PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA. OSARAPORTTI III Yleissuunnitelma. Työ: E24330. Turku, 1.12.2011

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO HÄMEEN ELY-KESKUS ASIKKALAN KUNTA HARTOLAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HOLLOLAN KUNTA HÄMEENKOSKEN KUNTA KÄRKÖLÄN KUNTA LAHTI AQUA OY LAHDEN KAUPUNKI NASTOLAN KUNTA ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN VESI OY PADASJOEN KUNTA SYSMÄN KUNTA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA OSARAPORTTI III Yleissuunnitelma Työ: E24330 Turku, 1.12.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VEDENHANKINTA... 2 2.1 VEDENOTTAMOT... 2 2.2 YHDYSVESIJOHDOT... 3 3. JÄTEVEDENKÄSITTELY... 4 3.1 SIIRTOVIEMÄRIT... 5 3.2 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT... 5 3.3 MAHDOLLINEN SYSMÄN PUHDISTAMON LAKKAUTTAMINEN... 8 3.4 MAHDOLLINEN HARTOLAN PUHDISTAMON LAAJENNUS... 9 4. KUSTANNUKSET... 10 4.1 VEDENHANKINNAN KUSTANNUKSET... 11 4.1.1. Vedenottamot... 11 4.1.2. Yhdysvesijohdot... 11 4.2 JÄTEVEDENKÄSITTELYN KUSTANNUKSET... 12 4.2.1. Siirtoviemärit... 12 4.2.2. Jätevedenpuhdistamot... 12 4.3 KUSTANNUSTEN JAKO... 13 5. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 14 5.1 JÄTEVEDENKÄSITTELYN VAIKUTUKSET VESISTÖÖN... 14 5.2 HAJA-ASUTUKSEN VIEMÄRÖINTI... 16 6. SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN... 17 6.1 TOTEUTUSAIKATAULU... 17 6.2 AVUSTUSMAHDOLLISUUDET... 19 7. JATKOTOIMENPITEET... 20 7.1 LAUSUNNOT... 20 7.2 SUUNNITTELUN ETENEMINEN... 20 LITTEET: Liite 11 Kustannukset ja kustannustenjako KARTAT: Kartta 109 Sysmän uusi / saneerattava jätevedenpuhdistamo (mk 1:15 000) Kartta 110 Vedenhankinnan suunnitelmakartta (mk 1:200 000) Kartta 111 Jätevedenkäsittelyn suunnitelmakartta (mk 1:200 000) 1.12.2011 / ARY 1.12.2011 / ARY 1.12.2011 / JOT VALMIS 30.06.2011 /ARY 30.06.2011 / ARY 30.06.2011 / JOT LAUSUNNOILLE 10.06.2011 /ARY 10.06.2011 / ARY 10.06.2011 / JOT LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO 1.12.2011 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA OSARAPORTTI III YLEISSUUNNITELMA TYÖ E24330 1. JOHDANTO Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelmassa selvitetään Heinolan, Lahden ja Orimattilan kaupunkien sekä Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kuntien vesihuollon alueelliset ratkaisuvaihtoehdot niin, että vedenhankinta sekä jätevesien käsittely voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Suunnittelualueen kuntien lisäksi selvitetään vesihuollon yhtymäkohdat maakuntaa ympäröiviin kuntiin. Aiempi Päijät-Hämeen maakunnan vesihuoltosuunnitelma on vuodelta 2005. Suunnittelutyö on jaettu neljään osaraporttiin. Osaraportti I käsittää perusselvitykset, ennusteet, tavoitteet ja suunnitteluperusteet, osaraportissa II vertaillaan suunnitteluvaihtoehtoja, osaraportissa III esitetään yleissuunnitelma valitulle suunnitelmaratkaisulle ja osaraportissa IV esitetään saadut lausunnot ja niistä laaditut vastineet. Osaraportissa III esitellään yleissuunnitelmaluonnos, joka perustuu osaraportissa II muodostettuihin suunnitteluvaihtoehtoihin ja niiden vertailuun. Työhön liittyen pidettiin 11.5.2011 työseminaari Lahdessa, johon otti osaa projektiryhmä ja ohjausryhmä. Seminaarissa käytiin läpi suunnitteluvaihtoehtoja ja tehtiin esitys suunnitteluratkaisuksi. Suunnittelutyön ohjausta ja seurantaa varten on perustettu projektiryhmä ja ohjausryhmä. Projektiryhmän kokoonpano on seuraava: - Paavo Päätalo, Hämeen ELY-keskus, projektiryhmän puheenjohtaja - Timo Virola, Hämeen ELY-keskus - Erkki Rope, Päijät-Hämeen liitto, ohjausryhmän puheenjohtaja - Harri Hirvonen, Asikkalan kunta - Tapio Pesonen, Heinolan kaupunki - Juha-Pekka Ristola, Hollolan vesihuoltolaitos - Martti Lipponen, Lahti Aqua Oy - Markku Heikkonen, Lahti Aqua Oy - Reijo Hutri, Orimattilan Vesi Oy - Jami Junkkari, Orimattilan Vesi Oy - Harri Hoffren, Sysmän kunta

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 2/20 Ohjausryhmään kuuluvat projektiryhmän jäsenten lisäksi: - Antti Kailio, Hartolan kunta - Heikki Salonsaari, Hollolan kunta - Pertti Sallila, Kärkölän kunta - Jorma Vaskelainen, Lahden kaupunki - Risto Helander, Nastolan kunta, vesihuoltolaitos - Seppo Rantanen, Padasjoen kunta - Lasse Saarinen, Padasjoen kunta - Juha Sipilä, Hämeenkosken kunta Selvitys on osa Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojektia (PAKETTI projekti), joka on rahoitettu Euroopan Aluekehitysrahaston osarahoituksella (EAKR) kuntien vastatessa omarahoituksesta. Päijät-Hämeen liitto toimii projektin hallinnoijana. Suunnittelutyö on tehty AIRIX Ympäristö Oy:n Turun ja Tampereen toimistoilla. Osaraportti III:n laadintaan ovat osallistuneet projektivastaavana DI/SNIL Reijo Haronen, pääsuunnittelijana DI Antti Ryynänen sekä suunnittelijana Ins.AMK Jonna Tuomiranta. 