Jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten arviointiselostus
Sisältö 14.2.2013 82139228 Tiivistelmä 3 Sammandrag 11 Summary 19 1. Johdanto 27 1.1 Hankkeen tausta ja tavoite 27 1.2 Jätteen hyödyntäminen osana energiajärjestelmää 28 1.3 Ympäristövaikutusten arviointi 29 1.4 Projektiryhmä 29 2. Hankkeesta vastaava 30 3. Tavoitteet ja suunnittelutilanne 32 3.1 Hankkeen tausta ja tavoitteet 32 3.2 Jätehuolto ja energiatuotanto osana uudistuvaa lainsäädäntöä 32 3.3 Jätehuollon tavoitteet ja suunnitelmat 33 3.4 Suunnittelutilanne ja aikataulu 34 4. Hankkeen kuvaus ja vaihtoehdot 35 4.1 Hanke ja rajaukset 35 4.2 Vaihtoehtojen muodostaminen 35 4.3 Arvioitavat vaihtoehdot 37 4.4 Suunnittelualueiden nykyinen toiminta 43 4.5 Jätevoimala 44 4.6 Paras käyttökelpoinen tekniikka 48 4.7 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin 48 4.8 Hankkeen suhde ympäristönsuojelua koskeviin säädöksiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin 50 5. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja sen aikataulu 52 5.1 Ympäristövaikutusten arviointimenettely 52 5.2 Arviointitehtävä ja vaikutusalueen rajaus 53 5.3 Arvioinnissa käytetty aineisto 54 5.4 Arviointiohjelman kuuluttaminen ja nähtävillä olo 54 5.5 Yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen 55 5.6 Arviointimenettelyn ja osallistumisen järjestäminen 58 5.7 Arviointimenettelyn päättyminen 58 5.8 Arviointimenetelmät 59 5.9 Arviointimetodologian eteneminen tässä arvioinnissa 62 6. Ympäristön nykytila ja arvioidut ympäristövaikutukset 63 6.1 Liikenne 63 6.2 Päästöt ja vaikutukset ilmanlaatuun 71 6.3 Vaikutukset ilmastoon 87 6.4 Maa- ja kallioperä 90 6.5 Pohjavesi 97 6.6 Pintavedet 103 6.7 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 111 6.8 Kaavoitus 118 6.9 Maisema ja kulttuuriympäristö 126 6.10 Kasvillisuus, eläimistö ja suojelualueet 141 6.11 Melu ja tärinä 147 6.12 Vaikutukset ihmisen elinoloihin ja viihtyvyyteen 158 6.13 Vaikutukset ihmisen terveyteen 180 6.14 Vaikutukset jätehuoltoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen 186 6.15 Yhteisvaikutukset 192 6.16 Ympäristöriskit 194 6.17 Toiminnan lopettamisen vaikutukset 196 7. Vaikutusten seuranta 197 7.1 Seurannan periaatteet 197 7.2 Ilmapäästöt 197 7.3 Pintavedet 197 7.4 Pohjavedet 198 7.5 Viemäröitävä vesi 198 7.6 Melu ja tärinä 198 7.7 Raportointi 198 8. Vaihtoehtojen vertailu 199 8.1 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta 199 8.2 Hankkeen toteuttamiskelpoisuus 205 9. Hankkeen edellyttämät suunniteelmat ja luvat 207 9.1 Ympäristövaikutusten arviointi 207 9.2 Kaavoitus 207 9.3 Rakennuslupa 207 9.4 Ympäristölupa 207 9.5 Kemikaalilain mukainen ilmoitus tai lupa 207 9.6 Muut luvat ja selvitykset 207 10. Lähteet 208 11. Sanasto ja lyhenteet 210 12. Yhteystiedot 211 1
2
Tiivistelmä Hankkeen kuvaus ja tavoitteet Turun Seudun Jätehuolto Oy on käynnistänyt jätevoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA). Jätevoimalan mahdollinen toteuttaja päätetään myöhemmin. Turun Seudun Jätehuolto Oy pyrkii tällä YVA-hankkeella luomaan mahdollisuudet jätteen energiahyötykäytön jatkumiselle jätteen käsittelyn läheisyysperiaatteen mukaisesti Turun seudulla. Jätevoimalan tehtävänä on toimia Turun kaukolämpöverkon peruskuormalaitoksena ja tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon. Jätevoimala muodostaa tässä hankkeen, jolla toteutetaan valtakunnallisen jätesuunnitelman (VALTSU) tavoitteita ja Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmaa vuoteen 2020. Hankkeella vastataan myös Turun seudun kuntien jätepolitiikan tavoitteisiin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioitava hanke on jätepolttoaineen energiahyödyntäminen jätevoimalassa. Se mahdollistaa pitkälläkin aikavälillä jätteiden energiasisällön hyödyntämisen Turun seudulla. Jätevoimala on yhdistetty lämmön- ja sähköntuotantolaitos (yhteistuotantolaitos), jossa on tarvittavat jätepolttoaineen vastaanotto- ja käsittelylaitteistot sekä -järjestelmät, kattila, savukaasun puhdistus ja höyryturbiini. Jätevoimalassa on tarkoitus hyödyntää energiana kotitalouksien ja palvelutoiminnan syntypaikkalajiteltua, kierrätykseen soveltumatonta jätettä ja mahdollisesti kaupan ja teollisuuden alalta peräisin olevaa jätettä kaikkiaan noin 150 000 tonnia vuodessa. Jätevoimalassa käytettäisiin polttoaineena myös pieniä eriä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia terveydenhuollon erityisjätteitä sekä öljyntorjuntajätteitä. Energiakäyttöön tuleva jäte koottaisiin Turun Seudun Jätehuolto Oy:n toiminta alueelta ja Lounais-Suomen alueelta. Jätevoimala perustuu arina- tai leijukerrostekniikkaan. Arinatekniikassa jätteet syötetään kattilaan mekaaniselle arinalle, jossa palaminen tapahtuu. Leijukerrospoltossa jäte poltetaan ilmavirran mukana kuuman hiekkamassan joukossa. Leijukerrospoltossa käytettävä kattila muodostuu tulipesästä, syklonista ja lämpöpinnoista. Savukaasun puhdistus tapahtuu molemmissa prosesseissa ns. kuivalla tai puolikuivalla tekniikalla. Menetelmässä happamat komponentit reagoivat savukaasuun syötetyn kalkin tai kalkkimaidon kanssa. Metallisten ja orgaanisten haitta-aineiden poistamiseksi savukaasuun syötetään aktiivihiiltä. Epäpuhtaudet poistetaan kangassuotimella ennen savukaasun johtamista savupiippuun. Jätevoimalan tekniset tiedot Selite Yksikkö ja lukuarvo Polttoainekapasiteetti 150 000 t/a Sähköteho 15 MW Lämpöteho 35 MW Kokonaishyötysuhde 85-90 % Vuosittainen käyttöaika 8 000 h keskimäärin Vuotuinen sähköntuotanto 100 GWh keskimäärin Vuotuinen lämmöntuotanto 280 GWh keskimäärin Hankkeessa esitetyn jätevoimalan ja sen toimintojen rakentaminen edellyttää ympäristövaikutusten selvittämistä ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) annetun lain mukaisessa arviointimenettelyssä. YVAmenettelyn aikana laitoksien, toimintojen ja rakentamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioitiin YVA-lain ja -asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto liitetään hankkeen ympäristölupahakemukseen. Ympäristölupahakemus voidaan jättää hankkeesta tai sen osasta vuoden 2013 aikana. Jätevoimalan rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuosien 2014-2015 aikana ja sen on tarkoitus olla käyttövalmis vuonna 2017-2018. 3
