nro 3/2014 SISÄLLYSLUETTELO PTLTK 21 PTLTK 22 PTLTK 23 PTLTK 24 Kokouksen järjestäytyminen Viranhaltijapäätösten laillisuusvalvonta Perusturvalautakunnan ja perusturvaosaston johtosäännön muuttaminen Päivätoiminnan kriteerit PTLTK 25 n kotihoidon ateriapalveluiden Menumat-kokeilu ajalla 1.6.2014-31.3.2015 PTLTK 26 Selvityksen antaminen Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle asiassa ESAVI/1736/05.06.10/2014 koskien iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointia eikiireellisissä tapauksissa PTLTK 27 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013 PTLTK 28 Perusturvalautakunnan talouden toteuma 3/2014 PTLTK 29 Muut asiat
Sivu 2 Nro 3/2014 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo 18.00-19.25 Läsnäolevat jäsenet Dahlström Kaj, jäsen, puheenjohtaja Elo Tuula, jäsen Mäenpää Mika, jäsen Nordenswan-Lindén Eva, jäsen Pekkinen Vesa-Matti, jäsen Pettersson-Perklén Nina, jäsen, saapui klo 18.07 Tarnanen Keijo, jäsen Muut läsnäolevat Laaksonen Merja, kh:n puheenjohtaja Öberg Benita, perusturvajohtaja, esittelijä Wetterstrand Cathrinne, hoitopalvelupäällikkö, sihteeri poistui 23 käsittelyn ajaksi klo 18.10-18.20 Asiat 21 29 Allekirjoitukset Kaj Dahlström puheenjohtaja Cathrinne Wetterstrand pöytäkirjanpitäjä, 21-22, 24-29 Benita Öberg pöytäkirjanpitäjä, 23 Eva Nordenswan-Lindén pöytäkirjantarkastaja Vesa-Matti Pekkinen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo 22.4.2014 Todistaa, allekirjoitus Martina Kinnunen toimistosihteeri
Sivu 3 PTLTK 21 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää Päätös: 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja valitsi Eva Nordenswan-Lindénin ja Vesa-Matti Pekkisen pöytäkirjan tarkastajiksi.
Sivu 4 PTLTK 22 Oheismateriaali VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja kuluvan vuoden aikana tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. Oheismateriaali ja liitteet - pöytäkirjat ja päätösluettelot ovat oheismateriaalina Ehdotus: Lautakunta päättää - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia perusturvalautakunnan alaisen viranhaltijoiden pöytäkirjoissa olevia asioita: Perusturvajohtaja Benita Öbergin päätösluettelo 11.3-27.3.2014, 13-16/2014 Sosiaalipalvelupäällikön päätösluettelo ei päätöksiä 2/2013 jälkeen Vanhuspalvelupäällikkö Cathrinne Wetterstrand 6.3.2014 2/2014 Päätös: Ehdotuksen mukaan.