2. VEDENHANKINTA Osaraportissa II esitettiin vedenhankinnan kehittämisen vaihtoehdot. Käytännössä esitetyt ratkaisut eivät olleet vaihtoehtoisia tai toisiaan poissulkevia, vaan ne voidaan kaikki toteuttaa pitkällä aikavälillä. Yleissuunnitelmaan otettiin mukaan kaikki esitetyt vedenottamot ja -laitokset sekä yhdysvesijohdot. Päijät-Hämeen maakunnan kuntien vedenhankinta tulee jatkossakin perustumaan alueella sijaitsevien pohjavesi- ja tekopohjavesivarojen hyödyntämiseen. Vedenhankinta tulee tapahtumaan nykyisiltä ottamoilta, joiden lisäksi tullaan rakentamaan lisävedenottokapasiteettia vedenhankintaan soveltuville alueille. Yleissuunnitelmaan on otettu mukaan maakunnan vedenhankinnan kannalta tärkeät suunnitellut ottamot tai yksittäisen kunnan kannalta tärkeät ottamot. Vedenhankinnan varmuuden kannalta Hartolassa tilanne on nykyhetkellä heikoin. Kunnassa on vain yksi vedenottamo käytössä eikä riittävää varavesilähdettä. Suunniteltu uusi vedenottamo sekä vesijohtoyhteys Sysmään varmistavat vedenhankintaa. Muissa kunnissa vedenhankinnan varmuus paranee suunniteltujen hankkeiden myötä entisestään. 2.1 VEDENOTTAMOT Hartolaan rakennetaan Pohjois-Hartolan pohjavedenottamo (1 000 m 3 /d). Vedenottamo turvaa Hartolan vedenhankintaa, joka on tällä hetkellä yhden ottamon varassa. Vesijohtoyhteys Pohjois-Hartolasta Hartolan keskustaajamaan on jo toteutettu. Uusi ottamo tulee palvelemaan myös Joutsan kunnan vedenhankintaa mahdollisen Hartola-Joutsa -vesijohtoyhteyden myötä. Asikkalan Hyrtiälänkankaalle rakennetaan pohjavedenottamo (3 000 m 3 /d). Lisäksi alue soveltuu tekopohjaveden valmistamiseen. Tekopohjavesilaitoksen kapasiteetti on 3 000 m 3 /d.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 3/20 Heinolan Syrjälänkankaalle rakennetaan pohjavedenottamo (1 000 m 3 /d) lisäämään kunnan vedenhankintakapasiteettia. Ottamo tulee lisäämään varavesikapasiteettia Asikkalan, Nastolan ja Hollolan suuntiin. Hollolan Paimelanvuorelta on arvioitu saatavan pohjavettä 1 000 m 3 /d. Ottamo sijaitsee Hollolan tärkeällä pohjavesialueella. Orimattila on suunnitellut Viiskivenharjun (1 500 m 3 /d) pohjavedenottamon rakentamista Myrskylään. Lahden Launeen ja Urheilukeskuksen ottamot on otettavissa käyttöön käsittelyä tehostamalla. Vedenottolupa on yhteensä 9 000 m 3 /d. Suunnitellut vedenottamot on esitetty liitteenä olevalla kartalla 110 sekä seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.1 Suunnitellut vedenottamot ja niiden kapasiteetti. Kunta Hanke Kapasiteetti [m 3 /d] Asikkala Hyrtiälänkankaan vedenottamo 3 000 Asikkala Hyrtiälänkankaan tekopohjavesilaitos 3 000 Hartola Pohjois-Hartolan vedenottamo 1 000 Heinola Syrjälänkankaan vedenottamo 1 000 Hollola Paimelanvuoren vedenottamo 1 000 Orimattila Viiskivenharjun vedenottamo 1 500 Lahti Launeen ja Urheilukeskuksen vedenottamoiden käyttöönotto 9 000 Suunniteltujen vedenottamoiden yhteenlaskettu vedenottokapasiteetti tulee olemaan 19 500 m 3 /d. 2.2 YHDYSVESIJOHDOT Hollolan Herrala-Lahti -välinen siirtoviemäri ja yhdysvesijohto on rakennettu ja otettu käyttöön vuonna 2011. Yhdysvesijohdon halkaisija on 355 mm. Hyrtiälänkankaan suunnitellulta pohja-/tekopohjavesilaitokselta rakennetaan yhdysvesijohto Lahteen. Yhdysvesijohto tulee palvelemaan vedentoimitusta Hyrtiälänkankaalta Lahden suuntaan. Vesijohdon halkaisija on 500 mm. Jätevedenkäsittelyn suunnittelussa jokaisen siirtoviemärin yhteyteen sijoitetaan yhdysvesijohto lisäämään vedenhankinnan varmistamista. Yhdysvesijohdot tulevat sijoitettavaksi Hartola-Sysmä -siirtoviemärin rinnalle sekä mahdollisen Kärkölä- Hollola -siirtoviemärin rinnalle. Lisäksi siirtoviemäri ja yhdysvesijohto tullaan mahdollisesti rakentamaan myös Sysmä-Heinola -välille. Yhdysvesijohdot on esitetty seuraavassa taulukossa sekä liitteenä olevalla kartalla 110.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 4/20 Taulukko 2.2 Rakenteilla olevat ja suunnitellut yhdysvesijohdot. Yhdysvesijohto Ø [mm] Linjapituus [m] Vesijohdon välityskyky [m 3 /h] Herrala - Henna VJ 355 9 400 220 Kärkölä - Hollola VJ Kärkölä - Hollola VJ (VE1A) 200 13 800 86 Kärkölä - Luhtikylä VJ (VE1B) 200 16 000 86 Luhtikylä - Hollola VJ (VE1B) 355 4 300 220 Hartola - Sysmä VJ 160 19 600 54 Hyrtiälänkangas - Lahti VJ 500 16 400 610 Suunniteltujen vesijohtojen yhteispituus on Kärkölä-Hollola -välin linjauksesta riippuen n. 59,2 65,7 km. 3. JÄTEVEDENKÄSITTELY Jätevedenkäsittelyn ratkaisua varten laadittiin yhteensä viisi vaihtoehtoa, joita esiteltiin ja vertailtiin osaraportissa II. Suunnittelua ohjaava ohjausryhmä valitsi yleissuunnitelmaan vaihtoehtojen pohjalta suunnitteluratkaisun. Suunnitteluratkaisu on pääosin vaihtoehdon 0+ mukainen. Hartolan ja Sysmän kohdalla valittiin vaihtoehdon 1 mukainen jäteveden keskittäminen Sysmään. Kärkölän kohdalla jätettiin mahdolliseksi molemmat vaihtoehdot 0+ ja 1. Suunnittelualueen jätevedenpuhdistusta jatketaan pääasiassa kuntien nykyisillä puhdistamoilla. Hollolan Herralan jätevedenpuhdistamon toiminta lopetettiin vuonna 2011 ja jätevedet johdetaan rakennetulla siirtoviemärillä Lahden Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle. Kärkölän Järvelän jätevedenpuhdistamo tullaan saneeraaman tai lopettamaan, jolloin jätevedet johdetaan Hollolan Herralan kautta Ali-Juhakkalaan. Hartolan kunnan jätevedenpuhdistus tulee jatkossa tapahtumaan Sysmässä. Sysmän jätevedenpuhdistamoa saneerataan ja laajennetaan Hartolan jätevesien myötä. Toisena vaihtoehtona on rakentaa kokonaan uusi puhdistamo uuteen paikkaan. Vaihtoehtoisesti Hartolan ja Sysmän jätevedenkäsittely voi tapahtua Hartolassa, jolloin Hartolan puhdistamoa tulee laajentaa. On myös mahdollista, että Sysmän puhdistamo lopetetaan ja Hartolan ja Sysmän jätevedet tullaan johtamaan Heinolaan, jossa jätevedenpuhdistamoa laajennetaan. Jätevesien johtaminen voidaan toteuttaa noin vuonna 2015, jolloin Heinolalla on tarve saneerata puhdistamoa. Tällöin Sysmän puhdistamoa ei saneerata Hartolan jätevesiä varten, vaan se jää pois toiminnasta. Toinen vaihtoehto on saneerata Sysmän puhdistamo ensi vaiheessa ja toteuttaa siirtoviemäri ja Heinolan puhdistamon laajennus toisessa vaiheessa vuoden 2030 jälkeen. Samassa toisessa vaiheessa vuoden 2030 jälkeen on myös Asikkalan ja Padasjoen jätevedet mahdollista ottaa mukaan Heinolaan, jolloin Heinolaan rakennetaan kokonaan uusi puhdistamo. Padasjoen ja Asikkalan ratkaisut jatkaa omalla puhdis-

