuolelta paljastunut mineraalimaan pinta tasoksi. Sen jälkeen kaivettiin pelkoilla alaspäin 5 sentin kerroksina puhtaaseen pohjamaahan saakka. Koekuopituksen jälkeen avattiin yksi etelä-pohjois -suuntai nen ja kaksi itä-länsi -suuntaista 2-4 metriä leveätä kaistaa. Kaistojen noin 25 cm: n paksuinen multakerros kuorittiin kaivinkoneella. Alta paljastunut mineraalimaan pinta puhdistettiin pelkoilla ja nimettiin tasoksi. Tasokaivausalueeksi rajattiin se osa (208-240/655-700 ja 99-200/689-694), jossa oli havaittu merkkejä mahdollisesta kulttuurikerroksesta tai muita jäännöksiä. Muut alueet jätettiin tasoon. Tasokaivausalueessa mineraalimaa kaivettiin 5 sentin kerroksina puhtaaseen pohjamaahan saakka. Pohjatasot on merkitty karttoihin. Löytöjen tai rakenteen perusteella historiallisiksi tulkittuja jäännöksiä ei kaivettu toteamisen jälkeen pohjaan. Niistä dokumentoitiin karttoihin selvimmät eli kolme rakennuksenpohjaa ja yksi alueen halki kulkeva kivillä täytetty oja. Kenttätyö dokumentoitiin kartoin ja valokuvin. Kertomukseen liittyy yleiskartta :500, kaksi pinta- ja pohjavaaituskarttaa, 3 tasokarttaa :25-:00 ja profiilikartta :0 sekä arkeologian osaston negatiivit 00776-00802 ja diat 3294-32939. 5 HAVAINNOT 5. Maaperä ja kulttuurikerros Maaperä kaivausalueella oli hietamoreenia. Maalajin raekoko oli pääasiassa hietaa tai hiekkaa, josta pisti sieltä täältä esiin muutamia teräviä kiviä ja lohkareita. Paikan tuulisesta sijainnista kertoivat lentohiekkamuodostumat, jotka kaivauksessa paljastut-
tuaan pölysivät voimakkaasti. Jokeen viettävässä rinteessä maaperä muuttui hiesuksi ja saveksi noin linjan y = 690-700 tienoilla eli 49 metrin korkeuskäyrän kohdalla. Maannosta ei juuri havaittu paitsi muutamia rikastumiskerroksen läiskiä. Erityistä horisontaalia kulttuurikerrosta ei voitu todeta, mutta ruuduissa 29/665-666 ja 29-220/67-676 erottui jo tasossa selviä palo- ja likamaita. Molemmat olivat luonteeltaan pesäkkeisiä ja tulkittiinkin myöhemmin rakenteensa perusteella kuopiksi. Ruudussa 29-220/665-666 kuoppa ulottui yli 90 cm:in syvyyteen ja ruudussa 29/674-675 noin 60 cm:n syvyyteen. Keskimäärin kulttuurikerroksen paksuudeksi voidaan kuitenkin löytöjen ja täysin puhtaan maan ylärajan perusteella arvioida 0 senttimetriä. 5.2 Rakenteet Kuoppa ruudussa 29/665-666 Jäännös tuli esiin tasossa voimakkaan punaisena palomaaläikkänä. Se muodosti ruutuihin 28-29/664-667 ison, kaivausalueen ulkopuolelle jatkuvan palomaarenkaan, jonka sisusta vaikutti täysin puhtaalta. Sisus mukaan lukien renkaan halkaisija oli vähintään 3 metriä. Koon ja muodon arviointia vaikeutti kuitenkin se, että jäännöksen länsireunan rikkoi resentti oja ja itäreunan niin ikään historiallinen rakennuksen pohja. Tasossa 2 punainen palomaa oli kaventunut huomattavasti ja muodosti Selvärajaisen kolmion ruuduissa 29/665-666. Palomaassa oli särmikkäitä kiviä, jotka vaikuttivat heikosti palaneilta. Profiilissa x = 220.00/y = 666.00 oli hiilikeskittymä, josta otettiin radiohiilinäyte su-2640. Tasossa 3 palomaan seasta paljastui likamaajuovia ja lisää kiviä. Tasossa 5 palomaa alkoi kaventua ja läikän keskeltä pisti esiin iso pyöreänsoikea kivi. Tasossa 8 se tuli kokonaan esiin ja nostettiin pois. Kiven koko oli noin 25 x 30 cm:iä. Sen ympärille oli aseteltu muutamia laakakiviä pystyyn. Kiven poiston jälkeen jäännöksen profiili linjalla 220.00/ 665.50-667 tuli selkeästi esiin ja voimakas punaruskea palomaakuvio tulkittiin seinämäitään!oivan kuopan reunaksi. Tasoissa kuvio muuttui muodoltaan aiempaa pienemmäksi ja epäselvemmäksi.
2 Palomaa näkyi vielä tasossa 5, mutta hävisi kokonaan kerrosta 6 kaivettaessa. Profiilissa kuopan reuna erottui varsin selvänä pinnasta pohjaan saakka. Kuopan sisäreuna oli hieman ulkoreunaa vaaleampi. Maa sekä kuopassa että sen ympärillä oli tasarakeista hietaa. sisusta oli vaalean kirjava, koostumukseltaan ja väriltään kuopan ulkopuolisesta maasta poikkeava ja se tulkittiinkin pienin varauksin täytemaaksi. Toisessa profiilissa 29. 00-220. 00/665.50 kuopasta erottui selvästi pohjan punainen palomaa, mutta reuna oli vaikea määrittää. Karttaan 7 merkitty raja on siten rajattu maaperässä tuskin havaittavan raekokomuutoksen perusteella. Kuopasta löytyi vähäinen määrä keramiikkaa, palanutta luuta ja kvartsia. Löydöt keskittyivät punaiseen palomaahan kuopan reunassa ja pohjassa. Keramiikka on hyvin fragrnentaarista ja koristeetonta eikä sitä ole voitu toistaiseksi tarkemmin ajoittaa. On kuitenkin huomionarvoista, ettei kuopassa ollut yhtään varmasti nuorakeraamista palaa (vrt:340) ja vain yksi asbestikeramiikan muru (:50). Kaivaushavaintojen perusteella kuoppa jatkuu kaivausalueen pohjoispuolelle ainakin pari metriä. Mikäli tulkinnat kuopan reunoista ovat oikeat, sen halkaisija olisi lähes 3 metriä. Profiilien mukaan kuopan syvyys oli maanpinnasta 90 cm:iä ja mineraalimaan pinnasta tasosta noin 70 cm:iä. Löytöjen valossa kyseessä on asuinpaikkaan liittyvä kuopanne, ehkä ruuan valmistukseen tai säilytykseen käytetty rakennelma. Mikäli kuoppa on vähintään oletetun kokoinen, se saattaa olla myös asuinkuopanne. Kartat 3-4, 6-7 Löydöt KM 28829: 338-353, 44-448, 472-477, 489-496, 503-5, 56-526 Negat 0079-00792, 00795, 00797, 00799-00802 Diat 32925-32927, 3293-32937 Kuoppa ruudussa 29/674-675 Jäännös tuli esiin ruuduissa 28-29/673-675 tasossa hiedassa erottuvana laajana punaisena hiilensekaisena palomaaläiskänä. Tasossa 2 läiskä oli kaventunut ja näytti keskittyvän ruutuihin 29/674-675, missä palomaa oli punaisin. Läiskässä ja sen ympäristössä oli tasossa 2 siellä täällä kiveyksiä, mutta ne vaikuttivat luontaisilta rantamuodostumilta, esimerkiksi ruudussa 29/677-678
3 ollut kivikko. Tasossa ja 2 näkyi myös runsaasti sekoittuneita läiskiä, jotka tasossa 3 erottuivat resentteinä selvärajaisina kuoppina. Ne oli kaivettu kulttuurikerroksen läpi ja täytetty multaan sekoittuneella palo- ja likamaalla. Tasossa 3 ruudussa 29/674-675 erottui soikea punainen palomaaläiskä, jonka koko oli 50 x 5 cm:iä. Läiskä tulkittiin kuopaksi. Kuopan poikkileikkaus oli linssimäinen. Kuopan palomaa sisälsi paljon pieniksi muruiksi särkynyttä keramiikkaa sekä jonkin verran palanutta luuta ja kvartsia. suuri osa keramiikasta oli koristeetonta, mutta joukossa oli muutamia nuora- ja piirtoviivakoristeisia nuorakeraamisia paloja. Seassa oli myös joitakin asbestisekoitteisia kappaleita. Palomaa hävisi kokonaan kerrosta 8 kaivettaessa. Kuopan funktio jää avoimeksi, mutta pienen kokonsa ja löytöjensä perusteella sitä voisi pitää asuinpaikkaan kuuluvana tunkiona. Kartat 3-4, 5 Löydöt KM 28829:374-396, 405-426, 458-463, 466-470, 483, 497-502, 52-55 Negat 00789-00790, 00798 Diat 32924, 32928-32930 5.4 Löydöt Löydöt on luetteloitu Kansallismuseon kokoelmiin numerolla KM 28829:-525 (diar. 25.7.995). Ne on luettelainut FM Johanna Seppä. Suurin osa löydöistä on peräisin muokkauskerroksesta (krs ) eikä niiden alkuperäistä sijaintia voi määrittää. Muokkauskerroksen alapuoliset löydöt keskittyivät kuopiksi tulkittuihin rakenteisiin. Löydöt ovat tyypillistä asuinpaikka-aineistoa: keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Nuorakeraamisten palojen koristeluaiheista ---~ --a.....,,. voidaan mainita nuorapainanne, lovet, pienet kuopat sekä yleisimpänä kalanruotokuvioinen piirtoviivakoristelu. Asbestikeramiikasta ------....... ei ole koristeltuja paloja, mutta löytynyt reunapala (:6) viittaa ainakin Pöljän ryhmään. Muusta keramiikasta mainittakoon muutamat kivimurskasekoitteiset paksut palat. Paitsi hiekkakivistä mahdollista hiointa (:26) yhtään varmaa kiviesinettä ei saatu talteen.
