PÄÄTÖS Nro 106/08/2 Dnro ISY-2008-Y-203 Annettu julkipanon jälkeen 28.10.2008 HAKIJA Mikkelin kaupunki ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee kloorifenolipitoisen jäteveden puhdistamisen kokeilua Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolla, Mikkeli ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Mikkelin kaupunki on tehnyt asiakohdassa mainitun koetoimintailmoituksen 29.7.2008 Etelä-Savon ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus on siirtänyt asian 26.9.2008 Itä-Suomen ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Ilmoitus koskee ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentissa tarkoitettua koeluonteista toimintaa. Ympäristölupavirasto käsittelee ilmoituksen ympäristönsuojelulain 61 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 8) kohtaan perustuvan toimivallan perusteella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, päätös nro 3/03/02, Itä- Suomen ympäristölupavirasto 6.2.2003.
2 ILMOITETTU TOIMINTA Puhdistamon sijainti ja ympäristöolosuhteet Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamo sijaitsee Mikkelin kaupungin keskustaalueella Kenkäveronniemen kaupunginosassa kaupungin omistamalla tontilla, kiinteistötunnus 491-16-1-2. Kiinteistön pinta-ala on noin 5 ha. Puhdistamolta on lähimpään asutukseen matkaa vajaat 0,5 km. Puhdistamotontin länsi- ja pohjoispuoliset alueet ovat liikennealueita (LT) sisältäen mm. Mikkelin ohikulkutien (Vt 5) liittymäalueineen. Ohikulkutien reuna-alue on merkitty suojaviheralueeksi. Puhdistamotontin etelä- ja lounaispuoliset maatalousalueet ovat Mikkelin kaupungin omistuksessa ja ne on vuokrattu maanviljelykäyttöön. Itä- ja koillispuolella on puistoalue ennen Saimaan Savilahtea. Laitokselta puhdistetut jätevedet johdetaan Saimaan Savilahteen 110 m:n pituisella purkuputkella. Koetoiminnan kuvaus Mikkelin kaupunki ottaa 70 % tarvitsemastaan talousvedestä Pursialan pohjavedenottamosta. Vedenottamon raakavedessä on havaittu pieniä pitoisuuksia kloorifenoleja. Alueen pohjavesiputkissa on havaittu korkeimmillaan 15 000 µg/l oleva kloorifenolipitoisuus, joka ylittävää talousvedelle asetetut (STM 461/2000) kemialliset laatuvaatimukset 1 500-kertaisesti. Lisäksi alueen pohjavedessä ja/tai läheisessä maaperässä on havaittu mm. raskasmetalleja, liuottimia ja torjunta-aineita. Vedenottamon veden laadun turvaamiseksi on tarkoitus käynnistää suojapumppaus alueella. Alustavasti pumpattavaksi vesimääräksi esitetään 100-200 m 3 /d. Pumppauksen tarkoituksena on suojata vedenottamon vettä kloorifenoleilta sekä poistaa kalliopainanteeseen kertyneitä kloorifenoleita, jotka voivat kulkeutua pohjavesivirtauksien mukana kohti vedenottamoa. Pumpattava kloorifenolipitoinen vesi johdetaan yleisen viemäriverkoston kautta Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolle. Koetoiminnan tarkoituksena on tutkia Ken-