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 5/20 tamoilla eivät siis kokonaan poissulje niiden mukaantuloa seudulliseen puhdistamoon suunnittelujakson loppupäässä vuoden 2030 jälkeen. Tässä yleissuunnitelmassa kuitenkin Padasjoen ja Asikkalan suunnitteluratkaisuna on omien puhdistamoiden jatkaminen. Vaihtoehto Heinolan uudesta puhdistamosta on esitelty osaraportissa II. Orimattilan osalta voi tulla myös kyseeseen jätevedenkäsittelyn yhteistyö Myrskylän kunnan kanssa. Orimattilasta Viiskivenhajun vedenottamolle Myrskylään rakennettavan yhdysvesijohdon rinnalle on mahdollista sijoittaa siirtoviemäri, jolla Myrskylän jätevedet johdettaisiin Orimattilan Vääräkosken puhdistamolle käsiteltäväksi. Vaihtoehdon toteutusta tulee kuitenkin selvittää lisää yleissuunnitelmatasolla. 3.1 SIIRTOVIEMÄRIT Hartolan jätevedenpuhdistamolta rakennetaan siirtoviemäri Ø 200 mm Sysmän jätevedenpuhdistamolle. Samaan kaivantoon sijoitetaan yhdysvesijohto lisäämään kuntien vedenhankinnan varmuutta. Mikäli Kärkölän jätevedenpuhdistamo lopetetaan, rakennetaan Kärkölästä siirtoviemäri Ø 280 mm Hollolan Herralaan. Kärkölän siirtoviemärin linjausvaihtoehtoja on kaksi, pohjoinen (VE1A) ja eteläinen (VE1B) linjaus. Eteläinen linjaus (VE1B) tulee palvelemaan myös Orimattilaan suunniteltua Hennan alueen tulevaa asuinaluetta. Hennan alue on huomioitu eteläisen linjauksen mitoituksessa. Suunnitellut siirtoviemärit on esitetty liitteenä olevalla kartalla 111. Seuraavassa taulukossa on esitetty siirtoviemäreiden pituus, putkikoko ja pumppaamot. Taulukko 3.1 Suunnitellut siirtoviemärit: halkaisija, linjapituus ja pumppaamot. Siirtoviemäri Halkaisija [mm] Linjapituus [m] Pumppaamot [kpl] Hartola - Sysmä PV 200 19 600 6 Kärkölä - Hollola PV Kärkölä - Herrala PV, A-linja 280 13 800 4 Kärkölä - Luhtikylä PV, B-linja 280 16 000 4 Luhtikylä - Herrala PV, B-linja 400 4 300 2 Orimattilan Henna - Luhtikylä PV 280 5 100 2 Rakennettavien siirtoviemäreiden yhteispituus tulee valittavasta linjausvaihtoehdosta riippuen olemaan n. 33,4 45,0 km. Kaikkien siirtoviemäreiden rinnalle sijoitetaan myös yhdysvesijohdot turvaamaan kuntien vedenhankintaa. 3.2 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT Hartolan jätevedenpuhdistamo jää pois toiminnasta. Kärkölän Järvelän jätevedenpuhdistamolle vuonna 2010 myönnetyn ympäristöluvan vaatimukset tulevat voimaan vuoden 2016 alkuun mennessä. Nykyinen laitos saneerataan. Koneistot, LVI ja sähkö uusitaan. Hankitaan prosessinohjausjärjestelmä. Esikäsittely uusitaan. Prosessi muutetaan kaksilinjaiseksi rakentamalla

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 6/20 puhdistamoon laajennusosa, johon tulee uudet ilmastus- ja jälkiselkeytysaltaat. Samalla kokonaisallastilavuutta lisätään nykyisestä sekä ilmastuksen että jälkiselkeytyksen osalta. Vaihtoehtona on Kärkölän jäteveden puhdistamon lopettaminen ja jätevesien johtaminen Herralan kautta Lahteen. Sysmän jätevedenpuhdistamo laajennetaan ja saneerataan Hartolan jätevesiä varten. Rakennetaan puhdistamoon laajennusosa, jossa sijaitsevat uudet ilmastusja selkeytysaltaat. Laitos muutetaan kaksilinjaiseksi ja allastilavuudet tuplataan. Saneerauksessa koneistot, automaatio, sähkö ja LVI uusitaan. Rakennus peruskorjataan. Puhdistettujen jätevesien johtamiseen käytetty avouoma putkitetaan ja jatketaan purkupaikka kauemmaksi pois lahden pohjukasta ja asutuksen läheisyydestä. Uusi purkupaikka viedään Luotikkaan keskelle, jossa vedensyvyys on noin 10 metriä. Purkuputken pituus on n. 6 km. Vaihtoehtoisesti Sysmään rakennetaan uusi jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään Hartolan ja Sysmän jätevedet. Uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen on vaihtoehto nykyisen puhdistamon laajentamiselle. Uuden puhdistamon paikka on noin 2,5 km lounaaseen puhdistamon nykyisestä paikasta. Mahdollinen uuden paikan alue on esitetty liitteenä olevalla kartalla 109. Vanhalta puhdistamolta rakennetaan siirtoviemäri (250M). Puhdistetut jätevedet johdetaan noin 2,5 km pituisella purkuputkella Luotikkaaseen. Puhdistamo rakennetaan kaksilinjaiseksi aktiivilietelaitokseksi. Puhdistamon mitoitusarvot ovat samat kuin Sysmän puhdistamon laajentamisessa. Padasjoen kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 2000 ja kapasiteetti riittää jatkossakin. Lupa tulee uusia vuoden 2014 loppuun mennessä. Välitöntä saneeraustarvetta ei ole. Puhdistamo saneerataan viimeistään vuonna 2025, jolloin uusitaan koneistot ja tarpeen mukaan saneerataan rakennusta. Asikkalan Mustaniemen