Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email kunta@pyharanta.fi Aloitusaika 11.3.2012 Lopetusaika 4.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 1 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Pauliina Sarilo Sähköposti pauliina.sarilo@pyharanta.fi Puhelin 0447383413 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Pauliina Sarilo Sähköposti pauliina.sarilo@pyharanta.fi Puhelin 0447383413 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Uudistustarpeita aiheuttavat väestön ikääntyminen, huoltosuhteen heikkeneminen ja julkisen talouden kestävyysvaje. Kuntarakenteen sijaan tulee uudistaa palvelurakennetta. Tämän tulee perustua kuntien väliseen yhteistyöhön. Sosiaali ja terveydenhuolto tulee järjestää riittävän suurilla alueilla. Nykyinen kriteeri 20 000 asukasta ei ole riittävä väestöpohja. Palvelurakenteen uudistaminen edellyttää, että kuntien tehtäviä vähennetään. Hallintoa pystyttäisiin keventämään lakkauttamalla tai yhdistämällä maakunnat ja maakuntien liitot. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Raportissa on katsottu, että kunnan elinvoimaisuuteen vaikuttaa alhainen syntyvyys ja että ikäluokan koon tulee olla vähintään 50. Pyhärannan kunta on elinvoimainen ja pystyy järjestämään hyvät peruspalvelut pienistä ikäluokista huolimatta. Pyhärannassa on mm. kolme alakoulua. Pieni ikäluokka ei edellytä kuntaliitosta, vaan palvelut voidaan järjestää myös yhteistyöllä. Yläkoulussa pyhärantalaiset käyvät naapurikaupungeissa; Raumalla, Laitilassa tai Uudessakaupungissa. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Pyhärannan talous on kunnossa, eikä aiheuta kuntaliitospaineita. Kunta on palvelurakennetta uudistamalla saanut talouden käännettyä nousuun. Alijäämä on saatu katettua vuonna 2008 ja kumulatiivista ylijäämä on miltei miljoona euroa. Lisäksi taseessa on 700 000 euron investointivaraus. Kassavarat olivat vuodenvaihteessa 2,7 miljoonaa euroa ja lainaa oli alle 400 000 euroa eli 175 euroa/asukas. Varauksien,
kassavarojen ja alhaisen lainakannan vuoksi kunnalla on mahdollisuus toteuttaa lähivuosina tarvittavat investoinnit. Pienessä kunnassa lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon menot ovat vaikeasti ennustettavissa ja aiheuttavat haasteita talouden suunnittelussa. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Pyhärannassa on kolme taajamaa, eikä yhtä keskusta. Yhdyskuntarakenne on siten jakautunut kolmeen alueeseen. Kuntarakennemuutos ei vaikuttaisi tähän tilanteeseen. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 56,4 %. Pelkkä työssäkäynti ei voi olla kriteerinä kuntaliitostarpeelle. Suurin kunnan ulkopuolisen työssäkäynnin suunta on Rauma, nettotyössäkäyntisuhteena 29,6 %. Muita työssäkäyntisuuntia ovat Laitila ja Uusikaupunki. Asioinnin osalta täytyy huomioida, että pyhärantalaiset osallistuvat Rauman ja muiden naapurikaupunkien yksityisten palvelujen turvaamiseen käyttämällä osaltaan näitä palveluja. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Pyhäranta pystyy järjestämään asukkailleen hyvät peruspalvelut. Pyhäranta on tehnyt jo vuosia yhteistyötä naapurikaupunkien kanssa. Naapurikaupunkien ikäluokkien pienenemisen vuoksi ne hyötyvät siitä, että Pyhärannan kunta ostaa esim. yläkoulupalvelut naapurikaupungeista. Perusterveydenhuolto järjestetään Uudenkaupungin isännöimällä sotealueella. Pyhäranta on valmis siirtämään sosiaalitoimen sotealueelle, kunhan väestöpohja on riittävän suuri. Nykyinen yhteistoimintaalue ei ole riittävän suuri. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Pyhärannassa on melko vähän yrityksiä/asukas, joka selittää alhaisen työpaikkaomavaraisuuden. Pyhärantalaiset käyttävät naapurikuntien yksityisiä palveluita, mikä selittää kunnan omien, erityisesti palveluyritysten ja kaupan yksiköiden vähäisyyden. Kunnassa on kaavoitettu uusia teollisuustontteja ja yritysten määrä on kasvava. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Pyhäranta aikoo jatkaa itsenäisenä varsinaissuomalaisena kuntana, jonka sosiaali ja terveyspalvelut hoidetaan tällä hetkellä joko omassa kunnassa tai yhteistyössä muiden vakkasuomalaisten kuntien, pääasiassa Uudenkaupungin, kanssa. Tähän yhteistyöhön on toivottavaa saada Rauman kaupunki mukaan. Erikoissairaanhoito hoidetaan VarsinaisSuomen Sairaanhoitopiirissä yhdessä muiden varsinaissuomalaisten kuntien kanssa. Pyhäranta katsoo kuuluvansa Laitilan, Rauman ja Uudenkaupungin kanssa toiminnalliseen kokonaisuuteen. Toiminnallisen kokonaisuuden alueella tulisi lisätä yhteistyötä. Edellä mainitusta alueesta tulisi muodostaa sotealue.