Tämä hanke liittyy lounaisen Suomen jätelaitosten yhteiseen jätevoimalahankkeeseen, jossa polttokelpoisen jätteen hyötykäyttö kilpailutetaan hankintarenkaana. Tämän hankkeen sijoituspaikkavaihtoehtojen lisäksi vaihtoehtona on jätevoimalan sijoittaminen Salon Korvenmäen jätekeskukseen. Sen YVA -menettely on toteutettu erikseen. Ympäristövaikutusten arviointi ja arvioitavat vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arviointi on YVA-lakiin (268/1999) perustuva menettely, jonka tarkoituksena on arvioida hankkeiden merkittävät ympäristövaikutukset, tutkia mahdollisuuksia haitallisten vaikutusten ehkäisemiseen sekä turvata kansalaisten osallistumismahdollisuudet hankkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Jätevoimalan osalta ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin kaikkiaan kahta sijoitusvaihtoehtoa: Topinoja VE1 ja Palovuori VE2. Tämän lisäksi arvioinnissa tarkasteltiin ns. nollavaihtoehtoa, joita tässä hankkeessa oli kaksi. Vaihtoehto 0a tarkoittaa, että hanketta ei toteuteta ja nykyinen Orikedon jätteenpolttolaitos jatkaa toimintaansa. Vaihtoehto 0b tarkoittaa, että hanketta ei toteuteta, nykyinen jätteenpolttolaitos lopetetaan ja polttokelpoiset jätteet toimitetaan muualle. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana nykyisen jätteenpolttolaitoksen ympäristöluvasta tuli Korkeimmanhallinto-oikeuden päätös ja laitoksen ympäristölupa on voimassa vuoden 2014 loppuun. Laitoksen toiminnan jatkaminen edellyttäisi mittavia saneeraustoimenpiteitä ja uutta ympäristölupamenettelyä. Tässä hankkeessa on kaksi sijoituspaikkavaihtoehtoa ja kaksi 0-vaihtoehtoa: 1. Topinojan jätekeskus Turun kaupungin alueella, 2. Palovuori Raision kaupungin alueella 3. 0-vaihtoehto a: Nykyinen Orikedon jätteenpolttolaitos jatkaa toimintaa 4. 0-vaihtoehto b: Poltettava jäte kuljetetaan energiahyötykäyttöön muualle Sähkösiirto tapahtuisi Topinojan vaihtoehdossa oman muuntamon kautta lähellä kulkevaan voimalinjaan. Palovuoren vaihtoehdossa jouduttaisin tekemään sähkönsiirtolinjaa pidempi matka. Molemmissa vaihtoehdoissa joudutaan tekemään uutta kaukolämpölinjaa ja liittyminen molemmissa vaihtoehdoissa tapahtuisi Härkämäen pumppaamolla. Vaikutukset liikenteeseen Vaihtoehtoiset sijoituspaikat sijaitsevat vilkkaasti liikennöityjen pääväylien varrella ja molempiin sijoituspaikkoihin liikenne ohjataan eritasoliittymän kautta. Polttokelpoinen jäte kuljetetaan laitokseen pääasiassa pakkaavilla jäteautoilla, mutta Turun Seudun Jätehuolto Oy:n toimialueen ulkopuolelta jätteitä kuljetetaan myös siirtokuormattuna täysperävaunurekoilla. Jätevoimalan liikennemäärä on kokonaisuudessaan 120 125 ajoneuvoa vuorokaudessa, mistä raskaan liikenteen osuus on noin 95 ajoneuvoa vuorokaudessa. Topinojan jätekeskukselle tulee raskasta liikennettä noin 150 ajoneuvoa vuorokaudessa ja henkilöautoliikennettä noin 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jätevoimalan toiminta lisää raskasta liikennettä Topinojan jätekeskukselle noin 65 ajoneuvoa vuorokaudessa ja henkilöautoliikennettä 30 ajoneuvoa vuorokaudessa. Topinojan vaihtoehdossa VE1 liikennemäärän lisääntyminen Turun ohitustiellä on nykyliikenteeseen verrattuna 0,3 % ja ennustevuoden 2035 liikenteeseen 0,2 %. Topinojan jätekeskuksen liikenneyhteydet on suunniteltu raskas liikenne huomioiden, joten raskaan liikenteen lisääntymisestä aiheutuvat vaikutukset jäävät vähäisiksi. Liikennemäärän lisääntyminen on hyvin vähäistä suhteessa liikenteen yleiseen kasvuun ja Turun ohitustien liikennemääriin, joten vaikutukset jäävät vähäisiksi. Palovuoren alueen nykyinen liikennemäärä on 50 100 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Palovuoren vaihtoehto VE2 tuottaa lisää liikennettä alueelle noin 120-125 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtaosa (arviolta 70 %) liikenteestä suuntautuu Turkuun valtatien 8 kautta, mikä lisää valtatien 8 liikennemäärää +0,4 %. Liikennemäärän lisääntyminen on hyvin vähäistä suhteessa liikenteen yleiseen kasvuun ja valtatien 8 liikennemääriin, joten vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen ovat vähäisiä. 4
Vaikutukset ilmanlaatuun Merkittävimmät ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Turun kaupunkiseudulla ovat liikenne ja energiantuotanto. Raja-arvot eivät ylittyneet Turun kaupunkiseudulla vuonna 2011. Indeksillä luonnehdittuna vuonna 2011 ilmanlaatu luokiteltiin Turun Orikedolla sekä Kaarinassa yleensä hyväksi ja Turun keskustassa, Raisiossa, Naantalissa ja Paraisilla yleensä tyydyttäväksi. Topinojan vaihtoehdossa VE1 ja Palovuoren vaihtoehdossa VE2 jätevoimalan päästöjen aiheuttamat pitoisuudet maanpintatasolla (2 m korkeudella) jäivät pieniksi verrattuna EU:n asettamiin ilmanlaadun raja-arvoihin, kansallisiin ilmanlaadun ohje- ja tavoitearvoihin sekä muihin käytettyihin vertailuarvoihin. Mallinnettujen epäpuhtauksien suurimmat ohje- ja raja-arvoihin verrannolliset pitoisuudet ovat molemmissa sijoitusvaihtoehdoissa samaa suuruusluokkaa. Arvot ovat korkeimmillaankin alle 20 % ilmanlaadun ohjearvopitoisuuksista, joka on valtioneuvoston asetuksessa VNA 445/2010 asetettu raja yksittäisen energiantuotantoyksikön aiheuttamille pitoisuuksille. Pitoisuudet ovat korkeampia kuin Orikedon nykyisen jätteenpolttolaitoksen korkean (89 m) piipun aiheuttamat pitoisuudet, mutta jäävät kuitenkin niin alhaisiksi, että 70 metrin piipunkorkeutta voidaan pitää riittävänä tarkasteltavalle laitokselle. Voimalaitoksen normaalin toiminnan aikana jätevaraston ilmanvaihtoilma johdetaan polttoilmaksi, joten olennaisia hajupäästöjä ei muodostu. Hajujen leviäminen mallinnettiin seisokkitilanteessa, jolloin kaasut johdetaan piippuun. Hajun korkeimmat tuntipitoisuudet olivat tällöin selkeästi alle aistittavissa olevan hajupitoisuuden 1 OU/m 3. Voimalaitoksen liikenteen aiheuttamat päästöt jäivät myös alle ohje- ja raja-arvojen. Varsinkin Topinojan kohteessa laitokselle johtava tie on niin lyhyt, että päästöjen vaikutus alueen nykyiseen liikenteeseen verrattuna on vähäinen. Palovuoressa NO 2 -pitoisuudet saattavat hetkellisesti nousta lähelle ohjearvoa, mutta ainoastaan tien välittömässä läheisyydessä. Piippupäästöjen pitoisuudet ovat suurimmassa osassa tarkastelualuetta selkeästi maksimipitoisuuksia alhaisempia ja myös liikennepäästöt jäävät vähäisiksi alueen nykyiseen liikenteeseen verrattuna. Tulosten perusteella kumpikaan sijoitusvaihtoehto jätevoimalalle ei heikennä merkittävästi alueen ilmanlaatua tai aiheuta ihmisille merkittävää altistumista. Vaikutukset ilmastoon Jätevoimalan toiminnalla vähennetään kasvihuonepäästöjä korvaamalla energiantuotannossa fossiilisia polttoaineita sekä vähentämällä välillisiä kasvihuonepäästöjä, kuten kaatopaikkakaasuja. Topinojan vaihtoehdossa VE1 ja Palovuoren vaihtoehdossa VE2 jätevoimalan tuottama kasvihuonekaasupäästö on noin 55 000 tonnia vuodessa. Korvattaessa jätevoimalaa vastaava energiamäärä fossiilisilla polttoaineilla (kivihiili), muodostuu kasvihuonepäästöjä noin 135 000 tonnia vuodessa, jolloin jätevoimalalla on alueellisesti kohtalainen positiivinen ilmastovaikutus. Jätevoimalan kapasiteettia vastaava jätemäärä kaatopaikalle sijoitettuna, tuottaisi metaania hiilidioksiditonneiksi muutettuna lähes nelinkertaisen määrän energiahyötykäyttöön verrattuna eli noin 210 000 tonnia vuodessa, jos kaatopaikan metaanin talteenottoaste on 60 %. Kuljetusten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt arvioidaan pienenevän hieman, koska polttokelpoista jätettä ei tarvitsisi enää kuljettaa muualle hyödynnettäväksi. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Topinojan vaihtoehdossa VE1 maaperä koostuu pääosin siltti/savi maakerroksista ja savikerroksen kokonaispaksuus painannealueella vaihtelee huomattavasti johtuen kalliopinnan korkeustaso-vaihteluista. Alueen vieressä sijaitsee kalliomäki, joka on irtomaa-ainesten peittämä. Topinojan vaihtoehdossa joudutaan tekemään kohtalaisesti maansiirtotöitä, mutta alueen maaperä on jo ihmisen toiminnan muokkaama, joten vaikutus jää vähäiseksi. Topinojan alueen läheisyydessä ei ole tärkeitä pohjavesialueita ja alueen tiiviistä maaperästä johtuen poikkeustilanteessakin pohjavesivaikutukset jäisivät vähäisiksi. Palovuoren vaihtoehdossa VE2 maaperä on kokonaisuudessaan louhittua kallioaluetta ja pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Alueen maaperä on erittäin voimakkaasti ihmisen toiminnan muokkaama, joten rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset maaperään jäävät merkityksettömiksi. Alueen läheisyydessä ei sijaitse tärkeitä pohjavesialueita ja lähtökohtaisesti toiminnasta ei muodostu päästöjä pohjavesiin. Mahdollisissa vuototilanteissa molemmissa sijoitusvaihdoissa vaikutusalue jää pieneksi maaperän tiiveydestä johtuen. 5
Vaikutukset pintavesiin Topinojan vaihtoehdossa VE1 alueen ojien vedenlaatu vaihtelee tarkkailupisteestä ja näytteiden ottoajankohdista riippuen lievästi likaantuneesta voimakkaasti likaantuneeseen. Rakentamisen aikana voi hankealueelta kulkeutua pintavesien mukana kiintoainesta, mutta alapuolisen vesistön nykytila huomioiden sillä ei arvioida olevan vaikutusta alapuoliseen vesistöön. Toiminnan aikana jätevoimalasta muodostuvat jätevedet johdetaan puhdistamolle ja piha-alueiden hulevedet johdetaan sadevesiviemäriin tai maastoon. Pihaalueiden hulevesien laatu ei poikkea normaalien liikennöintialueiden hulevesien laadusta. Palovuoren vaihtoehdossa VE2 alueen eteläpuolisten ojien vedenlaatu oli ammoniumtypen ja biologisen hapenkulutuksen osalta likaantunutta ja ilmentää suljetun kaatopaikan kuormitusta. Rakentamisen aikana voi hankealueelta kulkeutua pintavesien mukana kiintoainesta, mutta tämän arvioidaan olevan Topinojan vaihtoehtoa vähäisempää. Alapuolisen vesistön nykytila huomioiden rakentamisella ei arvioida olevan vaikutusta alapuolisen vesistön nykytilaan. Toiminnan aikana jätevoimalasta muodostuvat jätevedet johdetaan puhdistamolle ja piha-alueiden hulevedet johdetaan sadevesiviemäriin tai maastoon. Toiminnan aikana jätevoimalasta ei arvioida syntyvän vesistövaikutuksia. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Jätevoimala sijoittuu Topinojan vaihtoehdossa VE1 tiiviiksi osaksi jätekeskuksen rakennettua ympäristöä nykyisen kaatopaikan eteläpuolelle ja tiestön yhteyteen. Rakentamisen aikaiset vaikutukset muuhun maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen jäävät vähäisiksi. Alueen nykyisen teollisuustoiminnan takia hanke ei toisi suuria muutoksia ympäröivään maankäyttöön ja alueella oleva jätteenkäsittelytoiminta leimaa aluetta vahvasti. Maisemalliset vaikutukset esimerkiksi virkistysalueille ovat voimakkaimmat vaikutukset maankäyttöön. Topinojalla jätevoimala on suunnitellun maankäytön mukaista ja kaavoitus sallii jätevoimalan rakentamisen. Ajantasa-asemakaavan mukainen maankäytön toteutuminen ei vaikuta ympäröivän maankäytön suunniteltuun toteutumiseen. Palovuoren vaihtoehdossa VE2 rakentaminen muuttaa alueen ilmettä. Rakentamisen aikaiset vaikutukset muuhun maankäyttöön ja laajempaan yhdyskuntarakenteeseen jäävät vähäisiksi. Jätevoimalan sijoittaminen Palovuoren hankealueelle ei aiheuta merkittäviä muutoksia ympäröivään maankäyttöön. Palovuoren jätevoimalan rakentaminen muuttaa suunnitellun maisemointialueen rakennetuksi ympäristöksi. Palovuoren hankealueen toteuttaminen edellyttää poikkeamisen maakuntakaavasta ja yleiskaavasta tai niiden muuttamisen sekä käyttötarkoitukseen soveltuvan asemakaavan laatimisen. Vaikutukset maisemakuvaan Topinojan vaihtoehto VE1 sijoittuu laajojen viljelyaukeiden, asuinalueiden ja metsäisten kalliomäkien ympäröimään teolliseen, rakennettuun ympäristöön. Laitos näkyisi hyvin ohitustielle ja olisi maisemassa uusi maamerkki. Lähimaisemavaikutusta lieventävät voimalinjat, sijoittuminen rakennetun vyöhykkeen reunalle ja jätekeskuksen muuttuva ympäristö. Hankealueesta lounaaseen aukeaa pitkä avoin laaksotila, jonka suuntaan maisemavaikutus on merkittävin. Kaukomaisemassa näkyvän voimalaitoksen piipun vaikutus jää vähäiseksi, koska rakennusmassaltaan piippu on pieni ja sitä ei koeta kaupunkimaisemassa häiritsevänä. Maisemallisesti tai kulttuuriympäristöltään arvokkaille alueille jätevoimala näkynee hyvin rajatuille alueille tai pitkän matkan päästä, jolloin vaikutus jää vähäiseksi. Palovuoren vaihtoehto VE2 sijoittuu korkeammalle kohoavien metsäisten mäkien rajaamalle selännealueelle, missä puustoiset mäet estävät näkymiä hankealueen ympärillä. Tämän vuoksi vaikutukset sekä lähi- että kaukomaisemaan ovat vähäisiä. Vaikutus maisemaan muodostuu lähinnä valtatie 8:n katselusuunnasta. Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Topinojan vaihtoehdon VE1 tai Palovuoren vaihtoehdon VE2 alueella ei tehty havaintoja uhanalaisista lajeista, direktiivilajeista, luonnonsuojelulain luontotyypeistä, metsä- tai vesilakikohteista eikä uhanalaisista luontotyypeistä. Hankealueet myös sijoittuvat olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen, missä alueen eläimistö on tottunut melua aiheuttavaan toimintaan. Rakentamisen aikaisilla hiukkas-, typpi- tai rikkipäästöillä ei arvioida olevan vaikutusta Topinojan tai Orikedon läheisyydessä sijaitsevien metsien tervey- 6
