1(18) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 99 YLO LOS-2007-Y-96-111 Annettu julkipanon jälkeen 30.11.2009 ASIA Päätös Kiinteistö Oy Perniön Viikinkilaakson ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee vastaanottokeskuksen jätevedenpuhdistamon toimintaa ja jätevesien johtamista puhdistamolta Vasikkalahteen. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Kiinteistö Oy Perniön Viikinkilaakso Finnfoam Oy Satamakatu 5 24 100 Salo LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Laitos sijaitsee Salon kaupungin (Perniön kunta liitetty Saloon 1.1.2009) Germundsvidjan kylässä kiinteistöllä Viikinkilaakso Rnro 586-505-1-12 osoitteessa Perniön Viikinkilaakson vastaanottokeskuksen jätevedenpuhdistamo Germundsvidjantie 180 25610 Ylönkylä Puhdistamon koordinaatit ovat Itä: 1603 030 Pohjoinen: 6674 620 Purkupaikan koordinaatit ovat Itä 1603 882 Pohjoinen: 6674 530 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta13 a Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 21.4.2004 antama päätös VPL 144 (dnro LOS- 2002-Y-86-123), jolla ympäristökeskus on velvoittanut Kiinteistö Oy Perniön Viikinkilaakson hakemaan ympäristölupaa jätevedenpuhdistamon toiminnalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 12 e Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde 020 610 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Växel +358 20 610 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Vaihde 020 610 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Växel +358 20 610 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los
ASIAN VIREILLETULO 2/18 Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 7.2.2007. Hakija on täydentänyt hakemusta 31.10.2007 ympäristökeskukseen toimittamillaan asiakirjoilla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Vesihallitus on 5.8.1974 antanut vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen (283/1962) mukaisen lausunnon (nro 2923/500), jonka mukaan jätevedet tulee käsitellä siten, että vesistöön johdetun jäteveden BOD 7 -arvo on enintään 25 mg/l ja fosforipitoisuus enintään 1,5 mg/l puolivuosikeskiarvona laskettuna. Myöhemmin BOD 7 vaatimusta on muutettu niin, että määritys suoritetaan BOD ATU arvolla, joka saa olla enintään 17,5 mg/l. Puhdistamokiinteistön omistaa ja sitä hallinnoi kiinteistö Oy Perniön Viikinkilaakso. Puhdistamo sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamoalue ja lähiympäristö Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Perniön Germundsvidjan kylässä, Halikonlahden itäisen haaran rannalla hakijan omistamalla kiinteistöllä Viikinkilaakso Rnro 586-505-1-12. Puhdistamoalue muodostaa vain pienen osan koko tontista. Puhdistamoalue rajoittuu lännessä mereen, pohjoisessa myös samaan kiinteistöön kuuluvaan kallioiseen niemeen ja idässä/etelässä peltoon. Matkaa puhdistamolta lähimpään naapurikiinteistöön on yli 300 metriä. Jätevedet puretaan Vasikkalahteen noin 100 metriä puhdistamorakennuksesta länteen merialueelle, joka on hakijan omistuksessa olevaa vesialuetta. Etäisyyttä oman vesialueen rajalle on yli 250 metriä. Puhdistamokiinteistön eteläpuolella Viikinkivuorella noin puolen kilometrin etäisyydellä puhdistamosta on kulttuurihistoriallisesti arvokas kallioalue. Lähin pohjavesialue on noin 2 kilometrin päässä puhdistamosta ja vastaanottokeskuksen oma vedenottamo sijaitsee siellä. JÄTEVESIEN PURKUVESISTÖ Jätevedet johdetaan puhdistettuina mereen noin 60 metrin päähän rannasta Halikonlahteen Strömman eteläpuolelle Vasikkalahti-nimiselle merialueelle. Veden syvyys purkupaikan läheisyydessä on noin 20 metriä. Puhdistamon kohdalla ranta on matalampaa, mutta ympäröivät ranta-alueet ovat pääosin kallioisia ja jyrkkiä. Noin 500 metriä purkupaikasta etelään sijaitsee pienialainen syvänne. Vastaanottokeskuksen eteläpuolella Halikonlahden itäinen haara jatkuu Falkinselkänä, jonka syvyys on enimmillään 22 metriä. Veden vaihtuvuus purkupaikalla on hyvä. Veden päävirtaus alueella on Halikonlahden sisäosista Falkinselälle päin eli pohjoisesta etelään. Pohjoisempana Strömman kanava heikentää veden vaihtuvuutta.
