RAAHEN SEUTUKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2009

RAAHEN SEUTUKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2009 Seutulautakunta 15.4.2010

Sivu 2

SISÄLLYSLUETTELO Toimintavuosi 2009 JOHDANTO... 5 Kehi ämiskeskuksen henkilöstö... 6 HALLINTO... 7 Johtokunta... 7 Johtokunnan kokousasioita... 7 Seutulautakunta... 9 Seutulautakunnan kokousasioita... 10 Raahen seudun yrityspalvelut... 15 ALUEKESKUSOHJELMA... 18 PROJEKTITOIMINTA.... 21 Osaamiskeskusohjelma ProMetal... 21 Seutuvoima... 25 Kul uurivalssaamo Staagi I - II... 26 So polis T&K (SPIN)... 30 YritysNavikaa ori... 32 Muutosvoimaa... 34 Werstas...37 TALOUS.... 39 Raahen seutukunnan kehi ämiskeskus... 39 Kehi ämiskeskuksen tukemat hankkeet... 40 Talousarvion toteutuma 2009... 41 Sivu 3

Sivu 4

JOHDANTO Vuonna 2009 Raahen seutukunnan väestönkehitys oli lieväs laskusuunnassa. Siikajoen ja Pyhäjoen kun en asukasmäärän kehitys oli myönteinen, mu a kokonaisuudessaan seutukunnan asukasmäärä aleni 95 asukkaalla. Kehi ämiskeskuksen hallinnossa tapahtui vuoden alkupuolella muutos. Alueen kunnissa hyväksy y kehi ämiskeskuksen uusi hallintomalli vahvis luo amushenkilöiden asemaa päätöksenteossa. Kunnanvaltuustojen nimeämät 9 luo amushenkilöä käy ävät kehi ämiskeskuksessa ylintä päätösvaltaa. Lisäksi alueen elinkeinoelämällä, kaupungin ja kun en virkajohdolla, maakunnallisessa päätöksenteossa mukana olevilla sekä alueen kansanedustajilla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Seutulautakunnan työskentely käynnistyi pienten alkukankeuksien jälkeen mallikkaas, ja päätöksiä pysty in tekemään koko alue a rakentavas kehi äen. Raahen seudun elinkeinostrategia 2009 2015 valmistui toukokuun 2009 loppuun mennessä, ja strategiatyön pohjalta valmistel in Raahen seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) -ehdotus työ- ja elinkeinoministeriön käsiteltäväksi. Raahen seudun KOKO toimii alueellisen elinkeinostrategian käytännön toimenpiteiden koordinoin - ja siemenrahoitusresurssina. Kehi ämiskeskuksen hanketyössä käynnistyi vuoden aikana kaksi uu a hanke a. YritysNavikaa ori-hankkeen kansainvälisyysosion toiminta aloite in he vuoden alusta ja hankkeeseen lii yvät hautomo- ja substanssiosioiden toiminta heinäkuun alusta. Toisena uutena hankkeena käynniste in nimetyille yrityksille suunna u yritysryhmähanke, jonka toimintatapa on pilo myös kehi ämiskeskukselle. Seutukunnan kul uurielämän toimijoiden vahvistamiseksi jatke in Kul uurivalssaamo Staagin toimintaa hakemalla toiminnalle rahoitusta jatkohankkeella. Kehi ämiskeskus osallistui myös alue aan laajempaan yhteistyöhön. Tielaitoksen kanssa olimme mukana Jokilaaksojen palvelukohteiden opastussuunnitelmatyössä sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan lii ojen koordinoimassa Seinäjoki-Oulu kaksoisradan aluetaloudellisten vaikutusten selvityshankkeessa. Alueellisen edunvalvonnan kannalta kehi ämiskeskus antoi vuoden aikana lausunnot Pohjois- Pohjanmaan liiton toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuodelle 2010, Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimakaavatyöhön sekä kaksi kertaa EAKR- ja ESR-rahoitushakemuksiin. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman rahoitustaulukko jäte in kehi ämiskeskuksen toimesta alueviranomaisille kesäkuussa. Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalaitoshankkeen edistämiseksi kehi ämiskeskus toimi ak ivises alueellisessa yhteistyöryhmässä aluekeskusohjelmatyön kau a. Toimenpiteinä toteute in mm. vierailu Raumalle ja TVO:n laitosalueelle Olkiluodossa sekä alueen vahvuuksien esi ely kansanedustajille eduskunnassa. Raahen seutukunnan vetovoimaisuu a ja maine a vahvistavia ydinviestejä ja toimenpiteitä koo in seudulliseen Mainestrategiaan laajassa yhteistyössä kaikkien alueen toimijoiden kanssa. Alueen maine a vahvistava toimintasuunnitelma valmistui marraskuun 2009 lopussa. Kehi ämiskeskuksen toiminnasta, sen toteu amista kehi ämishankkeista sekä taloudesta kerrotaan tarkemmin tässä toimintakertomuksessa. Raahe 18.3.2010 Lauri Laajala johtaja Raahen seutukunta Sivu 5

HENKILÖSTÖ VUONNA 2009 KEHITTÄMISKESKUS johtaja 30 % Lauri Laajala toimistotyöntekijä 85 % Kaisu Leppikorpi toimistonhoitaja 40 % Helli Maarala vies ntäkoordinaa ori 30 % Tuula Kukkola (01.06. 30.11.2009) PROJEKTIT: Aluekeskusohjelma ohjelmajohtaja 70 % Lauri Laajala kehi ämispäällikkö Salla Korhonen (01.01. 30.04.2009) kehi ämispäällikkö Tellervo Kivistö projek sihteeri 60 % Helli Maarala vies ntäkoordinaa ori 60 % Tuula Kukkola (01.03. 31.05.2009) kehi ämispäällikkö 100 % Aira Söderman (01.05. 31.08.2009) kehi ämispäällikkö 85 % Aira Söderman (01.09. 31.12.2009) Seutuvoima-hanke projek päällikkö Leena Mikkola-Riekkinen (01.04. 30.06.2009) Staagi hanke projek päällikkö Minna Kallela (01.01. 30.06.2009) projek päällikkö Minna Kallela (19.08. 31.12.2009) RAAHEN SEUDUN YRITYSPALVELUT elinkeinojohtaja Risto Pie lä yritysasiamies Ilkka Pir koski (01.01. 28.02.2009) yritysasiamies Miia Marjanen (01.08. 31.12.2009) elinkeinosihteeri Tuula Eskola (01.01. 05.11.2009) elinkeinosihteeri Sanna Manninen (01.12. 31.12.2009) vies ntäkoordinaa ori 30 % Tuula Kukkola (01.06. 30.11.2009) PROJEKTIT: YritysNavikaa ori projek päällikkö Pauli Keränen (01.07. 31.12.2009) projek koordinaa Jussi Kemilä (01.08. 31.12.2009) kansainvälistymispäällikkö Heli Flink (01.04. 31.12.2009) hankekoordinaa ori Heli Flink (01.01. 31.03.2009) Werstas-hanke projek assisten 50 % Seija Fingerroos (01.01. 15.05.2009) yrityshautomopäällikkö Pauli Keränen (01.01. 30.06.2009) Muutosvoimaa-hanke yrityskoordinaa ori Timo Ranz (01.01. 31.12.2009) Sivu 6