dentilaan tai lähimpien luonnonsuojeluohjelmiin ja strategioihin sisällytettyjen alueiden luonnontilaan. Kummallakaan hankealueella 40 db melualue ei ylety lähimmille suojelualueille. Kaikkiaan luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien rakentamisen aikaisten vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi molemmissa vaihtoehdoissa. Toiminnan aikaisten ilmapäästöjen on arvioitu jäävän sekä Topinojan että Orikedon alueella alle asetettujen raja-arvojen, mistä johtuen ilmapäästöjen osalta ei muodostu vaikutusta lähialueen luonnonympäristölle. Topinojan ja Palovuoren vaihtoehdoissa toiminnanaikainen, yli 40 db ylittävä melu rajoittuu 300 metrin etäisyydelle laitoksesta, eikä melu aiheuta nykyistä suurempaa haittaa eliölajistolle laitoksen lähiympäristössä kummassakaan vaihtoehdossa. Meluvaikutukset Topinojan vaihtoehdossa VE1 ja Palovuoren vaihtoehdossa VE2 melutaso rakentamisen aikana on suurimmillaan kallion louhinnan aikana. Tällöin kohteessa melua aiheuttavat kallion poravaunu sekä raskaat työkoneet. Louhinta voi nostaa hieman lähimmän asuinkohteen melutasoa, mutta se jää alle ohjearvon ja vaikutus on lyhytaikainen. Topinojan vaihtoehdossa VE1 toiminnan aikainen melutaso sekä yöllä, että päivällä jää alle 40 db lähimmässä häiriintyvässä kohteessa, kun ohjearvo on 50 db. Voimalan käyntiääni voi kuitenkin olla aistittavissa sopivissa olosuhteissa, etenkin yöaikaan kun on muuten suhteellisen hiljaista. Palovuoren vaihtoehdossa VE2 toiminnan aikainen melutaso päivällä on noin 45 db lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ja yöllä pari desibeliä alhaisempi. Melutaso alittaa päiväohjearvon 55 db ja vanhoille asuinalueille sovellettavan ohjearvon 50 db. Voimalan käyntiääni on todennäköisesti kuultavissa ajoittain lähimmässä asuinkohteessa, mutta Vt8:n liikennemelu peittää voimalan ääntä. Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Sosiaalisia vaikutuksia voi ilmetä jo hankkeen suunnittelu- ja arviointivaiheessa mm. asukkaiden huolina, pelkoina, toiveina tai epävarmuutena tulevaisuudesta. Orikedon ympäristön asukkaat vastustivat voimakkaasti aikeita uuden jätteenpolttolaitoksen rakentamiseksi Orikedon nykyisen laitoksen tilalle. Nykyinen suunnitelma uudesta jätevoimalasta Topinojalla tai Palovuoressa ei ole enää herättänyt yhtä paljon kiinnostusta. Topinojan vaihtoehdossa VE1 toiminnan aikaisten haitta-aineiden pitoisuuksien on arvioitu jäävän selvästi alle ohjearvojen, mutta niiden lisääntyminen ja erityisesti poikkeustilanteiden pitoisuudet aiheuttavat kuitenkin huolta ja epävarmuutta lähistön asukkaissa. Voimalan melu rajoittunee niin lähelle voimalaitosta, että sen lisääntyminen häiritsee vain muutamien lähimpien asukkaiden viihtyvyyttä ja lähimetsien virkistyskäyttöä. Jätevoimalan ja sen piipun näkyminen maisemassa ovat melko pieni esteettinen haitta, mutta se muistuttaa asukkaita ja virkistyskäyttäjiä mahdollista haitallisista ilmanpäästöistä ja lisää siten viihtyvyyshaittaa. Lähialueen imagoon ja kiinteistöjen arvoon uudella jätevoimalalla ei liene suuresti vaikutusta, sillä alueella on jo jätekeskus, useampi voimalaitos ja muuta häiritsevää toimintaa, kuten moottorirata. Palovuoren vaihtoehdossa VE2 toiminnan aikaisten haitta-aineiden pitoisuuksien on arvioitu jäävän selvästi alle ohjearvojen, varsinkin kun Palovuoressa ei ole muita vastaavia laitoksia. Ilmapäästöt aiheuttavat kuitenkin huolta ja epävarmuutta lähialueen asukkaissa. Voimalan melu rajoittuu lähelle voimalaitosta, joten sen lisääntyminen häiritsee lähiasuinrakennuksen viihtyvyyttä ja lähimetsien virkistyskäyttöä. Jätevoimalalla ja sen piipulla arvioidaan olevan vähäinen maisemavaikutus, mutta se muistuttaa asukkaita ja virkistyskäyttäjiä mahdollista haitallisista ilmanpäästöistä ja lisää siten viihtyvyyshaittaa. Lähialueen imagoon ja kiinteistöjen arvoon uudella jätevoimalalla ei liene suuresti vaikutusta, sillä alueella on jo kiviainesten ottoa ja murskausta, moottorirata ja maankaatopaikka. Topinojan vaihtoehdossa VE1 ja Palovuoren vaihtoehdossa VE2 ilmapäästöjen aiheuttamia pitoisuuksia on verrattu kansallisiin ja kansainvälisiin terveysperusteisiin ohje- ja raja-arvoihin. Terveysvaikutusten keskeisimpänä arviointikriteerinä ovat EU:n ilmanlaatudirektiivissä sekä Valtioneuvoston päätöksissä ja asetuksissa esitetyt ilmanlaadun raja-arvot sekä tavoitearvot. Mallinnetut pitoisuudet jäävät selvästi vertailuarvoista. Turun seudun taustapitoisuudet löytyvät hengitettäville hiukkasille, rikkidioksidille ja typpidioksidille sekä Orikedon osalta pienhiukkasille. Pitoisuudet maanpinnalla jäävät edelleen alle vertailuarvojen, kun huomioidaan edellä mainitut taustapitoisuudet. Molemmat vaihtoehdot sijaitsevat pääliikenneväylien 7
varrella ja liikennemäärän lisääntymisellä ei arvioida olevan vaikutusta liikenneturvallisuuteen ja sitä kautta ihmisten terveyteen. Jätevoimala aiheuttaa lievää melutason nousua lähiasutuksen kohdalla molemmissa sijoitusvaihtoehdoissa, mutta melutaso jää selvästi alle ohjearvojen ja melulla ei arvioida olevan vaikutusta ihmisten terveyteen. Jätevoimalan onnettomuustilanteessa terveysvaikutuksia lähiasukkaille voi muodostua tulipaloista (savukaasut) tai kemikaalivuodosta (ammoniakki). Hyvällä suunnittelulla varaudutaan onnettomuustilanteisiin ja vaikutukset saadaan rajattua laitosalueelle myös poikkeustilanteissa. Vaikutukset jätehuoltoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen Jätevoimalassa käytetään polttoaineena materiaalikierrätykseen soveltumatonta jätettä. Jätevoimala lisää jätteen energiasisällön hyötykäyttöä ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttötarvetta. Hanke tukee valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita mm. orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon ja jätteen energia hyötykäytön osalta. Jätevoimala korvaa kohtalaisen määrän fossiilisia polttoaineita ja toiminnalla saadaan kohtalainen määrä metalleja hyötykäyttöön. Hankkeen toteutumisen vaikutukset Orikedon alueeseen Uuden jätevoimalan myötä nykyisen jätteenpolttolaitoksen toiminta lopetetaan. Jätteenpolttolaitoksen ympäristölupa on voimassa vuoden 2014 loppuun, joten sen toiminta lakkaa ennen uuden jätevoimalan valmistumista. Vaikutukset nykyisen jätevoimalan alueeseen riippuvat paljon nykyisen jätteenpolttolaitoksen mahdollisista suojelupäätöksistä. Jos rakennuksia ei saa purkaa, jäävät monet vaikutukset ennalleen Orikedon alueella, kuten maaperä, pohjavesi ja maisemavaikutukset. Nykyisen jätteenpolttolaitoksen toiminnan lopettamisen selkein muutos liittyy raskaan liikenteen vähenemiseen Polttolaitoksenkadulla. Sosiaalisten vaikutusten osalta nykyisen jätteenpolttolaitoksen sulkeminen parantaa alueen viihtyvyyttä ja erityisesti vaihtoehdossa VE2 vaikutus on kohtalainen. Vastaavasti vaihtoehdolla VE1 on kohtalainen kielteinen vaikutus Orikedon alueeseen, koska se