Sivu 5 KH:524 /2012 PTLTK 23 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Kunnanvaltuusto on 12.11.2012 81 hyväksynyt perusturvalautakunnan ja perusturvaosaston johtosäännön. Koska terveyspalvelun johtotehtävistä vastaavaa johtavaa lääkäriä ei ole, on tämä kokonaisuus kuulunut suoraan perusturvajohtajan alaisuuteen. Tilanne voi olla haavoittuvainen niissä yksiköissä, joissa ei ole lähiesimiestä, johon henkilökunta voi olla yhteydessä ja joka voi koko ajan osallistua toiminnan kehittämiseen. Näitä yksiköitä ovat fysioterapia ja neuvola. Suunterveydenhuollossa on vastaava hammaslääkäri ja lääkärinvastaanottotoiminta hoidetaan yksityisen palvelutuottajan toimesta. Lääkärinvastaanottotoiminnan vastuu on suoraan perusturvajohtajalla. Perusturvajohtaja on viranhaltijapäätöksellä 16 (DNro 194/2014) muuttanut vanhuspalvelupäällikön virkanimikkeen hoitopalvelupäälliköksi 1.4.2014 alkaen. Virkanimike muutetaan vastaamaan hänen hoitamiaan työtehtäviä. Hoitopalvelupäällikön tehtäväkenttä kattaa sekä vanhus- että terveyspalvelut ja näin ollen hänen vastuualueensa laajenee ja hänellä on mahdollisuudet laajempaan käsitykseen koko perusturvaosaston toiminnasta. Hoitopalvelupäällikkö ei sosiaalipalvelupäällikön tavoin osallistu varsinaiseen kliiniseen työskentelyyn ja näin ollen hänellä on paremmat mahdollisuudet hoitaa hallinnollisia tehtäviä. Ihannetilanteessa hoitopalvelupäällikkö toimisi perusturvajohtajan sijaisena. Peruturvalautakunnan ja perusturvaosaston johtosäännön 8 tulee tehdä seuraavia muutoksia: Perusturvajohtaja johtaa perusturvaosastoa. Perusturvajohtajan sijaisena toimii hoitopalvelupäällikkö. Perusturvaosasto muodostuu seuraavista tulosalueista: 1. terveyspalvelut, johtajana perusturvajohtaja siinä tapauksessa, ettei kunnassa ole johtavaa lääkäriä 2. sosiaalipalvelut, johtajana sosiaalipalvelupäällikkö 3. vanhuspalvelut sekä terveyspalvelujen yksiköt fysioterapia- ja neuvolatoiminta, johtajana hoitopalvelupäällikkö. Perusturvajohtajan alaisuudessa on lisäksi perusturvatoimisto Perusturvalautakunnan ja perusturvaosaston johtosäännön 11 päätetään johtavan lääkärin tehtävistä.
Sivu 6 Tähän tulee lisätä, että mikäli kunnalla ei ole johtavaa lääkäriä näistä tehtävistä vastaa perusturvajohtaja. Perusturvalautakunnan ja perusturvaosaston johtosäännön 13 päätetään vanhuspalvelupäällikön tehtävistä. Otsikko pitää muuttaa kuulumaan Hoitopalvelupäällikkö ja tekstin kuuluu olla seuraava: Hoitopalvelupäällikön tehtävänä on vanhuspalveluiden tulosalueen sekä terveyspalveluiden yksiköiden fysioterapia- ja neuvolatoimintojen johtaminen. Tulosalue vastaa kotihoito-, sairaala- ja pitkäaikaishoitopalveluista ja kehittää ennaltaehkäiseviä toimintoja iäkkäille sekä terveyspaleluiden yksiköiden fysioterapia- ja neuvolatoiminnoista. Hoitopalvelupäällikkö 1. myöntää tutkimusluvat 2. valmistelee tulosalueensa osalta talousarvion ja taloussuunnitelman 3. huolehtii korvausten ja muiden hakemusten vireillepanosta 4. järjestää tarkastuksia, katselmuksia ja tilaisuuksia 5. myöntää luvan tulosalueen tilojen luovuttamisesta tai vuokraamisesta ulkopuolisten käyttöön perusturvalautakunnan päättämien periaatteiden mukaan 6. päättää tulosalueen henkilöstön koulutuksesta 7. päättää tulosalueen tilojen aukioloajoista