HALLINTO JOHTOKUNTA JOHTOKUNNAN KOKOUSPIIRI V. 2009 nimi tehtävä kunta Tuomi Kaisu puheenjohtaja Siikajoki Karjalainen Kari varapuheenjohtaja Raahe Ollanketo Tarja jäsen Raahe Aho Virpi jäsen Raahe Hannula Kari jäsen Raahe Lumiaho Eino jäsen Vihan Karjalainen Tuomo jäsen Vihan Peltoketo Mauno jäsen Pyhäjoki Siniluoto Eero kh:n puheenjohtaja Raahe Valpas Unto kansanedustaja Raahe Kerola Inkeri MYR:n jäsen Raahe Ala-aho Ulla maakuntahall. jäsen Siikajoki Hynninen An maakuntahall. jäsen Raahe Laajala Lauri johtaja Kehi ämiskeskus Pie lä Risto elinkeinojohtaja Raahen seudun yrityspalvelut Mikkola-Riekkinen Leena projek päällikkö Vihan Arvela Ilmo ap.kaupunginjohtaja Raahe JOHTOKUNNAN KOKOUSASIOITA 19.1.2009 Raahessa pidetyssä kokouksessaan johtokunta valitsi puheenjohtajakseen vuodelle 2009 Kaisu Tuomen ja varapuheenjohtajakseen Kari Karjalaisen. Uuden hallintomallin tultua hyväksytyksi (aluevaltuusto 27.11.2008, 11) johtokunta pää pyytää kun a nimeämään uuteen seutulautakuntaan yhden edustajan alkavaa 5 000 asukasta kohden ja kullekin edustajalle yhden henkilökohtaisen varajäsenen. Seutulautakunnan toimikausi on 2009 2012. Johtokunta pää pyytää myös alueen yri äjäyhdistyksiä nimeämään kaksi yri äjäedustajaa seutulautakuntaan. Samoin johtokunta pää pyytää Raahen kauppakamariosastoa ja amma järjestöjä nimeämään yhden edustajan seutulautakuntaan. Kukin kunta ja yhteisö huoleh i seutulautakunnan työhön osallistuvien edustajiensa kustannusten korvaamisesta. Uuden hallintomallin mukaan kehi ämiskeskuksen toimintaa johtaa virkavastuulla kehi ämiskeskuksen johtaja. Kehi ämiskeskuksen johtajan tehtävät määritellään kehi ämiskeskuksen johtosäännössä. Johtokunta pää esi ää Raahen kaupunginhallitukselle kehi ämiskeskuksen johtajan viran täyttämistä. Pohjois-Pohjanmaan lii o on pyytänyt päivitystä Raahen seutukunnan osalta Val on toimintojen alueellistaminen Pohjois-Pohjanmaalle -rapor in. Johtokunta totesi, e ä seutukunnasta on jäte y Sivu 7

11.6.2008 selvitys alueiden klustereita tukevista val on toiminnoista Raahen seutukunnassa. Selvitys on toimite u alueellistamisen koordinaa otyöryhmän edustajille Inkeri Kerolan toimesta, ja se on mennyt edoksi myös maakuntajohtaja Pauli Harjulle. Johtokunta nimesi hyvinvoin ohjelman koordinaa oryhmän edustajaksi Leena Mikkola-Riekkisen. Terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen -kehi ämistyöryhmään edustajaksi nime in Virpi Honkala. Syrjäytymisen ehkäisy- ja osallisuus -kehi ämistyöryhmään nime in Maija Marjaniemi. Yritys/innovaa o/palvelut- kehi ämistyöryhmään johtokunta nimesi Jouko Selkälän. Johtokunta nimesi Va enfall -puitesopimuksen seurantaryhmään Kaisu Tuomen ja varajäseneksi Lauri Laajalan. Johtokunta merkitsi edoksi Pohjois-Pohjanmaan liitolle jätetyn aluekeskusohjelman perusrahoitushakemuksen vuodelle 2009. Raahen seutukunta hakee rahoitusta aluekeskusohjelmaan yhteensä 200 500 euroa vuodelle 2009. Vuoden 2009 toiminta- ja taloussuunnitelma perustuu 401 000 euron budje in, jolla katetaan ohjelman johtamisen ja koordinoinnin kulut sekä vuoden 2009 toimintasuunnitelman toimenpidekokonaisuuksien mukaiset kustannukset mukaan lue una vies ntä. Raahen seutukunnan kehi ämiskeskus ja alueen kunnat ovat vuoden 2009 talousarvioissaan varautuneet rahoi amaan aluekeskusohjelman kustannuksista 50 %. Johtokunta pää, e ä Raahen seutukunta sitoutuu Kipinää Kylille -hankkeeseen ajalla 1.1.2009 31.12.2010, mikäli hanke toteutuu ja siihen osallistuu alueen kyliä. Raahen seutukunnan rahoitusosuus on 750 euroa/vuosi, yhteensä 1 500 euroa koko hankeajalta. Johtokunta kuuli elinkeinostrategiatyön lannekatsauksen. Elinkeinostrategian valmistumiselle on anne u jatkoaikaa maaliskuun 2009 loppuun saakka. Johtokunnassa näh in tärkeänä pyytää väliarvioin strategiatyön tässä vaiheessa alueen yri äjiltä. Johtokunta kuuli ohjelmajohtajan esityksen KOKO -hakemuksen valmistelusta. Johtokunta merkitsi edoksi Raahessa 22.1.2009 pide ävän luo amushenkilöiden seminaarin. Sivu 8

SEUTULAUTAKUNTA Seutulautakunnan johtosäännön 3 mukaan Seutulautakuntaan ku kin seu tu kun nan kun ta valit see yh den edus ta jan alkavaa 5 000 asu kasta koh den ja kul lekin edus tajal le hen kilö koh taisen varajäsenen. Seutulautakunnan kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus Raahen kaupunginjohtajalla sekä alueen kuntajohtajilla virkansa puolesta. Seutulautakunnan kokouksiin kutsutaan lisäksi alu een kansanedusta jat ja maakuntahallituksen jäsenet, alueen yri äjäyhdistysten nimeä mät kaksi yrittäjäedustajaa, Raahen kauppakamarin edustaja ja am ma järjestöjen edustaja, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoi keus. Edustajia seutulautakuntaan vali aessa otetaan huomioon tasa-arvo ja polii nen ka avuus. Seutulautakunnan toimikausi on kunnallisvaalikausi. Seutulautakunnan kokouksiin voidaan kutsua kuulta vaksi asiantun joita. Seutulautakunnan esittelijänä ja sihteerinä toimii kehi ämiskeskuk sen johtaja. Seutulautakunnan kokoonpano 2009 2012 varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen kunta Ahokas-Tuohinto Pirkko Pekkala Sari Raahe Parkkila Pasi Haapakangas Ulla Vihan Pohjola Ma Nyman Sami Siikajoki Savela Timo Aho Virpi Raahe Pärkkä Anna Ylikulju Markku Raahe Raivio Eero Flink Vesa Raahe Jussila Seppo Aalto Risto Raahe Ala-aho Ulla Eskola Päivi Siikajoki Lintunen Pirkko Ukonsaari Seppo Pyhäjoki Kuntajohtajat Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Raahe Tuomi Kaisu kunnan johtaja Siikajoki Peltoketo Mauno kunnanjohtaja Pyhäjoki Karjalainen Tuomo vs. kunnanjohtaja 30.6.2009 saakka Vihan Mikkola-Riekkinen Leena kuntajohtaja 1.7.2009 alkaen Vihan Kansanedustajat Kerola Inkeri Valpas Unto Raahen kauppakamariosasto Seikkala Raimo Raahe Raahe Raahe Yri äjäyhdistykset Miilukangas Jussi Raahen Seudun Yri äjät ry Raahe Yrjänä Jari Pyhäjoen Yri äjät ry Pyhäjoki Amma järjestöt Hautala Tuulikki /SAKK Mämmi Saara / STKK Raahe Pohjois-Pohjanmaan lii o Yliniemi Ilkka kehitysjohtaja Oulu Ojala Heikki aluekeskuskoordinaa ori Oulu Kehi ämiskeskus Laajala Lauri vt. kehi ämiskeskuksen johtaja Raahe Sivu 9

