TURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (21) Tilaaja: Vihdin kunta, Tilapalvelu PL 67, 03101 Nummela Hanke: Vihdin Kirkonkylän Campus TURVALLISUUSASIAKIRJA Vihdin Kirkonkylän Campus
TURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (21) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 4 1.1 TURVALLISUUSASIAKIRJAN TARKOITUS... 4 1.2 VASTUU- JA YHTEYSHENKILÖT TURVALLISUUSASIOISSA... 5 2 RAKENNUSHANKKEEN OMINAISUUKSISTA, OLOSUHTEISTA JA LUONTEESTA AIHEUTUVAT VAARAT... 6 2.1 RAKENNUSHANKKEEN OMINAISUUDET... 7 2.2 RAKENNUSHANKKEEN OLOSUHTEET JA RAKENNUSALUE... 7 2.3 RAKENNUSKOHTEEN LUONNE... 7 3 TYÖTURVALLISUUTTA JA -TERVEYTTÄ KOSKEVAT TIEDOT... 8 4 VAARALLISET TYÖT JA TYÖVAIHEET... 8 5 MENETTELYTAPAOHJEET TYÖTURVALLISUUTTA JA -TERVEYTTÄ KOSKEVISSA ASIOISSA... 8 6 RAKENNUSHANKKEESEEN LIITTYVÄ MUU TOIMINTA... 8 7 TYÖSUOJELUORGANISAATIO... 8 8 PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET... 9 8.1 ENNAKKOILMOITUS... 9 8.2 RAKENNUSTÖIDEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU... 9 8.3 RAKENNUSTYÖMAA-ALUEEN KÄYTÖN SUUNNITTELU... 9 8.4 RAKENNUSTYÖN JOHTO... 9 8.5 ILMOITUKSET... 9 8.6 RAKENNUSTYÖN TOTEUTUS... 10 9 TYÖMAATARKASTUKSET... 10 9.1 KONEIDEN JA LAITTEIDEN TURVALLISUUS... 10 9.2 KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS... 10 9.3 TURVALLISUUSSEURANTA... 10 9.4 VIKOJEN KORJAAMINEN... 10 10 TYÖMAAN YLEISIÄ TYÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSIÄ... 11 10.1 TYÖMAAN SIISTEYS... 11 10.2 VALAISTUS... 11 10.3 PALO- JA RÄJÄHDYSVAARA... 11 10.4 POISTUMISTIET... 12 10.5 FYYSINEN KUORMITUS... 12 10.6 TYÖHYGIEENISET HAITTATEKIJÄT... 12 10.7 HENKILÖSUOJAINTEN TARVE RAKENNUSTÖISSÄ, VNA 205/2009 71... 12 10.8 ENSIAPU... 13 10.9 HENKILÖSTÖTILAT... 13 11 TELINEET, TYÖTASOT JA KAITEET... 13 11.1 TYÖ- JA SUOJATELINEET... 13 11.2 KULKU- JA KULJETUSTIET SEKÄ TYÖTASOT... 13 11.3 SUOJAAMINEN HAITALLISILTA AINEILTA... 14 11.4 SUOJAAMINEN PUTOAMISELTA... 14 11.5 SUOJAUS PUTOAVILTA ESINEILTÄ... 14 11.6 AJOTIET SEKÄ PURKAUS-, LASTAUS- JA VARASTOINTIPAIKAT... 14
TURVALLISUUSASIAKIRJA 3 (21) 11.7 TIKKAIDEN KÄYTTÖ... 14 12 KONEET JA NOSTOLAITTEET... 15 12.1 TURVALLISUUS JA SIJOITTAMINEN... 15 12.2 NOSTOLAITTEIDEN- JA APUVÄLINEIDEN KUORMITUS... 16 12.3 NOSTOT... 16 13 SÄHKÖLAITTEET... 16 13.1 RAKENNUSTYÖN AIKAISET SÄHKÖTYÖT... 16 13.2 SÄHKÖLAITTEIDEN KÄYTTÖOLOSUHTEET... 16 14 ERI TÖITÄ KOSKEVAT LISÄMÄÄRÄYKSET... 17 14.1 MAA- JA VESIRAKENNUSTYÖT... 17 14.2 PURKUTYÖT JA -JÄTTEET... 18 14.3 MAALAUSTYÖT... 19 14.4 LUVANVARAISET TYÖT... 19 15 TYÖKOHTEEN TYYPILLISIÄ TYÖTURVALLISUUSRISKEJÄ... 19 15.1 KOHTEELLE TYYPILLISIÄ TYÖTURVALLISUUSRISKEJÄ SISÄLTÄVIÄ TYÖVAIHEITA JA KOHTEEN TYYPILLISET TURVALLISUUSRISKIT... 19 15.2 TYÖSUOJELUSÄÄDÖKSIÄ... 20 16 LIITTEET... 21
TURVALLISUUSASIAKIRJA 4 (21) 1 YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus Tämä turvallisuusasiakirja on rakennustyön turvallisuudesta annetun Valtioneuvoston asetuksen VNa 205/2009 8 :n mukainen rakennustyön suunnittelua ja valmistelua sekä rakentamista varten laadittu turvallisuusasiakirja. Tämä asiakirja sisältää rakennushankkeen ominaisuuksista ja luonteesta aiheutuvat ja sen toteuttamiseen liittyvät tarpeelliset turvallisuustiedot, sekä määrittelee eri urakoitsijoiden töiden ja työvaiheiden yhteensovittamisen säännöt työntekijöiden ja muiden työmaalla työskentelevien turvallisuuden varmistamiseksi. Tämä asiakirja täydentää urakkaohjelmaa ja urakkarajaliitteitä sekä rakennus- ja maalausselityksiä. Tilaajalle tai rakennuttajalle ei siirry tämän asiakirjan tai muiden urakka-asiakirjojen kautta mitään päätoteuttajan työmaata koskevia velvoitteita. Työmaalla noudatetaan kaikilta osin VNa 205/2009 mukaisia määräyksiä, vaikka tässä asiakirjassa ei olisi kyseisestä aiheesta erikseen määrätty. Turvallisuusasiakirjassa annetaan myös rakennustyön turvalliseen toteuttamiseen liittyviä menettelytapaohjeita. Tilaaja antaa tämän turvallisuusasiakirjan rakennuttajan ominaisuudessa ja se on työturvallisuuslainsäädännön mukainen rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten laadittu asiakirja. Urakoitsijoiden tulee varautua tavanomaisiin rakennustyömaan ja rakentamisen vaaroihin sekä ottaa ne huomioon töiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tässä turvallisuusasiakirjassa annetaan tietoja vain rakentamiseen liittyvistä poikkeuksellisista ongelmista ja vaaratekijöistä, jotka urakoitsijoiden on otettava huomioon tarjouksessaan sekä suunnitellessaan ja toteuttaessaan töitään työmaalla. Turvallisuusasiakirjan liitteenä ovat rakennuttajan menettelyohjeet (liite 1), joissa annetaan rakennuttajan ohjeita rakennustyön turvalliseen toteuttamiseen. TR -mittausindeksin tavoitetaso on kaikilla osa-alueilla 90 %. Turvallisuuden suhteen asetetaan tavoitteeksi, ettei vakavia tapaturmia tapahdu. Kaikki tapaturmat tutkitaan ja raportoidaan myös rakennuttajalle 0-tapaturmaa-ajattelun periaatteiden mukaisesti. Rakennuttajalla ja päätoteuttajalla on oikeus järjestää tarvittaessa työmaalla työturvallisuuskoulutusta. Jokaisen työmaalla toimivan urakoitsijan on noudatettava rakennuttajan ja päätoteuttajan antamia työturvallisuusohjeita sekä osallistuttava omalla kustannuksellaan rakennuttajan tai päätoteuttajan antamaan perehdyttämiseen ja työturvallisuuskoulutukseen.