Perniön vastaanottokeskuksen jätevedenpuhdistamon lisäksi merialuetta kuormittavat Kemiön kunnan käsitellyt jätevedet, jotka johdetaan Rekujoen sivuhaaraan. Rekujoki laskee Strömman eteläpuoliselle merialueelle Gammelbyviken-nimiseen lahteen noin 2 km vastaanottokeskuksesta länteen. Strömmän kanavan pohjoispuolella, noin 5 km päässä Perniön vastaanottokeskuksesta, mereen johdetaan Mathildedalin vapaaaikakeskuksen käsitellyt jätevedet. 3/18 Rekujoen tuoman hajakuormituksen vaikutus on nähtävissä Halikonlahden vedenlaadussa purkualueen lähistöllä. Hajakuormituksen ja luonnonhuuhtouman määrän on arvioitu olevan Rekujoen valuma-alueella luokkaa 3 000 kg fosforia vuodessa eli keskimäärin n. 9 kg P/vrk ja 45 000 kg typpeä vuodessa eli n. 120 kg N/vrk. Merialueelle laskee myös pienempiä pelto- ja metsäojia sekä Kemiön että Perniön alueilta. Jätevedenpuhdistamon purkupaikan lähialueen vedenlaatua on tarkkailtu 1960-luvun alusta lähtien. Nykyään tarkkailu tehdään Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän (päätös nro 69 YLO, 31.8.2004), Halikonlahden, Uskelanjoen ja Rekujoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Velvoitetarkkailututkimuksiin on kuulunut vedenlaatu-, kasviplankton- ja pohjaeläintutkimuksia. Halikonlahden tilan pitkäaikaismuutoksia vuosilta 1960-2000 on selvitetty vuonna 2001. Falkinselällä sekä kesän että talven aikaisten tutkimusten perusteella pintaveden fosforipitoisuudet ja sameusarvot ovat kasvaneet. Perniön Viikinkilaakson vastaanottokeskuksen jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimusten vuosiyhteenvetojen 2000-2006 perusteella puhdistamosta mereen tulevan kuormituksen määrä on hyvin pientä verrattuna esimerkiksi Rekujoen kautta tulevaan haja- ja jätevesikuormitukseen. Puhdistettujen jätevesien vesistövaikutuksia ei ole tutkittu purkupaikalla, mutta vaikutus on todennäköisesti hyvin lievä ja paikallinen ja peittyy muiden aluetta kuormittavien vaikutusten alle. JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Yleiskuvaus viemärilaitoksesta Jätevedenpuhdistamo on rakennettu käsittelemään Perniön Viikinkilaakson vastaanottokeskuksessa syntyvät jätevedet, jotka johdetaan puhdistettuina mereen noin 60 metrin päässä rannasta Halikonlahteen Strömman eteläpuolelle Vasikkalahti-nimiselle merialueelle. Vastaanottokeskuksen tiloissa toimii nykyisin mielenterveyspotilaiden kuntoutuskeskus. Lisäksi verkostoon on liitetty joitakin asuinrakennuksia. Puhdistamo on mitoitettu asukasvastineluvulle 300 mutta nykyinen kuormitus jää selvästi pienemmäksi. AVL on nykytilanteessa 70-80. Viemäriverkoston yhteispituus on 2 265 m. Viemäriverkostosta pääosa on muoviviemäriä, vain 10 m on betoniviemäriä. Jätevesiviemärin osuus on 1965 m eli 87 % ja loput 300 m on sekaviemäröintiä. Viemäriverkostoon kuuluu kaksi jätevedenpumppaamoa. Kaikki jätevedet johdetaan pääpumppaamon kautta jätevedenpuhdistamon tulokaivoon. Toinen pumppaamo on rivitaloalueella. Laitoksella on kaksi ohitusmahdollisuutta, joista toinen on pääpumppaamolla ja toinen tulokaivossa. Ohitusmäärät ovat viime vuosina vaihdelleet välillä 0 100 m 3 /a ja ne ovat tapahtuneet pääpumppaamolta. Ohitusmäärästä ei ole mittausta, mutta määrä on arvioitu keskimääräisen päivävirtaaman ja ohitusajan mukaan.
4/18 Hakemus Viemäriverkosto on rakennettu v. 1974-75 yhdessä jätevedenpuhdistamon kanssa. Viemäriverkosto on pääosin alkuperäisessä kunnossa, eikä sitä ole laajennettu rakentamisen jälkeen. Viemäriverkoston perussaneeraustoimenpiteitä on tehty vuosien varrella, muun muassa uusittu tarastuskaivoja sekä pumppaamojen pumppuja on huollettu ja uusittu niiden rikkouduttua. Tulevaisuudessa viemäriverkostoa tullaan saneeraamaan ja huoltamaan tarpeen mukaan. Kun Kiinteistö Oy Perniön Viikinkilaakson omistamaan keskuksen käyttötarkoitus tulevaisuudessa saadaan ratkaistua, selvitetään myös viemäriverkoston mahdollinen laajentamis- ja korjaustarve. Puhdistamolle haetaan lupaa seuraavin ehdoin: Jätevedet on käsiteltävä siten, että purkuputken kautta Vasikkalahteen johdettavan jäteveden BOD ATU -arvo on enintään 17,5 mg/l ja fosforipitoisuus enintään 1,5 mg/l. Arvot lasketaan vuosikeskiarvona puhdistamolla ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohitukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien siten, että velvoitetarkkailukertoja on kaksi kertaa vuodessa. Hakija on hakemusasiakirjoissa esittänyt, että laitoksen kuormitustarkkailujen määrä olisi jatkossa kaksi kertaa vuodessa nykyisen neljän sijaan. Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamon tulovirtaama on vuosina 2000 2007 ollut seuraava Vuosi Keskivirtaama, m 3 /d Vuorokauden maksimivirtaama, m 3 /d Keskimääräinen ohitus vuoden aikana m 3 /d 2000 40 76 0,27 2001 34 59 0,1 2002 28 70 0.055 2003 28 51 0,14 2004 36 56 0.096 2005 29 70 0.25 2006 58 77 0,082 2007 23 65 0,04 Kaikki ohitukset ovat tapahtuneet pääpumppaamolla. Puhdistamolla ei oteta vastaan saostus- eikä umpikaivolietettä.