4 Löytöryhmät kpl g Saviastianpaloja yhteensä koristeituja reunapaloja muita paloja koristelemattomia reunapaloja pohjapaloja muita paloja 53 9 3 4 476 987.5 22.5 28 39.5 886.5 Kiviesineitä hioimen katkelma kivilaji-iskoksia 59 6.5 Kvartsia yhteensä kaapimia esineitä ytimiä iskoksia 280 3 25 25 383 4 4 867.5 98.5 Palanutta savea 0 6 Palanutta luuta 33 58.5 Kaikki löydöt yhteensä 4958.5 Löytötiheys 5. 6 kpl/25 gjm 2 (tasokaivaus 98 m 2 ) 6 NÄYTTEET, ANALYYSIT JA MITTAUKSET 6. Luuanalyysi Luuaineiston on analysoinut FK Pirkko Ukkonen Helsingin yliopiston eläintieteen laitoksella. Analyysin yksityiskohtaiset tulokset on esitetty liitteessä.
5 6.2 Radiohiilianalyysi Kaivauksella otettiin yksi näyte radiohiiliajoitusta varten. Se otettiin kuopasta ruudussa 29/665-666 profiilissa olleesta hiilikeskittymästä. Näyte poimittiin pinseteillä minigrip -pussiin. Näyte analysoitiin lokakuussa 995 Geologian tutkimuksessa (Su-2640). Analyysin yksityiskohtaiset tulokset on esitetty liitteessä 2. Näyte kohde ruutu X y z krs su-2640 kuoppa 220/666 00 00 50.35 3 Jäljelle jäänyt osa näytteestä on tallennettu kokoelmiin numerolle KM 28829:527. Näytteenottokohta on merkitty karttoihin ja kuviin. 7 TULKINTA JA YHTEENVETO Seinäjoen kaupungin Huhtalan kaupunginosan Koskenalassa sijaitsevan Aapraiminmäen kaivaukset liittyivät kaupungin suunnitelmiin rakentaa uusi urheilukenttä. Kentän paikaksi oli suunniteltu tonttia, jonka pohjoisosasta tunnetaan Aapraiminmäen kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikan laajuutta ei ole selvitetty ja museovirastossa pidettiinkin koekaivauksia tarpeellisena ennen rakennustöiden aloittamista. Suojelutavoitteeksi asetettiin muinaisjäännöksen laajuuden määrittely. Tutkimuksellisena päämääränä oli selvittää asuinpaikan kulttuurikerroksen rakennetta ja ajoitusta sekä paikalla aiemmin todettujen keramiikkaryhmien, erityisesti nuorakeramiikan ja asbestikeramiikan suhdetta. Kaivauksissa todettiin kaksi kiinteätä rakennetta, jotka molemmat on tulkittu asuinpaikkajäännöksiksi. Kuoppa ruudussa 29/674-675 sisälsi sekä nuorakeramiikkaa että asbestisekoitteista keramiikkaa sekä jonkin verran kvartsia ja p alanutta luuta. Kuopan funktio jää avoi meksi, mutta p i ene n kokonsa ja löytöjensä perusteella s i tä voisi p i t ää asui npa ikkaa n kuuluvana tunki ona.
6 Kuoppa ruudussa 29/665-666 on radiohiiliajoituksen perusteella varhaismetallikautinen. Kentekstin pohjalta ajoitusta voidaan pitää luotettavana, vaikka kuopan täytemaasta saatiin talteen yksi mahdollisesti nuorapainanteinen pala ja yksi asbestikeramiikan muru. Mikäli tulkinnat kuopan reunoista ovat oikeat, sen halkaisija olisi lähes 3 metriä ja syvyys vajaan metrin. Löytöjen valossa kyseessä on asuinpaikkaan liittyvä kuopanne, ehkä ruuan valmistukseen tai säilytykseen käytetty rakennelma. Mikäli jäännös on vähintään oletetun kokoinen, se saattaa olla myös asuinkuopanne. Kaivausten perusteella Aapraiminmäki on otettu käyttöön heti paljastumisensa jälkeen nuorakeraamisena aikana, aikaisintaan 4500 ja viimeistään 4000 vuotta sitten. Nuorakeraamisen asutuksen yhteys sisämaan asbestikeraamiseen asutukseen on ilmeinen. Kuoppa ruudussa 29/665-666 radiohiiliajoituksineen viittaa kivikautta nuorempaan, luultavasti varhaismetallikautiseen väestöön. Koko muinaisjäännöksen laajuudeksi on palo- ja likamaiden sekä rakenteiden ja löytöjen perusteella arvioitu 600 m 2 :iä. Noin puolet siitä on edelleen tutkimatta ja mahdollinen pallokentän rakentaminen edellyttääkin jatkotutkimuksia. Helsingissä 3. 0.995 fwtu-l~ rl~- Sirkka-Liisa Sepp{/lä: HuK J. SEPPÄ J5
7 KARTTALUETTELO Nro tyyppi mk koko s.. Yleiskartta :500 A3 40 2. Pinta- ja pohjavaaituskartta :200 A2 4 3. Pinta- ja pohjavaaituskartta Alue 28-220/663-680 : 50 A3 42 4. Tasokartta, taso Alue 206-24/655-680 : 00 A3 43 5. Tasokartta, tasot 2 ja 3 Alue 28-220/668-680 :50 A3 44 6. Tasokartta, tasot 2, 3 ja 5 Kuoppa ruudussa 29/665-666 :25 A3 45 7. Profiilikartta :0 A3 46 Yleiskarttoja kpl :500 A3 Pinta- ja pohjavaaituskarttoja kpl :200 A2 Pinta- ja pohjavaaituskarttoja kpl :50 A3 Tasokarttoja kpl :00 A3 Tasokarttoja kpl :50 A3 Tasokarttoja kpl :25 A3 Profiilikarttoja kpl :0 A3 NEGATIIVILUETTELO Kuvaaja S.-L. Seppälä Negatiivikoko 6 x 6 00776 00777 00778 00779 Yleiskuva. Alue paalutettuna. Pintavaaitus käynnissä. Etelästä. Yleiskuva. Koekuoppia kaivetaan. Taustalla Koskenalantien ja Vellamonrinteen risteys, jonka kohdalla Matiskainen teki kaivauksia 978. Eteläkaakosta. Yleiskuva. Pintavaaitus ja koekuopitus käynnissä. Etelälounaasta. Yleiskuva. Pintavaaitus ja koekuopitus käynnissä. Taustalla suihkulähteen kohdalla etelästä pohjoiseen virtaava Seinäjoki. Lännestä.