TURVALLISUUSASIAKIRJA 5 (21) 1.2 Vastuu- ja yhteyshenkilöt turvallisuusasioissa Suorittaja Toiminimi Osoite Puhelin Sähköposti Yhteyshenkilö Tilaaja Vihdin Kunta Tilapalvelu, PL 67, 03101 Nummela +358 50 574 1913 etu.suku@vihti.fi Tilapäällikkö Mikko Hytönen Vihdin Kunta Vihdin Kunta Tilapalvelu, PL 67, 03101 Nummela Tilapalvelu, PL 67, 03101 Nummela +358 500 818 035 etu.suku@vihti.fi +358 500 883 919 etu.suku@vihti.fi Rakennustöiden valvoja Jorma Haataja Rakennustöiden valvoja Hannu Rantala Rakennuttajakonsultti Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy Panuntie 4 00610 Helsinki +358 400 752 068 etu.suku@valvontakonsultit.fi Projektinjohtaja Seppo Hämäläinen Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy Panuntie 4 00610 Helsinki +358 44 7799 214 etu.suku@valvontakonsultit.fi Projektipäällikkö Ville Könönen Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy Panuntie 4 00610 Helsinki +358 44 7799 227 etu.suku@valvontakonsultit.fi Turvallisuuskoordinaattori Tony Pahlman Pääsuunnittelija / Arkkitehti Projekt Kuubis OÜ Tatari 25, Tallinn 10116, Viro +372 55 619 150 etu.suku@kuubis.ee Pääsuunnittelija Katrin Männik Projekt Kuubis OÜ Tatari 25, Tallinn 10116, Viro +372 51 029 20 jarmo@kuubis.ee Projektipäällikkö Jarmo Nikland Rakennesuunnittelija A-insinöörit Suunnittelu Oy Bertel Jungin aukio 9, 02600 Espoo +358 207 911 755 etu.suku@ains.fi Uudisrakennukset Sami Rämö A-insinöörit Suunnittelu Oy Bertel Jungin aukio 9, 02600 Espoo +358 207 911 754 etu.suku@ains.fi Korjaus- ja purku Perttu Virtanen Pohjarakennesuunnittelija A-insinöörit Suunnittelu Oy Bertel Jungin aukio 9, 02600 Espoo +358 207 911 559 etu.suku@ains.fi Geo- ja infrasuunnittelu Hanna Karppanen LVIA -suunnittelija LVI-Insinööritoimisto Vahvacon Oy Ilmalankatu 2C, 00240 Helsinki +358 400 465 589 etu.suku@vahvacon.fi Vastuusuunnittelija Ilkka Råman LVI-Insinööritoimisto Vahvacon Oy Ilmalankatu 2C, 00240 Helsinki +358 50 537 5680 etu.suku@vahvacon.fi Koulut Aki Mikkelson LVI-Insinööritoimisto Vahvacon Oy Ilmalankatu 2C, 00240 Helsinki +358 50 363 1521 etu.suku@vahvacon.fi Infra Mikael Lappalainen LVI-Insinööritoimisto Vahvacon Oy Ilmalankatu 2C, 00240 Helsinki +358 50 411 1756 etu.suku@vahvacon.fi Liikuntahalli, liikuntapaikat Aleksandr Spitson LVI-Insinööritoimisto Vahvacon Oy Tiedepuisto 4, 28600 Pori 050 448 5474 etu.suku@vahvacon.fi Marko Kukkasmäki Sähkösuunnittelija Sähkösuunnittelu Macel Oy Kartanonkatu 8, 30100 Forssa +358 50 60 224 etu.suku@macel.fi Jari Vahekoski
TURVALLISUUSASIAKIRJA 6 (21) Sähkösuunnittelu Macel Oy Kartanonkatu 8, 30100 Forssa +358 40 572 0265 etu.suku@macel.fi Kari Seuranen Valvojat LVIA-töiden valvonta GHS Group Oy Uutiskatu 2, RTI-talo, 00240 Helsinki +358 40 717 5300 etu.suku@ghs.fi LVI-valvoja Janne Koponen LVIA-töiden valvonta GHS Group Oy Uutiskatu 2, RTI-talo, 00240 Helsinki +358 40 513 2433 etu.suku@ghs.fi RAU-valvoja Juha Lyyra Sähkötöiden valvonta Insinööritoimisto Techniplan Oy Vihdintie 5, 03100 Nummela +358 400 736 558 etu.suku@techniplan.fi Sähkötöidenvalvoja Ari Nieminen Sähkötöiden valvonta Insinööritoimisto Techniplan Oy Vihdintie 5, 03100 Nummela +358 40 583 0531 etu.suku@techniplan.fi Sähkötöidenvalvoja Jorma Mansner Päätoteuttaja vastaavamestari NN työsuojeluvastaava NN Muut urakoitsijat Rakennuttajan taholta turvallisuusasioiden vastuuhenkilönä toimii turvallisuuskoordinaattori. Hänelle ilmoitetaan tämän turvallisuusasiakirjan tietoihin liittyvät muutokset ja poikkeavat tiedot. Työmaan turvallisuudesta ja turvallisuuteen liittyvistä järjestelyistä vastaavista henkilöistä pidetään ajan tasalla olevaa listaa, joka päivitetään työmaakokousten yhteydessä. Listaan kirjataan henkilöt jotka vastaavat seuraavista: työ- ja kulkuluvat, kulunvalvonta; työmaahan perehdyttäminen; paloturvallisuus; sähköturvallisuus; työturvallisuus; vartiointi sekä liikennejärjestelyt. Jokainen urakoitsija ilmoittaa turvallisuudesta vastaavat henkilönsä ajan tasalla pidettävään listaan. Aliurakoitsijoiden turvallisuudesta vastaavat henkilöt on hyväksytettävä päätoteuttajalla. Työmaan työntekijät valitsevat keskuudestaan päätoimisen työsuojeluvaltuutetun, jonka kustannuksista vastaa rakennuttaja. Tilaajan työsuojeluorganisaatiolla on oikeus tarkastaa työmaaolosuhteet, puuttua mahdollisiin epäkohtiin ja tarvittaessa keskeyttää työt. 2 RAKENNUSHANKKEEN OMINAISUUKSISTA, OLOSUHTEISTA JA LUONTEESTA AIHEUTUVAT VAARAT