Puhdistamon tulokuormitus on vuosina 2000 2007 ollut seuraava: 5/18 Vuosi BHK 7ATU COD Cr Fosfori Typpi Kiintoaine kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 2000 4,0 11 0,15 0,98 2001 4,3 10 0,25 1,7 2002 3,7 8 0,21 1,1 2003 3,7 9,4 0,16 1,1 2004 3,0 9,5 0,14 1,1 3,7 2005 2,5 6,8 0,14 1,0 5,0 2006 3,9 12 0,19 1,1 7,2 2007 1,9 4,8 0,07 0,7 2,8 Puhdistamon käsittelyprosessit ja mitoitusarvot Perniön vastaanottokeskuksen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1974 valmistunut UPO Metoxy tyyppinen puhdistamo, jossa jätevesi käsitellään biologis-kemiallisesti rinnakkaissaostuksella. Fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Puhdistamo käsittää jäteveden virtaussuuntaan seuraavat osavaiheet: - tulopumppaamo, jonka yhteydessä repijäpumppu - tulokaivo - saostuskemikaalin syöttö - ilmastus (tilavuus 60 m 3 ) - jälkiselkeytys (pinta-ala 12 m 2 ) - mittauskaivo ja virtausmittaus - jäteveden purkuputki Jälkiselkeytyksessä laskeutunut liete palautetaan ilmastusaltaan alkuun. Ylijäämäliete poistetaan ilmastuksesta ylijäämälietekaivoon, jossa on ilmastin. Ylijäämäliete poistetaan lietekaivosta keskimäärin kerran vuodessa ja kuljetetaan Perniön kirkonkylän puhdistamolle, jossa se kuivataan ja kompostoidaan muun lietteen seassa ja käytetään viherrakentamisessa. Puhdistamon mitoitusarvot ovat: - keskimääräinen jätevesivirtaama(q kesk ) 120 m 3 /d - mitoitusvirtaama (q mit ) 9 m 3 /h - BOD 7 kuorma 21 kg/d - asukasvastineluku (AVL ominaiskuormituksella 70 g BOD 7 /(as*d)) 300 asukasta Puhdistamolla käytettävät kemikaalit ja energian kulutus Puhdistamolla käytetään fosforin saostamiseen ferrosulfaattia (Kemira Kemwater COP). Nitrifikaation aiheuttaman alkaliteetin laskun estämiseksi prosessiin on myös syötetty teollisuushienokalkkia vuosina 1999-2003. Ferrosulfaatti syötetään prosessiin rinnakkaissaostuksena ilmastusaltaan alkupäähän. Viikoittain kuluu keskimäärin yksi säkillinen (35 kg) ferrosulfaattia, joka liotetaan 300 litran vesimäärään. Fosforin saostamiseen on käytetty vuosina 1998-2006 ferrosulfaattia keskimäärin 1 855 kg/a eli 161 g/m 3 käsiteltyä jätevettä kohden.
6/18 Liikenne Jätevedenpuhdistuksen alkalointikemikaalina on käytetty teollisuushienokalkkia vuosina 1999-2003. Kalkki on syötetty prosessiin ilmastusaltaaseen käsin annosteltuna työpäivän aikana. Syöttömäärä on ollut keskimäärin noin 30 grammaa käsiteltyä jätevesikuutiota kohti. Tällä hetkellä puhdistamolla ei käytetä kalkkia eikä sitä varastoida puhdistamolla. Puhdistamorakennuksessa on sähkölämmitys. Sähköä on kulunut keskimäärin 2,7 kwh käsiteltyä jätevesikuutiota kohden. Kokonaissähkönkulutus pitää sisällään puhdistamorakennuksen lämmityksen sekä prosessitoimintojen sähkönkulutuksen. Puhdistamolle tulee päivittäin huoltoliikennettä, joka tapahtuu henkilöautolla tai traktorilla. Huoltoliikenne on pääosin puhdistamonhoitajan käyntejä puhdistamolla. Lokaauto käy kerran vuodessa tyhjentämässä ylijäämälietesäiliön. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevesien puhdistustulos Päästöt vesiin Puhdistamolta Vasikkalahteen johdettujen jätevesien keskimääräiset pitoisuusarvot ja käsittelytehot ohitukset mukaan lukien ovat vuosikeskiarvona olleet seuraavat: Vuosi BHK 7ATU COD Cr Fosfori Typpi Kiintoaine mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % 2000 6 95 26 91 0,45 95 19 57 8,1 91 2001 4 97 25 92 0.31 96 27 47 11 91 2002 8 94 29 90 0,33 96 20 50 18 89 2003 11 92 52 84 1,40 81 23 36 8 67 2004 14 83 50 77 0,46 90 26 14 28 73 2005 5 94 38 84 0,50 90 25 33 6 97 2006 9 86 47 87 0,32 90 22-18 9 93 2007 5 94 50 76 0,87 73 17 43 29 77 Viikinkilaakson puhdistamolta Vasikkalahteen johdettujen jätevesien aiheuttama kuormitus vuosikeskiarvona laskettuna on ollut seuraava Vuosi BOD 7ATU COD Cr Fosfori Typpi Kiintoaine kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 2000 0,23 1,0 0,018 0,75 0,33 2001 0,12 0,84 0,01 0,91 0,39 2002 0,21 0,8 0,01 0,55 0,35 2003 0,30 1,5 0,04 0,67 1,1 2004 0,50 1,8 0,02 0,92 1,0 2005 0,15 1.1 0,01 0,71 0,18 2006 0,53 1,5 0,02 1,3 0,53 2007 0,11 1,1 0,02 0,38 0,67
