h VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Samankaltaiset tiedostot
Valmistaja: Kongskilde Maskinfabrik A/s, Sor0, Manufactvirer Tanska.

u Helsinki VAKO LA 1967 Koetusselostus 659 Test report

VAKOLA Koetusselostus 774 Test report

VAKOLA Koetusselostus 658 Test report. Ilmoitettu hinta ( ) : 810 mk.

VAKOLA KoetusselostuS 690 Test report VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report

Test report. Mc CORMICK F2-200, JOUSTOPIIKKIÄES

VAKOLA Koetusselostus 661 Test report

VAKOLA Koetusselostus 616 Test report

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VAKOLA Koetusselostus 619 Test report

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report

Velk Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

MAATALOUS KO N EIDE N TUTKI M USLAITOS

VAK OLA. Anip Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKO N EIDE N TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 892 Test report

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VA K 0 LA Koetusselostus 741 Test report

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

\VIA\KCC <OETUSSELOSTUS NUMERO 1071 TEST REPORT RYHMÄ 53 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS POTILA S-PIIKKIÄES POTILA S-TINE HARROW

VAK OLA VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 533

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

\\TA-\[KE KOETUSSELOSTUS NUMERO 1037 TEST REPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VA K OLA. "CAJ Helsinki Koetusselostus 784 Test report

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VAKOLA Koetusselostus 800 Test report

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

HORSMA-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE Koetuttaja ja valmistaja: Horsman Konepaj a, Salo. Ilmoitettu hinta ( ) : mk. Rakenne ja toiminta

V K LA Koetusselostus 920. Test report

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering FISKARS-OJAJYRSIN

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. MAKO-VESIPUMPPU mallit 311, 312, 313 ja 314

VAKOLA Koetusselostus 913 Test report. RIVIERRE CASALIS ER 40 C PAALAIN Rivierre Casalis ER 40 C pick-up baler

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. I'iiiv a 1. KOMETA-JÄÄKELINASTAT TRAKTORIN RENKAISSA

VA K OLA Koetusselostus 691 Test report. Kova rear loader, year of manufacturing Koetuttaja ja valmistaja: Konepaja A. Vann e, Salo.

PEITTAUSKONE OVAS-KOMBI valmistusvuosi 1974 Seed treater OVAS-KOMBI year of manufacture 1974 (Finland)

VAK OLA Koetusselostus 775 Test report. PEITTAUSKONE Py-3.0 vahnistusvuosi 1969 Seed treater type Py-3.0 year of manufacturing 1969.

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Test report. Kuva 1. Vella II-uuni

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Test report. Koetuttaja ja valmistaja: Oy Finnlif t A b, Koivulahti. Entrant and manufacturer

V/A-\MnJ KOETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VAKOLA Koetusselostus 476 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

VA K OLA Koetusselostus 543. Test report. JF-NIITTOSILPPURI malli FH JF forage harvester type FH Koetuttaja : K eskusk unta Labo r, Helsinki.

VAKOLA KOETUSSELOSTUS NUMERO 963 TEST REPORT RYHMÄ 53'

O VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

.2 Helsinki VA K 0 LA Koetusselostus

WALTERSCHEID-NIVELAKSELI

VAKOLA Koetusselostus 671 Test report. REX 3-TRAKTORIPUMPPU valmistusvuosi 1966 Rex 3 tractor pump year of manufacturing 1966

VA K 0 LA Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )

VA K 0 LA Koetusselostus 363

nostolaitteeseen kiinnitettävä, malli 531

VA KO LA. Malli 900 M. Malli 1100

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Kuva 1. Cera-Tester viljankosteusmittari.

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VAKOLA Koetusselostus 828 Test report

JUNKKARI-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. JUNKKARI-KYLVöKONE 15-laahavantainen heinänsiemenen kylvölaitteella varustettuna

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VAKO LA "Helsinki Helsinki

VAKOLA Koetusselostus 692 Test report

lacil Helsinki Rukkila Helsinki ,1111 Pit6j6nmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

ATLAS-AKKU mallit 3 DF 6 ja 3 DF 7

Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry. Test report

VAKOLA. ACv Koetusselostus 634 Test report

VAKOLA Koetusselostus 799 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

traktorivetoinen, malli 3,0 HT

Research Institute-af. Agricultural Engirieering. SALAMA-AKKU malli 6E405

Koetuttaja ja valmistaja: Maaseudun kone 0 y, Ylihärmä.