käveronniemen jätevedenpuhdistamolla käytössä olevan aktiivilieteprosessin toimivuutta kloorifenolipitoisten vesien puhdistuksessa. 3 Toiminnan tarkkailu Pumppauksen aikana varaudutaan viemäriin pumpattavan, puhdistamolle tulevan ja tarvittaessa puhdistamolta lähtevän veden jatkuvaan tarkkailuun. Tarkkailu on tarpeeksi tiheää, jotta puhdistamon häiriötilanteen sattuessa voidaan nopeasti reagoida esimerkiksi pienentämällä pumpattavan veden määrää tai 1opettamalla pumppaus kokonaan. Tarkkailulla pienennetään pumppauksesta mahdollisesti aiheutuvia riskejä niin jätevesien purkuvesistössä kuin jätevedenpuhdistamolla. Tarvittaessa lietteen kloorifenolipitoisuuksia tarkkaillaan pumppauksen aikana, jotta huomataan nopeasti, mikäli lietteen haitta-ainepitoisuus nousee yli hyväksyttävän tason. Tarvittaessa varaudutaan pumpattavan vesimäärän pienentämiseen tai pumppauksen lopettamiseen, mikäli haitta-ainepitoisuudet nousevat liian korkeiksi. Päästöt ja ympäristövaikutukset ja niiden estäminen Koetoiminnasta aiheutuvia mahdollisia vaikutuksia ovat jätevedenpuhdistamon normaalin puhdistustoiminnan heikkeneminen, kloorifenolipitoisen veden kulkeutuminen Saimaaseen ja jätevedenpuhdistamon lietteen pilaantuminen kloorifenoleilla. Pumppausmäärä ei ole koko koejakson ajan 200 m 3 /d, vaan määrä vaihtelee ja voi olla myös päiviä, jolloin vettä ei pumpata ollenkaan. Lisäksi pumppauksen edetessä pohjaveden kloorifenolipitoisuus todennäköisesti laskee, jolloin viemäriin johdettavan veden pitoisuudet laskevat pumppauksen edetessä. Puhdistamolta lähtevän veden sekoittuvat Saimaan Savilahteen, minkä seurauksena puhdistamolta lähtevän veden kloorifenolipitoisuudet laskevat murto-osaan alkuperäisestä. Aikataulu Suojapumppaus on suunniteltu aloitettavaksi syksyllä 2008. Koetoimintalupaa haetaan kahdeksi vuodeksi.
4 KÄSITTELY Etelä-Savon ympäristökeskus on ennen asian siirtoa pyytänyt asiasta lausunnot Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Mikkelin vesilaitokselta. Ympäristökeskus on lisäksi toimittanut ympäristölupavirastoon asian siirron yhteydessä oman lausuntonsa asiasta. Etelä-Savon ympäristökeskus on lausunut seuraavaa: "Ilmoituksessa on esitetty alustavaksi pohjaveden pumppausmääräksi 100-200 m 3 vuorokaudessa. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan pumppausmäärä ei saisi ylittää 250 m 3 /d:ssä, joka laukaisee pohjaveden ottamisen luvantarpeen. Ilmoituksen mukaan koetoimintaa ei ole tarkoitus tehdä tilapäisluontoisesti, vaan koetoimintalupaa on haettu kahdeksi vuodeksi. Kloorifenolipitoisuus on vaihdellut ilmoituksen mukaan pohjavesiputkessa 85A välillä 5,6 15 000 μg/l ajanjaksolla 7.11.2007 21.7.2008. Suojapumppausta on tarkoitus tehdä kyseisen putken lähelle rakennettavasta kaivosta. Jätevedenpuhdistamolla tapahtuva kloorifenolipitoisuuden reduktio on mitoitettu maksimipitoisuudelle 15 000 μg/l. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kyseessä oleva pitoisuus on yläraja kloorifenolipitoisuudelle, joka voidaan sallia johdettavaksi puhdistamolle. Kloorifenolipitoisen veden johtamisessa yleiseen viemäriin tulee soveltaa ympäristönsuojelulain (86/2000) 29 :ää. Säännöksessä on viittaus ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 3 :ään, jonka mukaan ympäristölupaa on haettava ympäristönsuojelulain 29 :n nojalla, jos toiminnasta päästetään vesiin tai vesihuoltolaitoksen viemäriin tämän asetuksen liitteessä 1 mainittuja aineita (kohta 5 orgaaniset halogeeniyhdisteet). Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos toiminnanharjoittaja voi osoittaa, että päästö sisältää niin vähäisen määrän kyseisiä aineita, ettei niiden päästämisestä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle. Valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 4 :n mukaan liitteen 1 A kohdassa (mm. pentakloorifenoli) tarkoitettua vesiympäristölle vaarallista ainetta ei saa päästää pintaveteen eikä vesihuoltolaitoksen viemäriin. Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto ei koske päästöä, jonka toiminnanharjoittaja voi osoittaa sisältävän niin vähäisen määrän vesiympäristölle vaarallista ainetta, ettei sen päästämisestä voi aiheutua pintaveden pilaantumisen vaaraa eikä haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle. Samaisen asetuksen 7 :n mukaan ympäristöluvanvaraista toimintaa harjoittavan on tarkkailtava pintavettä, johon päästetään tai huuhtoutuu liitteen 1 A ja C kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita ja D kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita 16-34. Tarkkailutiheydestä on säädetty asetuksen 9 :ssä seuraavaa: Pintaveden tarkkailun tiheys ja ajoitus on valittava siten, että saavutetaan hyväksyttävä luotettavuus- ja tarkkuustaso. Seurantatiheydestä päätettäessä otetaan huomioon sekä luonnon että ihmistoiminnan aiheuttama vaikutus pintaveteen. Luonnon vuodenaikavaihtelun vaikutuk-
sen tuloksiin tulee olla mahdollisimman pieni. Liitteen 1 A ja C kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita ja D kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita 16-34 on tarkkailtava kerran kuukaudessa, vähintään 12 kertaa vuodessa ja liitteen 1 D kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita 1-15 kolmen kuukauden välein, vähintään neljä kertaa vuodessa. Edellä 2 momentissa tarkoitettua tarkkailutiheyttä voidaan muuttaa, jos se on aiheellista olosuhteiden muuttumisen, teknisen tietämyksen tai asiantuntija-arvion perusteella. Suojapumppauskoetoiminta tulee keskeyttää, jos kloorifenolipitoisen pohjavesi uhkaa vaarantaa jätevesiprosessien toimivuuden, estää jätevesilietteen hyötykäytön tai jos jätevedenpuhdistamolta pintaveteen johdettavan kloorifenolin päästöraja-arvo ylittyy." 5 Mikkelin kaupungin ympäristöpalvelut (ympäristönsuojeluviranomainen) on lausunut, että suunniteltu suojapumppaus on tarpeen Mikkelin vedenottamon käyttämälle pohjavedelle ja kuluttajille toimitettavalle talousvedelle aiheutuvien riskien pienentämiseksi. Ilmoitukseen liitettyjen dokumenttien mukaan kloorifenolipitoisen veden pumppaamisesta Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolle ei ennalta arvioiden ole aiheutumassa sellaisia haittavaikutuksia, etteikö suojapumppausta voitaisi toteuttaa. Puhdistusprosessin jälkeen vesistöön joutuvan veden pentakloorifenolipitoisuus jää jo ennen vesistössä tapahtuvaa laimenemistakin kaikilla laskelmissa käytetyillä puhdistusasteoletuksilla (75, 85 ja 95 %) alle lainsäädännössä asetetun ympäristölaatunormin 2 µg/l. Jätevesilietteenkin osalta kloorifenolipitoisuudet jäänevät suurella todennäköisyydellä alle Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista asetetuista kynnys- ja ohjearvoista. Suojapumppauksen tarkkailuohjelmaan on syytä asettaa ainakin pumppausvaiheen alkuaikoja koskeva velvoite analysoida kuivatun lietteen kloorifenolipitoisuuksia päivittäin, jotta varmistetaan, että kompostointilaitokselle lähtevän lietekuorman kloorifenolipitoisuus jää alle ohjearvon. Mikäli lietteessä havaitaan laskennallisesti esitettyjä korkeampia pitoisuuksia, tulee pumppausta pienentää. Suojapumppauksen alkuvaiheessa on mahdollisten pohjavesivirtausten muutosten vuoksi syytä tehostaa myös vedenottamon raakavesikaivojen kloorifenolipitoisuusseurantaa. Mikkelin vesilaitos on lausunut, ettei vesilaitoksella ole huomautettavaa koetoimintailmoitukseen. Mikäli pumppauksen alkaessa pohjaveden kloorifenolipitoisuus on