Päästöt ilmaan, maaperään ja pohjaveteen 7/18 Melu ja tärinä Puhdistamosta saattaa aiheutua vähäisiä hajuhaittoja lähiympäristöön. Jäteveden käsittely tapahtuu kuitenkin rakennuksessa, joten hajuhaitat ovat pieniä. Pihalla olevan ylijäämälietesäiliön tyhjennyksen yhteydessä saattaa esiintyä vähäisiä hajuhaittoja. Puhdistamolla tai viemäriverkostosta ei ole päästöjä maaperään. Verkostosta ei ole havaittu pääsevän käsittelemätöntä jätevettä ympäristöön muualta kuin pääpumppaamolta ohitettuna. Tällöin jätevesi johdetaan ohituskaivon ylivuotona purkuputkella viereiseen ojaan. Jos jätevedenpuhdistamo joudutaan ohittamaan, jätevedet johdetaan puhdistamon tulokaivon ylivuodon kautta purkuputkella mereen. Puhdistamolla ei ole tehty melumittausta. Melua aiheutuu lähinnä puhdistamorakennuksessa olevista ilmastuskompressoreista sekä pumpuista. Kompressorien aiheuttamaksi meluksi on arvioitu noin 80 db puhdistamorakennuksen sisätiloissa. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamolla syntyy ylijäämälietettä, pieniä määriä jäteöljyä sekä sekajätettä. Puhdistamolla syntyy ylijäämälietettä keskimäärin 48 m 3 vuodessa. Liete on viety käsiteltäväksi Perniön kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamolla syntyy jäteöljyä sekä rasvoja koneistojen voitelusta noin 5 litraa vuodessa. Jäteöljyt toimitetaan puhdistamohoitajan toimesta vastaanottokeskuksen yhteiseen jäteöljysäiliöön. Koko vastaanottokeskuksen alueen jäteöljyt toimitetaan edelleen ongelmajätekeräykseen. Jätevedenpuhdistamolla syntyy sekajätettä vähäisiä määriä, noin 200 l:n verran vuodessa. Sekajätteen määrästä ei ole pidetty kirjaa. Sekajätteet toimitetaan vastaanottokeskuksen sekajäteastiaan, joka tyhjennetään jätteenkuljetusyrityksen toimesta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Puhdistamolla käytetään tekniikkaa, joka mahdollistaa hakemuksessa esitettyjen lupaehtojen saavuttamisen. Puhdistamolla on kapasiteettia käsitellä sinne johdettavat jätevedet. Lisäksi puhdistamon mitoitus mahdollistaa nitrifikaation. Vuotovedet ovat aiheuttaneet laimean tuloveden, huonontaneet puhdistustehoja ja aiheuttaneet hydraulista ylikuormittumista ja osaltaan kiintoaineen karkaamista puhdistamolta. Jos vuotovesien pääsy viemäriverkostoon ja edelleen puhdistamolle saadaan estettyä, paranee puhdistustuloskin. Myös kalkinsyötön uudelleen aloittamisella voidaan parantaa nitrifikaatiomahdollisuuksia. Lisäksi ilmastuksen tehostaminen tulee ajankohtaiseksi tulevaisuudessa vuonna 2002 tehdyn puhdistamon kuntoarvion mukaan. Viemäriverkosto on pääosin alkuperäisessä kunnossa eikä sitä ole laajennettu rakentamisen jälkeen. Viemäriverkoston perusparannustoimenpiteitä on tehty vuosien varrella, muun muassa uusittu tarkastuskaivoja sekä huollettu ja tarvittaessa uusittu pumppaamojen pumppuja. Tulevaisuudessa viemäriverkostoa tullaan saneeraamaan ja huoltamaan tarpeen mukaan. Lisäksi puhdistamon määräaikaishuollot suoritetaan ja puhdistusprosessia pidetään kunnossa. Puhdistamolla on sähkölämmitys, muita polttoaineita ei käytetä. Lämmitykseen käytettyä energiantarvetta ei ole erotettu muusta sähkönkulutuksesta.