Seutulautakunnan käsi elemiä asioita 2.4.2009 Ensimmäisessä Raahessa pidetyssä kokouksessaan seutulautakunta valitsi puheenjohta jan ja kolme (3) varapuheenjohtajaa. Puheenjohtajuus kiertää eri kun en edus ta jien kesken siten, e ä joka toinen vuosi puheenjohtajana toimii Raa hen kaupungin edustaja ja joka toinen vuosi Pyhäjoen, Siikajoen tai Vi hannin kunnan edustaja. Vuodelle 2009 seutulautakunnan puheenjohtajaksi vali in Pirkko Ahokas-Tuohinto Raahesta. Seutulautakunnan varapuheenjohtajiksi vuodelle 2009 vali in 1. varapuheenjohtaja Pasi Parkkila Vihan 2. varapuheenjohtaja Ma Pohjola Siikajoki 3. varapuheenjohtaja Timo Savela Raahe Seutulautakunta merkitsi edoksi budje n toteutuman vuodelta 2008 ja vuoden 2008 lopulliset kuntaosuudet. Lopullinen kun en osuus vuodelta 2008 on 24,84 eur /asukas (budjetoitu 32,00 eur / asukas). Lopulliset toimintakulut olivat 1 508 475,56 euroa ja toimintatulot 1 546 663,08 euroa. Ylijäämää tuli 38 187,52 euroa. Seutulautakunta hyväksyi aluekeskusohjelman toimintarapor n, kustannusten toteutuman ja maksatushakemuksen ajalta 1.10. 31.12.2008. Kustannusten toteutuma oli yhteensä 134 254,33 euroa. Summa sisältää arvonlisäveron. Pohjois-Pohjanmaan liitolta haetaan 66 491,92 euroa. Omarahoitusosuus on 67 762,41 euroa. Merki in edoksi aluekeskusohjelman rahoituspäätös vuodelle 2009. Päätöksen mukaan saatu rahoitus on pienempi kuin hae u rahoitus. Rahoitusta hae in työ- ja elinkeinoministeriöltä 200 500 euroa ja saa in 160 500 euroa (40 000 euroa pienempi). Seutulautakunta hyväksyi päätöksen mukaisen rahoitushakemuksen jä ämisen Pohjois-Pohjanmaan lii oon. Seutulautakunta merkitsi edoksi saapuneet hankepäätökset: Yritysnavikaa ori -hanke: toteutusaika 1.1.2009 30.12.2011, hankkeen kokonaisbudje yhteensä 814 298 euroa, vuodelle 2009 myönne y avustus yhteensä 164 336 euroa. Kul uurivalssaamo Staagi hanke: hankkeen toteutusaika 11.8.2008 30.6.2009, kokonaisbudje on 33 880 euroa, johon hyväksy y julkinen rahoitus on 80 % ja yksityinen rahoitus 20 % ja Werstas -hanke, koskien hankkeen toteutusajan jatkamista ja budje n muutosta: hankkeen kesto 15.12.2006 30.6.2009. Hyväksy in Yritysnavikaa ori -hankkeen projek päälliköksi Pauli Keränen ajalle 1.4.2009 31.12.2011 sekä samaan hankkeeseen kansainvälistymispäälliköksi Heli Flink ajalle 1.4.2009 31.12.2009. 23.4.2009 Seutulautakunta hyväksyi esitetyt seutulautakunnan kokousajat ja kokouspaikat loppuvuodelle 2009. Hyväksy in vuodelta 2008 laadi u toimintakertomus ja vuoden 2008 linpäätös edot. Seutulautakunta kuuli esityksen Raahen seudun elinkeinostrategiaksi 2009 2015. Elinkeinostrategian valmistumiselle on saatu jatkoaikaa maaliskuun 2009 loppuun saakka. Seutulautakunta käsi elee lopullisen asiakirjan kokouksessaan 18.5.2009. Seutulautakunta hyväksyi kehi ämiskeskuksen valmistelemaan KOKO -hakemusta. KOKOOn haetaan kirjallisella ohjelmaehdotuksella. Ohjelmaehdotuksen lii eenä tulee esi ää kuvaukset ohjelmaehdotuksen keskeisistä vaikutuksista sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja ympäristöön erikseen anne avan ohjeistuksen mukaises. Sivu 10

Seutulautakunta merkitsi edoksi Salla Korhosen ir sanoutumisen kehi ämispäällikön tehtävästä 1.5.2009 lukien ja hyväksyi Aira Södermanin palkkaamisen kehi ämispäällikön tehtävään määräaikaiselle työsopimuksella vuoden 2009 loppuun saakka. Kustannukset hoidetaan aluekeskusohjelmasta. Anne in kehi ämiskeskuksen johtajalle valtuudet vuoden 2009 loppuun saakka nimetä pyydettäessä ohjausryhmän edustajat muihin kuin kehi ämiskeskuksen omiin hankkeisiin. Seutulautakunta nimesi Jokilaaksojen palvelukohteiden opastussuunnitelman työryhmään seutukunnan edustajaksi Lauri Laajalan, va ral le Risto Pie län, Raahen kaupungin edustajaksi Heimo Karihtalan, Siikajoen kunnan edustajaksi Pekka Ai o-ojan, varalle Pekka Heikkisen, Pyhäjoen kunnan edustajaksi Pirkko Tuu lan, varalle Antero Ruotsalaisen, Vihannin kunnan edustajaksi Olli Silvennoisen, varalle Ari Ohinmaan. Kehi ämiskeskuksen johtokunta on aikaisemmin tehnyt päätöksen osallistua Tielaitoksen Jokilaaksojen palvelukohteiden opastussuunnitelman laadintaan ja sitoutua esite yyn rahoitukseen. Hyväksy in aluekeskusohjelman toteutuneet kulut 2 456 euroa 16. 17.4.2009 syntyneestä matkasta Raumalle, Eurajoelle ja Poriin ja tode in, e ä toteute u matka tukee aluekeskusohjelman tavoi eita. Matka oli tutustumismatka Olkiluodon ydinvoimalaitokseen ja sen vaikutusalueen kaupunkiin Raumalle. Samalla matkalla tutustu in Pori Prizztech Oy:n toimintoihin uuden elinkeinotoimialan synny ämiseksi Suomeen. 18.5.2009 Ruukissa pidetyssä kokouksessaan seutulautakunta merkitsi edoksi kehi ämiskeskuksen hallinnollisen imin esi äytymisen. Samoin seutulautakunta merkitsi edoksi Tuula Kukkolan esityksen seudullisen mainetyön lanteesta ja työn jatkamisesta. Seutulautakunta myönsi kehittämiskeskuksen johtajalle valtuuden resursoida seudullisen mainetyön toteu amiseen henkilö vuoden 2009 loppuun saakka. Syntyvät kustannukset katetaan seutulautakunnan talousarvion pui eissa. Seutulautakunta hyväksyi Raahen seudun elinkeinostrategia 2009 2015 asiakirjan. Avoinna olleeseen yritysasiamiehen toimeen vali in Miia Marjanen, varalle Ma Lahdenperä. Yritysnavikaa ori hankkeen ohjausryhmään seutulautakunta nimesi seuraavat henkilöt: varsinainen jäsen Kenakkala Anita, TE-toimisto Hyry Olavi, Sesca Industrial Solu ons Kimari Risto, OAMK Ansamaa Jukka Pekka, Raahen koulutuskuntayhtymä Kokko Pasi Antero,Sampo Pankki Pie lä Risto, Rsyp Muut kokouspiiriin kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan liiton edustaja projek henkilöstö varajäsen Salmela Marko TE-toimisto Paloniemi Marko, Puumesta Oy Pieskä Timo, OAMK Vallirinne Maire, Raahen koulutuskuntayhtymä Bergström Pia, Habita Oy Laajala Lauri, kehi ämiskeskus Seutulautakunta hyväksyi Kansainvälinen projek myyn projek myyn projek myyn -hankkeen j ä ämisen rahoi ajalle sekä hankkeen kuntarahoitusosuuden huomioitavaksi Raahen seudun yrityspalveluiden hankekorissa. Hae avan hankkeen kokonaiskustannusarvio on 1 153 947 euroa, josta kuntarahoitusosuus on 95 000 euroa. Raahen seudun osuus tästä on puolet. Hankkeen toteutusaika 1.9.2009 30.8.2012. Sivu 11

Seutulautakunta täydensi SPIN -hankkeen ohjausryhmää Salla Korhosen ja Raija Inkalan siirryttyä toisiin tehtäviin. Ohjausryhmään vali in Salla Korhosen lalle Tellervo Kivistö, varalle Risto Pie lä. Raija Inkalan lalle vali in Maija Lai la ja varalle Kirs Isokoski. Ohjausryhmä valitsee keskuudestaan uuden puheenjohtajan seuraavassa kokouksessaan. SPIN -hanke on Raahen seutukunnan kehi ämiskeskuksen hallinnoima ja Pehr Brahe Ohjelmistolaboratorion toteu ama kehi ämishanke. Pääte in, e ä seutulautakunta voi toimia Staagi -jatkohankkeen hallinnoijana. Rahoitushakemus tullaan jä ämään hankkeesta Leader -toimintaryhmä Nouseva Rannikkoseutu ry:lle toukokuun aikana. Yhteistyö toimii samoilla ehdoilla kuin 30.6.2009 pää ymässä olevassa hankkeessa. 17.6.2009 Seutulautakunta kokoontui Pyhäjoen kunnanvirastolla. Kokouksen alussa esi äytyi kehi ämiskeskuksen hankehenkilöstö. Hyväksy in aluekeskusohjelman maksatushakemus, toimintarapor ja kustannusten toteutuma ajalta 1.1. 31.3.2009. Kustannusten toteutuma oli 75 328,94 euroa. Summa sisältää arvonlisäveron. Pohjois-Pohjanmaan liitolta haetaan 37 664,47 euroa. Merki in edoksi talousarvion toteutuma ajalta 1.1. 30.4.2009. Seutulautakunta valitsi Yritysnavikaa ori -hankkeen projek koordinaa oriksi Jussi Kemilän ja varalle Helena Sydänmetsän sekä valtuu kehi ämiskeskuksen johtajan tekemään määräaikaisen työsopimuksen valitun henkilön kanssa 31.12.2011 saakka. Hyväksy in laadi u priorisoin lausunto ESR ja EAKR -rahoitushakemuksista. Hankkeiden seudulliset kuntarahoituspäätökset tehdään hankekohtaises erikseen. Seutulautakunta hyväksyi laaditun lausunnon jä ämisen Pohjois-Pohjanmaan liitolle Val on toimintojen alueellistaminen Pohjois-Pohjanmaalle -rapor sta. Hyväksy in KOKO -ohjelmaehdotus lii eineen lähete äväksi työ- ja elinkeinoministeriöön sekä edoksi Pohjois-Pohjanmaan lii oon. Raahen seutukunnan kunnat Pyhäjoki, Siikajoki, Vihan ja Raahen kaupunki ovat hallitustensa päätöksillä delegoineet kehi ämiskeskuksen valmistelemaan Raahen seudun KOKO -ohjelmaehdotusta. Alustava ehdotus on käsitelty 28.5.2009 pidetyssä seminaarissa, johon kutsu in myös alueen valtuutetut, seutulautakunnan sekä aluekeskusohjelman foorumien jäsenet. Merki in edoksi Raahen seudun yrityspalvelujen asiakaskyselyn ja kumppanuuskyselyn palaute. Kyselyn toteu vat Oulun seudun amma korkeakoulun Raahen kampuksen opiskelijat ope ajansa johdolla. Kyselyyn vali in ne asiakkaat, jotka olivat käy äneet Raahen seudun yrityspalvelujen palveluita. Vastauksia saa in tavoi een mukaiset 100 kappale a. Palau een haku toteute in puhelinkyselynä nime ömänä vastauksena. Kyselyn tulokset laitetaan esille seutulautakunnan extranet -palveluun. Elinkeinojohtaja Risto Pie lä esi eli kyselyn tuloksia seutulautakunnalle. Seutulautakunta merkitsi edoksi Staagi II -hankkeen hankesuunnitelman ja alustavan rahoituspäätöksen ja hyväksyi projek päällikön rekrytoinnin toteute avaksi siten, e ä projek päällikön lopullisen valinnan seutulautakunta tekee elokuun kokouksessaan. 17.8.2009 Raahessa pidetyssä kokouksessaan seutulautakunta valitsi Staagi II -hankkeen projek päälliköksi Minna Kallelan Raahesta. Hakijoita tuli määräaikaan mennessä viisi, joista haasta eluun kutsu in kaksi henkilöä. Sivu 12

Käy in lähetekeskustelu kehi ämiskeskuksen vuoden 2010 talousarvion ja 2011 2012 taloussuunnitelman perusteista ja ohjeiste in johtajaa vuoden 2010 talousarvion laadinnassa. Merki in edoksi extranet -palvelun käy ööno o. Palvelu on tarkoitus o aa käy öön seuraavasta seutulautakunnan kokouksesta alkaen. Palvelun käy öönoton tarkoituksena on parantaa hallinnossa ja päätöksenteossa mukana olevien henkilöiden edonsaan a kehi ämiskeskusta koskevissa asioissa ja pienentää kustannuksia. Lauri Laajala esi eli extranet -palvelun käy öä. 17.9.2009 Seutulautakunta hyväksyi aluekeskusohjelman maksatushakemuksen, toimintarapor n ja kustannusten toteutuman ajalta 1.4. 30.6.2009. Kustannusten toteutuma oli 72 174,15 euroa. Summa sisältää arvonlisäveron. Pohjois-Pohjanmaan liitolta haetaan 36 087,08 euroa. Merki in edoksi KOKO -ohjelmaehdotuksen lanne. Raahen seutukunnan KOKO-ohjelmaehdotus on arvioitu siten, e ä seutukunta ei kuulu niihin hakijoihin, joilta edellytetään hakemuksen täydentämistä. Alueet voivat kuitenkin halutessaan täydentää ohjelmaehdotusta 25.9.2009 mennessä. Seutulautakunta valtuu ohjelmajohtajan täydentämään alueen KOKO -ohjelmaehdotusta. Merki in edoksi budje n toteutuma 1.5. 31.8.2009. Seutulautakunta kuuli elinkeinojohtaja Risto Pie län esityksen Raahen seudun yrityspalvelujen toiminnasta ja merkitsi esityksen edoksi. Seutulautakunta pyysi kokouksessaan 17.6.2009 selvityksen Raahen seudun yrityspalvelujen toiminnasta ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistämisestä. Hyväksy in vuoden 2010 talousarvion kehys päävastuualuei ain kun en valtuustoille valmisteltavaksi. Seutulautakunta pää edustella alueen kunnilta, onko niillä valmiu a osallistua alueen kun- en kuntaliitosten edellytysten selvi ämiseen ja pää pyytää vastaukset edusteluun Raahen kaupunginhallitukselta sekä Pyhäjoen, Siikajoen ja Vihannin kunnanhallituksilta 30.10.2009 mennessä. Jatkotoimenpiteistä päätetään vastausten saapumisten jälkeen. Merki in edoksi laaditut ja lähetetyt lausunnot ja ohjelmateks t: 1. Happamat sulfaa maat 2. Maakuntaohjelman toteu amissuunnitelma 2010 2011 3. Maakuntaohjelma 2010 2013. Pääte in, e ä kehi ämiskeskus toimii Yritysryhmähankkeen hallinnoijana, mikäli rahoitus hankkeelle saadaan. Hanke on Leader -rahoi einen. Hankkeeseen haetaan 75 % tukirahoitusta. yritykset vastaavat 25 %:n rahoituksesta. 19.11.2009 Pyhäjoella pidetyssä kokouksessaan seutulautakunnalle tuo in edoksi Pohjois-Pohjanmaan liitolle lähetetyt lausunnot:. Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavaehdotus Lausunto Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelmaluonnoksesta 2010-2012. Seutulautakunta hyväksyi aluekeskusohjelman maksatushakemuksen, toimintarapor n ja kustannusten toteutuman ajalta 1.7. 30.09.2009. Kustannusten toteutuma oli tuolta ajalta yhteensä 47 862,97 euroa. Summa sisältää arvonlisäveron. Pohjois-Pohjanmaan liitolta hae ava osuus on 23 931,49 euroa. Sivu 13

Seutulautakunta merkitsi edoksi työ- ja elinkeinoministeriön kirjeen 29.9.2009 aluekeskusohjelmien ohjelmakauden pää ämiseen lii yvistä toimenpiteistä. Seutulautakunta hyväksyi vuodelle 2010 laaditun toimintasuunnitelman ja talousarvioesityksen ja pää esi ää sen vielä kunnille hyväksy äväksi. Talousarvion loppusumma on 1 409 502 euroa. Jäsenkunnilta peri ävä osuus on 26,00 euroa / asukas, yhteensä 908 128 euroa. Talousarvion laadinnassa on käyte y kun en asukaslukua 1.1.2009. Pääte in jatkaa Miia Marjasen työsuhde a yritysasiamiehen tehtävässä toistaiseksi. Merki in edoksi Raahen seutukunnan yritysbarometri 2009. Barometria esi eli kokouksessa elinkeinojohtaja Risto Pie lä. Merki in edoksi Puusta Pitkälle -hankehakemus (Yritysryhmä -hanke). Hankkeen kesto on kaksi vuo a. Hakijana on Raahen seutukunnan kehi ämiskeskus. Hankkeen yhteyshenkilönä toimii Miia Marjanen Raahen seudun yrityspalveluista. Hankkeen kustannusarvio on 200 000 euroa ja hae ava avustus kustannuksista 75 % eli 150 000 euroa. Toteu ajakumppanin osuudeksi ja 12 500 euroa. Seutulautakunta on kokouksessaan 17.9.2009, 91, tehnyt päätöksen, e ä kehi ämiskeskus toimii hankkeen hallinnoijana, mikäli rahoitus hankkeelle saadaan. 10.12.2009 Seutulautakunta hyväksyi laaditun aluekeskusohjelman toimintakertomuksen vuosilta 2007 2009 lähete äväksi työ- ja elinkeinoministeriöön. Hyväksy in Raahen seutukunnan KOKO -ohjelmaehdotuksen toimintasuunnitelma vuodelle 2010 lähete äväksi työ- ja elinkeinoministeriöön ja maakunnan lii oon. Hyväksy in laadi u priorisoin lausunto ESR- ja EAKR -hankkeista lähete äväksi Pohjois-Pohjanmaan lii oon. Seutulautakunta pää pyytää alueen kun a lähe ämään kehi ämiskeskukselle selvityksen jättämistään Va enfall -rahahankkeista ja valtuu kehi ämiskeskuksen johtajan antamaan tarvittavan selvityksen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle 31.12.2009 mennessä. Seutulautakunta merkitsi edoksi kunnilta saapuneet vastaukset kuntaliitosten selvi ämisasiasta ja totesi saatujen vastausten perustella asian nyky lanteessa loppuun käsitellyksi. Pääte in, e ä ei osallistuta Taitajien Tierna -jatkoprojek in, koska kehi ämiskeskuksen talousarviossa ei ole varaudu u ko. hankkeen kuntarahoitukseen. Pääte in, e ä ei osallistuta Mul polis Expert -kehi ämishankkeeseen, koska kehi ämiskeskuksen talousarvioissa ei ole varaudu u ko. hankkeen kuntarahoitukseen. Hyväksy in Mul polis ry:n jäsenmaksu 500 euroa vuodelle 2009. Seutulautakunta merkitsi edoksi sanomaleh Raahen Seudussa julkaistavan vuoden 2009 joulutervehdyksen. Osalla ilmoituskuluista tuetaan Raahen sairaalan urologisen ultraäänilai een hankkimista. Sivu 14

RAAHEN SEUDUN YRITYSPALVELUT Johdanto Raahen seudun yrityspalvelujen osalta vuosi 2009 oli viides toimintakausi. Toimintavuoden aikana maailmantalouden jyrkkä lasku jatkui ja Suomen bru okansantuote laski lähes 8 % ollen suurin lasku si en vuoden 1918 (Lähde: Tilastokeskus). Talouden taantuma kohdistui Suomessa etenkin teollisuuteen ja vien in, jolloin Raahen seutukunta teollisena alueena oli selvä mene äjä työpaikoissa ja työllisissä. Tä stä oli seurauksena nopea työ ömyyden kasvu. Kielteiset vaikutukset heijastuivat myös kuntatalouteen mm. yhteisöverojen laskun myötä. Tavoi eet ja toiminta Talouden suhdannemuutos näkyi Raahen seudun yrityspalvelujen asiakaskunnassa talouden pyörien alkaessa pyöriä hitaammin. Monelle yritykselle tuli eteen lanne, jossa aiemmat markkinat romah vat, tai jopa katosivat kokonaan. Posi ivinen vaikutus tästä oli yritysten kehi ämishalukkuuden selvä kasvu. Lähes jokaisessa yrityksessä vallitsi halu panostaa uusien asioiden kehi ämiseen esimerkiksi tuotannon, markkinoinnin ja tuotekehityksen osalta. RSYP:n työkalut soveltuvat hyvin yritysten kehitystoimien tukemiseen. Yritysasiamiehen ja muun oman henkilökunnan osaamisen kau a voi in viedä yritysten kehityshankkeita eteenpäin auttamalla rahoituksessa, verkostoitumisessa, ideoimalla vaihtoehtoja ja käy ämällä koko laajan yrityspalveluverkoston osaamista yritysten haasteiden ratkaisuun. Hanketyökaluista YritysNavikaa ori sai myönteisen rahoituspäätöksen, jolloin pysty in käynnistämään ensimmäisen kerran yrityksille suunnatut kansainvälistymispalvelut oman kansainvälistymispäällikön resurssilla. Samoin uusi hanke toi hyvät henkilö- ja muut resurssit nuorten yritysten neuvontaan, hautomotoimintaan ja yritysten t&k-toiminnan vauhdi amiseen. Muutosvoimaahanke on hyvä työkalu talouden taantumisvaiheeseen. Hankkeen yksityisten asiantun joiden voimin voi in au aa kymmeniä yrityksiä ratkaisemaan uuden markkina lanteen pullonkauloja. Muutosvoimaa- ja YritysNavikaa ori- hankkeista ja niiden tuloksista on kerro u tarkemmin toisaalla tässä julkaisussa. RSYP:n hankekorissa oli lisäksi Kalske-, Masva- ja T&K Ak vaa ori -hankkeet, joiden hallinnoijana toimi muu taho. Osallistuimme pienellä summalla yhteisiin kustannuksiin ja toimimalla ohjausryhmissä pyrimme vaiku amaan niiden toimintaan posi ivises. Kalske-hankkeen avulla saa in yri äjyyskasvatus- ja esihautomotoiminta käyn in Raahen seutukunnan oppilaitoksissa. Masva-hanke puolestaan au oi maaseudun pienyritystoimintaa ja maatalouden liiketoiminnan kehi ämistä. T&K Ak vaa ori -hankkeen avulla on voitu edistää yritysten tuotekehitystoiminnan rahoitusta valmistelemalla mm. Tekes-rahoitushakemuksia. Elinkeinojohtaja jatkoi oman työnsä ohessa verkostoyhteistyötä toimimalla puheenjohtajana Sekes ry:n Yrityskehi ämisen työryhmässä. Marraskuussa saa in valmiiksi Kehitä yritystä Ajatuksia yrityskehi ämisestä -pdf-julkaisu, joka sai hyvän vastaanoton eri puolilla Suomea. Muu verkostovaiku aminen tapahtui PyöreänPöydän, ICT-, Maineenhallinta-, yms. foorumeiden kau a. Oulun seudun amma korkeakoulun hallituksen jäsenyys alkoi huh kuussa 2009 ja ohjausryhmätyöskentely mm. Pehr Brahe Laboratorion hankkeissa sekä metallin Osaamiskeskusohjelman ja NRT-hankkeen osalta jatkui elinkeinojohtajan osalta koko vuoden. Yrityskummitoiminta jatkui edellisten vuosien mukaises paino uen pääosin nuorten yritysten kehi ämiseen. Loppuvuodesta käynnistel in uu a Advisory Board -toimintaa kasvuyritysten tueksi. Yrityskummiseminaari järjeste in keväällä 2009, jossa kutsu una esitelmävieraana talouden näkymistä kertoi professori Jarmo Leppiniemi. Sivu 15

Työ ydinvoimalan saamiseksi Pyhäjoelle jatkui koko vuoden yhteistyöryhmän kanssa. RSYP:n Kv Projek myyn -hanke joudu in perumaan rahoi ajan pyynnöstä ja lalle valmistellaan vuoden 2010 alkupuolella uu a hanke a eri rahoituslähteestä. Vies nnässä jatke in toimintaa ak ivisella edo amisella eri kanavia käy äen. Raaseli - edotuslehteä julkais in kaksi numeroa. Henkilöstö Henkilöstön osalta resurssit olivat pääosin hyvät hankkeiden rekrytoin en myötä. Yritysasiamiehen vaihtuminen keväällä 2009 vähensi henkilötyöpanosta noin kolmen kuukauden verran. Loppuvuodesta uuden yritysasiamies Miia Marjasen tehtävä saa in kuitenkin vakinaiste ua aiempien yritysasiamiesten määräaikaisten työsopimusten sijaan. Toiminnan mi aaminen Asiakashallintajärjestelmästä kerä yjen lastojen mukaan RSYP:n henkilöstön yhteiset kontak t yrityksiin kasvoivat tavoi een mukaises edellisestä vuodesta ollen 1 041 kpl. Verkostokontak t puolestaan hiukan vähenivät kokonaismäärän ollessa 343 kpl. Yritys- ja verkostokontak t yhteensä 1384 kpl. Yritysten määrä jatkoi edelleen kasvua, joskin vuoden 2008 aikana tapahtunut matalampi käänne jatkui. Seutukuntaan saa in TE-keskuksen myöntämiä rahoitusavustuksia yhteensä n. 2,2 miljoonaa euroa. Luvussa eivät ole mukana Tekes-rahoitukset eivätkä maatalouden tuet. Risto Pie lä elinkeinojohtaja Raahen seudun yrityspalvelut Sivu 16

Sivu 17

ALUEKESKUSOHJELMA Ohjelmakaudella 2007 2010 Raahen seudun aluekeskusohjelma on ollut vahvas elinkeino- ja yri äjyyspaino einen. Tavoi eeksi on asete u, e ä ohjelmassa käynnistetyillä toimenpiteillä vauhditetaan seudullista yhteistyötä ja eri toimijoiden välisiä kumppanuuksia, luodaan uusia ja turvataan nykyisiä työpaikkoja tukemalla elinkeinoelämän monipuolistamiseen tähtääviä toimia ja alueen yritysten kansainvälistymistä. Ohjelman toimenpiteiden tavoi eeksi on asete u myös alueen vetovoimaisuuden, viihtyvyyden ja kilpailukyvyn parantaminen sekä alueen sosiaalisen pääoman kasva amista tukevat toimet. Aluekeskusohjelman ohjelmajohtajana toimi Lauri Laajala 70 %:n työajalla ja ohjelmasihteerinä Helli Maarala 60 %:n työajalla. Aluekeskusohjelman Osaaminen ja Innovaa ot -painopisteen kehi ämispäällikkönä toimi koko vuoden Tellervo Kivistö ja ICT -toimialan kehi ämispäällikkönä Salla Korhonen huh kuun loppuun saakka. Toukokuun alusta vuoden loppuun kehi ämispäällikkönä toimi Aira Söderman. Tuula Kukkola toteu AKO:n vies ntä- ja mainetyötä 1.3. 31.5.2009 välisenä aikana kolme päivää viikossa. Vuoden 2009 keväällä aluekeskusohjelman toimintaan lii yi vahvas Raahen seudun elinkeinostrategiatyö ja KOKO -ohjelmaehdotuksen valmistelu elinkeinostrategian pohjalta. Aluekeskusohjelma on ollut myös mukana Raahen kauppakamariosaston kokoamassa Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen tukiryhmässä toteu amassa seminaareja, edotus laisuuksia, tutustumis- ja esi elymatkoja sekä vies ntä ja esi elyaineistoja, jotka tukevat ydinvoimalaitoksen toteutumista Pyhäjoen Hanhikivenniemeen. Sosiaalisen pääoman vahvistamiseksi järjeste in alueella 12 yri äjille, viranhal joille ja poliit- sille pää äjille suunna ua laisuu a. Tilaisuuksissa olivat aiheina mm. Raahen seudun elinkeinostrategia 2009 2015, Paikallislehden rooli paikkakunnan elinkeinoelämässä, Tekes-rahoitus ja Naisyri äjyys. Osallistujia laisuuksissa oli yhteensä 273 henkilöä. Ohjelmajohtaja on osallistunut raportoin kauden aikana mahdollisuuksien mukaan kun en valtuustojen kokouksiin. Alueen valtuute uja kutsu in vuoden aikana kolme kertaa koulutus-/ kuulemis laisuuteen seutukunnallises. Aiheina olivat Osakeyh ölaki ja hallituksen jäsenen vastuut ja velvollisuudet, Raahen seudun KOKO -ohjelmaehdotus ja Suuri Mainetapahtuma. Aluekeskusohjelman foorumitoimintaa on jatke u edellisvuosien tapaan. ICT -foorumin painopiste on ollut So polis -brändityössä ja toimijoiden yhteistyön ivistämisessä. Vies ntäfoorumi ja -työryhmä ovat keski yneet Mainetyön toimenpidesuunnitelman (Mainestrategia) luomiseen. Uutena foorumina käynniste in KV -foorumin työskentely ja se on kokoontunut raportoin kauden aikana kaksi kertaa. Maakunnallisen 1+3 -verkoston työskentelyssä on valmisteltu maakuntaohjelman toteu amissuunnitelma ja linja u KOKO:n maakunnallista yhteistyötä. Vuoden 2009 toimintasuunnitelmassa määritellyt tulostavoi eet ja niiden toteutuminen Laadulliset tavoi eet: KV -foorumin toiminta on säännöllistä ja dokumentoitua. Foorumissa ovat eduste uina alueen yritykset, kansainvälinen toimija sekä maakunnallinen kumppani ja alueellisia yrityksiä. Tavoite on saavute u: Foorumi on avoin kaikille seutukunnan yrityksille. Yhteistyökumppaneita edustavat Pohjois-Pohjanmaan lii o, Jokilaaksojen verotoimisto, Perämerenkaari -yhdistys ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokoonpano vaihtelee kokoontumisissa. Määrällinen mi ari: Aamukahvi laisuuksissa yhteensä 200 osallistujaa. Tavoite on saavute u: Osallistujia aamukahvi laisuuksissa on ollut yhteensä 203 henkilöä. Sivu 18

RANNIKON ämisen 4H-YHDISTYS Yritystoiminnan kehi kehi osalta Raahen seudun elinkeinostrategian valmistuminen viiv ästyi toukokuun 2009 loppuun. Strategiassa huomioidaan vuoden 2008 lopussa valmistunut ICT -strategia sellaisenaan. Keväällä valmisteltu Raahen seudun KOKO -ohjelmaehdotus nojautuu kokonaisuudessaan elinkeinostrategiaan. KV -proje myyn koulutushankkeen rahoitushakemus jäte in Pohjois-Pohjanmaan TE-keskukselle keväällä. Rahoituspäätöstä ei ole raportoin hetkeen mennessä saatu. Alueen elinkeinoelämän monipuolistumista on tue u osallistumalla kumppanina esiselvityksiin, rahoitushakemusvalmisteluun ja strategiatyöhön Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy:n osalta (alueellinen OSKE ohjelman hallinnoija). ICT -strategian toteutuksessa aluekeskusohjelman toimenpiteet ovat paino uneet So polis -brändin tunne avuuden parantamiseen ja toimijoiden yhteistyön vahvistamiseen. Vuoden 2009 toimintasuunnitelmassa määritellyt tulostavoi eet ja niiden toteutuminen Laadulliset tavoi eet: Elinkeinostrategian toimenpiteiden käynnistäminen yhtenäistää seutukunnan eri toimijoiden kehi ämisyhteistyön yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoite a ei ole saavute u. Eri toimijat toteu avat kehi ämistoimenpiteitään ja -hankkeitaan peilaama a vaiku avuu a ja kokonaisuu a muiden toimijoiden tekemään kehi ämistyöhön. Määrälliset tavoi eet: ICT -strategiassa määritellyt mita avat tavoi eet ICT -foorumin toiminnan tuloksellisuu a kuvaavia mi areita ovat mm. So polis -toimijoiden medianäkyvyys, oppilaitosten ja yritysten väliset ak vitee t kuten yhteiset tapahtumat, työharjoi elut, opinnäytetyöt yms. Jalostusarvon kasva amisen toimintalinjan mi arina tarkastellaan alueen PBOL:n (OAMK, OY, VTT) T&K -hankkeiden määrää. Tavoite on saavute u: So polis-brändin edistämiseksi uusi in So poliksen logo sekä aloite in uusi ujen verkkosivujen toteutus. Helmikuussa pide in ICT -toimialan ennakoin seminaari, jonka aiheena oli Asiakaskeskeinen kilpailustrategia toimialojen murroksessa. Sen lisäksi pide in syksyllä verkkokauppaa käsi elevä Näytkö verkossa -seminaari. Näihin tapahtumiin osallistui yhteensä n. 100 henkilöä. Opiskelijoiden ja yrityksen välistä verkostoitumista ediste in So polis So polis So polis Treasure Hunt -rekrytoin- tapahtumassa, johon osallistui n. 100 raahelaista korkeakouluopiskelijaa ja 25 yritystä. ICT -alan opinnäytetöitä ja harjoi elupaikkoja toteute in Raahen seutukunnan yrityksissä ja yhteyksissä yhteensä 16. Jalostusarvon kasva amisen mi areihin ICT -foorumin toiminta voi vaiku aa vain välillises. Taantuman takia ne ovat jääneet toteutuma a. Vuoden 2009 aikana peruste in kolme ICT -alaan sidoksia olevia uusia yrityksiä. Osaaminen ja innovaa o -alueen toimenpiteissä on tue u korkeakoulustrategian mukaisia tavoi eita. Ohjelma-alueella on käynniste y kansallisen innovaa overkoston Advisory Board-, YESkeskus- sekä Living Lab -pilo en käynnistymistä. Kaikissa piloteissa on mukana alueen yrityksiä. Respa -palvelusta toteute in laaja markkinoin kampanja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Konepajakoulun valmistelun osalta vetovastuu siirtyi Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy:lle. Aluekeskusohjelma toimii Raahen seudun yrityspalvelujen kumppanina. Vuoden 2009 toimintasuunnitelmassa määritellyt tulostavoi eet ja niiden toteutuminen Laadulliset tavoi eet: tavoi eet: tavoi eet: Tä ysimääräinen Respa -palvelun käy ööno o ja konepajakoulun käynnistyminen Tavoite on saavute u osi ain: Respa -palvelu on käytössä. Suhdannetaantumasta johtuen konepajakoulun käynnistyminen viivästyy. Määrälliset tavoi eet: Tsäänssi 2009 -tapahtumassa esillä 30 näy eillease ajaa ja 600 osallistujaa. Sivu 19