VAK OLA Koetusselostus 798. Test report

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VAKOLA Koetusselostus 879. T est report

MAATALOUSKONEIDEN TUTKI MUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VAKOLA Koetusselostus 415

tied Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

4 TAKAKUOR1VIAIMEN KÄYTTÖOMINAISUUDET valmistusvuosi 1973 Functional performance test of 4 rear loader year of manufacture 1973 (Finland) SOK 1 980

1961 Koetusselostus 393

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

VAKOLA Koetusselostus 783 Test report

VAK OLA Koetusselostus 445

Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry. Test report

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

Kuva 1. VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen, malli 510

VAKOLA Koetusselostus 654 Test report

VAKOLA ' - '' ~~:~int. ~~Ättntåta VISKA-500 S-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE

VAKOLA Koetusselostus 816 Test report. JOUTSA-KOURAKUORMAIN valmistusvuosi 1971 Joutsa hydraulic grapple loader year of manufacturing 1971

Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry. Test report

KRUPS-KOTITALOUSVAA'AT mallit 07 ja Pena. Krups-kotitalousvaaka, malli 07

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Finnish Research Institute of Agricultural Engineering HORSMA-LAJITTELUKONE

VAKOLA Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI. Koetuttaja ja valmistaja: 0 y Sav onius & C o A b, Helsinki.

VAKOLA Koetusselostus 829. Test report

VA K OLA VALTION MAATALOUSKON EIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetusselostus 259

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

T est report. Valmistaja : F. A. Under 11 a ugs 14 a hr i k, Naerhö, Norja. Manufacturct

NASTA-KYLVöKONE 17-laahavantainen heinänsiemenen kylvölaitteella varustettuna

PEKO-PERUNANNOSTOKONE traktorikäyttöinen. Ilmoittaja ja valmistaja: Wärtsilä-yhtymä Oy, Pietarsaaren

Transkriptio:

, Rukidia GI.V Helsinki 1 21 Helsinki 4341 61 VAKOLA ak Pitäjänmäki h VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1967 Koetusselostus 657 Test report JOUSTO-VELSA 3 S-PIIKKIÄES 3-pistekiinnitteinen, valmistusvuosi 1966 Jousto-Velsa 3 spring-tine harrow, tractor mounted, S-tined, year of manufacturing 1966 Koetuttaja ja valmistaja: Velsa y, Kurikka. Entrant and manuf acturer Ilmoitettu hinta (1. 3. 67) : 73 mk; Jousto-Velsa 24 (työleveys 24 cm) 625 mk. Ryhmä 53 9471/67/1

2/657 Rakenne ja toiminta Äkeen vetopuomi ja perusrunko ovat teräsputkea. Äes on kaksiosainen. Osat voidaan kääntää ylös ja lukita kuljetusasentoon. Äkeessä on kolme perättäistä S-piikkiriviä. Piikeissä on käännettävät terät. Mu.okkaussyvyyttä säädetään muuttamalla kolmen kannatusjalaksen korkeutta. Äkeen taakse on kiinnitetty kaksiosainen kierrejousien painama ylös käännettävä haravamainen jäljen tasoitin. Tasoittimen piikit ovat lattaterästä ja kärkiosastaan taivutetut sivulle. Työntövarren kiinnityspiste on kiinteä. Vetovarsien kiinnitystapit on kiinnitetty niveltyvillä varsilla vetokarttuun, joka vetoasennossa nojaa vetopuomista eteenpäin lähteviin koukkuihin. Nestettaessa vetolaite lukkiutuu kuljetusasentoon. Mittoja: Paino Leveys kuljetusasennossa Työleveys (uloimpien piikkien kärkien väli) Piikkiakselien maa,vara Piikkien lukumäärä 32 kg 2 cm 295 37... 25 28 terän leveys 38 mm terän leikkuukulma piikkiä kuormittamatta 34 väli akselillaan n. 3... 38 cm keskimääräinen muokkausväli n. 11 akselien etäisyydet 5 Piikille lankeava paino (ilman jäljen tasoitinta) ' 11,4 kg Arvostelu Äkeessä on haravamainen jäljen tasoitin. Sen työleveys on 295 cm, paino 32 kg, piikkien määrä 28, piikkien valmistaja A/S BrOdre Brincker, Tanska. Painopiste on n. 79 cm päässä äkeen kiinnityskolmion vetopisteistä. Koetus suoritettiin 14. 4. 66-5. 1. 67. Äkeellä ajettiin käytännön työkokeissa eri maalajeilla n. 153 tuntia ja kuljetusasennossa traktoreiden ja työkoneiden rasitusradalla n. 1 tuntia.. Tämän lisäksi suoritettiin sekä käytännön oloissa että laboratoriossa erilaisia vertailukokeita. Laboratoriokokeet Kokeissa mitattiin piikin jousto (ilman terää) ajo- ja sivusuunnassa (piirros 1). Piikin terän leikkuukulman ja työsyvyyden muutokset piikkiä kuormitettaessa käyvät ilmi piirroksesta 2. Piikin kestävyyttä tut-