ennakoitua suurempi, on pumppausmääriä alennettava vastaavasti puhdistamolle mahdollisesti aiheutuvien riskien poistamiseksi. 6 Hakijan selitys Etelä-Savon ympäristökeskus Hakija esittää, että kloorifenolipitoisten vesien pumppaamista puhdistamolle jatkettaisiin niin pitkään kuin kloorifenolipitoisuus säilyy korkealla tasolla, pumppauksesta ei ole haittaa jätevedenpuhdistamon toiminnalle eikä ympäristölle ja pumppauksesta olisi oleellista hyötyä alueen pohjaveden laadun kannalta. Jätevedenpuhdistamolle johdettavan veden kloorifenolipitoisuus ei tule missään tilanteessa ylittämään pitoisuutta 15 000 µg/l. Hakijan käsityksen mukaan puhdistamolle pumpattavat vedet sisältävät niin vähäisen määrän kloorifenoleita, ettei niistä aiheudu ympäristön tai pintaveden pilaantumisen vaaraa eikä haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle. Mikkelin vesilaitos Vesilaitoksen lausunnon mukaisesti kloorifenolipitoisen veden pumppausmääriä voidaan alentaa tarvittaessa sen mukaisesti, että mitään vaaraa ympäristön tai pintaveden pilaantumiselle ei ole eikä myöskään vaaraa puhdistamon toiminnalle. Mikkelin kaupungin ympäristöpalvelut Kuivatun lietteen kloorifenolipitoisuuden analysointi päivittäin on tarpeetonta. Kenkäveronniemen puhdistamon prosessi on sellainen, että liete kulkee mädättämön kautta, jossa se viipyy noin 17 vuorokautta. Mikäli puhdistamolle tulevan veden kloorifenolipitoisuus säilyisi vakiona, lietteen kloorifenolipitoisuus kohoaisi vähitellen täyteen arvoonsa tuon 17 vuorokauden aikana. Lietteen kloorifenolipitoisuuden tarkkailun tarve tulisi arvioida tulevan veden kloorifenolipitoisuuden perusteella. Mikäli lietteen kloorifenolipitoisuuden tarkkailuun näyttäisi olevan tarvetta, tarkkailua tulisi teh-
dä kerran viikossa. Lietettä kuivataan joka toinen päivä, joten päivittäinen tarkkailu ei ole edes mahdollista. 7 MERKINTÄ Ympäristölupapäätös nro 3/03/2 ja sen perusteena olleet asiakirjat ovat olleet ympäristölupaviraston käytettävissä. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto hyväksyy Mikkelin kaupungin tekemän ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisen ilmoituksen, joka koskee kloorifenolipitoisen jäteveden puhdistamisen kokeilua Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolla. Koetoiminnassa on noudatettava ilmoituksessa esitettyä sekä jäljempänä esitettyjä määräyksiä. Siltä osin kuin ilmoitus koskee pohjaveden suojapumppausta Pursialassa asia jätetään tutkimatta. MÄÄRÄYKSET 1. Koetoiminta Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolla on saatettava päätökseen 31.12.2009 mennessä. Puhdistamon viemäriverkostoon saadaan johtaa korkeintaan 200 m 3 /d kloorifenoleilla pilaantunutta pohjavettä. Viemäriin johdettavan veden kloorifenolipitoisuus saa olla korkeintaan 15 000 µg/l. 2. Koetoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta sekä koetoiminnan aikaisista häiriötilanteista on ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 3. Viemäriin johdettavien vesien laatua on seurattava päivittäin (työpäivinä). Vesinäytteistä on analysoitava ainakin kloorifenolit ja sameus. Ympäristökeskus voi harventaa seurantaa perustellusta syystä siten, että näytteitä otetaan vähintään kerran viikossa.