jätevedenpuhdistamo on laajennettu vuonna 1986 ja kapasiteetti riittää jatkossakin. Koneistoa on saneerattu ja lietteenkäsittelyä uusittu noin vuonna 2008. Puhdistamo saneerataan viimeistään vuonna 2020, jolloin uusitaan koneistot ja peruskorjataan rakennus. Heinolan Sahanniemen jätevedenpuhdistamo on saneerattu vuonna 1996. Uusi ympäristölupa tulee hakea vuoden 2013 loppuun mennessä. Uusi ympäristölupa voi tuoda typenpoistovelvoitteen. Tässä suunnitelmassa varaudutaan typenpoistovaatimukseen. Nykyistä laitosta saneerataan typenpoistoa varten. Saneerauksessa anaerobisen osan altaiden jako rakennetaan typenpoistoa mahdollistamiseksi. Lisäksi laitokseen tulee tertiäärikäsittely, jolla varmistetaan typenpoiston toteutuminen. Saneerauksen yhteydessä uusitaan koneistot tarvittavin osin. Muilta osin käsittelykapasiteetti riittää jatkossakin. Nastolan jätevedenpuhdistamo on saneerattu typenpoistoa varten vuosina 2009-2010. Saneerauksen jälkeen puhdistamon kapasiteetti/mitoitusarvot ovat seuraava: Q 5 900 m 3 /d BOD 7ATU 2 700 kg/d P 60 kg/d N 270 kg/d AVL 38 570 q mit 130 l/s

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 7/20 Kapasiteetti tulee riittämään vuoden 2035 jätevesimäärille. Välitöntä saneeraustarvetta ei ole. Laitos saneerataan viimeistään vuonna 2030, jolloin uusitaan koneistot, sähkö, LVI ja automaatio sekä peruskorjataan rakennusta. Lahden Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle ja Kariniemen jätevedenpuhdistamolle on annettu yhteinen ympäristölupa 21.2.2011. Ympäristöluvasta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Luvan mukaan: Puhdistusvaatimukset tiukkenevat: Fosfori 0,3 mg/l, 96 % ja BOD 10 mg/l, 95 %. Jätevedet on määrätty hygienisoitaviksi. Vesijärvestä tulee johtaa Porvoonjokeen laimennusvettä joen virtaaman pitämiseksi aina vähintään määrässä 1,0 m 3 /s ilman jätevesiä. Ensimmäisessä vaiheessa suoritetaan uuden luvan vaatimat toimenpiteet. Ali- Juhakkalan puhdistetut jätevedet tullaan johtamaan Nikulan tasausaltaaseen. Puhdistamon allaskapasiteetti riittää jatkossakin vuoteen 2030 asti ja välittömälle saneeraukselle ei ole tarvetta. Toisessa vaiheessa puhdistamo saneerataan viimeistään vuonna 2030, jolloin koneistot uusitaan ja rakenteita peruskorjataan. Lahden Kariniemen jätevedenpuhdistamolle ja Lahden Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle on annettu yhteinen ympäristölupa 21.2.2011 (Kts. Ali- Juhakkala). Ensimmäisessä vaiheessa suoritetaan uuden luvan vaatimat toimenpiteet. Puhdistamon allaskapasiteetti riittää jatkossakin vuoteen 2030 asti ja välittömälle saneeraukselle ei ole tarvetta. Toisessa vaiheessa puhdistamo saneerataan viimeistään vuonna 2030, jolloin koneistot uusitaan ja rakenteita peruskorjataan. Orimattilan Vääräkosken jätevedenpuhdistamon biologista prosessia tehostettiin vuosina 1996-1999 typenpoiston parantamiseksi. Myös biologinen fosforinpoisto otettiin käyttöön. Vuonna 2000 uudistettiin lietteenkäsittelyä. Vuosina 2004 ja 2005 uusittiin mm. esikäsittelyä (välppä). Typenpoisto teho on heikentynyt tulevien vesien jäähtymisen seurauksena. Laitos saneerataan uuden ympäristöluvan saamisen jälkeen. Uusi lupa tulee hakea vuoden 2012 loppuun mennessä. Ellei typenpoistoteho nykyisessä prosessissa parane, varaudutaan tertiäärikäsittelyn (hiekkasuodatus) rakentamiseen. Hämeenkosken jätevedenpuhdistamo saneerataan viimeistään vuonna 2020. Koneistot, sähköt, LVI ja automaatiolaitteet uusitaan tarvittavin osin, altaat saneerataan ja rakennus peruskorjataan. Laitoksen nykyinen kapasiteetti riittää jatkossakin. Uusi ympäristölupa tulee hakea vuoden 2012 loppuun mennessä. Seuraavassa taulukossa on esitetty käyttöön jäävien jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 8/20 Taulukko 3.2 Toimintaan jäävien jätevedenpuhdistamoiden kuormitus vuoden 2035 ennusteen mukaan. Arvo Yksikkö Sysmän jvp (1 Padasjoen jvp Asikkalan Mustaniemen jvp Heinolan Sahanniemen jvp Nastolan jvp Lahden Ali-Juhakkalan jvp (2 Orimattilan Vääräkosken jvp Hämeenkosken jvp Lahden Kariniemen jvp Q m 3 /d 1 200 600 1 400 5 600 3 900 14 925 4 100 200 16 775 BOD 7 kg/d 400 310 480 2 230 2 040 7 596 1 190 56 8 905 P kg/d 14 16 17 64 58 178 38 2 202 N kg/d 89 49 106 418 286 988 213 15 589 AVL as 5 714 4 429 6 857 31 857 29 143 108 507 17 000 800 127 207 q mit l/s 28 14 32 130 90 345 95 5 388 (1 Hartolan kuormitus on laskettu osaksi Sysmän kuormitusta. (2 Kärkölän kuormitus on laskettu osaksi Lahden Ali-Juhakkalan kuormitusta. 3.3 MAHDOLLINEN SYSMÄN PUHDISTAMON LAKKAUTTAMINEN Mahdollisen Sysmä-Heinola -siirtoviemärin linjausvaihtoehtoja on kaksi. Kalkkisten kautta kulkeva linjaus (VE2C) toteutettaisiin maalinjauksena Asikkalan Kalkkisiin asti, minkä jälkeen linja sijoitettaisiin vesistöön. Tässä vaihtoehdossa Kalkkisten puhdistamo jäisi pois toiminnasta ja alueen jätevedet johdettaisiin siirtoviemäriin. Vaihtoehtoinen linjaus kulkee Sysmästä Heinolaan vt 4:n ja vt 5:n varrella (VE2B). Molemmissa linjausvaihtoehdoissa tullaan siirtoviemärin kanssa samaan kaivantoon sijoittamaan yhdysvesijohto. Seuraavassa taulukossa on esitetty Sysmä-Heinola -siirtoviemärin molempien linjausvaihtoehtojen pituus, putkikoko ja pumppaamot. Linjausvaihtoehdot on esitetty myös liitteenä olevalla kartalla 111. Taulukko 3.3 Mahdollisen Sysmä-Heinola siirtoviemärin linjausvaihtoehtojen, halkaisija, pituus ja pumppaamot. Hajaasutuksen Linjapituupaamot Pump- Ø Siirtoviemäri [mm] kiinteistöt [m] [kpl] [kpl] Sysmä - Heinola PV Sysmä - Heinola PV maalinjaus (VE2B) 250 49 400 14 180 Sysmä - Heinola PV Kalkkisten kautta (VE2C) 250 51 200 14 250 Mahdollinen Sysmän puhdistamon lakkauttaminen siirtäisi Sysmän ja Hartolan jätevedenkäsittelyn Heinolaan. Tässä tapauksessa Heinolan Sahanniemen jätevedenpuhdistamoa tulee saneerata kasvavien jätevesimäärien myötä. Jätevesien keskittäminen lisää laitoksen asukasvastinelukua ja siten on todennäköistä, että