TURVALLISUUSASIAKIRJA 7 (21) Riskikartta ja riskianalyysilomake tämän turvallisuusasiakirjan liitteenä 3 ja 4 2.1 Rakennushankkeen ominaisuudet Ks. Urakkaohjelma 2.2 Rakennushankkeen olosuhteet ja rakennusalue Hankkeen sijainti lisää varsinkin iltaisin ja viikonloppuina ilkivallan ja muun vahingonteon vaaraa. Erityisesti on varottava jättämästä työmaalle palokuormaa lisääviä jätteitä. Työmaa-alueen läheisyydessä liikkuvien lasten ja nuorten jalankulkuliikenne on turvattava. Työmaa-alueelle / työkohteeseen pääsy on estettävä selkeästi. Ohikulkevien kulkureittien tulee olla helposti ja turvallisesti käytettäviä. Pääurakoitsijan on työmaasuunnitelmaa laatiessaan huomioitava, että työmaalle johtava tie (Nietoinkuja) on ainoa reitti lähialueella oleviin venesatamaan, liikunta-alueille, koulurakennuksiin ja kesäkioskiin. Käyttäjä- ja huoltoliikenteelle on varattava kulkureitit koko rakennushankkeen ajan. Liikenteen katkaisusta on pyydettävä lupa rakennuttajalta. Työmaa-alueen jätehuolto ja materiaalien käsittely tulee järjestää siten, ettei työmaalta pääse tuulen mukana lentämään jätteitä tai rakennusaineita ympäristöön, viereisiin rakennuksiin tai sähkölinjoihin Työmaa vuokraa tarvittaessa katu-aluetta käyttöönsä ja esittää sen työmaa-alue suunnitelmassa. Työmaa-alue suunnitelma liitetään tämän turvallisuusasiakirjaan liitteeksi 7. Alueella on kattava kunnastekniikan verkosto. Työn toteuttajan tulee selvittää kaikki työmaa- alueella sijaitsevat sähkö- ja telekaapelit sekä vesi- ja viemärilinjat, jotka tulee ottaa huomioon suunniteltaessa työmaa-alueen käyttöä, maarakennustöitä sekä pohja- ja perustusrakenteita. Päätoteuttaja on velvollinen hankkimaan johtokartat ennen töiden aloitus ja liittämään ne tämän turvallisuusasiakirjaan liitteeksi 8. Tupakointi on ehdottomasti kielletty koulun alueella sekä kaikissa rakennuskohteen sisätiloissa erityisen palovaaran ja hajuhaittojen takia. 2.3 Rakennuskohteen luonne Rakennuskohteen tontilla on toimintaa ja käyttäjiä vaihtelevasti koko rakennushankkeen ajan. Työmaan toiminnassa ja liikenteessä pitää huomioida, että alueella on jatkuva mahdollisuus ennakoimattomasti käyttäytyvistä ja vaikeasti havaittavista pienistä ihmisistä. Koulun laajennusosa tulee olemassa olevaan koulurakennukseen, jonka yhteydessä on laajaa aluetta palveleva valmistuskeittiö. Valmistuskeittiön toiminta ei sää häiriintyä rakennustöistä.
TURVALLISUUSASIAKIRJA 8 (21) 3 TYÖTURVALLISUUTTA JA -TERVEYTTÄ KOSKEVAT TIEDOT Tiedot laaditaan riskikartan pohjalta. (liite 3 ja 4) 4 VAARALLISET TYÖT JA TYÖVAIHEET Purettavat rakenteet ovat erittäin helposti pölyäviä. Pölyn kulkeutuminen työalueen ulkopuolelle on estettävä tehokkaasti. Ks. Haitta-ainekartoitus liitteessä 5. Putoamisvaaraa sisältävien töiden osalta (vesikatto-, teline-, nosto-, hissi-, iv-kuilutyöt yms.) on laadittava yhteistyössä rakennesuunnittelijan, päätoteuttajan ja urakoitsijoiden kanssa purku- ja rakennustöiden kaide- ja putoamissuojaussuunnitelmat. 5 MENETTELYTAPAOHJEET TYÖTURVALLISUUTTA JA -TERVEYTTÄ KOSKEVISSA ASIOISSA Menettelytapaohjeet ja turvallisuussäännöt on kuvattu tämän turvallisuusasiakirjan liitteessä 1. 6 RAKENNUSHANKKEESEEN LIITTYVÄ MUU TOIMINTA Koulurakennukset ovat käytössä koko rakennushankkeen ajan, pois lukien koulun lomaajat. 7 TYÖSUOJELUORGANISAATIO Hankkeen rakennuttaja nimeää hankkeeseen turvallisuuskoordinaattorin. Päätoteuttajan velvollisuuksista vastaa rakennushankkeen rakennusvaiheessa pääurakoitsija. Päätoteuttaja laatii työmaalle yhteiset turvallisuusohjeet. Päätoteuttajan on huolehdittava siitä, että töiden ajoitus on järjestetty niin, ettei ao. työstä aiheudu vaaraa muille työntekijöille, muille osapuolille tai sivullisille. Päätoteuttaja tiedottaa rakennustöiden toteuttamisesta ja aikatauluista käyttäjille koko rakennustyön aikana Eri urakoitsijoiden on nimettävä työmaalle teettämänsä työn johtoa ja valvontaa varten pätevä vastuuhenkilö ja hänelle tarvittaessa sijainen.