7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 0 1 1 2 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 1 6 7 1,86 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Pyhärannan kunnan talous on arvioitua parempi. KS. kohdan 1. selvitys. Pyhärannan kunnan sijaintia kolmen kaupungin keskellä ja suuntautumista kolmeen suuntaan työssäkäynnissä, asioinnissa ja peruspalveluissa ei ole otettu riittävästi huomioon. Pyhäranta kuuluu Rauman, Uudenkaupungin ja Laitilan asiointialueeseen. Pyhärannan tarkastelu vain suhteessa Raumaan ja Uuteenkaupunkiin on raportissa aiheuttanut virheellisen johtopäätöksen, että kunta tulisi jakaa kahtia. Työssäkäynti Laitilaan on yhtä suurta kuin Uuteenkaupunkiin. Laitilassa käy pyhärantalaisia yläkoululaisia n. 50 mutta Uudessakaupungissa vain alle 3. Kunta katsoo, ettei Pyhärantaa tule jakaa, vaan kuntaa tulee tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Peruspalvelut pystytään järjestämään, koska kunta on jo pitkään tehnyt yhteistyötä naapurikaupunkien kanssa. Pyhärannassa ei ole omaa yläkoulua, eikä lukiota. Vanhainkoti on Rauman ja Laitilan kanssa yhteinen ja sijaitsee Laitilassa. Viime vuosina Pyhäranta on pystynyt lisäämään ennaltaehkäisevien palveluiden resursseja. Kuntaan on palkattu mm. perhetyöntekijä ja nuorisoohjaaja ja kotipalveluun on palkattu kotihoitaja kuntouttavaa työtoimintaa varten. Kunnassa on myös kahdessa taajamassa nuorisotilat ja kolmanteen taajamaan nuorisotila on rakenteilla. Työryhmän raportissa ei ole paneuduttu Pyhärannan kunnan elinkeinotoimen kehittämiseen ollenkaan, joten kunnan tilannetta ei pysty vertaamaan raporttiin. Pyhäranta kuuluu Rauman, Uudenkaupungin ja Laitilan kanssa toiminnalliseen kokonaisuuteen. Mahdollisesti kokonaisuuteen voitaisiin lisätä Eurajoki.