8 00780 0078 Yleiskuva. Pintavaaitus ja koekuopitus käynnissä. Etualalla Vellamonrinne ja taustalla Koskenalantie. Kauimpana vanha kaupungin vesitorni, jonka kohdalta on löytynyt vasarakirves KM 8083 :. Lounaasta. Työkuva. Aluetta 28-220/664-680 puhdistetaan koneellisen kuorinnan jäljiltä tasoon. Lännestä. 00782 puhdistuksen jäljiltä ta Tasokuva. Alue 28-220/680-700 sossa. Idästä. 00783 Yksityiskohtakuva. Opastetaulu, jossa esitellään asuinpaikan sijainti ja muinainen rantaviiva (50 m mpy) sekä kuvitelma vasarakirvesväestön ja asbestikeraamisen asutuksen kohtaamisesta. Lännestä. 00784 Yleiskuva. Alue 80-28/660-662 koneellisen jäljiltä puhdistamattomana. Etelästä. kuorinnan 00785 00786 00787 00788 00789 00790 Yleiskuva. Alue 28-220/655-670 koneel lisen kuorinnan jäljiltä puhdistamattomana. Aluetta 220-240/ 660-664 puhdistetaan tasoon. Lännestä. Yleiskuva. Etualalla puhdistetaan aluetta 240-240/660-664 koneellisen kuorinnan jäljiltä tasoon. Pohjoisesta. Yleiskuva. Alue 220-240/660-664 puhdistettuna tasoon. Etelästä. Ryhmäkuva. Vasemmalta Johanna Seppä, Johanna Järveläinen, Riikka Saarinen, Marja Ala-Äijälä, Nina Klemetsö, Riia Siltanen, Riitta Ojala, Toini Räinä. Lännestä. Tasokuva. Alue 28-220/ 670-678 tasossa 2. Palo- ja likamaa erottuu keskellä tummana alueena. Lännestä. Tasokuva. Alue 28-220/670-678 tasossa 2. Palo- ja likamaa erottuu etualalla tummana alueena. Idästä. 0079 Tasokuva. Kuoppa ruudussa 29/665-666 vasemmassa reunassa hiilikeskittymä, näyte Su- 2640. Etelästä. tasossa 2. Kuopan josta analysoitu 00792 00793 00794 00795 00796 Yksityiskohtakuva. Kuoppa ruudussa 29/ 665-666 tasossa 2. Keskellä hiilikeskittymä x=220. 00/ y=666.00, josta analysoitu näyte Su-2640. Etelästä. Yleiskuva. Aapraiminmäki Seinäjoen rannasta kuvattuna. Rinteessä kaivausalueen itäosaa. Oikealla vanhaa tilustien pohjaa. Idästä. Yleiskuva. Aapraiminmäki Koskenalan tien ja Vellamonrinteen risteyksen takaa kuvattuna. Luoteesta. Tasokuva. Kuoppa ruudussa 29/665-666 tasossa 5. Keskellä iso pyöreä kivi. Hiilinäytteen Su-2640 ottokohta profiilissa vasemmalla kiven yläpuolell a. Etelästä. Maisemakuva. Aapraiminmäki vanhasta vesitornista kuvattuna. Vasemmalla Seinäjoki ja Koskenalantien silta. Aapraiminmäki ja Vellamonrinteen risteys oikealla. Koillisesta.
9 00797 00798 00799 00800 0080 00802 Tasokuva. Kuoppa ruudussa 29/665-666 tasossa 8. Keskellä iso kivi. Hiilinäytteen Su-2640 ottokohta profiilissa vasemmalla kiven yläpuolella. Etelästä. Tasokuva. Etuoikealla kuoppa ruudussa 29/674-675 tasossa 3. Taustalla sekoittuneita resenttejä kuoppia. Idästä. Työkuva. Johanna Seppä puhdistaa profiilia kuopasta ruudussa 29/665-666. Kaakosta. Profiilikuva. Kuoppa ruudussa 29/ 665-666, profiili 665.50-667. Hiilinäytteen su-2640 ottokohta erottuu tummana kolona kuopan yläosassa keskellä. Etelästä. Profiilikuva. Kuoppa ruudussa 29/665-666, profiili 665.50-667. Vasemmalla profiili 29-220/665.50, jossa kuopan ääriviiva erottuu heikosti. Kaakosta. Profiilikuva. Kuoppa ruudussa 29/665-666, profiili 665.50-667. Vasemmalla profiili 29-220/665.50, jossa kuopan ääriviiva erottuu heikosti. Mittakaavana latta. Kaakosta. OlALUETTELO Kuvaaja S.-L. Seppälä 3294 3295 3296 3297 3298 3299 32920 3292 Yksityiskohtakuva. Opastetaulu, jossa esitellään asuinpaikan sijainti ja muinainen rantaviiva (50 m mpy) sekä kuvitelma vasarakirvesväestön ja asbestikeraamisen asutuksen kohtaamisesta. Yleiskuva. Pintavaaitus ja koekuopitus käynnissä. Taustalla suihkulähteen kohdalla etelästä pohjoiseen virtaava Seinäjoki. Lännestä. Yleiskuva. Alue paalutettuna. Pintavaaitus käynnissä. Taustalla Koskenalantien ja Vellamonrinteen risteys, jonka kohdalla Matiskainen teki kaivauksia 978. Etelästä. Yleiskuva. Pintavaaitus ja koekuopitus käynnissä. Etualalla Vellamonrinne ja taustalla Koskenalantie. Kauimpana vanha kaupungin vesitorni, jonka kohdalta on löytynyt vasarakirves KM 8083:. Lounaasta. Maisemakuva. Aapraiminmäki vanhasta vesitornista kuvattuna. Vasemmalla Seinäjoki ja Koskenalantien silta. Aapraiminmäki ja Vellamonrinteen risteys oikealla. Koillisesta. Yleiskuva. Aapraiminmäki Seinäjoen rannasta ukonilman aikaan kuvattuna. Rinteessä kaivausalueen itäosaa. Oikealla vanhaa tilustien pohjaa. Idästä. Tasokuva. Alue 28-220/680-700 puhdistuksen jäljiltä tasossa. Idästä. Yleiskuva. Alue 80-28/660-662 koneellisen kuorinnan jäljiltä puhdistamattomana. Etelästä.
