Etelä-Suomi Päätös Nro 83/2014/2 Dnro ESAVI/136/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 6.6.2014 ASIA Maalämpökaivojen rakentaminen Lepokosken kiinteistölle (405-572-10-156), Lappeenranta HAKIJA Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry on aluehallintovirastossa 24.9.2013 vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa kuuden maalämpökaivon rakentamiseen Lepokosken kiinteistölle (405-572-10-156) osoitteessa Paappilantie 1 hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Lappeenrannan kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Vesilain 3 luvun 2 :n 2) kohta ja 1 luvun 7 Hankkeen tarkoituksena on rakentaa kuusi maalämpökaivoa Lappeenrannan kaupungin omistamalle Lepokosken kiinteistölle (405-572-10-156), jonka hakijayhdistys on kaupungilta vuokrannut. Suoritettavat toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus Pohjavesialue Maalämpökaivojen poraussyvyys on 211 m. Putkisto on PEM 40x2,4 PN 10 SDR17 ja järjestelmä Oilon Geopro RE 70, 2 x 1 000 l varaaja. Lämmönsiirtonesteenä on Naturet Geo Safe, nestetilavuus on 2 465 l ja kiertonopeus kaivoputkessa 0,74 m/s. Vesieristyksenä on pikabetoni Wellplug. Suojaputki on terästä 4 mm, upotussyvyys on vähintään 1 m ja tarvittaessa enemmän. Poraustyön suorittaja on GeoDrill. Porausvedet ja maa-aines johdetaan porausvaiheessa konttiin, josta ne kuljetetaan maankaatopaikalle. Vedenpaineen ollessa korkea vedet johdetaan avo-ojaan tai sadevesiviemäriin. Hankealue sijaitsee I-luokan vedenhankintaa varten tärkeällä Ylämaan pohjavesialueella 0597802. Pohjavesialueen pinta-ala on 111,7 ha. Maaperä on moreenia. Kallioperä on rapakiveä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 Lepokosken kiinteistön lähialueilla 100 metrin etäisyydellä ei ole vedenhankintaan tarkoitettuja kaivoja eikä lämpökaivoja. Pohjavesialueella ei sijaitse vedenottamoita. Vaikutukset Lämpökaivojen porausvaikutukset liittyvät lähinnä putkistovuotojen tai kaivorakenteen takia pohjaveteen päässeihin epäpuhtauksiin sekä pohjaveden virtausolosuhteiden muutoksiin. Lämmönsiirtoneste aiheuttaa pohjaveteen päästessään uhan pohjaveden laadulle. Etanolipohjaiset lämmönsiirtonesteet katsotaan suhteellisen vaarattomiksi, joskin ne aiheuttavat makuja hajuhaittoja pohjaveteen päästessään. Poraamisen aikaiset riskit ovat seuraavat: - Kalustovuodot (poltto- ja voiteluaineet). Riskiä voidaan pienentää hyväkuntoisella ja tarkastetulla kalustolla sekä sijoittamalla porauskalusto tiiviille alustalle ja käyttämällä imeytysaineita. - Pohjaveden tilapäinen samentuminen porauksen tärinästä johtuen. Tilanne normalisoituu yleensä kahden viikon sisällä. - Epäpuhtauksien kulkeutuminen kaivosta pohjaveteen. Riskiä voidaan pienentää tiivistämällä huolellisesti suojaputken ja kaivon välinen tila. Porauksen jälkeisiä riskejä ovat seuraavat: - Vaikutus pohjaveden virtaukseen. Lämpökaivoilla voi olla teoreettisesti vaikutusta lähiseudun vedenottamoihin tai kaivoihin, jos lämpökaivon ja vedenottamon välillä on hydraulinen yhteys (esimerkiksi vettä läpäisevän kallionhalkeaman tai kerroksen kautta). Vettä johtavien halkeamien tiivistäminen voi auttaa ehkäisemään virtausolosuhteiden muutoksia. Koko kaivo tai osa siitä voidaan myös tiivistää. - Vaikutus pohjaveden lämpötilaan. Maalämpökaivo imee lämpöä kalliosta, mikä voi johtaa kallioperän hitaaseen jäähtymiseen ja näin ollen myös pohjaveden jäähtymiseen. Yleensä muutamassa vuodessa syntyy tasapainotila, joissa lämpötila on muutaman asteen entistä alempi. Pohjaveden alempi lämpötila vaikuttaa kemiallisiin reaktioihin ja mikrobien toimintaan, mutta lämpötilan lasku on paikallinen ilmiö ja ulottuu noin 10 20 metrin päähän lämpökaivosta. - Asennuksen jälkeiset lämmönsiirtonesteen vuodot. Vuoto tapahtuu tyypillisesti putkien liitos- ja saumakohdista. Lämmönsiirtonesteiden vuotojen todennäköisyydeksi on Ruotsissa arvioitu 1 3 %. Toimivassa järjestelmässä vuoden määrä on yleensä korkeintaan 5 10 l ja tätä suuremmat vuodot ovat harvinaisia. Oilonin maalämpöpumppujen toiminta pysähtyy, jos lämmönkeruunestettä vuotaa järjestelmään. Sopimukset ja suostumukset Lappeenrannan kaupunki on 30.1.2014 antanut hakijalle kirjallisen suostumuksen rakentaa hakijan kaupungilta vuokraamalle alueelle maalämpökaivot tarvittavine rakennuksineen ja rakennelmineen.