TURVALLISUUSASIAKIRJA 9 (21) Työmaan turvallisuudesta vastaavista henkilöstä pidetään ajan tasalla olevaa listaa, joka päivitetään kuukausittain työmaakokousten yhteydessä. Jokaisen urakoitsijan tulee ilmoittaa turvallisuudesta vastaavat henkilöt tähän listaan. 8 PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET 8.1 Ennakkoilmoitus Päätoteuttajan velvollisuuksiin rakennushankkeen toteutusvaiheessa kuuluu ennakkoilmoituksen tekeminen Aluehallintovirastolle (työsuojelun vastuualue), jos työmaa kestää kauemmin kuin kuukauden ja jos siellä itsenäiset työnsuorittajat mukaan lukien työskentelee yhteensä vähintään 10 työntekijää. Päätoteuttajan on annettava ennakkoilmoitus tiedoksi myös rakennuttajalle. Päätoteuttajan on pantava ennakkoilmoitus selvästi näkyville rakennustyömaalla ja pidettävä se tarpeellisilta osin ajan tasalla. 8.2 Rakennustöiden turvallisuussuunnittelu Päätoteuttajan velvollisuuksiin rakennushankkeen toteutusvaiheessa kuuluu eri töiden ja työvaiheiden tekemisen sekä niiden ajoituksen suunnittelu siten, että työt ja työvaiheet voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta vaaraa työmaalla työskenteleville tai muille työn vaikutuspiirissä oleville VNa 205/2009 10 :n mukaan. Työmaan kannalta keskeisten töiden osalta suunnitelma on tehtävä kirjallisena ja hyväksytettävä rakennuttajalla tai rakennuttajan edustajalla. 8.3 Rakennustyömaa-alueen käytön suunnittelu Päätoteuttajan velvollisuuksiin rakennushankkeen toteutusvaiheessa kuuluu rakennustyömaa-alueen käytön suunnittelu, jonka keskeiset osat on esitettävä työmaasuunnitelmana, tarvittaessa rakennusvaiheittain VNa 205/2009 11 :n mukaan. Työmaasuunnitelma on hyväksytettävä työmaan rakennuttajalla tai rakennuttajan edustajalla. 8.4 Rakennustyön johto Päätoteuttajan on huolehdittava turvallisuuden ja terveyden kannalta tarpeellisesta työmaan yleisjohdosta ja osapuolten yhteistoiminnan ja tiedonkulun järjestämisestä, toimintojen yhteensovittamisesta sekä työmaa-alueen yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä VNa 205/2009 12 :n mukaan. 8.5 Ilmoitukset
TURVALLISUUSASIAKIRJA 10 (21) Urakoitsijoiden on tehtävä ilmoitus asbesti-, PCB- ja lyijypitoisten sekä PAH-yhdisteitä sisältävien materiaalien poistotyöstä työsuojeluviranomaiselle voimassa olevien ohjeiden mukaan. 8.6 Rakennustyön toteutus Päätoteuttajan on huolehdittava toteutuksen edellyttämien suunnitelmien täytäntöönpanosta, seurannasta ja ajan tasalla pitämisestä, sekä työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien tehtävänjaosta ja yhteistoiminnasta. Lisäksi päätoteuttajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä uhkaavien vaarojen estämisestä ja mahdollisista vammoista tiedottamisesta sekä siitä, että työ voidaan tehdä turvallisesti, aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle ja eri työvaiheet oikein ajoitettuna VNa 205/2009 13 :n mukaan. Työnantajan ja itsenäisen työn suorittajan on noudatettava päätoteuttajan antamia yhteisiä rakennustyömaata koskevia turvallisuusohjeita. Päätoteuttajan, työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan on kukin osaltaan ja yhteistyössä keskenään huolehdittava turvallisuuteen vaikuttavien tietojen antamisesta ja tiedon kulusta yhteisellä rakennustyömaalla. Ali- ja sivu-urakoitsijat ovat velvollisia noudattamaan pääurakoitsijan antamia ohjeita töiden järjestelyistä ja osallistumaan pääurakoitsijan järjestämään opastukseen ja työmaan turvallisuusohjeisiin perehdyttämiseen. 9 TYÖMAATARKASTUKSET 9.1 Koneiden ja laitteiden turvallisuus Päätoteuttajan tulee varmistaa rakennustyössä käytettävien koneiden, laitteiden, telineiden, muottien, tukien, henkilösuojainten yms. käyttötarkoitukseen sopivuus ja vaatimusten mukaisuus VNa 205/2009 14 :n mukaisesti. Koneet ja laitteet on varustettava tarvittaessa sellaisilla apulaitteilla, ettei käsiteltäville tarvikkeille, rakennusosille tai ympäristölle aiheuteta vahinkoa. 9.2 Käyttöönottotarkastus Päätoteuttaja vastaa työmaan työ- ja suojatelineiden, kulkusiltojen sekä nosto- laitteiden ja nostoapuvälineiden yms. käyttöönottotarkastuksista kirjallisesti VNa 205/2009 15 :n mukaisesti. 9.3 Turvallisuusseuranta Päätoteuttaja vastaa työmaan kunnossapitotarkastuksista ja turvallisuusseurannasta (ns. viikkotarkastus) kirjallisesti VNa 205/2009 16 ja 17 :n mukaisesti. 9.4 Vikojen korjaaminen
TURVALLISUUSASIAKIRJA 11 (21) VNa 205/2009 14 16 :ssä tarkoitetuissa tarkastuksissa todetut, työturvallisuutta vaarantavat viat on korjattava välittömästi ja aina ennen koneen, laitteen tai työvälineen käyttöönottamista. 10 TYÖMAAN YLEISIÄ TYÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSIÄ 10.1 Työmaan siisteys Työmaa on pidettävä järjestyksessä ja siistinä. Työalueelle kertyneet jätteet ja muu tarpeeton tavara on poistettava välittömästi. Kukin urakoitsija on velvollinen huolehtimaan työnaikana oman työkohteensa siisteydestä ja järjestyksestä. Kunkin urakoitsijan on hoidettava portaat, kulkusillat, kulkureitit ja muut pinnat siten, että niissä ei ole putoamis-, liukastumistai kompastumisvaaraa. 10.2 Valaistus Rakennustyömaalla sekä erityisesti kulku- ja kuljetusteillä on oltava riittävä ja sopiva yleisja paikallisvalaistus. Suuria ja äkillisiä valaistuseroja sekä häikäisyä on vältettävä. Rakennustyömaan yleisvalaistuksesta vastaa päätoteuttaja ja paikallisvalaistuksesta kukin urakoitsija osaltaan. Työmaan ilmoitustaululla on nähtävillä työmaa-alueen järjestelypiirros sekä työmaan sähköistys- ja valaistussuunnitelma. Muista kuin järjestelypiirroksen esittämistä järjestelyistä urakoitsijan on sovittava vastaavan työnjohtajan kanssa. Työmaa-alueen järjestelypiirrosta sekä työmaan sähköistys- ja valaistussuunnitelmaa tulee päivittää kaikissa rakentamisen vaiheissa. 10.3 Palo- ja räjähdysvaara Palosuojelu järjestetään päätoteuttajan laatiman suunnitelman mukaisesti. Työmaalla on oltava tarpeelliset palosammutus- ja palohälytysvälineet, turvallisuuskilvet, tarpeelliset ohjeet tulipalon varalta sekä päätoteuttajan nimeämä vastuuhenkilö, jonka velvollisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että työmaalla on riittävä määrä alkusammutukseen perehdytettyjä henkilöitä. Jokainen urakoitsija on velvollinen kiinnittämään erityistä huomiota paloturvallisuuteen ja toimimaan vastuualueellaan niin, että tulipalon vaaraa ei synny. Jokainen urakoitsija on velvollinen noudattamaan myös laadittua työturvallisuusohjetta, rakennuttajan vakuutusyhtiön suojeluohjetta ja viranomaisten antamia suojeluohjeita. Päätoteuttaja vastaa siitä, että kukin urakoitsija huolehtii omien töidensä osalta työnaikaisesta palosuojauksesta, paloturvallisuudesta, tulityöpalovartioinnista ja tulitöiden jälkivartioinnista vähintään kaksi (2) tuntia työskentelyn päättymisestä. Kukin urakoitsija vastaa tulityössään tarpeellisesta alkusammutuskalustosta. Tulitöitä tekevillä on oltava asianmukainen tulityökoulutus ja voimassa oleva ao. tulityöhön liittyvä tulityökortti. Kukin urakoitsija ilmoittaa tulityökortin omaavat henkilöt työmaan vastaavalle työnjohtajalle, joka laatii luettelon kaikista tulityökortin omaavista henkilöistä.