20 32922 32923 32924 Yleiskuva. Etualalla puhdistetaan aluetta 220-240/ 660-664 koneellisen kuorinnan jäljiltä tasoon. Pohjoisesta. Yleiskuva. Aapraiminmäki Koskenalan tien ja Vellamonrinteen risteyksen takaa kuvattuna. Luoteesta. Tasokuva. Alue 28-220/670-678 tasossa 2. Palo- ja l i kamaa erottuu keskellä tummana alueena. Lännestä. 32925 Tasokuva. Kuoppa ruudussa 29/665-666 vasemmassa reunassa hiilikeskittymä, näyte su-2640. Etelästä. tasossa 2. Kuopan josta analysoitu 32926 32927 32928 32929 32930 Yksityiskohtakuva. Kuoppa ruudussa 29/ 665-666 tasossa 2. Keskellä hiilikeskittymä x = 220. 00/ y = 666.00, josta analysoitu näyte Su-2640. Etelästä. Työkuva. Aluetta 28-220/ 662-678 kaivetaan tasoon 2 ja 3. Johanna Seppä kaivamassa kuoppaa ruudussa 29/ 665-666 tasoon 5. Lännestä. Työkuva. Kuoppaa ruudussa 29/674-675 kaivetaan tasoon 3. Pohjoisesta. Tasokuva. Etuoikealla kuoppa ruudussa 29/ 674-675 tasossa 3. Taustalla sekoittuneita resenttejä kuoppia. Idästä. Yksityiskohtakuva. Kuoppa ruudussa 29/ 674-675 tasossa 3. Oikealla sekoittunut resentti kuoppa. Pohjoisesta. 3293 Työkuva. Johanna Seppä kaivaa 29/ 665-666 tasoon 5. Lounaasta. kuoppaa ruudussa 32932 32933 32934 Tasokuva. Kuoppa ruudussa 29/ 665-666 tasossa 5. Keskellä iso pyöreä kivi. Hiilinäytteen Su-2640 ottokohta profiilissa vasemmalla kiven yläpuolella. Etelästä. Tasokuva. Kuoppa ruudussa 29/665-666 tasossa 8. Keskellä iso kivi. Hiilinäytteen Su-2640 ottokohta profiilissa vasemmalla kiven yläpuolella. Etelästä. Työkuva. Johanna Seppä on nostanut pyöreän kiven ylös kuopasta ruudussa 29/665-666 tasossa 8. Lännestä. 32935 Työkuva. Johanna Seppä 29/665-666. Etelästä. puhdistaa kuoppaa ruudussa 32936 32937 32938 32939 Profiilikuva. Kuoppa ruudussa 29/ 665-666, profiili 665. 50-667. Vas. profiili 29-220/ 665.50, jossa kuopan ääriviiva erottuu heikosti. Mittakaavana latta. Kaakosta. Profiilikuva. Kuoppa ruudussa 29/ 665-666, profiili 665. 50-667. Hiilinäytteen Su-2640 ottokohta erottuu tummana kolona kuopan yläosassa keskellä. Etelästä. Työkuva. Johanna Seppä piirtää profiilikarttaa kuopasta ruudussa 29/665-666. Etelästä. Ryhmäkuva. Vasemmalta Johanna Seppä, Johanna Järveläinen, Riikka Saarinen, Marja Ala-Äijälä, Nina Klemetsö, Riia Siltanen, Riitta Ojala, Toini Räinä. Lännestä.
SEINÄJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMÄKI S. - L. Seppälä 995 2 /00, YLf5KUVA. AI.U f'aalutertcjna. PINTA \IAAITUS JCÄ'fNNt~s-'\. En"LÄSTÅ.. I(JO ":? tleisi<uva PlfiiAV... AITUS JA KO[;}{UDPITUS t:.ä,ynnt~sä. ETEc.Å. LOCINMS7;q 00~=8 "'fl,istuva I<OE~VOffiA "AIV~AAN. TAVSAaA fcos~n.\lantiet.j JA VELI.AIVJONRJUTEEN R~ TEYf, JONKA tt:ijhdau,.a MATIStAINEN 'teki,caivavts (A ~6. U'ELÄ t'mlosta. lfjo??' "flels~uiia PI~7AVMITIIS.JA Jr:~t:rV6PITt/S KÄYNNISSÄ. 7AVS7ALLA $UIHI:.VLÄH7.:N k'ohdalla n 'c.äs7ä P6HJOIS'HN VIII.TMVA SEI~Ä.JOt(. LÄ NNES7Å. k\iva.... S. -L. S~PfA LA 9fS
SEINÄJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMÄKI S.- L. Seppälä 995 22 0080 "/I."~ICUVA. f'intavaaituf JA :/JEICUO~ITUS I'ÄlNNISSÄ. CTliAL.4LLA VEUAN\ON~INN[ TAVSTAU.A KDS~NAt.ANTIE. ICJtUINJrANA ~ANHA ICAIIP\IN&lrl VUlTORNI.JONICA I<O,_L7A Ot.l l.."ittt'in'fr va~aaat:l ll V S km 8083 ~ loun~.4,\7a. JA 6096 M.a.IStMAtuVA. AAPM IMI NlftÄ k:l VANH.4STA Vt~I'TbllNIS7A IC\IVA7f'IA. VASEIY\NlAu.A ~ElNAJOICI JA K6S~NAl.AN'TIEN SII.7A AAPAA\MI~ MÄti.J/It. VEUA.I'I\ON~\N"TfEt.J P.I~TEYS Olt:tALtA KOILli$H7A IGO:U4 'flefs'kuva AMRAI~IWMÄICJ a-:="os(',nau.n li~n.ja. \f6llny\o~ f\in'een P.JSn"tiCSEN TAICAA <\IVA'TTU NA &.VD7EES7A. 00'3 "fi..&is'k\hfa AA,IV.IIWIIN MÄ lt:) S~l NÄ JOEN.,.,. NNAS7A t<uvat7una RIN7EESSÅ' t<aiva US,O.&..VUN ITÄOS~A 0 IC,ALI.A VANHAA. TII..UHIEN POU.JAA l>å's'7ä. t: wa S.-L. SEPPÄc.Ä 9,5
.... SEINAJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMAKI S.- L. Seppälä 995 23 00~8 T'tÖICII\4. ALUETTA 2& l2.o/"4f-,80 9HOIS7~TAA N I<ON4:El.USEN ICUORINNAN JÄLJIC.'Ä TAUON. lännestä. /00':-82 iauicvva ALUE.ll& l'z.o/,s0-?00 f'fhpis7uicsen JÄLJll.7Ä 7ASOS5A. 'l>äs7ä. 00=J84 ~LEISkWA ALVE l&o 2lS /"0-"2 KONE.EC.LISEN faioilinivan.jäi.jil7ä P\JMDI~7AMA770MANA. ~'7Ec.Ä~7Ä. YL~ISI<.UVA Al.UE 'llt 220 j' 55-,0 a<dnuc.uun t\ioiun'-'an..j~l.j IL7Ä PO H. l>ls TANtATOIYIANA. AI.~~"A 220 - j ''-0 "4 ruh~ir,7aan 7ASDDN t. L.ÄNNES7Å JCU\IA $.-t. SIPPÄLÄ 99S
SEINÄJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMÄKI S.- L. Seppälä 995 24 008& Yt.~IS~V4. f:l~almta l'uhdjstetmn A~TTA 2.0-ii /,,0."4 k<jn tt.us'ei'f ICUOit.\NNAN J~~.Jil.7Ä 'TASOON. J-DH..IOISE~TA 00~8 "'L~IS""VA. AI.UE 22.0 240 f"0-,,4 fuhpii7~t\jna TAfDO,., f. #;'f(täs7~ IOtH& TA~OICUliA. ALUE 2&-2'0/6?0 _,8 T.MOSSA t. PAC.O-.JA LikAMAA ER.DTTUU ICHklllÄ TUMI\At.IA AW ENA. LÄNNU7Ä. 0090 TASOK'UifA AlUE 2.&- 220/ '?0 - '?8 TASOSSA t PAtO- -'A l.lramaa EROT7liCI ~TVALAt.lA TUtWlNIANA AC.UUNA. 0Ä~7Ä. ~VA ~.-(.. SEPPÄlÄ 95
SEINAJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMAKI S.- L. Seppälä 995 25 too-:'f98 TM~lC\ VA. E'TVOIK AllA KVOPfA RUUDUSSA 2,/(,4-4,5 7AS'OSSA 3. 7AVS7ALLA S' JC:Ot'TTUN~t7A RESENT7f:..JÄ I<.\JOPI/4. IJ)ÄS7Ä. IOOlff 7ASOKIIVA l<vopi'a P.IJUDUSSA 2. '"'"''' TA.fOSS'A Z. KUOPAN VAS~I'f\IY)ASSA REIINASJ'A Hllt.IIC~Sk:I77YmÅ,..J()<;7A A"'4LY~CS7V tjä.'tf SU 2'40. E7EI.ÄS7Ä. 00'2 'ficst7'tlsi<.c)if7akuva. KVOPf'A 2l~/GG5-(,'(, RUUDUSSA TASO$SA 2. KESKELLÄ HIILI K SI:::t7TYMÄ X= 2'2.0.00 /"jr ''' 00 J0~7A ANAI.YS'OITU t..ja"7 SU 2G40. 7ELÄ S7A. 00'9j TASOKUVA. KUOPPA RUUDVS'SA 2.,/b,~-''' 7.4-~0SSA 5'. KESKELLÄ ISO PYÖitEA kivi. HIILINÄ'fTE~N SU-.2'40 0TOICOU7A PitO Flll.f SSA VA~E mmatt.a ~IVE ~ 'YLÄ PUDI.ELtA. E-TElA S7Ä. kvva S. -l. S'EP'AtÄ 95
.... 26 SEINAJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMAKI S.-L. Seppälä 995 TA'>OI<WA. KVOPI'A RUUDII~SA 2"/~,S-"(, 7'ASO,SA, &. K Stt:Lt,Ä ISO IC.IV/. WlNÄ.'f7E:I:N ~(}- l '-40 0TOKOH7A PltOF/IL/SSA II~S4:MMALLA < VEN '/LÄPUOLEUA E:TH)STÅ. TYÖk'UVA. JOHANNA SEPPÄ PUHD/S7AA PROFIIliA KUOI'AS'T.A RUUDUSSA.2.4Jf" S' _,,,. ~lco~7a. /00 soo rrt>fiilit:i.iva.ic.\joppa R\JUOUSSA 2.'/"~-'"" PllbFIIU ''S.t;o- '-'. IWUNÄ'77HN ~U. 2, 40 OTT0"6U7A EROTTUO TUMMANA I<.OLONA KUOPAN 'ft.ä OSAS~A K~St:HLÄ. E'TElÄ S7Ä. 0080 r~fiillkuva. I<V6PP~ RUUOVSSA 2,/US-'"" r~fiii..i '-45.?0-''' \/ASEMI'nÄLlA PP-{)FI/L/ 2'- 20 ''s~so, Joss" KilOPAN MR. v,va &A.b'TTUU UEIICOST/ KAAk'dSTA
SEINAJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMÄKI S.-L. Seppälä 995 27 oo Mt., fp.()fiilii'\.>va. KVOtPA R\JUD\ISSA 2.~/b,S -4" fmfilll "S. SO~ '-'~ VAStCVImALLA PR.Ot=ll'-, lll}-20/ "$ 50,.JOSSA l'\jopan ÄÄRIVIIVA &4t07T\JU fff/icost /. IVII77AIGMVANA!.AlTA. t:::aa /COSTA. 'ftsi7's~h7at:uva OPA~ETAUt..U JOS<;A.. H '7Ell.AAN,...SUINrAIICAN SIJAIN7 f JA l't\ul- NAINEN P.,AN7}.VII\IA ( ;() m ~ry) 5fiCÄ K\J\IIIElMA /MAAAICI~\~ VÄ E-S7t)N JA AS9f~7/ '(E; ~AA M lh; N,t\~ \J7UIC:"St N IC6H7MI'tll SH7A. LÄNNfS7Å'. 00768 ll-"hmäkuva. VA<.;Emtn.4liA..J~HANNA StPPÄ, JOHANNA JÄRVE(Å\Nf:N, Rll~ SAARINEN, lvlarja ALA i\t.jalä, NINA t:::!.i:metsö, RIIA Slt.7ANE.N, RIITTA O.JAlA, 7DINI RÄ\NÄ. LÄNNt~TÄ K\JIIA S. -t. SEPPÄ tä 995
SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki S.-L. Seppälä 995 3297 Yleiskuva. Pintavaa i tus ja koekuopit us käynnissä. Etualalla Vellarnonrinne ja taustalla Koskenalantie. Kauimpana vanha kaupungin vesitorni, jonka kohdalta on löytynyt vasarakirves KM 8083:. Lounaasta. Kuva S.-. Seppälä. N CP
SEINÄJOKI Koskenåla Aapraiminmäki S.-L. Seppälä 995 3298 Maisemakuva. Aapraiminmäki vanhast a vesitor nist a kuvattuna. Vasemmalla Seinäjoki ja Koskenalanti en silta. Aaprai minmäki ja Vellamonrinteen ris t eys oi kealla. Koillisesta. Kuva S.-L. Seppälä. N..0
SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki S.-L. Seppälä 995 32925 Tasokuva. Kuoppa ruudussa 29/665-666 tasossa 2. Kuopan vasemmassa reunassa hiilikeskittymä, josta analysoitu näyte Su-2640. Etelästä. Kuva S.-L. Seppälä. UJ C>
SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki S.-L. Seppälä 995 32927 Työkuva. Aluetta 28-220/662-678 kaivetaan tasoon 2 ja 3. Johanna Seppä kaivamassa kuoppaa ruudussa 29/665-666 tasoon 5. Lännestä. Kuva S.-L. Seppälä. w -->
SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki s.-l. Seppälä 995 32928 Työkuva. Kuoppaa ruudussa 29 /674-675 kaivetaan tasoon 3. Pohjoi sesta. Kuva S.-. Seppälä. LJJ N
SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki S.-L. Seppälä 995 32929 Tasokuva. Etuoikealla kuoppa ruudussa 29/674-675 tasossa 3. Taustalla sekoittuneita resenttejä kuoppia. Idästä. Kuva S. -L. Seppälä. w UJ
SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki s.-l. Seppälä 995 3293 Työkuva. Johanna Seppä kaivaa kuoppaa ruudussa 29/665-666 tasoon 5. Lounaasta. Kuva s.-. Seppälä. I.JJ +'
SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki S.-L. Seppälä 995 32933 Tasokuva. Kuoppa r uudussa 29/665-666 tasossa 8. Keskell ä iso kivi. Hi ilinäytteen Su-2640 ottokoht a profiilissa vasemmall a kiven yläpuolella. Et e l äst ä. Kuva S.-. Seppäl ä. w V
36 SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki s. - L. Seppälä 995 32934 Johanna Seppä on nos t anut pyöreän kiven yl ös kuopast a r uudussa 29/665-666 tas ossa 8. Lännes tä. Kuva S.-. Seppälä.
SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki S.-L. Seppälä 995 >l..:! T ';... ~-~- e:.r~.-:, ~ -. ~ ' ~ - w.. ~ ; ~~i,...,... :... - - -~-\ 32935 Työkuva. Johanna Seppä pudistaa kuoppaa ruudussa 29/665-666. Etelästä. Kuva S.-L. Seppälä. UJ -.]
SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki S.-L. Seppälä 995. ~, \~ '. ''._.: i ~ ~ ~~ ~\ ~... c. -.. ' ~ ~.. ;,. l ; ' '{ ' ~ ~ \'" +. ~. -\ ~ ~ ' ~ \. 32937 Profiilikuva. Kuoppa ruudussa 29/665-666, profiili 665.50-667. Hiilinäytteen Su-2640 ottokohta erottuu tummana kolona kuopan yläosassa keskellä. Etelästä. Kuva S.-L. Seppälä. UJ C/)
SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki S.-. Seppälä 995 32939 Ryhmäkuva. Vasemmalta Johanna Seppä, Johanna Järveläinen, Riikka Saarinen, Marja Ala Äijälä, Nina Klemetsö, Riia Siltanen, Riitta Ojala ja Toini Räinä. Lännestä. Kuva S.-. Seppälä. w "'
SEINAJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMÄKI S.- L. Seppälä 995 Yleiskartta :500, pohjana Seinäjoen kaupungin "< N f" ~ 0 C7< N 0 Q\ C7' Q\ o- w ~ V'l Q\ 0 0 0 0 ~ 0 o- -: -: -: -o 0 N 0-0 0 0 "< KARTTA 40 N ~ x6964280 kartta : 500 täydennettyhä k p S = 5 0. 89 m m p y 270 piirt. J. Seppä 0 20m 260
SEINÄJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMÄKI S.- L. Seppälä 995 pinta- ja pohjavaaituskartta kp 8 = 50.89 mmpy 4.200 KARTTA 2 4 piirt. J. Seppä ----- 0 0m piener7)t5 ' c;().. peruskarttapohjoinen y650 660 X 250 + + 670 + 680 + 690 + 700 + 70 + 50.04 50.28 50.6 50.32 240 + hso 50. 29 50.09q 50.29 + + + + 50. 43 50.6 50.46 taso 50.3 50.55 50.8 r0.5 50.45 50.54 50.9 50. 4& 50.48 so.6 Iso. u 50.56 230 + 50.57+ 50. 30 50.58 tuo! 50.54 Sö.TI~ 50. 55 + + + + 50.6 50.33 so.sa 50.6 50.63 50.3 5 r0.60 50.63 50.65 50.40 50.66 50.6 220+ 50. ~3 50.4 50.55~0. 3 =~lnttul 50.23 50.63 50. ~50.7 50.67 D 0 t" ; :U':li,;w l? zry., +50.23 50.0& 50.00 lf.t3 49.72~9. 6 49..8 ""7 ~'..,. -. 7.v 48.49 48.3 4.20+ 50.24 50.28 50.00 4U9 49.76 49.'5 49.5 049.4 49.29 49.3.&.95 48.& \l'tol ~u """''" ~ 50.59 50.64 50.67 50.65 50.57 50.20 50.07 49.90 403 49." 49.52 49.36 49.6 50.6 [49. 53 [48.94 /.69 4'.42 50.74 49. i9 EB kp 8 49.82 20 + + + *.,88 + + 49.97 49.89 50.39 _ LO OL 50.8 50.26 50.20+50. H 50., 50.2 50. 2 50.20-f0.20 5o. OS 50.07 ' "'' "t'j. L O.. 9. t&.9l "t '~ tuo 2 90 +... tuo 49.99 50.00 49.97 4997 49.96 49.94 49.9 49. 87 49.86 49.&4 49.77 49.9 49.09 4&.97 48.74 50.2 49.95. 50.28 SC.H 50. 29 50.25 St.25 50.7 50.' 50.4 50,0 50.5 50.06 49.99 49.U 49.96 49.79 49.76 49.6 49.52 4Ul 49.29 4t. 2 49. U.tt 50. 7 49.94 50. 29,.,.., r,. 50.9 49.93 50.30 so.2crf- 49.94 0.2 5 50.25 49.90 50. 22 + + + + + 50.2649.92 50.26 so. 22 49.89 r0. 2 50.9 49.87 50. 2 80 + S0.&t 49.86 50.8 + + + + + ' 50. 49.86 50. 20 50.4 49. 86 50. 5 70 + + + + + + +
.... SEINAJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMAKI S.-L. Seppälä 995 KARTTA 3 42 pinta- ja pohjavaaituskartra :50 alue 28-220/663-680 kp 8 = 50.89m mpy piirr. J. Seppä peruskarttapohj oi nen 0 2m r- --- taso 2 50.3 50.69 taso 50.37 50.63 50. 67 220+50. 3 io.36 49.55 49.6 8 taso 2 taso 8 50.63 50.58 50.35 50.3 2 taso 3 50.39 50.26 50.69 50. 2 7 -h50.7 50.33 taso 5 50.9 taso 5 5 0.7 taso 5 taso S 50. 49.87 50.SS -f0.5 50.55 50.47 50.44 50.36 50.2 4 +220 50.04 50.0 50. 50. 2 50.7 50.07 taso 5 taso 2 taso 28 --h50. 33 -tio. 34 X 50.5S 50.64 50.56 50.67 y663 6 65 taso 50.3 5 50. 4 50. 58 50.65 t aso 4 taso 3 50.29 +50.20 50.58 50.57 670 taso 7 49.92 50. 27 50.33 50.23--h 50.09 50. 27 50.09 50.06+ 28 50.67 50.67 50.62 50.59 50. 56 50.50 50.49 50.43 50.35 680 675
660 664 3 240+0 \ _, \05CWJ..o, ro.. å\ a.r 670 m SEINAJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMAKI S.- L. Seppälä 995.0, ' 0 ~ m \.o, ( " 3. f(..,,.lt -.20 Tasokartta :00 taso alue 206-24 655-680 kp 8 = 50.89m mpy piirt. J. Seppä peruskarttapohjoinen 230. 2,.@ ].i 28 e # \ -\. (' 0 en 0 5m --=====::J--====-- [I] sora [I] hieta [2] maalajien raja ~ punainen palomaa ITIIlliJ resentti palomaa \) 37 C>0 3~ l' 8hiili 0 =50.40m mpy <ö..; 0 : : 0.-0.,,_.. ~.i().. '\.. ~.,, C> \ -3" >'l. ~( tl 3.~ - ~C.. '\2 655 22 0-h.u 30 +~,. '3 j.% 3.z}\J 3 U 3 resenrri rakennus 28- ' 3 2' -5.:a. Y. ~. '3-4 3..,.,.l';. u ') -40 "0. ~l resentti.,, 3 rakennus -.-42 680 2.. ''.o~.ool-220.h. Q. rt 0.o 3 -~ ~t;,..o'.o(, L28.n () 0 o ~ -.'l." 5. lj. EBkp 8.II. ~. "..'3.l(, 20 t,.t>r. 3-0.og + 670 +20 680-02 -03.Oi. 0(} 3 03 X 206 +00 ---- 02. - 03 y660 ::X: )> ::0 -- -l )> +" +' UJ
SEINAJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMAKI S.- L. Seppälä 995 Tasokartta :50 tasot 2ja3 CJ hieta m multa 0 resentti kuoppa Ghiiti 0 = 50.35m mpy KARTTA5 44 alue 28-220/668-680 [LZ]likamaa kp 8 = 50.89m mpy piirt. J. Seppä 0 2m per u s kartta - pohjoinen ~ punainen palomaa ~ palomaa 3.) kuoppa 2 2 0 +--...J-_.u_~.% resentti rakennus 3 TASO 2.35 3.% X 28 +---.:...:..:..' 8 -- y668 670.. ~c; :n ~., o.~~ 3.;" kuoppa 2 2 0 -t;,..'3 0 ''.\'!.jö+ o: TASO 3 ' 2 3 X 2 8 + 0 y 670.?0.5. 32.H 3.o".o.?f- 676
- - - _ SEINAJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMAKI S.- L. Seppälä 995 Tasokartta :25 tasot 2, 3 ja 5 kuoppa ruudussa 29665-666 kp 8 = 50089m mpy piirto J. Seppä peruskarttapohjoinen ITJ hieta ~ puna inen pal omaa ~ l i kamaa D hiiti 0 = 50030m mp y P 4 c s u h i i t i n ä y r e a n a l y s o i t u KARTTA 6 45 TASO 2 4 C Su - 2640 2 2 0 +~-~-----,.,-..,-~~~~...::>'C'"-0,5il TASO 3 2 2 0 + ---;-;;0)() ~~~~~::'>""""""---;;-; 0 28: TASO 5 220 t --""'"'T"": I 02:-:- 0 ----.g~~'!'t.ä"---ol& 3 03~.34 X 28 +"!... ~ ~ ------0~~0~-----0?6+ y665 667 ei kaivettu ---- 0 28 X 2 8 + ----------+ y665 667 ~~ - - - - 0 ~ - 3 0 ~ ei ka ivettu X 28 + -----------+ y665 667