3/657 Kuormitus Load kp. 1. Kuormitus Load k himinimi w m n NIImIeImI Il i IeI. ILIl Ị fil i 14 1 EMEEEE=NEEM 111111 IN II ' % e ggilin e e /2I= mm m ~ Ml e mm i me moeg meiml M : mmm1»mm yd ml e m IMEMMMNMMM = i lii effi MM m ig Mi mmm m e m rimui där r m em,_ om i r M1M EEEEEE«im IK 11I;Ml m M l 1 1 II IIII M e le,i N nni I ill» Nal 'man: ci.puma rad E Effi ffie hli ffi ffi ffi ffi ffi ~ ~ ~ e 11 11 i 81. IDI IØIHH 3 411. 1111111111 1 Ii 1 NI rop å meemmimerummememem le Nl: 14!iW1II Ig"1 eb a 411 2 1[ mul 1111 " 111 1 1M 11 il li 'Ii I I 1 1 " 6Mil 1: f 1111 I li s,. 8 1 12 Toipumo Ben d 14 715 16 2 2 Omin Piirros 1. Piikin taipuma ilman terää eri tavoin kuormitettuna : 1),ajosuunnassa piikin ollessa äkeelle ominaisesti vaakatasossa olevalle akselille kiinnitettynä ja 2) sivusuunnassa... Graph 1. Bending of tine without share when loaded in following ways 1) in dir palon of travel the earrying bar being characteristically to the harrow.in horizontal plane 2) in lateral direetion. Työsyvyys Working depth Cm I I I Kuormr tus kpsed_ 4 8 5 5 4 5 2. 1 12 3 4 5 Leikkuukulmo 6 7 Tine angle Piirros 2. Piikin terän leikkuukulman ja työsyvyyden muutokset piikin ollessa eri tavoin kuormitettuna. Graph 2. Fariation Of. tine share angle working depth, the tinne being loaded joe different ways.

4/657 kittiin väsytyskokeessa, jossa piikki oli kiinnitettynä normaalista kiinnityskohdastaan kiertokangella varustettuun rasituslaitteeseen. Piikin iskuluku oli n. 5 iskua sekunnissa. Piikkiä esijännitettiin kärjestä mitattuna n. 1 mm, jolloin kuorma oli n. 4 kp. Tykyttävä kuorma vaihteli esikuormitusrajalta suurimpaan kuormaan, joka oli eri kokeissa 35... 1 kp. Kokeen tulokset käyvät ilmi piirroksesta 3. Tykyttävän kuorman arvo Valui of fluettiating lood kp 12-1 o 8 o, IMUI, 2. l& 11 11 11 Piikk'en katkeam'seen johtaneiden kuormituskertojen lukumäärä "[ober of lood cyolos to producie Uni broakago Piirros 3. Piikin kestävyys väsytyskokeessa. Varjostettu alue on 11 väsytyskokeessa olleen piikin joukosta valitun kestävyyteen nähden 5 parhaan piikin hajonta-alue. Graph 3. Durability of tines in fatique test. Shaded area deseribes disposition range of 5 tines found to have the best durability. These 5 tines has been seleeted from among the total group of 11 tines. Käyttöominaisuudet Äkeen perässä oleva haravamainen jäljen tasoitin tekee tasaisen pinnan. Vasemman puoleinen jäljentasoitin jäi toisinaan esteen jälkeen palautumatta työasentoon. Muokkauskerroksen pohjan tasaisuus sekä ajo- että poikittaissuunnassa on sekä kevyellä että jäykällä maalla hyvä. Äes mukautuu hyvin pellon pinnan epätasaisurtksiin. Äes kuohkeuttaa traktorin painaman pyörän jäljen kohtalaisen hyvin.

5/657 Jäykähköillä, mailla muokkauskerros jää yleensä jonkin verran kokkareiseksi. Äkeessä ei ole etulataa, joka murentaisi pintakokkaraita. Äes nostaa etenkin suurehkolla ajonopeudella äestettäessä jäykillä mailla kosteita maakukkareita pinnalle kovettumaan. Tällöin saattaa. olla eduksi muokata ensin matalahkoon ja toisella ajokerralla haluttuun työsyvyyteen. Olisi eduksi, jos piikkien asentoa terien leikkuukulmaa voitaisiin muokkausolojen mukaan säätää.. Äes nostaa juuririkkaruohoja. maan pinnalle hyvin ja on tämän vuoksi edullinen, paitsi varsinaisessa kylvömuokkauksessa myös kesannon muokkauksessa. Äes ei ole paha tukkeutumaan juolavehnäisessäkään maassa.. Turpeisessa maassa äes, kuten kiinteäteräiset äkeet yleensä., on melko arka tukkeutumaan eikä hienonna turpeita tyydyttävästi. Jos äes on oikein säädetty (jalastensa varaan), sen kulku eri työsyvyyksillä on yleensä. vakava. Työsyvyyden säätöalue (nimellissyvyys... 12 cm) on riittävä ja säätö on helposti suoritettavissa. Säätöväli (3,4 cm) saisi olla pienempi ja kannatusjalakset saisivat olla, jonkin verran isommat. Äkeen kääntöympyrän läpimitta. (äkeen 'jäljen keskeltä mitattuna.) keskijäykällä. maalla n. 7 km/li nopeudella äestettäessä (Massey-Ferguson 65-traktori) oli suuri, n. 16,8 m. Äes on helppo kiinnittää traktoriin ja irrottaa siitä sekä kuljetusasennossa vakava. Olisi eduksi, jos piikkien paikat olisi merkitty. Äkeessä ei ole isomman standardin mukaisia vetovarren kiinnitystappeja. Äes poikkeaa standardeista seuraavissa kohdissa (standardimitat suluissa) : Vetovarsien kiinnitystappien väli ta.ppien tyvestä mitattuna 643 mm (681,5... 684,5). Työntövarren haarukan pienempi ulkomitta 72,2 mm (enintään 69,). Äestysnopeus voi muokkausoloista ja tarkoituksesta riippuen olla n. 6... 12 km/h. Äes vaatii oloista riippuen vetovoimakseen traktorin, jonka voima.nottoakselin teho on n. 45... 55 hy. Kestävyys Suoritetussa väsytyskokeessa ja käytännön työssä piikit osoittautuivat kestävyydeltään tyydyttäviksi. Neljä piikkiä katkesi koetuksen aikana. Katkeamiset tapahtuivat piikkien asuttua. kiveen. Yksi piikin terä katkesi kiinnitysruuvin kohdalta. Piikkien terät kuluivat runsaasti. Terät käännettiin n. 92 käyttötunnin jälkeen, jolloin ne olivat kuluneet keskimäärin 4,5 cm.

6/657 Käännetyt päät kuluivat keskimäärin,9 cm. Terät kuluivat koetuksen aikana n. 41 % alkuperäisestä painostaan. Toinen vetopuomiin hitsattu koukku, joka rajoittaa vetokartun eteenpäin suuntautuvan liikkeen, repeytyi irti vioittaen vetopuomia (n. 95 käyttötunnin jälkeen). Vetopuomi vaihdettiin samanlaiseen uuteen. 1) Molempien äesosien etummaiset piikkiakselit taipuivat jonkin verran alaspäin uloimpien tukitankojen kohdalta. 2 ) Vasemman puoleisesta jäljen tasoittimesta katkesi 3 ja oikeanpuoleisesta 4 piikkiä sekä muutamia piikkejä taipui. Vasemman puoleisesta tasoittimesta irtosi hitsa.uksestaan toinen ylä- ja alaasennon raj oitinkapp Uloimmat kannatusjalakset olivat jonkin verran ja keskimmäinen runsaasti kuluneet. Äestä voidaan pitää käyttöominaisuuksiltaa.n keveiden maiden muokkaukseen hyvin sopivana ja jäykkien maiden muokkaukseen tyydyttävänä yleisäkeenä. Suoritetussa koetuksessa äes osoittautui k est ävy y delt ään tyydyttäväksi. Ilegarding it's f n et ion al perform an ce the harrow can he considered as a general purpose harrow well suited to tillage of light soil and satisfactory suited to tillage of heavy soil. The durab ilit y of the harrow tested, rated atter 163 hours of operation, was satisfactory. Helsingissä maaliskuun 17 päivänä 1967. MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Valmistajan ilmoituksen mukaan: Vetopuomia on vahvistettu ja vetopuomiin hitsattuja koukkuja on pidennetty. Piikkiakselien päälle on hitsattu lattateräksiset vinotuet. Koetus- ja tutkimustulosten vanhenemisen vuoksi sekä väärinkäsitysten ja harhauttavien tietojen syntymisen estämiseksi koetus- ja tutkimusselostuksia tai erillisiä koetus- ja tutkimustuloksia ei ole lupa julkaista eikä kirjallisesti esittää ilman tutkimuslaitoksen kussakin tapauksessa erikseen antamaa kirjallista lupaa. Helsinki 1967. Valtion painatuskeskus