TURVALLISUUSASIAKIRJA 12 (21) Työmaalla avotulen käyttö on kielletty. Mm. maalien poistotyössä ei saa käyttää kaasupolttokaavintaa. Työnaikainen palonsuojaus laajennuksen sekä nykyisen yläasteen liityntäkohdassa rakennesuunnittelijan ohjeen mukaan. Kaasu- ja nestekaasupullojen varastointi sisätiloihin ja rakennuksen viereen on kielletty ja niiden varastoinnista ja säilytyksestä on sovittava etukäteen turvallisuuskoordinaattorin kanssa. Sekä täysinäiset että tyhjät kaasu- ja nestekaasupullot on ehdottomasti säilytettävä pystyasennossa. Tupakointi on kielletty rakennuksen sisätiloissa työmaa-alueella palovaaran takia. Ulkoalueilla on tupakointi sallittu, mikäli työmaasuunnitelmassa on sille merkityt alueet. Kohteessa noudatetaan tilaajan antamia määräyksiä tupakoinnista. 10.4 Poistumistiet Vaaratilanteissa työntekijöiden on voitava poistua nopeasti ja mahdollisimman turvallisesti kaikista työskentelypaikoista. Kukin urakoitsija vastaa osaltaan siitä, että poistumistiet pidetään esteettöminä ja että ne johtavat turvalliselle alueelle mahdollisimman suoraan. 10.5 Fyysinen kuormitus Kukin urakoitsija vastaa siitä, että työmenetelmät ja työvälineet valitaan siten, ettei niiden käytöstä aiheudu liiallista kuormitusta työntekijöille. Tästä on huolehdittava erityisesti silloin, kun on kyse pitkäaikaisesta käytöstä tai toistosuorituksista. 10.6 Työhygieeniset haittatekijät Rakennustyömaalla on käytettävä sellaisia koneita ja laitteita, joiden melupäästöt tai muut fysikaaliset tai kemialliset haittatekijät alittavat niille asetetut viranomaismääräykset. Työntekijät on suojattava kemiallisilta ja fysikaalisilta haitoilta ensi sijassa koneisiin, työvälineisiin, työmenetelmiin ja työympäristöön kohdistuvilla toimenpiteillä. Jos rakennustöiden aikana kohteessa ilmenee terveydelle vaarallisia aineita tai mikrobikasvustoja, tulee urakoitsijan ilmoittaa asiasta välittömästi työmaan turvallisuuskoordinaattorille ja ryhtyä tarvittaviin suojaustoimenpiteisiin. Mahdollisista ongelmajätteen purkutöistä sovitaan erikseen työn aikana. 10.7 Henkilösuojainten tarve rakennustöissä, VNa 205/2009 71 Rakennustyömaalla on käytettävä aina kypärää. Rakennustyömaalla on käytettävä tarkoituksen mukaisia lujapohjaisia jalkineita, suojapohjallisia tai turvajalkineita sekä lattiatöissä ja muissa vastaavissa töissä polvisuojia. Purkutöissä sekä muissa työvaiheissa, joissa syntyy mm. kivi-, muovi-, metalli- tai homepölyä, tulee käyttää vähintään P2-luokan hengityssuojaimia. Asbesti-, PCB- ja lyijypitoisten sekä PAH -yhdisteitä sisältävien materiaalien käsittelyssä on käytettävä viranomaismääräysten ja -ohjeiden mukaisia suojavälineitä.
TURVALLISUUSASIAKIRJA 13 (21) 10.8 Ensiapu Milloin työmaan erityisistä olosuhteista johtuen tapaturman uhria tai sairastunutta henkilöä ei voida saada nopeasti hoitoon, kuuluu päätoteuttajan velvollisuuksiin huolehtia, että työmaalla on hänen siirtämiseensä tarvittavat välineet sekä ensiavun antamiseen perehdytetty henkilö. 10.9 Henkilöstötilat Kukin urakoitsija vastaa osaltaan siitä, milloin työntekijöiden lukumäärän tai työn laadun ja jatkuvuuden huomioon ottaen on tarpeellista, että työmaalla tai sen välittömässä läheisyydessä on riittävästi: 1. kelvollista juomavettä sekä puhtaat ja tarkoituksen mukaiset juomalaitteet. 2. kunnollista ja riittävän lämmintä pesuvettä ja peseytymislaitteita sekä, milloin erityiset olosuhteet vaativat, tarvittava määrä peseytymis- ja kuivaamisvälineitä. 3. tarkoituksen mukaisin laittein varustettua huonetilaa vaatteiden vaihtoa, säilytystä ja kuivatusta varten. Vaatteiden vaihtoa varten on oltava huonetilaa erikseen miehille ja naisille. 4. ruokailua varten varattua ja sisustettua erillistä huonetilaa, ja jollei työpaikalla ole saatavissa valmistettua ruokaa, laitteita mukana tuodun ruoan ja juoman säilyttämistä ja lämmittämistä varten. 5. asianmukaisesti varustettuja ja puhtaana pidettyjä käymälöitä Ruokailua ja vaatteita varten varatuissa huonetiloissa on oltava riittävän tehokas ilmanvaihto ja sopiva noin +18 C lämpötila. 11 TELINEET, TYÖTASOT JA KAITEET 11.1 Työ- ja suojatelineet Kukin urakoitsija vastaa käyttämiensä teline- ja tukirakenteiden suunnittelusta ja rakentamisesta. Viranomaisten niin vaatiessa ao. urakoitsija laadituttaa telineistä ja tukirakenteista rakennepiirustukset ja hyväksyttää ne tarkastavilla viranomaisilla. Päätoteuttaja vastaa siitä, että kukin urakoitsija vastaa teline- ja tukirakenteiden suunnittelusta, asianmukaisuudesta, kunnossapidosta ja kestävyydestä VNa 205/2009 mukaisesti. Telinetöissä käytetään telineeseen kiinnitettävää telinekorttia. Jos esim. tuentojen, telineiden ankkurointien, kaiteiden asentamisen tms. takia joudutaan poraamaan ja asentamaan kiinnityksiä pinnoille, jotka voivat vaurioitua (kuten julkisivut), suoritetaan katselmus. 11.2 Kulku- ja kuljetustiet sekä työtasot Päätoteuttaja vastaa siitä, että kukin urakoitsija vastaa kulku- ja kuljetusteidensä sekä tarvittavien työtasojen suunnittelusta, asianmukaisuudesta, kunnossapidosta ja kestävyydestä VNa 205/2009 mukaisesti. Kuitenkin niin, etteivät ne ole ristiriidassa päätoteuttajan laatiman työmaasuunnitelman kanssa.