.. S EINAJOKI KOSKENALA AAPRAIMINMAKI S.-L. Seppälä 995 Profiilikartta :0. profii l i 29-220/665,50 ja 220 / 665,50-667 [[] hieta o:=j mu lta......- maa l aj ien r aja B t äyt emaa? - hii li E] ruost e KARTTA 7 46 kuoppa ruudussa 29 665-666 ~ punainen pal omaa \sul hi ilinäyte analysoitu kp 8 = 50.89m mpy pi irt. J. Seppä ~ palomaa bd täyt emaa 0 2m x29/y665,50.... I 0 A STA x220/y665, 50 x220/y665,50.... ETE LASTA X 220 /y 66 7 50.70 50.70 50.60 50.60 50.60 50.50 50. 50 50.50 50. 40 50.40 50.40 50. 3 0 50.3 0 3 50. 30 50. 20 50.2 0 o..... " ~ 50. 20 50.0 50. 0 50.0 50.00 50.00 50.00 49.90 49. 80 49.90 49. 80 3 """" 49.90 49.80 49.70 49.70 49.70 49.60 49. 60 49.60 49.50 m mp y 49.50 m mp y 49. 50 m mpy
LIITE. Luuanalyysin tulokset SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki (KM 28829) / S.-L. Seppälä 995 Luuanalyysi 3.2.995 Pirkko Ukkonen Aineistosta määritettiin yhteensä 57 fragmenttia, jotka jakautuivat seuraavasti: Kuoppa 29/ 665-666 Kuoppa Rakenteiden 29/ ulko- 674-675 puoliset TOT Phocidae (hylkeet) 6 8 5.. cf. Phocidae (vrt. hylkeet) 2 6 4 2 Lepus timidus (metsäjänis) Mammalia (nisäkkäät) 2 Esox lucius (hauki) 2 3 Lota lota (made) 2.. cf. Lota (vrt. made) Esox lucius/lota lota (hauki/made) Teleostei (kalat) 8 20 YHTEENSÄ 7 26 4 57 Kuoppien välillä ei näy selvää eroa lajikoostumuksessa, vaikkakin toinen kuopista (29/665-666) sisälsi yhden jäniksen sormi/varvasluun sekä yhden, ilmeisesti hyljettä pienemmän nisäkkään kylkiluun katkelman. Kahdessa tämän kuopan luista löytyi leikkuujälkiä, toinen paloista muistutti (hirvieläimen) sarvenkappaletta. Jonkin isomman nisäkkään luufragmentteja löytyi molemmista kuopista. Made on harvinainen jätefaunalöydöissä. Itse en ole määrittänyt yhtään mateen luuta ennen tätä aineistoa. Rakenteiden ulkopuolelta määritettiin vain yksi kalan nikama (n:o 08), eikä tämän alueen löytöihin sisälly myöskään määrittämättömiä kalanluita. Palamattomat luunsirot löytyivät kuoppien ulkopuolelta. Pirkko Ukkonen
SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki (KM 28829) S.-L. Seppälä 995 Luuanalyysi 3.2.995 Pirkko Ukkonen A. Luumääritykset löytönumeroittain 28829: 7 9 mesocuneiforme sin. Phocidae 2 vertebra, corpus vert. fr. Mammalia cf. Phocidae 44 58 69 03 radius dex. dist. fr. Phocidae 08 phal. prox. epiph. fr. Phocidae COSta fr. Mammalia cf. Phocidae vertebra fr. Teleostei 2 7 vertebra, proc. art. Mammalia cf. Phocidae costa fr. II 8 24 48 78 92 PALAMATONTALUUTA 94 costa fr. Mammalia cf. Phocidae 98 cranium, squamosum sin. fr. Phocidae tibia sin. diaph. fr. II COSta fr. II + PALAMATONTALUUTA
20 vertebra thorac. fr. Phocidae 203 206 208 23 24 25 223 femur dex. dist. fr. Phocidae 225 2 COSta fr. Mammalia cf. Phocidae (+ isompaa nisäk:ästä) 23 236 245 247 cranium, os petrosum fr. Mammalia 256 phal. dist. fr. Phocidae costa fr. Mammalia cf. Phocidae 270 COSta fr. Mammalia cf. Phocidae 279 vertebra fr. Teleostei cf. Lota lota (+ isompaa nisäk:ästä) 280 costallepidotrichia fr. Teleostei 28 322 323 33 332 333 339 347 2
348 dentale fr. Esox lucius 349 350 35 352 353 370 37 articulare dex. fr. Lotalota 2 costallepidotrichia fr. Teleostei 372 373 393 dentale fr. Esox lucius costa/lepidotrichia fr. Teleostei 394 3 costallepidotrichia fr. Teleostei 395 396 404 vertebra fr. Teleostei 423 424 phal. /2 diaph. fr. Phocidae 425 426 phal. /2 diaph. fr. Phocidae 433 44 443 444 445 446 3
4 447 448 phal. prox. fr. Lepus timidus 463 dens, radix dentis fr. Phocidae II pelvis, acetabulum sin. fr. COSta fr. Mammalia cf. Phocidae angulare dex. fr. Esox lucius 470 costa fr. Marnmalia cf. Phocidae vertebra fr. Teleostei 472 LEIKKUUJÄLKIÄ (muistuttaa sarvea) 473 dentale/palatinum fr, Esox lucius/lota lota 474 475 476 costa fr. Mammalia ( <Phocidae) 477 488 3 vertebra fr. Teleostei 490 LEIKKUUJÄLKIÄ 49 492 costallepidotrichia fr. Teleostei 493 2 costallepidotrichia fr. Teleostei 495 496 cranium, bulla tympani fr. Mammalia cf. Phocidae costallepidotrichia fr. Teleostei 50 507 2 costallepidotrichia fr. Teleostei 509 50 5 costa/lepidotrichia fr. Teleostei 55 me dex. dist. fr. Phocidae
5 57 praemaxiillare dex. fr. Lota lota 58 52 522 523 524 525 trapezium sin. Phocidae 526
SEINÄJOKI Koskenala Aapraiminmäki (KM 28829) S.-L. Seppälä 995 6 Luuanalyysi 3.2.995 Pirkko Ukkonen B. Luumääritykset rakenteittain KUOPPA 29/665-666 23 236 270 costa fr. Mammalia cf. Phocidae 279 vertebra fr. Teleostei cf. Lota lota ( + isompaa nisäk:ästä) 280 costa!lepidotrichia fr. Teleostei 28 322 323 33 332 333 339 347 348 dentale fr. Esox lucius 349 350 35 352 353
44 7 443 444 445 446 447 448 phal. prox. fr. Lepus timidus 472 LEIKKUUJÄLKIÄ (muistuttaa sarvea) 473 dentale/palatinum fr, Esox lucius/lota lota 474 475 476 COSta fr. Mammalia ( <Phocidae) 477 490 LEIKKUUJÄLKIÄ 49 492 costallepidotrichia fr. Teleostei 493 2 costallepidotrichia fr. Teleostei 495 496 cranium, bulla tympani fr. Mammalia cf. Phocidae costallepidotrichia fr. Teleostei 507 2 costallepidotrichia fr. Teleostei 509 50 5 costallepidotrichia fr. Teleostei 57 praemaxiillare dex. fr. Lota lota 58 52
522 8 523 524 525 trapezium sin. Phocidae 526 KUOPPA 29/674-675 2 7 vertebra, proc. art. Mammalia cf. Phocidae costa fr. II 8 223 femur dex. dist. fr. Phocidae 225 2 costa fr. Mammalia cf. Phocidae (+ isompaa nisäkästä) 370 37 articulare dex. fr. Lotalota 2 costallepidotrichia fr. Teleostei 372 373 393 dentale fr. Esox lucius costa/lepidotrichia fr. Teleostei 394 3 costallepidotrichia fr. Teleostei 395 396 404 vertebra fr. Teleostei 423 424 phal. /2 diaph. fr. Phocidae 425