sijoittuu lähelle nykyistä laitosta ja on selvästi suurempi. Nollavaihtoehdot Jos hanketta ei toteuteta, niin luonnollisesti jätevoimalan ympäristövaikutuksia ei toteudu vaihtoehtoisien sijoituspaikkojen osalta. Orikedolla nykytilanne jatkuu ennallaan, joten ympäristövaikutuksissa ei tapahdu muutoksia. Osa Turun seudulla muodostuvista polttokelpoisista jätteistä kuljetetaan muualle hyödynnettäväksi. Tässä kuitenkin on huomioitavaa, että nykyisen laitoksen ympäristölupa päättyy vuoden 2014 lopussa ja toiminnan jatkaminen edellyttäisi saneeraustoimenpiteitä sekä uuden ympäristöluvan hakemista. Tämä perusteella vaihtoehto 0a päättyy 2014 loppuun, jonka jälkeen jatkuu vaihtoehto VE0b. Vaihtoehdossa VE0b polttokelpoiset jätteet kuljetetaan muualle hyödynnettäväksi. Tässä tapauksessa ympäristövaikutukset tapahtuvat pääosin muualla ja vaikutukset jätevoimalan osalta Topinojalla ja Palovuoressa jäävät pääosin toteutumatta. Liikennemäärät lisääntyvät Topinojalla siirtokuormauksen takia ja liikenne suuntautuu Turusta pois pääväyliä myöten. Polttokelpoinen jäte joudutaan hyödyntämään jossakin ja siinä tapauksessa ilmastovaikutus riippuu siitä, millä tavalla tuotettua energiaa jätevoimala korvaa. Luonnonvarojen ja jätehuollon kannalta vaihtoehto VE0b on kielteinen, koska Turun alueella jätevoimala korvaa fossiilisia polttoaineita. Huomioitavaa on, että sosiaalisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä asukkaat pitivät vaihtoehtoa VE0b huonoimpana. Orikedon alueen osalta vaikutukset vaihtoehdossa VE0b ovat vastaavat kuin edellisessä kohdassa eli nykyisen jätteenpolttolaitosten rakennusten jäädessä paikoilleen, useat vaikutukset pysyvät nykyisenlaisina ja lähinnä raskasliikenne vähenee hieman alueella. Hankkeen toteuttamiskelpoisuus Jätevoimala todettiin ympäristövaikutusten arvioinnissa teknisesti toteuttamiskelpoiseksi kaikissa vaihtoehdoissa. Laitos toteutetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset huomioiden. Vastaavista laitoksista on jo kokemuksia myös Suomessa ja toiminta on vakiintunutta. Yhteiskunnallisesti hanke todettiin toteuttamiskelpoiseksi. Hanke on maankäyttöön liittyvien suunnitelmien mukainen, joskin Palovuoressa kaavoituksen osalta joudutaan tekemään muutoksia. Hankkeeseen 8
suhtaudutaan pääosin myönteisesti ja vaihtoehtoisilla alueilla on jo muuta toimintaa, mikä lieventää jätevoimalan vaikutuksia. Hanke edistää myös jätelakiin ja valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan kirjattuja yhteiskunnallisia tavoitteita. Huomioitavaa on myös Lounais- Suomen jätelaitosten yhteinen jätevoimalahanke, mikä turvaa seudullisen jätevoimalan toteuttamiseen tarvittavan jätepolttoaineen määrän. Ympäristöllisesti hanke todettiin toteuttamiskelpoiseksi ja vaihtoehtojen välillä oli melko vähän eroja. Vähäiset erot Topinojan ja Palovuoren vaihtoehtojen välillä liittyivät maankäyttöön. Topinojan alueella on jo jätteenkäsittelytoimintaa, mikä tukee myös jätevoimalatoimintaa ja alueen kaavoitus on jo jätevoimalaa tukeva. Toisaalta Topinojan alueella negatiiviset maisemavaikutukset ovat hieman Palovuoren vaihtoehtoa suuremmat. Jätevoimalaan liittyvät ilmanpäästövaikutukset ovat kaikissa vaihtoehdoissa pienet. Sosiaalisesti hanke todettiin toteuttamiskelpoiseksi kaikissa vaihtoehdoissa. Yleisesti jätteen energiahyötykäyttöä Turun seudulla pidettiin hyvänä asiana, vaikka hanke herättää myös negatiivisia näkemyksiä. Sosiaalisten vaikutusten osalta vaihtoehtojen välillä ei ole suuria eroja. Vaihtoehtojen väliset erot kohdistuvat enemmän Orikedon alueeseen, missä nykyisen jätteenpolttolaitoksen vastustus on ollut suurta. Topinojan sijoitusvaihtoehto on melko lähellä nykyistä jätteenpolttolaitosta, mikä aiheuttaa negatiivisemman vaikutuksen Orikedon alueeseen kuin Palovuoren vaihtoehto. Kuitenkin kyselyn perusteella myös turkulaiset pitivät Topinojan sijoitusvaihtoehtoa parhaimpana jätevoimalalle. 9
10
Sammandrag Projektbeskrivning och mål Åbonejdens Avfallsservice Ab har startat ett förfarande för miljökonsekvensbedömning (MKB) för ett avfallskraftverk. Beslut om vem som eventuellt ska förverkliga avfallskraftverket fattas senare. Åbonejdens Avfallsservice Ab försöker med det här MKB-projektet skapa möjligheter för fortsatt energiutvinning ur avfall enligt närhetsprincipen i avfallsbehandlingen i Åbonejden. Avfallskraftverket ska utgöra Åbo fjärrvärmenäts baslastanläggning och det ska producera el till riksnätet. Avfallskraftverket utgör här ett projekt som ska förverkliga den riksomfattande avfallsplanens (VALTSU) mål och avfallsplanen för Södra och Västra Finland till år 2020. Genom det här projektet svarar man också mot målen för avfallspolitiken i Åbonejdens kommuner. Det projekt som ska bedömas i miljökonsekvensbedömningen är energiutvinning ur avfallsbränsle i ett avfallskraftverk. Det ger möjlighet att på lång sikt utnyttja avfallets energiinnehåll i Åbonejden. Avfallskraftverket är en kombinerad värme- och elproduktionsanläggning (samproduktionsanläggning) som har behövlig mottagnings- och hanteringsutrustning samt -system för avfallsbränsle och panna, rökgasrening och ångturbin. Avfallskraftverket kommer att utvinna energi ur källsorterat avfall som kommer från hushåll och service och är olämpligt för materialåtervinning samt eventuellt avfall från handel och industri, totalt cirka 150 000 ton per år. Avfallskraftverket ska också bränna små partier av specialavfall från hälsovården klassificerat som farligt avfall och oljebekämpning avfall. Avfallet för energiutvinning ska samlas in på Åbonejdens Avfallsservice Ab:s verksamhetsområde, i sydvästra Finland och Egentliga Finland. Avfallskraftverket är baserat på teknik med rostförbränning eller fluidiserad bädd. Vid rostförbränning matas avfallet in i pannan till en mekanisk rost där förbränningen sker. Vid förbränning i fluidiserad bädd bränns avfallet i en luftström uppblandat i en het sandmassa. En panna för förbränning i fluidiserad bädd består av eldstad, cyklon och värmeytor. Rökgasreningen sker i båda processerna med s.k. torr eller halvtorr teknik. I den här metoden reagerar sura komponenter med kalk eller kalkmjölk som matas in i rökgasen. För att avlägsna skadliga metalliska och organiska ämnen tillförs aktivt kol i rökgasen. Föroreningar avlägsnas med tygfilter innan rökgasen leds till skorstenen. Avfallskraftverkets tekniska data Förklaring Enhet och värde Bränslekapacitet 150 000 t/a Eleffekt 15 MW Värmeeffekt 35 MW Total verkningsgrad 85 90 % Årlig drifttid i genomsnitt 8 000 h Årlig elproduktion i genomsnitt 100 GWh Årlig värmeproduktion