9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Tarkastelunäkökulmat ja kriteerit eivät ole riittävät, koska sotealueita koskeva selvitys, valtionosuusuudistus, kuntalain uudistus ja kuntien tehtävien selvittäminen ovat kesken. Kriteerit eivät voi olla vain taloudellisia. Kriteereissä ei ole huomioitu palveluiden sisältöä eikä laadullisia tekijöitä. Ennaltaehkäisevässä työssä kustannukset aiheutuvat etupainotteisesti. Tulee myös arvioida vastaako palvelurakenne kunnan resursseja ja kuntakokoa. Kriteereissä ei ole myöskään huomioitu yhdistysten/vapaaehtoistyön merkitystä ja henkilöstömäärää. Pyhärannan hallintokustannukset ovat erittäin alhaiset. Henkilökuntaa on 3 työntekijää 100 asukasta kohti. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? Kyllä 0 1 Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? Kyllä 0 1 Ei
13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Rauma, Uusikaupunki, Laitila, Pyhäranta. Mahdollisesti myös Eurajoki. Mikäli ministeriö käynnistää valtakunnallisesti kuntajakoselvitykset, tulee samalla selvittää maakuntien lakkauttaminen tai vähintään yhdistäminen. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Kyllä Ei 0 1 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ks. yllä oleva vastaus. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Yhdistymisavustusten maksamisesta ei tulisi luopua. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Valtionosuusjärjestelmän tulee olla kuntaliitosneutraali mutta kannustaa yhteistyöhön. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Mikäli kyse on kaikki kuntia koskevasta kuntajakoselvityksestä, tulee ministeriön vastata kustannuksista ja käynnistää selvitykset. On huomioitava, että kyseessä on vasta kuntajakoselvitys. Kuntarakenneuudistuksen tulee perustua kuntien vapaaehtoisuuteen. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Veropohjan muutoksilla ei tule ohjata kuntarakennetta. Veropohja tulee ratkaista samalla, kun päätetään kuntien tehtävistä sekä kuntien ja valtion välisestä tehtävänjaosta. Veropohjan tulee vastata kuntien tehtäviä. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Kunnilla tulee olla riittävä vapaus järjestää palvelut kuntalaisten tarpeiden mukaan. Liian tiukat kriteerit rajoittavat innovatiivisuutta ja asiakaslähtöisten ratkaisumallien toteuttamista. Kuntarakenteen sijaan tulisikin kehittää palvelurakennetta. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Uudistus ei tule onnistumaan, mikäli kunnat velvoitetaan kuntarakenteen uudistuksiin. Muu, mikä?
17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia. 18. 3. Perustelunne aikataululle Aikatauluun ei voida ottaa kantaa, koska sotealueita koskeva selvitys, valtionosuusuudistus, kuntalain uudistus ja kuntien tehtävien selvittäminen ovat kesken. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Kuntarakenteen muutosten tulee syntyä todellisesta tarpeesta, eikä muutostuen keinoin. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Johtamisjärjestelmän eri vaihtoehtoja tulee lisätä. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Kunnanosavaltuustoilla tai vastaavilla toimielimillä, mutta vain niillä ollessa todellista talous ja päätösvaltaa. Nykyiselle kuntarakenteelle kuntalain tämänhetkiset keinot ovat riittävät, mikäli kunnat käyttävät eri mahdollisuuksia. Kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun vuoksi voidaan lisätä osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevaa velvoittavaa lainsäädäntöä. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntien veropohjan laajentaminen. Esim. pääomaverojen tuotosta tulee ohjata osa kunnille ja jäteveron tuotto tulee ohjata kokonaisuudessaan kunnille. Valtionosuusjärjestelmällä tulee turvata palveluiden järjestäminen kuntalaisille asuinpaikasta riippumatta. Valtionosuusjärjestelmän tulisi kannustaa yhteistyöhön, mutta sen tulee olla kuntaliitosneutraali.
24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kuntien tehtäviä pitää priorisoida ja keskittyä tärkeimpien palvelujen turvaamiseen ja uudistamiseen. Osa tehtävistä on kyettävä siirtämään kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten itsensä vastuulle esim. subjektiivinen päivähoito. Valtion ja kuntien tehtävänjako Tulisi selvittää, mitä tehtäviä voitaisiin siirtää kunnilta valtiolle, esimerkiksi vaativaa erityisosaamista edellyttävät, harvinaiset ja/tai erityisen kalliit palvelut ja toimeentuloturvaan/tulonsiirtoihin liittyvät tehtävät. Valtion säästöjen vuoksi kunnat ovat joutuneet ottamaan vastuuta valtiolle kuuluvista tehtävistä, esimerkiksi kevyen liikenteen väylien rakentamiset. Tehtävät tulisi joko säilyttää kokonaan valtiolla ja turvata riittävä rahoitus tai kunnille siirtyneet tehtävät tulisi rahoittaa valtionosuuksin tai kohdentaa liikenneveroja kunnille. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Kuntien tehtäviä ei tule lisätä, eikä nykyisiä laajentaa ellei valtio vastaa niiden rahoittamisesta täysimääräisesti. 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia.