Kaikki toistaiseksi hyvin Kansainvälinen finanssikriisi talousjournalismissa Helsinki 10.11.2010 Anna Simola Esa Reunanen
Tutkimusteemat ja -aineistot Journalistisen julkisuuden rooli talouteen kohdistuvan luottamuksen rakentumisessa ja rapautumisessa Kriisikirjoittelun vaiheet ja tunnelmat, niiden suhde kuluttajaluottamukseen ja pörssikursseihin, talousasiantuntijoiden käsitykset journalismin roolista Journalismin rooli talouskriisin edellyttämän talouspolitiikan muotoutumisessa ja legitimoinnissa Kriisiin liittyvän keskustelun osallistujat ja retoriikka kriisiä käsittelevissä jutuissa, talousasiantuntijoiden käsitykset journalismin roolista Aineistot Juttuja Helsingin Sanomista, Kauppalehdestä, Financial Timesista Asiantuntijahaastatteluja: ekonomisteja, virkamiehiä, poliitikkoja 2
Kriisikirjoittelun kaksi katkosta 1 Suomen talous Kansainvälinen talous 2 Reaalitalous Rahoitusmarkkinat KL10.9.2008 HS 16.9.2008 3
Taloustunnelmien kehitys suomalaislehdissä ja Financial Timesissa HS+KL FT Hyvin opitimistinen 5 Hieman optimistinen 4 Sekä optimistinen että pessimistinen 3 Hieman pessimistinen 2 Hyvin pessimistinen 1 2007 tammi 2007 helmi 2007 maalis 2007 huhti 2007 touko 2007 kesä 2007 heinä 2007 elo 2007 syys 2007 loka 2007 marras 2007 joulu 2008 tammi 2008 helmi 2008 maalis 2008 huhti 2008 touko 2008 kesä 2008 heinä 2008 elo 2008 syys 2008 loka 2008 marras 2008 joulu 2009 tammi 2009 helmi 2009 maalis 4
Kuluttajien luottamusindikaattori (CCI) ja talouskriisiin viittaavia sanoja* sisältävien juttujen määrä Helsingin Sanomissa ja Kauppalehdessä Juttumäärä 1600 CCI 25 1400 20 1200 15 1000 10 800 5 600 400 0 200-5 0-10 2006 tammi 2006 maalis 2006 touko 2006 heinä 2006 syys 2006 marras 2007 tammi 2007 maalis 2007touko 2007 heinä 2007 syys 2007 marras 2008 tammi 2008 maalis 2008 touko 2008 heinä 2008 syys 2008 marras 2009 tammi 2009 maalis 2009 touko 2009 heinä 2009 syys 2009 marras kriisisanat CCI *Finanssikriisi, talouskriisi, taantuma, lama, työttömyys 5
Journalismin rooli taloutta koskevan luottamuksen rakentumisessa ja rapautumisessa Kotimaisella journalismilla ei ollut osaa eikä arpaa kriisin syntyyn Kriisin syvyyteen mediakommenteilla voi ajatella olevan vaikutusta. Suomalaislehdissä esitettiin rauhoittelevia viestejä, mutta toisaalta erityisesti ulkomaisista kriisitapahtumista uutisoitiin näyttävästi. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa ja ostovoima säilyivät hyvinä, silti yksityinen kulutus väheni vuodesta 2008 vuoteen 2009. Olennaista kuitenkin on, että mediassa esitetään ajantasaisia ja realistisia arvioita, joiden pohjalta yleisö voi varautua tulevaan On kansalaisten tasa-arvon kannalta tärkeää, että talouseliittien omaama tieto mahdollisimman nopeasti ja ymmärrettävästi julkaistaan muidenkin saataville 6
Kirjoittelu myötäili talouspolitiikan valtavirtaa Kriisin edellyttämistä talouspoliittisista toimenpiteistä alettiin suomalaislehdissä keskustella vasta kriisin kärjistyttyä Poliitikkojen välinen julkinen keskustelu oli hyvin vähäistä Hallitus torjui opposition yhteistyötarjoukset, ja opposition kritiikki veroelvytyksestä kuivahti julkisuudesta nopeasti Suomalaislehtien omat kommentit olivat hallitusta kohtaan melko myötäsukaisia Kriisikeskustelua hallitsivat elinkeinoelämän edustajien ja talousasiantuntijoiden usein melko teknisluontoiset arviot ja ennusteet Ideologinen keskustelu talouden sääntelystä ja rahoitusmarkkinoiden rakenteista käytiin paljolti Yhdysvaltain kontekstissa 7
Voi sanoo, et talouspolitiikan virheet [ja] journalismin virheet lähtee vähän samasta viasta, että kun on siinä pääjoukossa tekemässä samoja virheitä kuin muutkin, niin kukaan ei jälkeenpäin tuu kysymään, et miksi sinä oot tehnyt näitä virheitä. Mut jos lähtee eri suuntaan, niin joutuu perustelemaan kantansa. (Poliitikko, oppositio) Et ei mediaan pääsy edes kriittisillä puheenvuoroilla ole ongelmallista. Ei meillä mitään sensuuria ole. ( ) Et käydä koko establishmenttia vastaan, ni se vaatii rohkeutta. Ja se vaatii hirveesti töitä ( ) Et kyl mä ymmärrän, laiska mäkin oon. Mitä helvettiä mä rupeen raatamaan kun ei ne muutkaan. (Ekonomisti, ammattijärjestö) 8
Journalismin rooli talouspolitiikan päättäjien näkökulmasta Julkisuuden kolme keskeistä tehtävää päättäjien kannalta Julkisuus päätöksistä informoinnin kanavana Julkisuus kuluttajaluottamuksen rakentajana tai murentajana Julkisuus poliitikkojen legitimiteetin rakentajana tai murentajana Kolme syytä miksi julkisuuden vaikutus arvioidaan rajalliseksi Kansainvälisten linjausten merkitys: Jos EU-maat elvyttävät, silloin Suomikin elvyttää Kriisipäätösten nopeatempoisuus: Mediakeskustelu ei ehdi vaikuttaa Suomen etu sanelee ratkaisut, eikä mediapaineen anneta vaikuttaa 9
Journalismin rooli kriisissä: yhteenvetoa Kriisijournalismin kaksi katkosta Suomi / muu maailma ja rahoitusmarkkinat / reaalitalous Suomalaislehtien tunnelma rauhoittelevampi kuin Financial Timesissa erityisesti syksyllä 2007, kun FT:ssä esillä Subprime-kriisin leviäminen Britanniaan. Journalismi ei ollut talouskriisissä niinkään julkisen harkinnan areena kuin kanava, jonka kautta päätöksistä kerrottiin Suomen talouspoliittiset linjavalinnat eivät hahmottuneet keskustelusta kovin hyvin. Esim. elvyttävyys säästävyys, vapaus sääntely Ideologinen keskustelu käytiin paljolti Yhdysvaltain kontekstissa Suomessa hallituksen politiikalle ei tuntunut löytyvän vaihtoehtoja Financial Timesissa päätösten taustoja avattiin enemmän kuin suomalaislehdissä Rahoitusmarkkinoiden rakenteelliset kysymykset jäivät heittelehtivän suhdanneuutisoinnin varjoon Esim. rahoitusmarkkinoiden valtava kasvu, valtioiden riippuvuus rahoitusmarkkinoista Rahoitusmarkkinoille kasaantuvia riskejä käsiteltiin Financial Timesissa suomalaislehtiä aikaisemmin ja perusteellisemmin 10
11