Valmistelu: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh. 044 386 1240, s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että se ehdottaa kunnanvaltuustolle, että perusturvalautakunnan ja perusturvaosaston johtosääntöön tehdään seuraavat muutokset: 8 Organisaatio ja johtaminen: Perusturvajohtaja johtaa perusturvaosastoa. Perusturvajohtajan sijaisena toimii hoitopalvelupäällikkö. Perusturvaosasto muodostuu seuraavista tulosalueista: 1. terveyspalvelut, johtajana perusturvajohtaja siinä tapauksessa, ettei kunnassa ole johtavaa lääkäriä 2. sosiaalipalvelut, johtajana sosiaalipalvelupäällikkö 3. vanhuspalvelut sekä terveyspalvelujen yksiköt fysioterapia- ja neuvolatoiminta, johtajana hoitopalvelupäällikkö. Perusturvajohtajan alaisuudessa on lisäksi perusturvatoimisto. 11 Johtava lääkäri
Sivu 7 Johtavan lääkärin tehtävänä on terveyspalveluiden tulosalueen johtaminen. Mikäli kunnassa ei ole johtavaa lääkäriä hoitaa perusturvajohtaja nämä tehtävät. Tulosalue vastaa 1. terveydenhuoltolain mukaan kunnalle säädetyistä tehtävistä, ellei tehtävää ole toimialan johtosäännössä määrätty jonkin muun osaston tai tulosalueen tehtäväksi, 2. sairaankuljetuksen, tartuntatautien torjunnan sekä seulontojen ja muiden joukkotarkastusten järjestämisestä, 3. lääkinnällisestä kuntoutuksesta, ellei tehtävää ole johtosäännössä määrätty jonkin muun tulosalueen tehtäväksi, 4. erikoissairaanhoidon järjestämiseen kuuluvista kunnan hoidettaviksi säädetyistä tehtävistä sekä erikoissairaanhoidon ja terveyspalvelujen tulosalueen välisen yhteistyön kehittämisestä. Johtava lääkäri 1. myöntää tutkimusluvat 2. valmistelee tulosalueensa osalta talousarvion ja taloussuunnitelman 3. huolehtii korvausten ja muiden hakemusten vireillepanosta 4. järjestää tarkastuksia, katselmuksia ja tilaisuuksia 5. myöntää luvan tulosalueen tilojen luovuttamisesta tai vuokraamisesta ulkopuolisten käyttöön perusturvalautakunnan päättämien periaatteiden mukaan 6. päättää tulosalueen henkilöstön koulutuksesta 7. päättää tulosalueen tilojen aukioloajoista. 13 Hoitopalvelupäällikkö Hoitopalvelupäällikön tehtävänä on vanhuspalveluiden tulosalueen sekä terveyspalveluiden yksiköiden fysioterapia- ja neuvolatoimintojen johtaminen. Tulosalue vastaa kotihoito-, sairaala- ja pitkäaikaishoitopalveluista ja kehittää ennaltaehkäiseviä toimintoja iäkkäille sekä terveyspaleluiden yksiköiden fysioterapia- ja neuvolatoiminnoista. Hoitopalvelupäällikkö 1. myöntää tutkimusluvat 2. valmistelee tulosalueensa osalta talousarvion ja taloussuunnitelman 3. huolehtii korvausten ja muiden hakemusten vireillepanosta 4. järjestää tarkastuksia, katselmuksia ja tilaisuuksia 5. myöntää luvan tulosalueen tilojen luovuttamisesta tai vuokraamisesta ulkopuolisten käyttöön perusturvalautakunnan päättämien periaatteiden mukaan 6. päättää tulosalueen henkilöstön koulutuksesta 7. päättää tulosalueen tilojen aukioloajoista