3 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN LAUSUNNOT Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Lappeenrannan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 14.2. 17.3.2014 välisenä aikana. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Lappeenrannan kaupungilta ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut, että lausunnon valmistelussa on ilmennyt, että kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat ristiriidassa keskenään ja, että hakemusasiakirjat ovat virheelliset, epätarkat ja puutteelliset. Kuulutuksessa on mainittu Lepokosken kiinteistö 405-572-10-156, kun taas itse suunnitelma koskee kiinteistöä 405-572-10-19. Hakemusasiakirjoihin ei ole liitetty kuulutustilaa koskevia suunnitelmia. Tarkemman lausunnon antaminen kuulutuksen mukaisten lämpökaivojen rakentamisasiassa ei siis tässä vaiheessa ole mahdollista. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on antanut asiasta lausunnon Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle 18.1.2013. Silloisten tietojen perusteella hankkeelle on katsottu tarpeelliseksi hakea aluehallintoviraston lupaa. Lappeenrannan kaupungin Ylämaan kunnan keskustassa sijaitsee Ylämaan tärkeä (luokka 1) pohjavesialue, jolla sijaitsee ent. kunnan käytössä olleet kolme porakaivoa. Uusien vedenottamoiden valmistumisen jälkeen porakaivot jäivät poikkeustilanteiden ja kriisiajan vedenhankintakohteiksi. Alueella sijaitsee myös yksityisiä kaivoja, kuten kirkon porakaivo ja terveyskeskuksen vanha kaivo. Lappeenrannan kaupunkiin ja Ylämaan kunnan yhdistymisen jälkeen vedenhankinnasta alueella vastaa Lappeenrannan Energia Oy. Lämpökaivojen ja energiakenttien rakentaminen Lappeenrannan kaupungin alueella on ollut vilkasta, kuten muuallakin Suomessa. Lämpökaivojen rakentaminen pohjavesialueille on aiheuttanut myös ristiriitatilanteita, mistä syystä ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja Lappeenrannan Energia Oy järjestivät helmikuussa 2014 työpajatyyppisen tilaisuuden, missä määriteltiin pohjavesialueittain suojavyöhykkeet lämpökaivoille ja energiakentille. Ylämaan pohjavesialueen osalta todettiin, että pohjavesialueella ei ole enää yhdyskuntaa palvelevaa vedenottotoimintaa, joten rajoitteita maalämpöjärjestelmien sijoittamiseen alueelle ei ole. Lappeenrannan Energia
4 MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMISKEHOITUS HAKEMUKSEN PERUUTTAMINEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Oy ei siis ole pitänyt em. porakaivoja vedenhankintakunnossa. Koska vedenhankintaa koskevat tiedot ovat muuttuneet, eikä pohjavesialue nykyisellään sovellu laajempaan yhdyskunnan vedenhankintaan, ELY-keskus harkitsee myös pohjavesialuerajauksen poistamista luokituksesta. Hankkeen johdosta ei ole tehty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Aluehallintovirasto on 20.3.2014 päivätyssä kirjeessä kehottanut hakijaa täydentämään hakemustaan ja siihen liitettyä suunnitelmaa koskemaan kiinteistöjä 405-572-10-156 ja 405-572-10-191. Vaihtoehtoisesti aluehallintovirasto on todennut ELY-keskuksen antamaan lausuntoon viitaten, että hakija voi myös peruuttaa hakemuksensa. Hakemuksen täydennys tai peruuttaminen pyydettiin toimittamaan aluehallintovirastoon viimeistään 21.4.2014. Hakija on aluehallintovirastoon 26.5.2014 saapuneessa sähköpostissa peruuttanut hakemuksensa. Luparatkaisu KÄSITTELYMAKSU Aluehallintovirasto jättää hakemuksen käsittelyn sikseen, koska hakija on peruuttanut hakemuksensa. 156 euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vähäisen ja pelkästään yksityistä tarvetta varten vireille pannun asian käsittelystä peritään 260 euroa. Peruutetusta hakemuksesta peritään tehtyä työmäärää (60 %) vastaava osuus maksusta. Maksun suuruudeksi tulee siten 156 euroa.
5 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry Jäljennös päätöksestä Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiselle listan dpoesavi-136-04-09-2013 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Lappeenrannan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
6 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Hannu Kokko Merja Ahti Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Hannu Kokko ja esitellyt ympäristölakimies Merja Ahti. MA/
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 7.7.2014. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 0295 016 000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.