Tavoite on saavute u osi ain: Näy eillease ajia tapahtumassa oli 28 ja kävijöitä n. 1000. Vies nnän ja mainetyön osalta toimenpiteet on kohdenne u alueen kehi ämistoimenpiteiden vies ntään, Raaseli - edotuslehden valmisteluun ja alueen mainetyön kehi ämissuunnitelman (Mainestrategia) luomiseen. Vuoden 2009 toimintasuunnitelmassa määritellyt tulostavoi eet ja niiden toteutuminen Laadulliset tavoi eet: Seutukunnallisen mainetyön kehi ämissuunnitelman käytännön toimenpiteitä on käynniste y. Tavoite on osi ain saavute u: Kehi ämissuunnitelma valmistui marraskuun 2009 lopussa, osa toimenpiteistä on aloite u. Määrällinen tavoite: Kaksi numeroa Raaseli edotuslehteä Tavoite on saavute u. Metallin osaamiskeskuksen ohjelmaa koskevat toimenpiteet rajoi uvat OSKE -ohjelman yhteistyöhön. Rajapintaa on pyri y vahvistamaan kaikissa painopistealueissa. Määrällinen tavoite: Metallitoimialan asiantun jaseminaari, jossa 50 osallistujaa. Seminaarin toteu vat RSTK Oy:n CASR- Steelpolis -hanke Kustannukset ja rahoitus Val oneuvoston päätöksellä Raahen seutukunnan aluekeskusohjelmaan kohdenne in 160 500 euroa vuodelle 2009. Aluekeskusohjelmassa edellytetään alueen omarahoitusosuudeksi 50 %, joten tehty päätös merkitsi ohjelmalle yhteensä 321 000 euroa. Vuoden 2009 toteutuneet kustannukset olivat 281 111,30 euroa (sis. alv). Maakunnan kehi ämisrahaa hae in vuodelle 2009 yhteensä 140 555,66 euroa. Omarahoitusosuus oli 140 555,64 euroa. Aluekeskusohjelman toteu aminen pää yi Raahen seutukunnassa 31.12.2009. Ohjelmakauden 2007 2009 kustannukset olivat yhteensä 921 298,54 euroa (sis. alv ). Kustannuksiin hae in maakunnan kehi ämisrahaa 460 649,27 euroa. Kuntarahan osuus oli 460 649,27 euroa. Sivu 20

PROJEKTITOIMINTA OSAAMISKESKUSOHJELMA Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy luo ja kehi ää kilpailukykyistä metalli- ja ICT -alojen yritystoimintaa yhdessä alueen elinkeinoelämän, kun en sekä tutkimus- ja koulutusorganisaa oiden kanssa. Tehtävää toteutetaan yrityslähtöisten kehitysohjelmien ja hankkeiden sekä osaamiskeskusohjelman avulla. Yh ö vastaa metallialan teknologia- ja asiantun japalveluja tarjoavan Steelpolis -tuotantostudion toiminnasta. Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy hallinnoi ohjelmakaudella 2007 2013 Raahen Seudun Osaamiskeskusta, johon kuuluu osana kansallinen metallialan verkosto-osaamiskeskus ProMetal, missä liitännäisjäseniä ovat Tornio ja Nivala. Raahessa Steelpoliksen osaamisalue on metalli- ja konepajateollisuuden materiaali- ja lii ämisteknologia, Torniossa JaloteräsStudion osaamisalue on jaloterästuo eiden tuotekehitys sekä tuotantoteknologia ja Nivalassa toimivan ELME Studion osaamisalue a ovat elektroniikan mekaniikan tuotantoteknologia ja ohutlevyteknologia. (www.prometal.fi) Raahen Seudun Osaamiskeskus on osa Meriklusteria, joka on yksi val on osaamiskeskusohjelman kolmestatoista klusterista. Raahen Seudun Osaamiskeskuksen osaamisalana klusterissa on materiaaliteknologiat. Materiaaliteknologian huippuosaaminen perustuu erityises alueen terästeollisuuden sekä Oulun yliopiston tutkimus- ja kehitystoimintaan, joilla tähdätään teräksen valmistusprosessien, metallurgian ja sovelluksien kehi ämiseen. Meriklusterin muut toimijat ovat Länsi-Suomen, Kaakkois-Suomen, Satakunnan sekä Varsinais-Suomen osaamiskeskukset. (www. meriklusteriohjelma.fi) Osaamiskeskusohjelman tavoiteasetanta painopistealuei ain vuodelle 2009 PAINOPISTE 1: HUIPPUOSAAMISEN JA INNOVAATIOKYVYN VAHVISTUMINEN Metalliteknologian kehityksen painopistealueet ovat materiaali- ja lii ämisteknologian, osavalmistus- ja muovausteknologian sekä pinnoitus- ja pintakäsi elyteknologian alueilla. 1) Materiaali- ja lii ämisteknologian osalta mm. uusien lujien rakenneterästen ja ruostuma omien erikoisterästen kehi äminen, kulutusta kestävien terästen käy äytyminen, lujien terästen uudet sovellukset sekä käy ö ark sissa ja off-shore olosuhteissa, uudet hitsausprosessit, mekaaninen lii äminen sekä hitsauksen ja viimeistelyn automa soin ja ympäristö. 2) Osavalmistus ja muovausteknologian osalta mm. materiaalin käytön ja logis ikan tehostaminen, laatuprosessit, raaka-aineen ja komponen en laadun saaminen vastaamaan automaa sten tuotantolinjojen vaa muksia sekä kustannustehokkuuden lisääminen uusia leikkaus- ja muovausmenetelmiä hyödyntämällä. 3) Pinnoitus- ja pintakäsi elyteknologian osalta mm. karkaistujen ja termises pinnoite ujen terästen uudet tuotantoteknologiat ja sovellukset, uusien ympäristödirek ivien edelly ämä tuoteja työturvallisuus ja ns. uudet vihreät menetelmät, pinnan kuluminen ja likaantuminen sekä erikoislujien pinnoitusten kehitys. PAINOPISTE 2: YRITYSTEN KASVU JA UUSI LIIKETOIMINTA Toimialan yritysten liiketoimintamallien ja -prosessien kehi äminen on koko klusterin vastuulla Sivu 21