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 9/20 ympäristöluvassa tullaan vaatimaan typenpoistoa. Puhdistamon kapasiteetti riittää, mutta nykyistä laitosta saneerataan typenpoistoa varten. Saneerauksessa anaerobisen osan altaiden jako rakennetaan typenpoiston mahdollistamiseksi. Lisäksi laitokseen tulee tertiäärikäsittely, jolla varmistetaan typenpoiston toteutuminen. Saneerauksen yhteydessä uusitaan koneistot tarvittavin osin. Muilta osin käsittelykapasiteetti riittää jatkossakin. Puhdistamon mitoitusarvot on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.4 Heinolan Sahanniemen puhdistamon mitoitusarvot Hartolan ja Sysmän jätevesien myötä. Arvo Yksikkö Heinolan Sahanniemen puhdistamo Q m 3 /d 6 800 BOD 7 kg/d 2 630 P kg/d 78 N kg/d 507 AVL as 37 571 q mit l/s 157 3.4 MAHDOLLINEN HARTOLAN PUHDISTAMON LAAJENNUS Suunnitelmassa on tarkasteltu myös Hartolan ja Sysmän jätevedenkäsittelyn toteuttamista Hartolassa. Siirtoviemäriyhteys Sysmästä Hartolaan olisi tässä tapauksessa sama kuin vaihtoehdossa, jossa jätevedenkäsittely tapahtuisi Sysmässä. Tällöin kuitenkin Sysmän jätevesien johtamissuunta olisi ylävirtaa kohden. Vaihtoehdossa Hartolan puhdistamoa tulee laajentaa. Seuraavassa taulukossa on esitetty Hartolan jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot Sysmän jätevesien myötä. Taulukko 3.5 Hartolan jätevedenpuhdistamon laajennuksen mitoitusarvot, jos Sysmän jätevedet johdettaisiin Hartolaan käsiteltäväksi. Arvo Yksikkö Hartola Sysmä Yhteensä v. 2035 v. 2035 v. 2035 Virtaama Q m 3 /d 500 700 1 200 BOD 7ATU kg/d 170 230 400 P kg/d 5 9 14 N kg/d 35 54 89 Ennustetut virtaamat ja kuormitukset suhteessa nykyisen puhdistamon kapasiteettiin ovat seuraavat: Mitoitusvirtaama 1,4 BOD 7ATU 2,2 P 2,1 Ilmastusaltaiden tilavuus ja selkeytysaltaiden pinta-ala tulisi vähintään kaksinkertaistaa. Laajennus voidaan toteuttaa rakentamalla nykyiseen rakennukseen laajennusosa, jonne sijoitettaisiin uudet ilmastus- ja selkeytysaltaat. Puhdistamo toimisi tämän jälkeen kaksilinjaisena. Uudessa ympäristöluvassa ei välttämättä vaadita typenpoiston tehostamista, jolloin jälkikäsittelylle ei ole tarvetta. Lietteenkäsittelyn kapasiteetti tulee tarkistaa ja uusia. Puhdistamoa on saneerattu muutamaan otteeseen 1990- ja 2000 -luvuilla, joten osa koneistoista on uusittu. Vanhat pumput ja koneistot tulee uusia ja automaatiojärjestelmää päivittää.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 10/20 Sysmän nykyisen puhdistamon kapasiteetti on suurempi kuin Hartolan puhdistamon, joten Hartolassa lisäaltaiden ja -rakenteiden rakentamisen tarve on suurempi. Siten Hartolan osalta kustannus on suhteessa hieman suurempi, arviolta n. 1 200 000-1 300 000 (ALV 0%). Kustannus on arvioitu ilman tarkempaa suunnitelmaa laajennuksen sisällöstä. Kustannus riippuu nykyisten rakenteiden kunnosta ja hyödynnettävyydestä sekä lopullisesta ratkaisusta prosessiksi. Vertailussa Sysmän puhdistamon laajentaminen nousee Hartolan laajentamista suositeltavammaksi ratkaisuksi seuraavien syiden perusteella: - Hartolaan jätevedet joudutaan pumppaamaan ylämäkeen, mikä lisää siirtokustannuksia. - Hartolan nykyisen puhdistamon kapasiteetti on Sysmän puhdistamoa pienempi ja kapasiteetin lisäystarve suurempi. - Sysmän jätevedet johdettaisiin ensin Hartolaan, jonka jälkeen puhdistetut jätevedet johdettaisiin Tainionvirtaan, joka laskee Sysmän kautta Päijänteeseen. - Puhdistamolietteen kuljetusetäisyys Lahteen on lähes sama Hartolasta kuin Sysmästä. 4. KUSTANNUKSET Laskentaperusteet on esitetty osaraportissa II. Johtolinjojen rakentamiskustannusten laskennassa käytetään suunnittelijan ylläpitämää yksikköhinnastoa, joka pohjautuu toteutuneisiin hankkeisiin. Laitosten kustannuslaskenta perustuu toteutuneisiin kohteisiin. Osassa kustannusarvioista on käytetty aiempaa alueelle tehtyä vesihuollon yleissuunnitelmaa (Ramboll, 2005), jossa esitetyt kustannukset on tarkistettu rakentamiskustannusindeksillä vuoden 2011 tasoon. Vaihtoehtojen kustannuksia on vertailtu rakentamiskustannusten, vuotuisten käyttökustannusten ja kokonaisvuosikustannusten avulla. Kokonaisvuosikustannus on muodostettu jakamalla rakentamiskustannus annuiteettimenetelmällä vuosikustannukseksi ja lisäämällä siihen käyttökustannus. Korkokantana on käytetty 5 %. Kustannuslaskennassa käytetään seuraavia oletuksia: - kuoletusajat (käyttöiät): o koneistot 15 vuotta o rakennukset 30 vuotta o johtolinjat 50 vuotta - pumppaamoissa oletetaan koneiston osuudeksi 35 % ja rakennuksen osuudeksi 65 %. Kustannusarvioiden laadinnassa on rakennuskustannusindeksi 5/2011 103,5 (2010=100).