TURVALLISUUSASIAKIRJA 14 (21) 11.3 Suojaaminen haitallisilta aineilta Asbesti-, PCB- ja lyijypitoisten sekä PAH-yhdisteitä sisältävien materiaalien käsittelyssä on noudatettava viranomaismääräyksiä ja -ohjeita, jotka koskevat telineiden ja työtasojen työnaikaista suojausta sekä kohdepoistoja. 11.4 Suojaaminen putoamiselta Työskenneltäessä korkealla tai paikoissa, joissa on putoamisvaara, on kukin urakoitsija velvollinen käyttämään putoamisen estävällä suojauksella varustettuja työtasoja, henkilönostolaitteita, suojaverkkoja, turvavöitä köysineen tai muita putoamisen estäviä suojalaitteita tai rakenteita VNA 205/2009 28 :n mukaisesti. 11.5 Suojaus putoavilta esineiltä Milloin työskentelypaikoille tai kulkuteille voi pudota rakennustarvikkeita tai -jätteitä, on kunkin urakoitsijan järjestettävä suojaksi tarkoituksen mukaisia kaiteita, aitauksia, suojakatoksia tai muita turvallisuuslaitteita ja rakenteita VNa 205/ 2009 29 :n mukaisesti. 11.6 Ajotiet sekä purkaus-, lastaus- ja varastointipaikat Päätoteuttaja vastaa työmaan ajoteiden sekä purkaus-, lastaus- ja varastointipaikkojen suunnittelusta VNa 205/2009 25 :n mukaisesti. Liikennejärjestelyjä, kuten ajotietä, kulkutietä ja muita liikennepaikkoja rakennustyömaalla toteutettaessa, on otettava huomioon VNa 205/2009 11 :ssä tarkoitettu työmaasuunnitelma. 11.7 Tikkaiden käyttö Käytettäessä työmaalla nojatikkaita, köysitikkaita, A-tikkaita, työpukkia tai muita vastaavia rakennustarvikkeita tulee ao. urakoitsijan varmistua niiden turvallisuudesta. Nojatikkaiden käyttö asennustyössä on kielletty. Nojatikkaita (siirrettävä tikas) saa käyttää vain - tilapäisinä kulkuteinä työkohteeseen - nostoapuvälineiden kiinnittämiseen ja irrottamiseen - muihin vastaaviin lyhytaikaisiin ja kertaluonteisiin töihin, joista on sovittava erikseen työlupaa myönnettäessä Tikkaiden on oltava mitoitukseltaan, lujuudeltaan, jäykkyydeltään, seisontavakavuudeltaan, materiaaliltaan ja tyypiltään työmaan työtehtäviin ja käyttöolosuhteisiin soveltuvia. Tikkaiden käyttö on suunniteltava aina huolellisesti: - Tikkaat on asetettava tukevalle alustalle siten, etteivät ne pääse kaatumaan. - Tikkaat on asetettava oikeaan nojakulmaan tikkaiden luisumisen estämiseksi ja käytettävä liukuesteitä sekä tikkaiden yläpäässä kaatumisen estäviä laitteita.
TURVALLISUUSASIAKIRJA 15 (21) - Yhdistelmätikkaissa askelmien, rajoittajan, nivelen ja lukitushakojen lujuuden sekä jäykkyyden on oltava riittävät. - Yhdistelmä- ja jatkotikkaissa liittämisjatkoksen on oltava riittävän pitkä. - Tikkaat on tarvittaessa erotettava ympäristöstään vaara-alueen merkitsemiskäytännön mukaisesti. - Tikkaiden on oltava niin korkeat, että ne ulottuvat riittävästi saavutettavan tason yläpuolelle (tikkaiden enimmäispituus kuusi (6) metriä). A-tikkaita saa käyttää työtelineiden sijaan työalustana vain, kun työtelineitä ei voida kohtuudella edellyttää työn lyhytkestoisuuden tai muusta vastaavasta seikasta johtuvasta syystä. A-tikkaissa täytyy olla kaatumistuki. A-tikkaita saa käyttää työalustana vain: - painumattomalla ja tasaisella alustalla - lyhytketoisissa töissä - kun työntekijä seisoo niillä alle metrin korkeudessa tai 1-2 metrin korkeudessa, kun A- tikkaiden seisontavakavuus on varmistettu esim. leveällä jalkatuella. A-tikkaita ei saa käyttää töissä, joissa - joudutaan käyttämään huomattavan suurta voimaa vaativia työkaluja - aiheutuu tikkaiden kaatumisvaaraa tai muuta tapaturmavaara. Työtasotikkaita voidaan käyttää A-tikkaiden sijasta kohteissa, joissa työntekijä seisoo yli 2 metrin korkeudella. Työtasotikkaat on varustettu kiinteillä turvakaiteilla ja niiden seisontavakavuus on varmennettu esim. leveällä jalkatuella. Työpukkien, pukkitelineiden ja siirrettävien telineiden, joiden seisomakorkeus on enintään 2 metriä, on oltava lujuudeltaan, seisontavakavuudeltaan, materiaaliltaan ja tyypiltään työmaan työtehtäviin ja käyttöolosuhteisiin sopivia. Työpukit, pukkitelineet ja siirrettävät telineet on asennettava niin tasaiselle ja kestävälle alustalle, etteivät ne pääse käytön aikana kaatumaan tai siirtymään paikoiltaan. Työpukkien, pukkitelineiden ja siirrettävien telineiden pystytyksestä ja käyttökunnosta vastaa kukin käyttäjäryhmä ja heidän esimiehensä. Telinekortteja on käytettävä ja telinemalleja rajataan tarvittaessa. Työpukkien, pukkitelineiden ja siirrettävien telineiden säädeltävien jalkojen sekä muiden rakenneosien lukitus ei saa aueta eikä löystyä käytön aikana. 12 KONEET JA NOSTOLAITTEET 12.1 Turvallisuus ja sijoittaminen Kukin urakoitsija vastaa osaltaan rakennustyössä käyttämiensä nostolaitteiden, nostoapuvälineiden, henkilönostimien, koneiden ja muiden teknisten laitteiden asianmukaisuudesta, suojauksista, sijoituksesta ja turvallisesta käytöstä, ottaen samalla huomioon päätoteuttajan laatiman työmaasuunnitelman, esimerkiksi nostolaitteita sijoitettaessa. Henkilönostimien käyttöohjeet tulee olla käytettävissä työmaalla. Työmaalla käytettävistä nostolaitteista tulee laatia pystytys- ja käyttöönottopöytäkirjat. Torninostureista urakoitsija teettää rakennepiirus-
TURVALLISUUSASIAKIRJA 16 (21) tukset ja hyväksyttää ne rakennesuunnittelijalla. Nosturien sijoittelussa noudatetaan pohjarakennesuunnittelijan ohjeita. Henkilönostimissa tulee käyttää turvavaljaita. Koneiden ja laitteiden käytössä, niiden säilytyksessä ja huollossa sekä polttoaineiden säilytyksessä yms. tulee ottaa huomioon, että työalue sijaitsee vesialueen välittömässä läheisyydessä. Tie- ja katualueella sekä muilla liikenteeseen käytetyillä paikoilla koneiden on erotuttava muusta liikenteestä. Työkoneen ja liikenteen välissä on oltava riittävä erotettu ja merkittysuoja-alue. 12.2 Nostolaitteiden- ja apuvälineiden kuormitus 12.3 Nostot Päätoteuttajan on tarkastettava, että nostolaitteissa ja -apuvälineissä on niiden tunnistetiedot sekä selvästi merkittynä suurin sallittu kuorma ja muut turvallisen nostamisen edellyttämät merkinnät. Ajoneuvo-, kuormaus- tai torninosturin käytössä on aina huomioitava maaperä riittävä kantavuus. Kukin urakoitsija on osaltaan vastuussa siitä, että nostotyössä noudatetaan varovaisuutta ja huolellisuutta, ottaen huomioon työturvallisuuteen vaikuttavat seikat, kuten sääolot, alustan ominaisuudet (kuten lumi ja jää), näkyvyys ja muut erityisolosuhteet sekä siitä, että taakan teossa noudatetaan erityistä huolellisuutta taakan putoamisen tai hajoamisen estämiseksi. Nostot tulee suunnitella huolellisesti ennakkoon. Pohjarakennesuunnittelijalta tulee varmistaa nostoalustojen kantavuus. Vaikeissa nostotöissä urakoitsija on velvollinen tekemään erillisen nostotyösuunnitelman. 13 SÄHKÖLAITTEET 13.1 Rakennustyön aikaiset sähkötyöt Päätoteuttajan on tarkastettava, että sähkölaitteet kuten kaapelit, jakokeskukset sekä valaisinkalusteet on sijoitettu siten, etteivät ne helposti rikkoonnu eivätkä aiheuta kompastumisen tai sähköiskun vaaraa. Ajoteillä olevat kaapelit on joko suojattava tarkoituksen mukaisella tavalla ajoneuvojen aiheuttamilta rasituksilta tai ripustettava riittävän korkealle. Suurjännitejohtojen kanssa tai läheisyydessä työskenneltäessä on noudatettava sähkösuunnittelijan ohjeita. Kaikkien sähköasennusten on täytettävä sähköturvallisuusmääräykset. 13.2 Sähkölaitteiden käyttöolosuhteet Milloin käsitellään sähkölaitteita erittäin vaarallisissa käyttöolosuhteissa, kuten märissä työliloissa, ahtaiden metallisäiliöiden sisäpuolella ja niihin verrattavissa paikoissa, käytettävien