Vuotuinen sähkönkulutus on ollut noin 30 000 kwh/a eli keskimäärin sähkönkulutus on ollut noin 2,7 kwh käsiteltyä jätevesikuutiota kohti. Pääosa sähköstä kuluu ilmastukseen. PUHDISTAMON KUNTOARVIO 8/18 Laitos on rakennettu 1970-luvun lopulla ja katettu muutaman vuoden kuluttua valmistumisestaan. Se on ollut siitä lähtien yhtäjaksoisesti käytössä. Akuutteja korjaustoimenpiteitä ei ole nähtävissä, vaan laitos on yleisesti ottaen hyvässä kunnossa. Myös puhdistustulosten valossa mitään hälyttäviä korjauskohteita ei ole. Lähinnä seuraava toimenpide on ferropumpun vaihtaminen. Altaisiin ei ole sijoitettu sinkkilevyjä korroosion estämiseksi. Varmistava toimenpide altaiden ruostumisen estämiseksi tai hidastamiseksi olisi tällaisten uhrimetallien asentaminen. Altaiden maalipinta pysynee kunnossa vielä pidemmän aikaa, joten suuremman saneerauksen aika voi olla noin 10 vuoden kuluttua. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vesistövaikutukset Perniön Viikinkilaakson vastaanottokeskuksen jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimusten perusteella puhdistamosta mereen tulevan kuormituksen määrä on hyvin pientä verrattuna esimerkiksi Rekujoen kautta tulevaan haja- ja jätevesikuormitukseen. Puhdistettujen jätevesien vesistövaikutuksia ei ole tutkittu purkupaikalla, mutta vaikutus on todennäköisesti hyvin lievä ja paikallinen ja peittyy muiden aluetta kuormittavien vaikutusten alle. Jäteveden sekoittumisolosuhteet ovat purkupaikalla todennäköisesti hyvät. Rekujoen edustan loppukesän pohjanläheisen veden huonon happitilanteen perusteella on luultavaa, että myös Perniön vastaanottokeskuksen jätevedenpuhdistamon purkupaikalla happi saattaa kulua vähiin kesäisin. Muut vaikutukset Hakemusasiakirjojen perusteella Viikinkilaakson jätevedenpuhdistamolla ei voida arvioida olevan toiminnan pienimuotoisuuden vuoksi negatiivista vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen eikä ihmisten terveyteen. Myöskään luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia ei ole todettavissa. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Nykyinen tarkkailu Perniön vastaanottokeskuksen jätevedenpuhdistamon toimivuutta tarkkaillaan Turun vesipiirin vesitoimiston 5.11.1975 hyväksymän tarkkailuohjelman (Viatek Oy:n laatima) mukaan. Ohjelmaa on päivitetty ajan kuluessa. Nykyinen tarkkailu käsittää näytteet puhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta purkuputkella Vasikkalahteen lähtevästä jätevedestä. Tulevan jäteveden näyte otetaan puhdistamon tulokaivon purkuputken päästä. Lähtevän veden näyte otetaan jäteveden purkukaivosta. Jätevedenpuhdistamon purkupaikan lähialueen vedenlaatua on tarkkailtu 1960-luvun alusta lähtien. Nykyään tarkkailu tehdään Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväk-
symän (päätös nro 69 YLO, 31.8.2004), Halikonlahden, Uskelanjoen ja Rekujoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Velvoitetarkkailututkimuksiin on kuulunut vedenlaatu-, kasviplankton- ja pohjaeläintutkimuksia. 9/18 Tarkkailuohjelmaesitys Hakija on esittänyt hakemusasiakirjoissa yksityiskohtaisen suunnitelman puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailuksi. Esitys sisältää seuraavat tarkkailutoimenpiteet Käyttötarkkailu Arkipäivisin tehdään seuraavat mittaukset ja havainnoinnit: - virtaamat - kemikaalien kulutus - kaikki poikkeuksellinen toiminta Lisäksi tarpeen vaatiessa (esim. häiriötilanne) tai viikoittain tehdään seuraavat mittaukset: - prosessin lämpötila - happipitoisuus - ph Lisäksi - puolen tunnin laskeumat ilmastus- ja palautuslietteistä - prosessista poistetun ylijäämälietteen määrä (m 3 /d) - lietesäiliöstä poiskuljetetun ylijäämälietteen määrä (m 3 /d) ja sijoituspaikka Kuormitustarkkailu Hakija esittää puhdistamolle kuormitustarkkailua tehtäväksi kaksi kertaa vuodessa. Puhdistamon kuormitustarkkailu käsittää näytteet puhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta purkuputken kautta mereen lähtevästä jätevedestä. Näytteet kerätään käsin työpäivän aikana klo 8-16 välisenä aikana kokoamalla vähintään neljä osanäytettä yhdeksi näytteeksi. Tulevan jäteveden näyte otetaan puhdistamon tulokaivon purkuputken päästä. Lähtevän veden näyte otetaan jäteveden purkukaivosta. Esityksen mukaan näytteistä tehdään seuraavat määritykset: - alkaliteetti - ph - COD Cr - BOD 7ATU - Kokonaisfosfori - Liukoinen fosfori (vain lähtevästä jätevedestä) - Kokonaistyppi - Ammoniumtyppi (vain lähtevästä jätevedestä) - Nitraatti- ja nitriittitypen summa (vain lähtevästä jätevedestä) - Kiintoaine - Liukoinen rauta (vain lähtevästä jätevedestä) Ilmastus- ja palautuslietteistä määritetään lisäksi lietepitoisuudet.