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 11/20 4.1 VEDENHANKINNAN KUSTANNUKSET 4.1.1. Vedenottamot Suunniteltujen vedenottamoiden rakentamis-, käyttö- ja kunnossapito- sekä kokonaisvuosikustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4.1 Suunniteltujen vedenottamoiden rakentamis-, kunnossapito- ja käyttö- sekä kokonaisvuosikustannukset (ALV 0%) Kunta Hanke Kapasiteetti [m 3 /d] Rakentaminen [ ] Kustannukset Käyttö- ja kunnossapito [ /a] Kokonaisvuosikustannus (5 %) [ /a] Asikkala Hyrtiälänkankaan vedenottamo 3 000 900 000 73 000 141 400 Asikkala Hyrtiälänkankaan tekopohjavesilaitos 3 000 1 200 000 79 000 170 200 Hartola Pohjois-Hartolan vedenottamo 1 000 540 000 28 800 69 800 Heinola Syrjälänkankaan vedenottamo 1 000 540 000 28 800 69 800 Hollola Paimelanvuoren vedenottamo 1 000 540 000 28 800 69 800 Orimattila Viiskivenharjun vedenottamo 1 700 700 000 45 000 98 200 Lahti Launeen ja Urheilukeskuksen vedenottamoiden käyttöönotto 9 000 900 000 149 400 280 000 Yhteensä 19 700 5 320 000 432 800 899 200 Suunniteltujen vedenottamoiden rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 5,3 M sekä käyttö- ja kunnossapitokustannukset n. 433 000 /a. 4.1.2. Yhdysvesijohdot Hanke Hyrtiälänkangas-Lahti -yhdysvesijohdon rakentamis-, käyttö- ja kunnossapito- sekä kokonaisvuosikustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4.2 Hyrtiälänkangas-Lahti -yhdysvesijohdon kustannukset (ALV 0%). Ø [mm] Pituus [m] Rakentaminen [ ] Kustannukset Käyttö- ja kunnossapito [ /a] Kokonaisvuosikustannus (5 %) [ /a] Hyrtiälänkangas - Lahti VJ 500 16 400 4 920 000 24 600 294 100 Taulukossa ei ole esitetty Hollolan ja Kärkölän siirtoviemäreiden yhteydessä rakennettavan Herrala-Henna -yhdysvesijohdon kustannuksia tai Hartola-Sysmä - siirtoviemärin sekä mahdollisen Sysmä-Heinola -siirtoviemärin yhteydessä rakennettavia yhdysvesijohtoja. Näiden yhdysvesijohtojen kustannukset on sisällytetty kappaleessa 4.2 esitettyihin siirtoviemäreiden kustannuksiin.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 12/20 4.2 JÄTEVEDENKÄSITTELYN KUSTANNUKSET 4.2.1. Siirtoviemärit Suunniteltujen siirtoviemäreiden rakentamis-, käyttö- ja kunnossapito sekä kokonaisvuosikustannukset on esitetty liitteessä 11. Yhteenveto kustannuksista on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4.3 Suunniteltujen siirtoviemäreiden rakentamis-, käyttö- ja kunnossapito- sekä kokonaisvuosikustannukset. Hanke Yks. Pituus [m] Rakentamiskustannukset Yhteensä [ ] Käyttö- ja kunnossapitokustannukset [ /a] Kokonaisvuosikustannus 5 % [ /a] Hartola - Sysmä JV/VJ 19 600 2 503 000 16 834 165 934 Kärkölä - Herrala JV/VJ Järvelä - Herrala JV/VJ, A-linja 13 800 2 213 000 29 800 161 000 Järvelä - Luhtikylä JV/VJ, B-linja 16 000 2 528 000 16 200 165 000 Luhtikylä - Herrala JV/VJ, B-linja 4 300 1 533 000 10 700 103 000 Henna - Luhtikylä JV/VJ 5 100 1 176 000 20 100 117 000 Sysmä - Heinola JV/VJ Sysmä - Heinola JV/VJ maalinjaus, B-linja 49 400 7 163 000 45 400 440 000 Sysmä - Heinola JV/VJ Kalkkisten kautta, C-linja 51 200 7 162 000 45 300 440 000 4.2.2. Jätevedenpuhdistamot Hanke Käyttöön jäävien jätevedenpuhdistamoiden saneeraus- ja käyttökustannusarviot on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4.4 Käyttöön jäävien jätevedenpuhdistamoiden saneeraus- ja käyttökustannukset (ALV 0%). AVL Qkesk Rakentaminen Käyttö Käyttö v. 2035 v. 2035 [ ] [ /m 3 ] [ /a] Padasjoen jvp saneeraus 4 429 600 200 000 0,46 100 000 Asikkalan Mustaniemen jvp saneeraus 6 857 1 400 300 000 0,46 230 000 Heinolan Sahanniemen jvp saneeraus 31 857 5 600 900 000 0,41 840 000 Nastolan jvp saneeraus 29 143 3 900 500 000 0,41 590 000 Lahden Ali-Juhakkalan jvp saneeraus 104 079 13 725 10 000 000 0,30 1 500 000 Lahden Kariniemen jvp saneeraus 127 207 16 775 8 000 000 0,30 1 840 000 Orimattilan Vääräkosken jvp saneeraus 17 000 4 100 700 000 0,44 660 000 Hämeenkosken jvp saneeraus 800 200 300 000 0,80 60 000 Sysmän jvp laajennus (1 5 714 1 200 950 000 0,46 200 000 Sysmän uusi jvp (2 5 714 1 200 3 800 000 0,46 200 000 Kärkölän jvp saneeraus 4 429 1 200 1 900 000 0,46 200 000 (1 Lisäksi purkuviemäri n. 6,5 km 683 000. (2 Lisäksi siirtoviemäri n. 2,5 km ja purkuviemäri n. 2,5 km: 525 000.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 13/20 Mikäli Sysmän jätevedenpuhdistamo lakkautetaan ja Sysmän ja Hartolan jätevedet johdetaan Heinolaan käsiteltäväksi, tulee Heinolan Sahanniemen jätevedenpuhdistamoa saneerata kasvaneiden jätevesimäärien myötä. Puhdistamon saneeraus- ja käyttökustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4.5 Heinolan Sahanniemen jätevedenpuhdistamon saneeraus- ja käyttökustannukset Sysmän ja Hartolan jätevesien myötä (ALV 0%). Puhdistamo Heinolan Sahanniemen jvp saneeraus Saneeraus [ ] Käyttö [ /m 3 ] Käyttö [ /a] AVL Q kesk v. 2035 37 571 v. 2035 6 800 1 300 000 0,40 990 000 4.3 KUSTANNUSTEN JAKO Seuraavissa taulukoissa on esitetty ehdotus jätevedenkäsittelyhankkeiden kustannusjako-osuuksiksi. Jakoehdotus perustuu jätevesimäärien osuuksiin hankkeessa. Ehdotus on pohjaksi kuntien kesken käytäviin neuvotteluihin. Hankkeiden kustannusjako-osuudet sekä osuudet rakentamis-, käyttö ja kokonaisvuosikustannuksista on esitetty liitteessä 11. Taulukko 4.6 Jätevedenpuhdistamoiden kustannustenjako-osuudet kuntien kesken (%). Hanke Asikkala Hollola Hartola Heinola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä Asikkalan Mustaniemen jvp saneeraus 100 Heinolan Sahanniemen jvp saneeraus 100 Hämeenkosken jvp saneeraus 100 Lahden Ali-Juhakkalan jvp saneeraus 14 6 72 8 Lahden Kariniemen jvp saneeraus 6 94 Nastolan jvp saneeraus 100 Orimattilan Vääräkosken jvp saneeraus 100 Padasjoen jvp saneeraus 100 Sysmän jvp laajennus + purkuviemäri 42 58 Kärkölän Järvelän jvp saneeraus 100 Sysmän uusi jvp +siirto-/purkuviemäri 42 58

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 14/20 Taulukko 4.7 Siirtoviemärihankkeiden kustannusjako-osuudet kuntien kesken (%). Hanke Asikkala Hollola Hartola Heinola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä Hartola - Sysmä JV/VJ 94 6 Henna - Luhtikylä JV/VJ 100 Kärkölä - Herrala JV/VJ Järvelä - Herrala JV/VJ (A-linja) 10 90 Järvelä - Luhtikylä JV/VJ (B-linja) 10 90 Luhtikylä - Herrala JV/VJ (B-linja) 5 40 55 Sysmä - Heinola JV/VJ Sysmä - Heinola JV/VJ, maalinjaus (B-linja) 48 52 Sysmä - Heinola JV/VJ, Kalkkisten kautta (C-linja) 10 43 47 5. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 5.1 JÄTEVEDENKÄSITTELYN VAIKUTUKSET VESISTÖÖN Jätevedenpuhdistamoilta lähtevää kuormitusta vuoden 2035 tilanteessa on tarkasteltu eri vaihtoehdoissa osaraportissa II. Suunnitteluratkaisu pohjautuu pääosin vaihtoehtoon 0+. Vaihtoehdossa 0+ puhdistetut jätevedet johdetaan Kokemäenjoen, Porvoonjoen ja Kymijoen vesistöihin. Vaihtoehdossa 1 Kokemäenjoen vesistöalueen kuormitus vähenee, kun Kärkölän kunnan jätevedet johdetaan Ali-Juhakkalan puhdistamolle ja siten Porvoonjoen vesistöön. Orgaanisen aineen vesistökuormituksessa ei ole juuri eroja vaihtoehtojen välillä. Nykyisissä jätevedenpuhdistamoissa orgaanisen aineen poisto on jo nyt korkealla tasolla, eikä jätevedenkäsittelyn keskittäminen juuri vähennä kuormitusta. (Kts. kuva 5.1).