TURVALLISUUSASIAKIRJA 17 (21) laitteiden, tarvittavien suojavälineiden tai sallittavan jännitteen osalta on kukin urakoitsija velvollinen ryhtymään erityisiin turvallisuustoimenpiteisiin niin kuin sähköturvallisuuslaissa (410 / 1996) ja turvallisuusmääräyksissä erikseen määrätään. 14 ERI TÖITÄ KOSKEVAT LISÄMÄÄRÄYKSET Urakoitsijan on huolehdittava siitä, että kaikki urakoitsijan tähän työmaahan liittyvät Valtioneuvoston asetuksen 205/2009 mukaiset rakennustyön turvallisuutta koskevat määräykset tulevat hoidetuksi. Lisäksi noudatetaan muun muassa seuraavia ohjeita: RIL 191-1998 RIL 142-2010 RIL 174-6-1995 RIL 263-2014 Vna 644/2011 Työturvallisuuden varmistaminen rakennushankkeen suunnittelussa Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet Korjausrakentaminen VI, osa Työturvallisuus Kaivanto-ohje Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta Rakennusalan Kustantajat; Rakennustöiden turvallisuusmääräykset selityksineen Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2006; Työsuojelu maa- ja vesirakennustöissä 14.1 Maa- ja vesirakennustyöt Kaivu-, louhinta-, täyttö- ja pengerrystöissä on noudatettava pohjarakennesuunnittelijan ohjeita ja louhintasuunnitelmia, sekä mitä rakennustyön turvallisuudesta on työturvallisuuslaissa ja valtioneuvoston päätöksessä määrätty. Kaivantojen suunnittelussa on huomioitava vaikeat ja vaihtelevat pohjasuhteet, korkealla oleva pohja- ja orsivesi ja niiden alenemisen aiheuttamat ympäristöriskit, kaivannon syvyys ja lähellä olevat muut rakenteet. Vanhan koulurakennus on osittain syvällä maan pinnan alla. Rakennuksen purkutöissä on kiinnitettävä erityistä huomioita syvien kaivantojen työturvallisuuteen. Ennen kaivutyön alkua on urakoitsijan otettava selvää maan laadusta ja varmistuttava paikalla olevien kaapeleiden, johtojen ja putkistojen sijainnista. Päätoteuttajan tulee varmistua ennen maanrakennustöiden aloittamista, että työn suorittajalla on käytössään sekä on perehtynyt kohteen kaivu-, vahvistus-, tuenta ja työsuunnitelmiin. Sortumisen aiheuttaman tapaturman ehkäisemiseksi urakoitsijan on selvitettävä kaivannon maamassojen vakavuus ja ympäröivät olosuhteet sekä tarvittaessa loivennettava kaivannon seinämien kaltevuuksia tai tuettava kaivanto muutoin.
TURVALLISUUSASIAKIRJA 18 (21) Ajoneuvot, maanrakennuskoneet sekä nosto- ja muut laitteet on sijoitettava turvallisen etäisyyden päähän kaivannon reunasta huomioon ottaen maan laatu ja kaivannon syvyys. Liikenne on ohjattava riittävän kauas kaivannon reunasta sopivin ohjauspuomein ja estein. Urakoitsijalta edellytetään VNa 644/2011 mukaista louhintatyön suunnittelua ja räjähdysaineiden käsittelyä. Pohjarakennesuunnittelijalla on hyväksytettävä ennen töiden aloittamista laaditut räjäytystöiden räjäytyssuunnitelma ja turvallisuussuunnitelma sekä työvaiheen toteutus- ja laatusuunnitelma. Urakoitsijan on suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitettävä erityistä huomioita louhintatöiden edellyttämien räjähdysaineiden käsittelyyn kuljetuksen, säilytyksen ja panostuksen yhteydessä. Räjäytystyön suunnittelussa on esitettävä menettelyt, joilla estetään räjähdysaineista aiheutuvat vahingot ympäröiville rakennuksille tai alueella toimiville. Huomioitavia riskitekijöitä ovat mm. räjähdysaineisiin kohdistuva varkaus, räjähdyspaineiden/-kaasujen aiheuttamat henkilövahingot työmaalla sekä ympäristöön aiheutuneet vahingot kuljetuksen, säilytyksen ja räjäytystyön yhteydessä. Räjähdysaineita ja nalleja tulee säilyttää asianmukaisesti erillään lukitussa varastokontissa (ml. turvallisuuden huomioiminen konttien sijoittamisessa työmaalla). Räjäytystyön suorittajan on varmistettava, että louhitulle alueelle ei jää räjähtämättömiä panoksia. Louhintakentät on huolellisesti peitettävä sekä yhtenäisillä matoilla että painopeitteillä ja panostus suunniteltava siten, ettei kivien heittoa tai sinkoilua esiinny. Louhintareikien porauksessa on käytettävä porauskoneita ja laitteita, joissa on pölynsidontalaitteet ja jotka on varustettu äänenerityslaittein (esim. kompressorit). 14.2 Purkutyöt ja -jätteet Päätoteuttaja ja purkutyön suorittava urakoitsija laativat yhdessä purkusuunnitelman, jossa käy ilmi käytettävät purkumenetelmät väliaikaisine tuentoineen ym. ja purkujätteen kuljetus sille määrättyihin paikkoihin. Purkusuunnitelma tulee hyväksyttää rakennesuunnittelijalla, ennen töiden aloittamista. Purkutyön toteuttajien tulee myös omassa työssään tehdä työvaiheiden suunnittelua ja ennakoida mahdollisia vaaratilanteita. Ennen purkutöiden aloittamista on varmistettava purkualueen sähköjärjestelmien jännitteettömyys, huomioitava pölynhallinta sekä huolehdittava mahdollisesti purettavista järjestelmiin kytketyistä koneiden ja laitteiden tyhjennyksestä. LVIA-asennuksia purettaessa on kiinnitettävä erityistä huomioita purkualueella mahdollisesti sijaitseviin käytössä oleviin LVIA- asennuksiin, joita ei pureta, sekä niiden asianmukaiseen merkintään. Poistettavien LVIA- asennuksien perusta ei saa johtaa vesiä vanhoihin olemassa oleviin rakenteisiin. Urakoitsijan tulee ennen purkutöiden aloittamista ja työn aikana tehdä vahinkojen estämisen kannalta tarpeelliset rakenteiden tarkastukset ja tukemiset, sähkön katkaisu, kaasujohtojen ja säiliöiden sulku ja tyhjennys sekä muut mahdolliset suojaustoimenpiteet. Purkutyön aikana urakoitsijan tulee seurata rakenteiden käyttäytymistä ja tarpeen mukaan täydentää tuentoja ja suojauksia sekä tarpeen mukaan kutsua paikalle rakennetekniset asiantuntijat arvioimaan tilannetta ja antamaan lisäohjeita purkutyön etenemiselle, lisätuennalle tai kokonaan keskeyttämiselle.