Raportointi 10/18 Puhdistamon vaikutustarkkailu on hakemusasiakirjojen perusteella tarkoitus hoitaa jatkossakin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän Halikonlahden, Uskelanjoen ja Rekujoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (päätös nro 69 YLO, 31.8.2004). Puhdistamotarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunkin tarkkailukerran jälkeen tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle, Salon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalle, Salon kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Mahdolliset lietetutkimustodistukset toimitetaan myös ylijäämälietteen käsittelijälle. Raporteissa tarkastellaan saavutettua tulosta ja pyritään antamaan ohjeita mahdollisesti virheellisten ajotapojen korjaamiseksi. Tuloksista laaditaan valvontaviranomaisten ohjeiden mukaiset vuosiyhteenvedot, joissa puhdistustulosta verrataan lupaehtoihin. Yhteenvedoissa huomioidaan myös mahdollisten ohijuoksutusten vaikutus puhdistustulokseen. Vuosiyhteenvedoissa selvitetään puhdistamolta poistetun lietteen määrä, poistamisajankohdat sekä lietteen sijoitus- tai käsittelypaikat. Vuosiyhteenvetoihin liitetään erillinen selvitys vuoden aikana tehdyistä viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä sekä niiden kustannuksista ja vaikutuksista jäteveden määrään ja laatuun. Vuosiyhteenveto toimitetaan tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle, Salon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalle, Salon terveydensuojeluviiranomaiselle sekä Lounais- Suomen ympäristökeskukselle. Tarkkailujen tulokset on myös pyydettäessä esitettävä sellaisille asianosaisille, joiden oikeus tai etu sitä vaatii. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Lounais-Suomen ympäristökeskus on tiedottanut lupahakemuksesta kuuluttamalla siitä ilmoitustaulullaan 29.5. 30.6.2008 ja Perniön kunnan ilmoitustaululla 2.6. 3.7.2008. Kuulutuksen julkaisemisestaon ilmoitettu Perniönseudun Lehdessä 19.6.2008. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa ja Perniön kunnassa. Salon kaupungin ympäristönsuojeluosasto on 12.11.2009 antanut hakemuksen johdosta seuraavan lausunnon Salon kaupungin ympäristönsuojeluosastolla ei ole huomautettavaa puhdistamon nykyisestä toiminnasta, mutta saneerauksen yhteydessä tulisi seuraaviin asioihin kiinnittää huomiota: Meriveden noustessa merkittävästi (n. 1 krt/vuosi) jätevedenpuhdistamon pääpumppaamoon pääsee virtaamaan merivettä viereisen ojan kautta. Pääpumppaamolta merivesi virtaa paineviemäriä pitkin puhdistamolle ja heikentää puhdistamon toimintaa. Suunnitellun saneerauksen yhteydessä tulisi meriveden pääsy järjestelmään tulvatilanteissa estää. Tutkimustulosten mukaan sateiden ja sulamisvesien ollessa runsaita järjestelmään pääsee jonkin verran vuoto- ja hulevesiä. Liiallisen vuotoveden pääsy heikentää lietteen laatua ja puhdistamon puhdistustulosta. Saneerauksen yhteydessä tulisi vuoto- ja hulevesien pääsy järjestelmään estää. Kun järjestelmän purkuaukko on sijoitettu suoraan vesistöön, mahdollisten toimintahäiriöiden havainnointi ja toiminnan heikentyminen on pelkän puhdistamolla tapahtuvan valvonnan va-
11/18 rassa. Tulevan saneerauksen yhteydessä tulisi selvittää, olisiko puhdistetun jäteveden purkupaikka mahdollista sijoittaa sellaiseen paikkaan, missä puhdistetulle jätevedelle tapahtuisi vielä maaperän ja kasviston avulla tapahtuvaa luontaista puhdistumista ennen puhdistetun jäteveden kulkeutumista mereen. Puhdistettujen jätevesien johtamien esim. rannalle rakennettavan kosteikon kautta estää mm. karanneiden lietteiden kulkeutumista suoraan vesistöön. Kosteikon maaperä suodattaa jäteveteen jääneitä kiinto-aineita ja kasvisto käyttää jäteveteen jääneitä ravinteita. Perniön kunnanhallitus on lausunnossaan 1.7.2008 todennut, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Perniön vastaanottokeskuksen toiminta on lakannut ja tiloissa aloittaa elokuussa 2008 toiminnan yksityinen sosiaalipalveluja tuottava yritys, joka tarjoaa asuntopalveluja kunnille. Viemäriverkoston liittyjämäärä on ollut keskimäärin 150 henkilöä, maksimissaan 200 henkilöä. Tulevaisuudessa määrä jäänee edellisiä lukuja pienemmäksi. Salon seudun kansanterveystyön ky on lausunnossaan 26.6.2008 todennut mm., että vuosien 1998 2006 aikana puhdistamo on täyttänyt kaikki lupaehdot kahta puolivuosijaksoa lukuun ottamatta eikä terveydensuojeluviranomaisella ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa hakemuksesta esitettyjen lausuntojen johdosta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Kiinteistö Oy Perniön Viikinkilaaksolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan vastaanottokeskuksen jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Lupa myönnetään hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien käsittelyyn olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen purkuputkella Vasikkalahteen nykyisessä purkupaikassa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jäteveden käsittely ja päästöt Vasikkalahteen 1. Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti vähintään hakemuksessa esitetyllä tavalla siten, että lupamääräyksen 2. mukaiset raja-arvot voidaan saavuttaa kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa mahdollisimman energiatehokkaasti ja siten, että ympäristöpäästöt, -haitat ja riskit kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. 2 Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä jäteveden käsittelyä koskevat häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvona lasketun puhdistustuloksen on täytettävä seuraavat raja-arvot: Pitoisuusarvo enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 15 mg/l 90 % COD Cr 100 mg/l 80 % Fosfori 0,5 mg/l 90 % Kiintoaine 20 mg/l 90 %