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 15/20 Kuva 5.1 Puhdistamoiden BOD 7 kuormitus vesistöihin eri vaihtoehdoissa. 1 800 1 600 1 400 KOKEMÄENJOKI PORVOONJOKI KYMIJOKI 1 200 1 000 800 600 971 987 987 987 987 400 200 0 kg/d 231 231 211 195 171 VAIHTOEHTO 0+ VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 VAIHTOEHTO 3 VAIHTOEHTO 4 Fosforin vesistökuormituksessa ei vaihtoehtojen välillä juuri ole muutosta. Lahden puhdistamoiden uudessa ympäristöluvassa vaaditaan 96 % fosforinpoistoa, jota tuskin enää kiristettäisiin seudullisessa puhdistamossakaan vaihtoehdossa 4. Porvoon joen vesistöalueen fosforikuormitukseen vaihtoehdot eivät siis tuo muutosta. Kymijoen vesistöalueen fosforikuormitus vähenisi hieman jätevedenkäsittelyn Heinolaan keskittämisen myötä. (Kts. kuva 5.2). Kuva 5.2 Puhdistamoiden fosforikuormitus vesistöihin eri vaihtoehdoissa. 45 40 35 30 KOKEMÄENJOKI PORVOONJOKI KYMIJOKI 25 20 15 19 20 19 19 19 10 5 0 kg/d 8 8 7 6 6 VAIHTOEHTO 0+ VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 VAIHTOEHTO 3 VAIHTOEHTO 4

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 16/20 Typen vesistökuormitus Kymijoen vesistöön vähentyisi kolmanneksella Heinolan uuden jätevedenpuhdistamon typenpoistolaitoksen myötä (VE4) ja Asikkalan kunnan jätevesien johtamisella Heinolaan. Porvoojoen vesistöalueella vaihtoehtojen välillä ei ole eroa. (Kts. kuva 5.3). Kuva 5.3 Puhdistamoiden typpikuormitus vesistöihin eri vaihtoehdoissa. 1 200 1 000 KOKEMÄENJOKI PORVOONJOKI KYMIJOKI 800 602 623 623 623 600 623 400 200 455 450 463 463 265 0 kg/d VAIHTOEHTO 0+ VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 VAIHTOEHTO 3 VAIHTOEHTO 4 Kuvaajista nähdään, että kokonaisuudessaan vesistökuormituksen ja erityisesti fosforin ja typen kuormitus vähenee keskittäessä jätevesien käsittelyä suurempiin laitoskokonaisuuksiin. 5.2 HAJA-ASUTUKSEN VIEMÄRÖINTI Haja-asutuksen jätevedet ja puutteellinen käsittely aiheuttavat vesistökuormitusta. Siirtoviemäreiden rakentamisen myötä haja-asutuksen kiinteistöjä voidaan liittää viemäriin ja vähentää näin kuormitusta. Seuraavassa taulukossa on esitetty linjoittain kiinteistömäärät, joiden liittäminen viemäriin mahdollistuu siirtoviemärien rakentamisen myötä. Taulukko 5.1 Siirtoviemäreiden varrelta viemäriin liitettävät kiinteistöt. Haja-asutuksen kiinteistöt Siirtoviemäri [kpl] Hartola - Sysmä PV 80 Kärkölä - Herrala PV Kärkölä - Herrala PV (A-linja) 50 Kärkölä - Luhtikylä PV (B-linja) 60 Luhtikylä - Herrala PV (B-linja) 40 Sysmä - Heinola PV Sysmä - Heinola PV maalinjaus (B-linja) 180 Sysmä - Heinola PV Kalkkisten kautta (C-linja) 250

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 17/20 Toteutettavien Herrala-Lahti, Kärkölä-Herrala ja Hartola-Sysmä -siirtoviemäreiden varrelta saadaan keskitetyn viemäröinnin piiriin liitettyä yhteensä n. 130 180 kiinteistöä riippuen Kärkölä-Herrala -siirtoviemärin linjausvaihtoehdosta. Mikäli toteutetaan myös Sysmä-Heinola -siirtoviemäri, saadaan viemäriin liitettyä lisää n. 180 kiinteistöä. 6. SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN 6.1 TOTEUTUSAIKATAULU Seuraavissa taulukoissa on esitetty vedenhankinnan ja jätevedenkäsittelyn hankkeiden suunnittelun ja rakentamisen aikataulutus. Taulukko 6.1 Vedenhankinnan hankkeiden suunnittelun ja rakentamisen aikataulu. Kunta Hanke 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2020-2035 2025-2029 2030-2035 Asikkala Asikkala Hartola Heinola Hollola Hyrtiälänkankaan vedenottamo Hyrtiälänkankaan tekopohjavesilaitos Pohjois-Hartolan vedenottamo Syrjälänkankaan vedenottamo Paimelanvuoren vedenottamo Lahti Hyrtiälänkangas - Pyhäntaka VJ Lahti Launeen ja Urheilukeskuksen vedenottamoiden käyttöönotto Orimattila Viiskivenharjun vedenottamo Orimattila Herrala - Henna VJ suunnittelu ja luvat = rakentaminen =

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 18/20 Taulukko 6.2 Jätevedenkäsittelyn hankkeiden suunnittelun ja rakentamisen aikataulu. Kunta Hanke 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022-2024 2025-2029 2030-2035 Asikkala Mustaniemen jvp:n saneeraus Hartola Hartola - Sysmä VJ/JV Heinola Sahanniemen jvp:n saneeraus Hämeenkoski Hämeenkosken jvp:n saneeraus Kärkölä Järvelän jvp:n saneeraus Kärkölä Kärkölä - Hollola VJ/JV Lahti Kariniemen jvp:n saneeraus Lahti Ali-Juhakkalan jvp:n saneeraus Nastola Nastolan jvp:n saneeraus Orimattila Vääräkosken jvp:n saneeraus Padasjoki Padasjoen kirkonkylän jvp:n saneeraus Sysmä Sysmän jvp:n saneeraus /uusi jvp Sysmä Sysmä - Heinola JV/VJ suunnittelu ja luvat = rakentaminen = Suurin osa sekä vedenhankinnan että jätevedenkäsittelyn hankkeista tulee toteutettavaksi vuoteen 2020 mennessä. Jätevedenkäsittelyn hankkeiden toteutusta ohjaa suurelta osin jätevedenpuhdistamoiden nykyisten ympäristölupien umpeutumisajankohdat ja niiden mukaiset saneeraustarpeet. Hankkeiden valmistelun toteutus tulee aloittaa ajoissa. Suunnitteluun, lupien saamiseen, maanhankintaprosesseihin, valtion avustusten hakemiseen ja kilpailuttamiseen tulee varata riittävästi aikaa. Vedenhankintaan liittyviin hankkeisiin (vedenottomäärä > 250 m 3 /d) tulee hakea vesilain mukainen lupa vedenottoon. Luvan myöntää se aluehallintoviranomainen, jonka toimialueella hanke sijaitsee. Hakemussuunnitelmassa on esitettävä ne tiedot, jotka ovat tarpeen arvioitaessa hankkeen oikeudellisia edellytyksiä, hankkeen