i genomsnitt 280 GWh Byggandet av ett avfallskraftverk och dess funktioner enligt projektet förutsätter en utredning av miljökonsekvenserna genom ett bedömningsförfarande enligt lagen om förfarandet vid miljökonsekvensbedömning (MKB). Under förfarandet vid miljökonsekvensbedömning bedömdes miljökonsekvenserna av anläggningen, dess funktioner och byggandet i den omfattning som anges i MKB-lagen och -förordningen. Miljökonsekvensbeskrivningen och kontaktmyndighetens utlåtande om den bifogas till projektets miljötillståndsansökan. Miljötillståndsansökan för projektet eller en del av det kan lämnas in under år 2013. Avsikten är att avfallskraftverket ska börja byggas under åren 2014 2015 och det ska enligt planerna stå driftklart 2017 2018. Det här projektet sammanhänger med sydvästra Finlands avfallsanläggningars gemensamma avfallskraftverksprojekt, där utnyttjandet av det brännbara avfallet konkurrensutsätts som en upphandlingsring. Utöver de alternativa förläggningsplatser som ingår i det här projektet är ett alternativ att avfallskraftverket placeras vid Korvenmäki avfallscentral i Salo. Dess MKB-förfarande har genomförts separat. 11
Miljökonsekvensbedömning och bedömda alternativ En miljökonsekvensbedömning är ett förfarande baserat på MKB-lagen (268/1999) med avsikt att bedöma betydande miljökonsekvenser av projekt, undersöka möjligheterna att förhindra skadliga konsekvenser samt trygga medborgarnas möjligheter att delta i projektplaneringen och beslutsfattandet. Beträffande avfallskraftverket undersöktes totalt två förläggningsalternativ i miljökonsekvensbedömningen: Toppå ALT 1 och Palovuori ALT 2. Dessutom undersöktes det s.k. nollalternativet som i det här projektet bestod av två alternativ. Alternativ 0a innebär att projektet inte genomförs och att nuvarande Oriketo avfallsförbränningsanläggning fortsätter sin verksamhet. Alternativ 0b innebär att projektet inte genomförs och att nuvarande avfallsförbränningsanläggning upphör med verksamheten och att det brännbara avfallet förs någon annanstans. Under förfarandet vid miljökonsekvensbedömning kom beslut från Högsta förvaltningsdomstolen om miljötillstånd för den nuvarande avfallsförbränningsanläggningen och dess miljötillstånd är i kraft till utgången av år 2014. För att anläggningen ska kunna fortsätta krävs omfattande saneringsåtgärder och ett nytt miljötillståndsförfarande. I det här projektet finns två alternativa förläggningsplatser och två 0-alternativ: 1. Toppå avfallscentral på Åbo stads område, 2. Palovuori på Reso stads område 3. 0-alternativ a: Nuvarande Oriketo avfallsförbränningsanläggning fortsätter sin verksamhet 4. 0-alternativ b: Det brännbara avfallet transporteras någon annanstans för energiutvinning Elöverföringen sker i Toppåalternativet via en egen transformatorstation till en kraftledning i närheten. I Palovuorialternativet måste en nu elöverföringsledning byggas på en längre sträcka. I båda alternativen måste en ny fjärrvärmeledning byggas och i båda alternativen sker anslutningen vid Härkämäki pumpstation. Konsekvenser för trafiken De alternativa förläggningsplatserna ligger intill livligt trafikerade huvudvägar och till båda förläggningsplatserna styrs trafiken via en planskild korsning. Det brännbara avfallet transporteras till anläggningen främst med avfallsbilar utrustade med komprimator, men från områden utanför Åbonejdens Avfallsservice Ab:s verksamhetsområde transporteras avfall också efter omlastning med lastbilar med släpvagn. Trafiken till avfallskraftverket blir totalt 120 125 fordon per dygn, varav den tunga trafikens andel är cirka 95 fordon per dygn. Till Toppå avfallscentral utgör den tunga trafiken cirka 150 fordon per dygn och personbilstrafiken cirka 300 fordon per dygn. Avfallskraftverket ökar den tunga trafiken till Toppå avfallscentral med cirka 65 fordon per dygn och personbilstrafiken med cirka 30 fordon per dygn. I alternativet Toppå ALT 1 blir ökningen av trafikmängden på Åbo omfartsväg jämfört med nuvarande trafik 0,3 % och under prognosåret 2035 blir den 0,2 %. Trafikförbindelserna till Toppå avfallscentral har planerats med beaktande av den tunga trafiken, vilket innebär att konsekvenserna av ökad tung trafik blir obetydliga. Ökningen av trafikmängden blir mycket liten i förhållande till den allmänna trafikökningen och trafikmängderna på Åbo omfartsväg. Därför blir konsekvenserna obetydliga. Den nuvarande trafikmängden på Palovuoriområdet är 50 100 tunga fordon per dygn. Alternativet Palovuori ALT 2 ökar trafiken till området med cirka 120 125 fordon per dygn. Största delen (uppskattningsvis 70 %) av trafiken går mot Åbo via riksväg 8, vilket ökar trafikmängden på riksväg 8 med +0,4 %. Ökningen av trafikmängden blir mycket liten i förhållande till den allmänna trafikökningen och trafikmängderna på riksväg 8. Därför blir konsekvenserna för trafikens smidighet och trafiksäkerheten obetydliga. Konsekvenser för luftkvaliteten De kännbaraste faktorerna som påverkar luftkvaliteten i Åbo stadsregion är trafiken och energiproduktionen. Gränsvärdena överskreds inte i Åbo stadsregion år 2011. Angett som index klassificerades luftkvaliteten i Oriketo i Åbo samt i S:t Karins år 2011 som god och i Åbo centrum, Reso, Nådendal och Pargas i allmänhet som nöjaktig. I alternativet Toppå ALT 1 och alternativet Palovuori ALT 2 blir halterna till följd av utsläppen från avfallskraftverket på marknivå (2 m höjd) små jämfört med EU:s gränsvärden för luftkvaliteten, nationella rikt- och målvärden för luftkvaliteten samt andra använda jämförelsevärden. Enligt modellberäkningarna blir de föroreningshalter som kan jämföras med rikt- och gränsvärdena i båda förläggningsalternativen av samma storleksordning. Värdena blir som högst mindre än 20 % av riktvärdeshalterna för luftkvaliteten, som är en i stats- 12