Puhdistamoa on käytettävä siten, että ammoniumtyppi pyritään nitrifioimaan mahdollisimman tehokkaasti. 12/18 Vasikkalahteen johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita. Päästöt ilmaan, liikenne ja melu 3 Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän. Hajupäästöjä sisältävät työvaiheet, ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien, on pyrittävä ajoittamaan ja toteuttamaan siten, että niistä aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman pieni. 4 Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa ylittää päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeg ) eikä yöllä klo 22-7 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeg ). Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät. Luvan saajan on tarvittaessa selvitettävä toiminnasta aiheutuva melu ja sen leviäminen. Laitosta ja laitteistoja uudistettaessa tulee valita teknisesti ja taloudellisesti soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavia laitetyyppejä, joista ympäristöön aiheutuva melu on vähäisin. Viemärilaitoksen käyttö ja hoito 5 Kaikki puhdistamon piirissä olevan viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely yhdessä yhdyskuntajätevesien kanssa on tarkoituksenmukaista, on pyrittävä johtamaan puhdistamolle. 6 Puhdistamoa ja viemäriverkostoa on kokonaisuudessaan käytettävä ja hoidettava siten, että toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa sekä siten, että puhdistustulos ja energiatehokkuus ovat mahdollisimman hyvät ja ympäristöpäästöt, haitat ja riskit kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot ovat valvontaviranomaisen ja Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. Viemäriverkoston kunnostus 7 Viemäriverkostoa on kunnostettava ja pidettävä kunnossa siten, että vuoto-, hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä pumppamot mukaan lukien ei aiheudu pinta- eikä pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Puhdistamon tulopumppaamo tulee vuoden 2011 loppuun mennessä saneerata niin, että meriveden pääsy sen kautta verkostoon estetään kaikissa tilanteissa. Esitys saneeraustoimenpiteistä tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuoden 2011 alussa toimitettavan vuoden 2010 toimintaa koskevan vuosiraportin yhteydessä. Samassa yhteydessä tulee myös toimittaa valvontaviranomaiselle suunnitelma verkostossa olevan sekaviemärilinjan saneerauksesta niin, että puhdistamolle ei jatkossa johdeta tarkoituksellisesti sadevesiä.
13/18 Viemäriverkoston ohijuoksutus- ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää riittävän luotettavasti. Poikkeavat jätevedet 8 Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoon ja puhdistamolle johdettavien talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 9 Puhdistamoliete on vietävä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen käsittely on hyväksytty. Menettelystä on toimitettava valvontaviranomaiselle, Salon kaupungille tai lietteen mahdollisen muun sijoituskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tarpeelliseksi katsomat tiedot. Lietteet on kuljetettava siten, ettei kuljetuksesta aiheudu ympäristön likaantumista eikä hajuhaittaa. 10 Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, ellei niitä ole luokiteltava ongelmajätteiksi, voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. 11 Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Varastointi 12 Kemikaalit, voiteluaineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella siten, että menettelystä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän, pintatai pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Puhdistamoalueella on oltava asianmukaiset suojalaitteet ja viemäröinnit pohjaveden ja ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja alueen siistinä pitämiseksi. Vahinkojen varalta puhdistamolla on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet 13 Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on viipymättä ilmoitettava siitä valvontaviranomaiselle sekä Salon kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset 14/18 Käyttö- ja päästötarkkailu 14 Jätevesien käsittelyä koskeva toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän päätöksen lupamääräykset huomioon ottaen tarkistetulla tavalla. Puhdistamolle tulevasta ja vesistöön johdettavasta jätevedestä on otettava vähintään kaksi kokoomanäytettä vuodessa puolivuosittain. Kokoomanäytteet on kerättävä automaattisilla näytteenottimilla yhden vuorokauden ajalta virtaaman suhteen painotettuna. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmin valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti. Tarkkailuun on tarvittaessa sisällytettävä soveltuvin osin valtioneuvoston asetuksella 889/2006 muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta. Tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailuohjelma on toimitettava valvontaviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa on tarkistettava valvontaviranomaisen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Ympäristövaikutusten tarkkailu 15 Jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän Halikonlahden, Uskelanjoen ja Rekujoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (päätös nro 69 YLO, 31.8.2004). Ohjemaa voidaan tarvittaessa myöhemmin muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Kirjanpito 16 Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten luotettavuudesta. Puhdistamon käyttöä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava mm. seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla sekä jätevesipäästöt muualle kuin puhdistamon purkupaikalle, - poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät,
15/18 - kemikaalien ja apuaineiden käyttö ja varastointi, - energian kulutus ja energiatehokkuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot osatoimittain, - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Raportointi 17 Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava valvontaviranomaiselle ja Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Tarkkailujen tulokset on pyydettäessä esitettävä sellaisille asianosaisille, joiden oikeus tai etu sitä vaatii. Ennakoimattomat vahingot Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutus. Päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset. Lupamääräysten mukaisesta jäteveden johtamisesta ei aiheudu sellaista vesistön pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa, joka olisi määrättävä korvattavaksi. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.