vaikutuksia luonnonoloihin ja vesistön käyttöön sekä arvioitaessa hankkeen aiheuttamia vahinkoja ja haittoja. Suunnitelmaan on liitettävä tila-, omistaja- ja henkilökohtainen vahinkoarvio. Hakemukseen on liitettävä lyhyt yhteenveto hankkeesta ja sen vaikutuksista. Lisäksi toiminnan hyväksymistä tulee hakea kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Tekopohjavesihankkeen toteutuksen tulee tapahtua yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Jätevedenpuhdistamoissa (AVL>100) tarvitaan ympäristölupa olemassa olevan toiminnan muuttamiselle ja uuden toiminnan aloittamiselle. Luvat ovat määräaikaisia, joten luvalle tulee hakea jatkoa määräajan umpeutuessa. Luvassa määrätään jätevedenkäsittelyn puhdistusteho ja ne vaatimukset, jotka puhdistamon tulee täyttää, jotta se saa jatkaa toimintaansa. Luvan myöntää se aluehallintoviranomainen, jonka toimialueella puhdistamo sijaitsee. Vesihuoltolinjoissa vaaditaan vesilain mukaista lupaa, jos linja rakennetaan vesistöön. Luvan myöntää aluehallintoviranomainen.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 19/20 Lupien hakemiseen tulee varata aikaa. Ympäristö- ja vedenottolupien käsittelyajat voivat olla 2-3 vuoden mittaisia. 6.2 AVUSTUSMAHDOLLISUUDET Valtio tukee vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen harkinnanvaraista vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. ELY-keskus voi myöntää työllisyys- ja elinkeinopoliittisin perustein investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin. Avustusten tärkein ehto on hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on poikkeuksellista ja tapauskohtaista. Aiemmin rahoitusta oli mahdollista saada myös EU-tukina, mutta alkaneella ohjelmakaudella vesihuollon investoinneille ei ole rahoitusta jaossa. Valtion vesihuoltoavustukset Kunnat, Vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada avustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on nykyisellään noin 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustukset myöntää alueellinen ELY-keskus ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Ympäristöministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen eli vesiensuojelua palvelevaan viemäröintiin ja jäteveden käsittelyyn. Maa- ja metsätalousministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu vedenhankinnan ja -jakelun sekä viemäröinnin kehittämiseen. Viemärihanketta voidaan tukea MMM:n varoilla, jos viemärin yhteydessä rakennetaan vesijohto tai alueelle on aiemmin rakennettu vesijohto valtion tuella. Avustettavat kohteet jaetaan niin sanottuihin pieniin ja isoihin hankkeisiin. Isojen hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yli 30 000. Näihin hankkeisiin haetaan avustusta kerran vuodessa, kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä seuraavana vuonna toteutettavalle hankkeelle. Hankkeen kustannuksiin voidaan hyväksyä hakemuksen jättämishetken jälkeen syntyvät kustannukset. Pieniin hankkeisiin voidaan hakea tukea ympäri vuoden ilman erillistä hakuaikaa. Valtion vesihuoltotyöt Valtion vesihuoltotyöt koskevat vesijohto- ja viemärilinjojen rakentamista. Hankkeissa valtio toimii rakennuttajana. Hankkeet ovat yleensä mittavia, monesti kuntien tai taajama-alueiden välisten vesijohto- ja viemärilinjojen rakennustöitä. Valtion tuen osuus on noin 30-40 % kokonaiskustannuksista. Aloitteen hankkeen aloittamisesta tekee kunta tai kunnat alueelliselle ELY-keskukselle. ELY-keskus pitää listaa hankkeista ja tekee esityksen valtion budjettiin nimettävistä hankkeista maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 20/20 7. JATKOTOIMENPITEET 7.1 LAUSUNNOT Yleissuunnitelmaa ohjanneen työryhmän hyväksymästä suunnitelmasta pyydetään lausunnot asianomaisilta tahoilta. Lausunnot pyydetään ainakin suunnittelualueen kunnilta ja vesihuoltolaitoksilta, maakunnan ulkopuolisilta naapurikunnilta, Hämeen ELY-keskukselta ja Päijät-Hämeen liitolta sekä muilta ohjausryhmän tarpeelliseksi katsomilta tahoilta. Suunnittelua ohjannut työryhmä käsittelee lausunnot ja antaa tarvittaessa vastineet. 7.2 SUUNNITTELUN ETENEMINEN Yleissuunnitelma sisältää hankkeiden mitoitusperusteet ja tekniset perusratkaisut sekä alustavat kustannusarviot. Yleissuunnitelmassa esitetyt hankkeet toimivat pohjana kuntien välisille neuvotteluille sekä kuntien ja vesihuoltolaitosten omien suunnitelmien (esim. kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma) laatimiselle. Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma ja siinä ehdotetut hankkeet tulee ottaa huomioon kunnallisia vesihuollon kehittämissuunnitelmia laadittaessa. Hankkeiden toteutusta varten tulee hankkeista laatia hankekohtaiset yleissuunnitelmat, jotka sisältävät vedenottamoiden, vesijohtolinjojen, siirtoviemäreiden ja jätevedenpuhdistamoiden saneerauksen yleissuunnitelmat sekä tarkennetut mitoitustarkastelut, kustannusarviot ja aikataulut. Samalla selvitetään kunnallisen päätöksenteon eteneminen, hankkeiden rahoitus ja kustannusten jako. Hankesuunnitelmiin sisällytetään selvitys hankkeiden ympäristövaikutuksista. Hankesuunnitelmia käytetään myös haettaessa rahoitusta valtiolta. Hankkeiden käynnistyessä hankekohtaisien yleissuunnitelmien pohjalta laaditaan yksityiskohtaiset rakennussuunnitelmat. Turussa, 1. päivänä joulukuuta 2011 AIRIX Ympäristö Oy Antti Ryynänen Projektipäällikkö DI Jonna Tuomiranta Suunnitteluinsinööri Ins.AMK