rådets förordning SRF 445/2010 uppställd gräns för de halter en enskild energiproduktionsanläggning får orsaka. Halterna är högre än de halter som den höga skorstenen vid den nuvarande avfallsförbränningsanläggningen i Oriketo ger upphov till, men de blir ändå så låga att en 70 meters skorsten kan anses vara tillräcklig för den anläggning som nu bedöms. Under kraftverkets normala drift används ventilationsluften från avfallslagret som förbränningsluft. Därför uppstår inga påtagliga illaluktande utsläpp. Luktspridningen modellberäknades för en situation med driftstopp, varvid gaserna leds till skorstenen. De högsta timhalterna ligger då betydligt under den lukthalt som kan förnimmas 1 OU/m 3. Utsläppen från kraftverkets trafik stannar också under rikt- och gränsvärdena. I synnerhet i Toppå är vägen till anläggningen så kort att utsläppens inverkan jämfört med den nuvarande trafiken blir liten. I Palovuori kan NO 2 -utsläppen kortvarigt stiga nära riktvärdet, men endast i vägens omedelbara närhet. Skorstensutsläppens halter blir på största delen av det undersökta området betydligt lägre än maximihalterna och även trafikutsläppen blir obetydliga jämfört med områdets nuvarande trafik. Utgående från resultaten försämrar inte någotdera förläggningsalternativet påtagligt områdets luftkvalitet och utsätter inte människorna för kännbar exponering. Konsekvenser för klimatet Genom avfallskraftverket minskas utsläppen av växthusgaser genom att fossila bränslen i energiproduktionen ersätts och indirekta utsläpp av växthusgaser såsom deponigaser minskar. I alternativet Toppå ALT 1 och alternativet Palovuori ALT 2 kommer avfallskraftverket att producera utsläpp av växthusgaser cirka 55 000 ton per år. Om energimängden från avfallskraftverket ska ersättas med fossila bränslen (stenkol), uppkommer utsläpp av växthusgaser cirka 135 000 ton per år, vilket innebär att avfallskraftverket har en regionalt ganska positiv inverkan på klimatet. Om en avfallsmängd som motsvarar avfallskraftverkets kapacitet deponeras på en avstjälpningsplats, producerar den en metanmängd som omvandlad till ton koldioxid motsvarar en nästan fyrfaldig mängd jämfört med energiutvinning eller cirka 210 000 ton per år, om avstjälpningsplatsens metanutvinningsgrad är 60 %. Koldioxidutsläppen från transporterna bedöms minska något, eftersom brännbart avfall inte mera behöver transporteras någon annanstans för att utnyttjas. Konsekvenser för jordmån och grundvatten I alternativet Toppå ALT 1 består jordmånen främst av silt-/lerlager och lerlagrets totala tjocklek i sänkan varierar betydligt beroende på variationer i berggrundes höjdnivå. Intill området finns en bergsbacke täckt av lösjordslager. I Toppåalternativet krävs en del schaktningsarbete, men marken på området är redan bearbetad av människor, så påverkan blir liten. I närheten av Toppåområdet finns inga viktiga grundvattenområden och på grund av områdets täta jordmån blir grundvattenpåverkan även i undantagssituationer obetydlig. I alternativet Palovuori ALT 2 var vattenkvaliteten i dikena på södra sidan av området beträffande ammoniumkväve och biologisk syreförbrukning förorenat och tyder på belastning från den stängda avstjälpningsplatsen. Under byggtiden kan fast substans följa med ytvattnet från projektområdet, men detta bedöms vara mindre omfattande än i Toppåalternativet. Med beaktande av tillståndet i vattendraget nedanför bedöms byggandet inte påverka det nuvarande tillståndet i det vattendraget. Avloppsvattnet från avfallskraftverket under dess drift leds till ett reningsverk och gårdsområdenas dagvatten leds till regnvattenavlopp eller ut i terrängen. Under driften bedöms ingen vattendragspåverkan från avfallskraftverket uppstå. Konsekvenser för ytvattnet I alternativet Toppå ALT 1 varierar vattenkvaliteten i områdets diken beroende på kontrollpunkt och provtagningstidpunkt från något förorenat till kraftigt förorenat. Under byggtiden kan fast substans följa med ytvattnet från projektområdet, men med beaktande av det nuvarande tillståndet i vattendraget nedanför bedöms det inte påverka detta vattendrag. Avloppsvattnet från avfallskraftverket under dess drift leds till ett reningsverk och gårdsområdenas dagvatten leds till regnvattenavlopp eller ut i terrängen. Kvaliteten på gårdsområdenas dagvatten avviker inte från dagvattnet på normala trafikområden. I alternativet Palovuori ALT 2 var vattenkvaliteten i dikena på södra sidan av området beträffande ammoniumkväve och biologisk syreförbrukning förorenat och tyder på belastning från den stängda avstjälpningsplatsen. Under byggtiden kan fast substans följa med ytvattnet från projektområdet, men detta bedöms vara mindre omfattande än i Toppåalternativet. Med beaktande av tillståndet i vattendraget nedanför 13
bedöms byggandet inte påverka det nuvarande tillståndet i det vattendraget. Under driften bedöms ingen vattendragspåverkan från avfallskraftverket uppstå. Konsekvenser för samhällsstrukturen och markanvändningen Avfallskraftverk blir i alternativet Toppå ALT 1 tätt anknutet till avfallscentralens byggda miljö söder om den nuvarande avstjälpningsplatsen och i anslutning till vägnätet. Påverkan på annan markanvändning och samhällsstruktur under byggtiden blir obetydlig. På grund av områdets nuvarande industriverksamhet orsakar projektet inga stora förändringar i den omgivande markanvändningen. Avfallshanteringsverksamheten präglar redan nu påtagligt området. Påverkan på landskapet med tanke på exempelvis rekreationsområdena är de största konsekvenserna för markanvändningen. I Toppå motsvarar avfallskraftverket den planerade markanvändningen, och planläggningen tillåter att ett avfallskraftverk byggs. Att markanvändningen förverkligas enligt den aktuella detaljplanen påverkar inte förverkligandet av planeringen av den omgivande markanvändningen. I alternativet Palovuori ALT 2 ändrar byggandet områdets karaktär. Påverkan på annan markanvändning och samhällsstruktur i större omfattning under byggtiden blir obetydlig. Placeringen av avfallskraftverket på Palovuori projektområde orsakar inga kännbara förändringar i den omgivande markanvändningen. Byggandet av Palovuori avfallskraftverk förändrar det planerade området som ska eftervårdas, varvid det blir en byggd miljö. Om Palovuori projektområde förverkligas, krävs en avvikelse från landskapsplanen och generalplanen eller att de ändras samt att en detaljplan för detta ändamål utarbetas. Konsekvenser för landskapsbilden Alternativet Toppå ALT 1 ligger i en industriell, byggd miljö omgiven av vidsträckta åkerslätter, bostadsområden och skogbeklädda bergsbackar. Anläggningen kommer att synas tydligt till omfartsvägen och blir ett nytt landmärke i landskapet. Inverkan på närlandskapet lindras av kraftledningar, läget vid kanten av en bebyggd zon och avfallscentralens omgivning som förändras. Sydväst om projektområdet finns en lång, öppen dal. I den riktningen kommer landskapspåverkan att bli störst. Kraftverkets skorsten, som kommer att synas i fjärrlandskapet, blir av liten betydelse, eftersom skorstenen har liten byggnadsmassa och inte upplevs som störande i stadslandskapet. Till områden som är värdefulla beträffande landskap eller kulturmiljö kommer avfallskraftverket troligen att synas endast till mycket begränsade områden eller på långt