16/18 Jäteveden käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksissä 1 ja 2 on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätös 23.11.2006 vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 ja vaatimus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Käsittelyvaatimukset perustuvat olemassa olevalla puhdistamolla saavutettavissa olevaan puhdistustulokseen, kun puhdistamoa käytetään ja hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Salon kaupungin ympäristönsuojeluosaston vaatimusta purkupaikan sijoittamiseksi niin, että maaperä ja kasvillisuus tehostaisi puhdistamista vielä ennen jäteveden kulkeutumista mereen ei ole katsottu tarpeelliseksi sisällyttää lupamääräyksiin. Puhdistamolle asetettujen käsittelyvaatimusten toteuttamisella voidaan laitoksen kokoluokka huomioon ottaen arvioida saavutettavan vesiensuojelullisesti riittävän hyvä puhdistustulos. Yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) 2 :n mukaisesti määritetty puhdistamon asukasvastineluku alittaa raja-arvon 10 000, joten puhdistamon osalta ei tarvitse ottaa huomioon kyseisen asetuksen typpeä koskevia vaatimuksia. Typpiyhdisteiden haitallisten vesistövaikutusten minimoimiseksi tulee laitoksella kuitenkin pyrkiä mahdollisimman tehokkaaseen nitrifikaatioon. Tästä johtuen puhdistamolla on käytettävä tarpeen mukaan alkalointikemikaalia. Lupamääräysten mukaisesti käsitellystä jätevedestä ei käytettävissä olevan tiedon nojalla arvioiden aiheudu vesistössä sellaista haittaa, jonka estämiseksi jätevesi olisi desinfioitava. Päästöjä ilmaan, liikennettä ja melua koskevat lupamääräykset 3 ja 4 on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset.. Erityisesti lietteiden ja jätteiden kuljetuksissa on otettava huomioon myös jätelain 19 :n sisältämä roskaamiskielto. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttöä ja hoitoa sekä viemäriverkostoa ja sen kunnostusta koskevien lupamääräysten 5-8 mukainen menettely on tarpeen mm. ympäristönsuojelulain 4 :n mukaisen, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä ja ympäristön kannalta parhaan käytännön noudattamista koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Lupamääräyksen 6 terveyshaitan estämistä koskeva vaatimus vastaa sisällöltään terveydensuojelulain 22 :ää, jonka mukaan viemäri siihen liittyvine puhdistus- ja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava ja kunnossapidettävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa terveydelle. Hyvän puhdistustuloksen saavuttaminen edellyttää viemäriverkoston kunnostamista ja myös huolehtimista siitä, ettei kiinteistöiltä johdeta kuivatus- ja hulevesiä jätevesiviemäriin. Viemäriverkoston kunnostusta koskeva lupamääräys 7 on tarpeen puhdistamon toimintaa haittaavien pintavesien määrän minimoimiseksi. Erityisen tärkeää on estää jatkossa meriveden pääsy verkostoon kaikissa tilanteissa. Puhdistamolietettä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskevien lupamääräysten 9-11 mukainen menettely on tarpeen ympäristönsuojelulain 45 :n, jätelain 6 :n, jäteasetuksen 8 :n ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n noudattamiseksi. Varastointia sekä häiriö- ja muita poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset 12 ja 13. Toimintaan, varsinkin kemikaalien ja jätteiden varastointiin ja käsittelyyn, poikkeavien jätevesien johtamiseen viemäriverkostoon ja puhdistamolle sekä puhdistamon ja viemäristön mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara.
17/18 Poikkeustilanteita koskeva, lupamääräyksen 13 mukainen ilmoitusmenettely perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä muun muassa toimintansa ympäristöriskeistä. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 14-17 ovat tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevin osin myös jätelain 51 ja 52 :iin. Valtioneuvoston päätöksen (888/2008) liitteen B-kohdan (yhdyskuntajätevesien ja sen tulosten arviointi) mukaan kuormitus- ja päästötarkkailunäytteiden vuotuinen vähimmäismäärä määräytyy puhdistamon koon mukaan ja näytteet on otettava säännöllisin väliajoin siten, että puhdistamolta, jonka asukasvastineluku on 500 1999, otetaan neljä näytettä vuodessa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 31.12.2023 jätettävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen tulee liittää yhteenveto tehtyjen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailujen tuloksista, arvio toiminnan vaikutuksista vesistön tilaan, veden laatuun, luontoarvoihin ja käyttöön sekä puhdistamon ympäristöön, selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön soveltamisesta toiminnassa sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 :ssä mainitut selvitykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 35-38, 41-43, 45-48, 52-56, 62, 67, 72, 96, 97 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-11, 16-19, 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 19, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 5-8 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Valtioneuvoston asetus (888/2006) yhdyskuntajätevesistä Valtioneuvoston asetus (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista Ympäristöministeriön asetus (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 2 190.
18/18 Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohtaan: jätevedenpuhdistamo, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön asumisjätevesien käsittelemiseen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kiinteistö Oy Perniön Viikinkilaakso Finnfoam Oy Satamakatu 5 24 100 Salo Jäljennös päätöksestä Salon kaupunginhallitus Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Salon kaupungin kansanterveystyön ky Suomen ympäristökeskus Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Salon kaupungin ilmoitustaulu Perniönseudun Lehti MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Mikko Anttalainen Vanhempi insinööri Heikki Elomaa LIITE Valitusosoitus