yhdessä ja erikseen. Kaikki alueelliset osaamiskeskukset tukevat muiden osaamiskeskusten veto-vastuulla olevia teemoja kokonaisuuksia tarpeiden mukaan soveltuvin osin. Painopisteet Raahen Seudun Osaamiskeskuksen osalta ovat verkostoituminen, palveluliiketoiminta ja markkinalähtöinen tuotekehitys. Tavoi eena on, e ä yrityksiä saadaan uudelle kasvu-uralle liiketoiminnan kehi ämisen, innovaa oiden ja huippuosaamisen lisäämisen kau a. Uusien materiaalien hyödyntämisen, tuote- ja tuotantoinnovaa oiden ja verkostojen kau a kehitetään yritysten liiketoimintapoten aalia. Seurataan yleensä teollisuuden ja muiden toimialojen kehitystä metallin kannalta, kuten esim. kaivostoiminta, joka on lähtemässä uuteen nousuun, mihin lii yvää konepaja- ja kunnossapito-toimintaa kehitetään. Myös uuden ydinvoimalaitoksen rakentamiseen lii yvän metallialan palvelukysynnän kehi ymistä alueella tarkkaillaan. Alueen metallialan yritysten henkilöiden osaamisen ylläpitämiseksi ja nostamiseksi alueella toteutetaan koulutusohjelmia yhdessä oppilaitosten kanssa. Toiminnalla pyritään myös edesau amaan uuden ja kansainvälisen liiketoiminnan ja investoin en saamista Pohjois-Suomeen. Tutkimus- ja kehitystoimintaa suunnitellaan ja käynnistetään yritysten lähtökohdista. PAINOPISTE 3: KANSAINVÄ LISYYS Kansainvälinen toiminta edelly ää meiltä sekä kansainvälisen liiketoiminnan e ä teknologian huippuosaamista. Tä män edon hankinnan alkuvaiheessa painotetaan ulkomaisten tutkimus- ja koulutuslaitosten merkitystä. Pyritäänkin luomaan tutkimus- ja koulutusyhteistyötä Suomi-Venäjä- ja Suomi-Ruotsi-kentässä. Tä ssä tehtävässä hyödynnetään Perämerenkaaren yhteistyötä sekä terästeollisuuden, yliopistojen, VTT:n ja amma korkeakoulujen ulkomaisia kontakteja. Lisäksi tullaan tekemään yhteistyötä Venäjän (Pietari) ja muiden eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa (Prometey, Vni ). ProMetal sijaitsee edullises ajatellen Barentsin alueen öljy- ja kaasuteollisuuden tarjoamaa liiketoimintapoten aalia. Osaamiskeskusohjelmassa panostetaan meriklusteriin, mikä tuo uusia mahdollisuuksia meriteollisuuden (laivat, veneet, off-shore) kansainvälisellekin hyödyntämiselle. Myös laivanrakennuksen tekniikka luo monia mahdollisuuksia ProMetal -alueen pk-yritysten liiketoiminnalle. PAINOPISTE 4: VERKOTTUMINEN JA VIESTINTÄ Toimitaan ak ivises Meriklusterin johtoryhmässä ja ak voidaan Meriklusterista edo amista omissa medioissa ja uusissa osaamiskeskuksemme verkostoissa. Kehitetään ProMetalin yhteistä vies ntää, joka sisältää tarjonnan lisäksi esimerkkejä saavutetuista tuloksista. Vies ntään kuuluu myös dokumen eja amma medioissa. ProMetalista vies tetään myös osana Meriklusteria ja Meriklusterin sisällä. ProMetal -vies nnässä tulee tuoda esille teknologian soveltaminen uudella tavalla uusiin tarpeisiin. Osaamiskeskusohjelman toteutunut toiminta v. 2009 Toimijat ovat osallistuneet useiden erilaisten hankkeiden toteutukseen ja ak ivises käynnistäneet alueillaan yritysten kanssa kasvuun tähtääviä yrityslähtöisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja. Lisäksi Oske -toimijat ovat olleet ak ivises suunni elemassa yritysten kanssa projekteja ja avustaneet niihin lii yvien TEKES- ja TE-hakemusten valmistelussa. Osaamiskeskuksen etopohja on vuoden aikana vahvistunut myös lujien ja ultralujien terästen, kulutusterästen sekä ruostuma omien terästen tuntemuksessa ja niiden konepajateknologiassa yliopiston ja yritysten tutkimusprojek en ansiosta. Lisäksi ProMetal -toimijoiden valmistusteknistä osaamista on saatu vahviste ua hitsauksessa, pinnoituksessa sekä muovauksessa suunnitelmallisella oman osaamisen kehi ämisellä. Tä tä etoa on pysty y siirtämään pk-yritysten käy öön lukuisissa yrityskohtaisissa projekteissa, seminaareissa ja muissa tapahtumissa. Poten aalisia kasvuyrityksiä on etsi y mm. v. 2009 tehdyn metallialan Pohjois-Suomen seutukunni aisen yrityskartoituksen avulla. Sivu 22

Yhteistyö meriklusteriohjelman muiden osaamiskeskusten kanssa on edesau anut kansainvälisten kontak en luomisessa. Yhteisten selvitysten avulla on saatu sellaista etoa alan kansainvälisestä lanteesta, mitä yksi äisellä toimijalla ei olisi ollut mahdollista saada. Selvityksiä ja niistä saatuja etoja tullaan hyödyntämään suomalaisen alihankintaketjun kilpailukyvyn edistämiseksi. Oske oli mukana seuraavissa meriklusteriohjelman kv-yhteishankkeissa: 1) Dragon Boat: Risteilytoiminnan muutokset Kiinassa ja Koreassa -selvitystyö, jossa käydään läpi Kiinan ja Korean telakoiden lanteet ja suunnitelmat alkaa valmistaa valtameriristeilijöitä sekä alueen kulu ajapoten aaliin risteily-, autolau a- ja veneilybisneksessä. 2) Kaspian selvitys: Selvitys Kaspianmeren öljy- ja kaasuken en kehi ämishankkeista. Selvityksen teki OTC. Selvityksessä käydään kaikki Kaspianmeren ympärysval oiden toimenpiteet öljy- ja kaasuesiintymien hyödyntämiseksi. Yhteistyötä ja kontakteja on luotu kansallises sekä kansainvälises yrityksiin, koulutus- ja tutkimuslaitoksiin sekä muihin julkisiin toimijoihin ja rahoi ajien edustajiin. Tietoa ja kontakteja yhdistelemällä on myös pysty y verkostoimaan eri toimijoita keskenään. Tulokset näkyvät ensisijaises hankevalmistelujen kau a, joihin on onnistu u ak voimaan useita osapuolia eri puolelta Suomea ja ulkomailta. Myös yritykset ovat hyötyneet ja pystyneet luomaan uusia kontakteja osaamiskeskuksen järjestämissä laisuuksissa sekä osallistumalla yhteisiin messuvierailuihin. Verkostoituminen, erityises venäläisten osapuolien kanssa, on ollut laajami aista. Toimiminen Venäjän suurten kehi ämisorganisaa oiden kanssa osoi autui odote ua hitaammaksi ja valmisteltuja hankkeita ei ole saatu käynniste yä osin tästä syystä. Neuvo elut kuitenkin jatkuvat ja kanavat on saatu ava ua ajatellen tulevia EU:n puiteohjelmahakuja. Perämeren metallikaari-hankevalmistelu on parantanut kontakteja Pohjois-Ruotsin kehi ämis-, tutkimus- ja koulutusorganisaa oihin. Hanke a ei kuitenkaan saatu käyn in vuoden 2009 aikana, mu a toimijaverkosto sekä hankkeen fokus ovat tarkentuneet ja hankevalmistelua tullaan jatkamaan yhteistyössä suomalaisten ja ruotsalaisten osapuolien kanssa. Osaamiskeskuksen (ProMetal) sisäinen vies ntä on myös kehi ynyt vuoden aikana ja yhteistyö-ryhmän työskentely on ollut ak ivista. Verkostomaisessa toimintatavassa etoa on pysty y tuo amaan eri paikkakunnilta ja tätä etoa on jae u muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi klusteritoiminnan kau a verkostoituminen on onnistunut hyvin ak ivisen johtoryhmätyöskentelyn kau a. Raahen osaamiskeskuksen (www.prometal.fi) ne sivuja on pide y jatkuvas ajan tasalla ja sivuille on kerä y ajankohtaisia uu sia ja tapahtumia. Johtoryhmä - Raahen Seudun Osaamiskeskuksen toimintaa osaamiskeskus-ohjelmassa valvoo taustaorganisaa on edustajista vali u johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kehi ämispäällikkö Ilkka Yliniemi, Pohjois-Pohjanmaan lii o ja varapuheenjohtajana Nivalan kaupunginjohtaja Kari Valtanen, 10.2.2009 as. - Raahen Seudun Osaamiskeskuksen johtoryhmän puheenjohtajaksi vali in professori Pen Karjalainen, Oulun yliopisto ja varapuheenjohtajaksi aikuiskoulutusjohtaja Mar Holster, Amma opisto Lappia - taustaorganisaa oiden valitsema johtoryhmän jäsenistö koostuu seuraavista henkilöistä: 1. Oulun yliopisto: professori Pen Karjalainen, pj, varalla professori Jussi A Karjalainen 2. Rautaruukki Oyj: johtaja Peter Sandvik, varalla tutkimuspäällikkö Jukka Kömi 3. Outokumpu Stainless Oy: johtaja Niilo Suutala, varalla tutkimusjohtaja Eero Rä yä, 1.12.2009 läh en tutkimusjohtaja Mikko Ylitalo, varalla johtaja Niilo Suutala 4. Nivalan Teollisuuskylä Oy: toimitusjohtaja Kari Valtanen 5. Tornion kaupunki: kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen, varalla Team Botnia Oy:n toimitusjohtaja Seppo Valtanen Sivu 23