håll, varvid påverkan blir obetydlig. Alternativet Palovuori ALT 2 ligger på ett åsområde avgränsat av skogbeklädda bergsbackar som höjer sig över omgivningen. De skogbeklädda backarna skymmer sikten mot projektområdets omgivning. Därför blir påverkan på både när- och fjärrlandskapet obetydlig. Landskapet påverkas främst i riktning mot riksväg 8. Konsekvenser för vegetationen och faunan På området för alternativet Toppå ALT 1 eller alternativet Palovuori ALT 2 har inga hotade arter, direktivarter, naturtyper som avses i naturvårdslagen, objekt som avses i skogs- eller vattenlagen eller hotade naturtyper observerats. Projektområdena ligger också i anslutning till befintlig samhällsstruktur, där områdets fauna är van med bullrande verksamhet. Utsläppen av partiklar, kväve och svavel under byggtiden bedöms inte påverka de närbelägna skogarnas hälsotillstånd i Toppå eller Oriketo eller naturtillståndet på de närmaste områdena som ingår i naturskyddsprogram och strategier. På vartdera projektområdet kommer bullerområdet med 40 db inte att nå fram till de närmaste skyddsområdena. Konsekvenserna för naturens mångfald under byggtiden bedöms som helhet bli obetydliga i båda alternativen. Utsläppen i luften under driften på både Toppå- och Oriketoområdet har bedömts ligga under gränsvärdena. Därför kommer utsläppen i luften inte att påverka närområdets naturmiljö. Både i Toppå och Palovuori kommer bullret på över 40 db från driften att vara begränsat till 300 meters avstånd från anläggningen och bullret kommer inte att orsaka mera olägenheter än nu för djurarter i anläggningens näromgivning i båda alternativen. Bullerpåverkan I alternativet Toppå ALT 1 och alternativet Palovuori ALT 2 kommer mest buller under byggtiden att förekomma medan bergssprängning pågår. Då orsakar borrvagnen samt de tunga arbetsmaskinerna buller. 14
Brytningen kan i någon mån höja bullernivån vid de närmaste bostäderna, men bullret kommer att ligga under riktvärdet och påverkan blir kortvarig. I alternativet Toppå ALT 1 kommer bullernivån under driften, både nattetid och dagtid, att ligga under 40 db vid närmaste plats som kan bli störd. Riktvärdet är 50 db. Ljudet från kraftverkets drift kommer dock att kunna förnimmas under lämpliga förhållanden, speciellt nattetid då det annars är relativt tyst. I alternativet Palovuori ALT 2 kommer bullernivån under driften dagtid att vara cirka 45 db vid närmaste plats som kan bli störd. På natten blir ljudnivån ett par decibel lägre. Bullernivån understiger riktvärdet dagtid, som är 55 db, och riktvärdet 50 db som tilllämpas på gamla bostadsområden. Ljudet från kraftverkets drift kan sannolikt tidvis höras vid de närmaste bostäderna, men ljudet från kraftverket drunknar i trafikbullret från riksväg 8. Konsekvenser för människornas hälsa, levnadsförhållanden och trivsel Sociala konsekvenser kan uppkomma redan i projektets planerings- och bedömningsskede, bl.a. i form av invånarnas oro, rädslor, förhoppningar eller osäkerhet inför framtiden. Invånarna i Oriketos omgivning motsatte sig kraftigt planerna på att bygga en ny avfallsförbränningsanläggning i stället för den nuvarande anläggningen i Oriketo. Den nuvarande planen på ett nytt avfallskraftverk i Toppå eller Palovuori har inte mera väckt lika mycket intresse. I alternativet Toppå ALT 1 har halterna av skadliga ämnen under driften uppskattats bli betydligt lägre än riktvärdena, men ökningen och speciellt halterna i exceptionella situationer orsakar dock oro och osäkerhet för dem som bor i näromgivningen. Bullret från kraftverket begränsas troligen till kraftverkets närhet och ökningen av bullret kommer att störa trivseln och användningen av de närbelägna skogarna för rekreation endast för några av dem som bor närmast. Kraftverkets och skorstenens synlighet i landskapet är en ganska liten estetisk olägenhet, men de påminner invånarna och dem som använder områden för rekreation om eventuella skadliga utsläpp i luften och ökar på så sätt trivselolägenheterna. Det nya avfallskraftverket har troligen ingen stor betydelse för närområdets image och fastigheternas värde, eftersom det redan finns en avfallscentral, flera kraftverk och annan störande verksamhet, bl.a. en motorbana, i området. I alternativet Palovuori ALT 2 har halterna av skadliga ämnen under driften uppskattats bli betydligt lägre än riktvärdena, speciellt då det inte finns andra motsvarande anläggningar i Palovuori. Utsläppen i luften ger dock upphov till oro och osäkerhet bland dem som bor i närområdet. Bullret från kraftverket begränsas till kraftverkets närhet, och för den närmaste bostadsbyggnaden kommer ökningen av bullret att störa trivseln och användningen av de närbelägna skogarna för rekreation. Avfallskraftverket och dess skorsten bedöms har liten inverkan på landskapet, men de påminner invånarna och dem som använder områden för rekreation om eventuella skadliga utsläpp i luften och ökar på så sätt trivselolägenheterna. Det nya avfallskraftverket har troligen ingen stor betydelse för närområdets image och fastigheternas värde, eftersom det redan finns stenmaterialtäkt och -krossning, en motorbana och en jordavstjälpningsplats i området. I alternativet Toppå ALT 1 och alternativet Palovuori ALT 2 har halterna till följd av utsläppen i luften jämförts med nationella och internationella hälsobaserade rikt- och gränsvärden. De centralaste bedömningskriterierna med tanke på hälsan är gränsvärdena och målvärdena för luftkvaliteten enligt EU:s direktiv om luftkvaliteten och statsrådets beslut och förordningar. De modellberäknade halterna blir betydligt lägre än jämförelsevärdena. Det finns uppgifter om bakgrundshalterna av inandningsbara partiklar, svaveldioxid och kvävedioxid samt för Oriketo även finpartiklar. Halterna vid markytan stannar fortsättningsvis under jämförelsevärdena, då man beaktar ovannämnda bakgrundshalter. Båda alternativen ligger intill huvudtrafikleder och ökningen av trafikmängden bedöms inte påverka trafiksäkerheten och därigenom människornas hälsa. Avfallskraftverket orsakar en liten höjning av bullernivån vid den närmaste bosättningen i båda förläggningsalternativen, men bullernivån ligger ändå betydligt under riktvärdena och bullret bedöms inte påverka människornas hälsa. I händelse av en olycka vid avfallskraftverket kan hälsan för invånarna i närområdet påverkas, om det är fråga om en brand (rökgaser) eller ett kemikalieläckage (ammoniak). Genom god planering skapas beredskap för olyckor och konsekvenserna kan begränsas till anläggningsområdet även i exceptionella situationer. 15