8 Puhdistamolle tulevasta vedestä, vesistöön johdettavasta vedestä sekä kompostointiin toimitettavasta lietteestä on otettava näytteet vähintään kerran viikossa ja näytteistä on analysoitava kloorifenolit. Ympäristökeskus voi harventaa näytteenottotiheyttä perustellusta syystä. Mittaukset, niihin liittyvä näytteenotto ja analysointi on tehtävä standardimenetelmien mukaisesti. 4. Mikäli vesistöön johdettavan veden pentakloorifenolipitoisuus ylittää arvon 2 µg/l, kloorifenolipitoisten vesien pumppaus viemäriin on lopetettava. Puhdistamolta vesistöön johdettavasta vedestä on otettava näytteet päivittäin, kunnes veden pentakloorifenolipitoisuus on kahtena peräkkäisenä päivänä ollut alle 2 µg/l. 5. Mikäli lietteen kloorifenolipitoisuudet ylittävät maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarpeen arviointia koskevan Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) liitteessä pentakloorifenolille määritetyn alemman ohjearvon, klooripitoisten vesien pumppaaminen viemäriin on lopetettava. Pumppausta voidaan jatkaa, kun pitoisuudet ovat laskeneet ohjearvoa alapuolelle. 6. Koetoiminnan päätyttyä siitä on tehtävä loppuraportti. Raportti on toimitettava Etelä- Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa koetoiminnan päättymisestä. RATKAISUN PERUSTELUT Koetoiminta on tarpeen sen selvittämiseksi, voidaanko kloorifenolipitoisia jätevesiä käsitellä haittaa aiheuttamatta Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon aktiivilieteprosessissa. Koetoiminta ei ennalta arvioiden aiheuta sellaisia päästöjä vesiympäristöön, että koetoimintaan olisi tarpeen hakea ympäristölupaa. Pentakloorifenolipitoisten vesien johtamiselle vesistöön on annettu valtioneuvoston asetukseen perustuva enimmäisraja. Toiminnasta ei ilmoituksen ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti toteutettuna ennalta arvioiden aiheuta muutoinkaan merkittäviä päästöjä eikä ympäristön pilaantumisen vaaraa.
9 Koetoiminnan kesto on rajattu noin yhdeksi vuodeksi. Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon ilmastus- ja selkeytysprosessit sijaitsevat ulkoaltaissa. Ulkoilman ja puhdistamolle tulevan jäteveden lämpötilat vaihtelevat eri vuodenaikoina merkittävästi. Hyväksymällä koetoiminnan kestoksi yksi vuosi voidaan Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistusprosessien toimivuutta kloorifenolipitoisilla jätevesillä kuormitettuna tutkia eri prosessilämpötiloissa ja eri kuormitustilanteissa. Määräykset on annettu toiminnan tarkkailua ja valvontaa varten, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä jätehuoltoa koskevien velvollisuuksien täyttämiseksi. Ilmoitus on jätetty tutkimatta siltä, kuin sen on tulkittu koskevan suojapumppauksen järjestämistä Pursialassa. Ympäristönsuojelulain lupa- ja ilmoitusvelvollisuudet koskevat vain maaperän puhdistusta. Pelkästään pohjaveden puhdistaminen ei ole ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista toimintaa eikä ilmoituksessa esitetyn kaltaista suojapumppauskokeilua voida siten käsitellä ympäristönsuojelulain mukaisena koetoimintailmoituksena. Pohjaveden kunnostamisesta on määrättävä ympäristönsuojelulain 79 :n mukaisella määräyksellä, jos viranomaispäätös sen osalta katsotaan tarpeelliseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN Etelä-Savon ympäristökeskuksen, Mikkelin kaupungin ympäristöpalveluiden ja Mikkelin vesilaitoksen lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ja sen perusteluista ilmenevin tavoin. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, 252/2005) 30, 61, 63 ja 64 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 20, 26 ja 27 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
10 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 080 euroa. Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000) Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).
11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Ahti Itkonen Esko Vaskinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen, Ahti Itkonen ja Esko Vaskinen (asian esittelijä). EV/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8069
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 27.11.2008 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Telekopio: 017 510 004 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.