9 426 phal. /2 diaph. fr. Phocidae 433 463 dens, radix dentis fr. Phocidae pelvis, acetabulum sin. fr. II COSta fr. Mammalia cf. Phocidae angulare dex. fr. Esox lucius 470 COSta fr. Mammalia cf. Phocidae vertebra fr. Teleostei 488 3 vertebra fr. Teleostei 50 55 me dex. dist. fr. Phocidae RAKENTEIDEN ULKOPUOLISET LUUT 7 9 mesocuneiforme sin. Phocidae 2 vertebra, corpus vert. fr. Mammalia cf. Phocidae 44 58 69 03 radius dex. dist. fr. Phocidae 08 phal. prox. epiph. fr. Phocidae costa fr. Mammalia cf. Phocidae vertebra fr. Teleostei 24 48 78 92 PALAMATONTALUUTA 94 costa fr. Mammalia cf. Phocidae
0 98 cranium, squamosum sin. fr. Phocidae tibia sin. diaph. fr. " COSta fr. " + PALAMATONTALUUTA 20 vertebra thorac. fr. Phocidae 203 206 208 23 24 25 245 247 cranium, os petrosum fr. Mammalia 256 phal. dist. fr. Phocidae COSta fr. Mammalia cf. Phocidae
CZC~OC!AN :~:!IMUSI!SXUS ~A~!OH:ILILA90RATORIO N Ä Y T E 5 E L 0 S T E Su- 2bYO ~C-ajoitusnäytteen tilaaja: (jos tilaaja on opiskelija. tarvitaan ~yön objaajan allekirj.) Päiväys ja allekirjoitus: 5. 8. 99 5 Osoite ja puh.n:o Museovirasto/ Arkeologian osasto PL 93 000 HELSINKI p. 4050 Näytteen nimi, koodi tai.. numero näytuarjassa: Seinäjoki Aapraiminmäki 995/2200.Q(6.66.QQ Näytteen ottotapa, käsittely ja aäilytys: AJ o tuksen hinta: Pinseteillä muovipussiin, säilytys huoneenlämmöss ä valolta suojattuna 2000 mk Näytteen ottaja: Sirkka-Liisa Seppälä Ottopvm: 8.7. 995 Näytteen ottopaikka: Seinäjoki Aaraiminmäki Lat. 62 46 Long. 22 50 ' IHUOM. Lat. -Long. paikannus on viilttäruät"n, Paikkakunta: Seinäjoki Karttalehti nro 2222 08 SEINÄJOKI Kunta: Lääni: Seinäjoki Vaasan x- 6964 22. y. 2440 66. (mustat koorc. ) Z 50-50. 75 ottosyv:r.ye: 50.~~ -35 cm) Näytteen laatu, laji ja määrä sekä mahd. lisätiedot (maatuneisuus, org. aineksen määrä, kem. anal.): Puuhiiltä n. 30 g Näytteen stratigra!inen sijainti ja kerrostumisympäristö:. Pellossa 0-5 cm muokkauskerroksen alapuolella Hietamoreeni, rikastumiskerros, kuoppa kulttuurikerroksessa, sis. ajoitettavia löytöjä (kivikausi; nuorakeraaminen aika) ~e.--k ~ ~~""'-~-- ~ L.' lu-. t.,.:''pf,..._- ( \- x!de...) ~'t'~ ~, ~(/.-'\": ~r.. c Onko näytemateriaalia lisää saatavissa? Ei Näytteen oletettu ikä: 4500-4000 BP Onko käyttämättä jäänyt osa palautettava? On./ Perustelu: Arkeologiset löydöt (keramiikka). Mitä kysjmyksiä ajoituksen avull~ on tarkoitus selvittää? Kulttuurikerroksen kuopan ajoitus -> asuinpaikan ikä. Muut tähän kysymykseen liittyvät ajoitukset: lläytteeseen liittyviä kirjallisuusviitteitä: Suunniteltu julkaisu: Onko mahdollista, että näytteessä on eri-ikäistä ainesta: juuria, sekund. hiilipit. materiaalia, gra!iittia, muualta. kulkeutunutta huarusta ;yms.?. Ole kriittinen' N" ay tt eessa on h' USJUUra. Kuoppa vaikutti muokkauskerrosta lukuun ottamatta häiriintymättömältä. Onko toivomuksia näytteen käsittelyn suhteen? Puulaji? Milloin ajoituksen toivotaan valmistuvan? Lokakuun 995 loppuun mennessä Liitteet (stratigr. piirros, siitepöly~agr., julkaisuja, kartta ): Esitetty ajoitettavaksi:, 99 Hyväksytty ajoitettavaksi:, 99 Lab.joht,
Liite 2; Radiohiilianalyysin tulokset SEINÄJOKI Koskenala Aaprairninrnäki s. - L. Seppälä 995 AJOITUSSELOSTE nro 24/95 Geologian tutkimuskeskus Radiohiililaboratorio 0250 ESPOO Näyte: Su-2640 Tilaaja : Museovirasto, arkeologian osasto. Tutkija: Sirkka-Liisa Seppälä. Tutkimuskohde: Seinäjoki Aapraiminmäki (62 46'N, 22 50'E, kl. 2222 08 Seinäjoki; x = 6964 22, y = 2440 66, z(mnpinta) = 50,0-50,75 m mpy), ajoitettavien löytöjen perusteella kivikautisena (nuorakeraaminen aika) pidetyn asui npaikan arkeologinen kaivaus. Näytteenotto: Sirkka- Liisa Seppälä, arkeologisella kaivacl<sella 8. 7.995. Laboratoriomenetelmät: Näytehiilet olivat hyvin eri kokoisia, joukossa isohkojakin, tuskin yhdestä puusta. Ajoitukseen valittiin leveälustoisia isoja hiilenpalasia. Ne keitettiin 2% HCl:ssa, huuhdeltiin, pidettiin yli yön 2% NaOH:ssa (n. 60 C), huuhdeltiin, kuumennettiin uudelleen % HCl:ssa, huuhdeltiin ph:iin 4-5 ja kuivattiin 05 C:ssa. GTK:n radiohiililaboratoriossa mittausmenetelmänä on kaasuverrannollisuuslaskenta, laskentakaasuna hiilidioksidi. Mittauslaitteisto on tarkkuudeltaan huippuluokkaa (Mäntynen et al. 987, Äikää et al. 992), ja laboratorion ajoitustulokset on kansainvälisissä vertailuissa todettu luotettaviksi. o 3 c-määritys: Jllha Karh~, GTK :n kallioperäosasto. Puulajimääritys: Liisa Ikonen, GTK:n maaperäosasto. Tulokset: Ikä on konventionaal inen 4 c-ikä, eli se on ilmoitettu 4 c-vuosina BP (vuodesta 950 taaksepäin), se perustuu 4 c:n puoliintumisaikaan 5568 ± 30 vuotta, ja isotooppifraktioituminen on korjattu mitatun s 3 c-arvon nojalla normaaliarvoon s 3 c = -25 'J!t PDB. 4 c-ikä kalibroitiin käyttäen atk-ohjelmaa (Stuiver & Reimer 993), jonka avulla ko. kalibraatiokäyrät voidaan myös "pehmentää" näytteen kasvuaikaa vastaavaksi. Kalibroidut iät merkitään 2. kansainvälisessä radiohiilikonferenssissa v. 985 sovitun tavan mukaan lyhenteillä cal BP, cal BC tai cal AD (cal = kalibroitu kalenterivuosi). Kalibrointitulos ilmoittaa ajanjakson, jonka aikana ko. näytteen puoliväli on kerrostunut/kasvanut 68 %:n (cr:n) sekä vastaavasti 95 %:n (2o :n) varmuudella (suluissa todennäköisin tai todennäköisimmät kalibroidut näytteen keskiosan kasvuvuodet). 2600 ± 30 Su-2640. Seinäjoki Aapraiminmäki 995/22000/66600 o 3 c = -25,5.. Männyn (Pinus sylvestris) hiiltä kulttuurikerroksesta kuopan yläosasta erittäin selvärajaisesta n. 5 x 0 cm hiilikeskittymästä. Ottosyvyys n. 35 cm, 0-5 cm pellon muokkauskerroksen alapuolella (z(ottosyv.) = 50,35 m mpy).