TURVALLISUUSASIAKIRJA 19 (21) Rakennusjätteet lajitellaan soveltaen rakennusjäteopasta (YTV, jäteneuvonta puh. (09) 731 227 54). Ongelmajätteet ja muut terveydelle vaaralliset jätteet on käsiteltävä kulloinkin voimassaolevia viranomaismääräyksiä noudattaen. 14.3 Maalaustyöt Pääurakoitsijan tulee selvittää käytettävien maaliaineiden mahdollinen myrkyllisyys sekä huolehtia asianmukaisesta työntekijöiden suojauksesta ja estää muiden altistuminen. Pääurakoitsijan tulee työnsuunnittelussa työjärjestelyin pyrkiä minimoimaan terveydelle vaarallisille aineille altistuvien työntekijöiden määrä läheisissä työkohteissa. Maalausurakoitsija toimittaa kaikista työmaalla käytettävistä maalaustuotteista käyttöturvallisuustiedotteen pääurakoitsijalle. 14.4 Luvanvaraiset työt Päätoteuttajan on huolehdittava, että työmaalla toimivilla henkilöillä on asianmukaiset luvat ja käytännön kokemus mm. sähkö-, hitsaus-, tuli-, louhinta- ja räjäytys- yms. töissä. 15 TYÖKOHTEEN TYYPILLISIÄ TYÖTURVALLISUUSRISKEJÄ 15.1 Kohteelle tyypillisiä työturvallisuusriskejä sisältäviä työvaiheita ja kohteen tyypilliset turvallisuusriskit - henkilöiden putoamisriski - purkutöistä aiheutuva purkumateriaalin putoamisriski mm. puretuissa hormeissa - korkealla tehtävät työt, irrotetun tai varastoidun materiaalin ja työkalujen yms. putoamisriski kadulle tai pihalle - työmaata ympäröivä liikenne kadulla ja pihalla - rakenteiden purkutyöt ja purkumateriaalien poiskuljetus - sähkötyöt - sähköjärjestelmien purkutyöt - rakennustarvikkeiden, -materiaalien, -jätteiden ja laitteiden siirrot - pölyn torjunta ja leviämisen esto - melu ja tärinä - valaistuksen riittävyys - tulityöt, hitsaustyöt, palovaara - räjäytys-, louhinta- ja kaivutyöt - maapohjan kantavuus ja kaivantojen tuenta - vesikattotyöt - työskentely koneiden ja laitteiden läheisyydessä ja alla - koneiden ja laitteiden käyttö - koneiden ja laitteiden laahaus
TURVALLISUUSASIAKIRJA 20 (21) - elementtien, muottien ja muiden suurten rakenteiden varastointi, nostot ja asennus sekä kuljetus alueella - nestekaasun säilytys, räjähdysvaara - työt kuiluissa (hissit, iv-kuilut) - pinnoitteiden ja maalien käsittely - pinnoitteiden ja maalien liuottimien haihtumiselta suojautuminen - purkutöiden haitta-aineet, ks. liite 5 - rakennustelineiden kokoamis- ja purkutyöt - rakennustelineiden kaatumis- ja rikkoutumisvaara - nostolaitteiden kaatumis- ja rikkoutumisvaara - rakennuksen kaasuverkoston vuoto- ja rikkoontuminen ja siihen liittyvä palovaara 15.2 Työsuojelusäädöksiä Työmaalla tulee olla nähtävänä ja noudatettavana ainakin seuraavat lait ja määräykset: Rakennustyöpaikoilla nähtävinä pidettävät työturvallisuussäädökset, (Kari Aitomaa/ Rakennusalan Kustantajat RAK), missä on nähtävissä rakennustyössä tarvittavat keskeiset työsuojelusäädökset, joista tärkeimmät ovat: - Työturvallisuuslaki (738/2002) - Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta liitteineen (205/2009) - Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetustyötelineiden ja putoamisen estävien rakenteiden käytöstä rakennustyössä (836/2006) - Työministeriön (TM) päätös rakennustyömaiden henkilöstötiloista (977/1994) - Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden vähimmäisvaatimuksista 687/2015 - Valtioneuvoston päätös henkilösuojainten valinnasta ja käytöstä liitteineen (1407/1993) - Valtioneuvoston asetus työntekijän suojelusta työssä esiintyvän melun aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta liitteineen (85/2006) - Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993) - Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001) - Valtioneuvoston päätös koneiden turvallisuudesta (400/2008) - Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Rakennustyön turvallisuusmääräykset selityksineen 2008, (K. Aitomaa, T. Luoto, M. Marjamäki, T. Niskanen, H. Patrikainen, K. Päivärinta) Aliurakoitsijat ovat velvollisia noudattamaan pääurakoitsijan antamia ohjeita töiden järjestelyistä ja osallistumaan pääurakoitsijan järjestämään opastukseen ja työmaan turvallisuusohjeisiin perehdyttämiseen. Rakennuttajalle ei siirry tämän asiakirjan tai muiden urakka-asiakirjojen kautta mitään päätoteuttajan velvoitteita.
TURVALLISUUSASIAKIRJA 21 (21) 16 LIITTEET Liite 1, Rakennuttajan antamat menettelyohjeet Liite 2, Tulityön suojeluohje 2002 Liite 3, Havat riskikartta Liite 4, Havat riskianalyysilomake Liite 5, Haitta-ainekartoitus Liite 6, Viikkotarkastuslomake (täytetään toteutusvaiheessa viikoittain)