Sivu 8 Hoitopalvelupäällikkö Cathrinne Wetterstrand poistui tämän asian käsittelyn ajaksi. Pöytäkirjaa piti tämän pykälän osalta perusturvajohtaja Benita Öberg. Käsittely: Esittelijä teki muutetun päätösehdotuksen. Muutettu päätösehdotus: Lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että se ehdottaa kunnanvaltuustolle, että perusturvalautakunnan ja perusturvaosaston johtosääntöön tehdään seuraavat muutokset: 8 Organisaatio ja johtaminen: Perusturvajohtaja johtaa perusturvaosastoa. Perusturvajohtajan sijaisena toimii hoitopalvelupäällikkö. Perusturvaosasto muodostuu seuraavista tulosalueista: 1. terveyspalvelut, johtajana perusturvajohtaja siinä tapauksessa, ettei kunnassa ole johtavaa lääkäriä 2. sosiaalipalvelut, johtajana sosiaalipalvelupäällikkö 3. vanhuspalvelut sekä terveyspalvelujen yksiköt fysioterapia- ja neuvolatoiminta, johtajana hoitopalvelupäällikkö. Perusturvajohtajan alaisuudessa on lisäksi perusturvatoimisto. 11 Johtava lääkäri Johtavan lääkärin tehtävänä on terveyspalveluiden tulosalueen johtaminen. Mikäli kunnassa ei ole johtavaa lääkäriä hoitaa perusturvajohtaja nämä tehtävät. Tulosalue vastaa 1. terveydenhuoltolain mukaan kunnalle säädetyistä tehtävistä, ellei tehtävää ole toimialan johtosäännössä määrätty jonkin muun osaston tai tulosalueen tehtäväksi, 2. sairaankuljetuksen, tartuntatautien torjunnan sekä seulontojen ja muiden joukkotarkastusten järjestämisestä, 3. lääkinnällisestä kuntoutuksesta, ellei tehtävää ole johtosäännössä määrätty jonkin muun tulosalueen tehtäväksi, 4. erikoissairaanhoidon järjestämiseen kuuluvista kunnan hoidettaviksi säädetyistä tehtävistä sekä erikoissairaanhoidon ja terveyspalvelujen tulosalueen välisen yhteistyön kehittämisestä. Johtava lääkäri 1. myöntää tutkimusluvat 2. valmistelee tulosalueensa osalta talousarvion ja taloussuunnitelman 3. huolehtii korvausten ja muiden hakemusten vireillepanosta 4. järjestää tarkastuksia, katselmuksia ja tilaisuuksia
Sivu 9 5. myöntää luvan tulosalueen tilojen luovuttamisesta tai vuokraamisesta ulkopuolisten käyttöön perusturvalautakunnan päättämien periaatteiden mukaan 6. päättää tulosalueen henkilöstön koulutuksesta 7. päättää tulosalueen tilojen aukioloajoista. 13 Hoitopalvelupäällikkö Hoitopalvelupäällikön tehtävänä on vanhuspalveluiden tulosalueen sekä terveyspalveluiden yksiköiden fysioterapia- ja neuvolatoimintojen johtaminen. Tulosalue vastaa kotihoito-, sairaala- ja pitkäaikaishoitopalveluista ja kehittää ennaltaehkäiseviä toimintoja iäkkäille sekä terveyspaleluiden yksiköiden fysioterapia- ja neuvolatoiminnoista. Hoitopalvelupäällikkö 1. myöntää tutkimusluvat 2. valmistelee tulosalueensa osalta talousarvion ja taloussuunnitelman 3. huolehtii korvausten ja muiden hakemusten vireillepanosta 4. järjestää tarkastuksia, katselmuksia ja tilaisuuksia 5. myöntää luvan tulosalueen tilojen luovuttamisesta tai vuokraamisesta ulkopuolisten käyttöön perusturvalautakunnan päättämien periaatteiden mukaan 6. päättää tulosalueen henkilöstön koulutuksesta 7. päättää tulosalueen tilojen aukioloajoista 8. toimii perusturvajohtajan sijaisena. Päätös: Muutetun päätösehdotuksen mukaan.
Sivu 10 PTLTK 24 PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT n kunnan toiminta-ajatuksena on tuottaa ikääntyvälle väestölle palveluja, joiden avulla mahdollisimman moni ikääntynyt voi elää omassa kodissaan. Hoidon oikea porrastus on yhteinen tavoite, joka toteutuakseen edellyttää jatkuvaa arviointia ja sopimista. Päivätoiminnan tarkoitus on tukea asiakkaan selviytymistä omassa kodissaan ylläpitämällä asiakkaan elämänhallintataitoja, toimintakykyä sekä sosiaalisia suhteita. Tavoitteena on syrjäytymisen ja muistinheikentymisen ennaltaehkäiseminen, asiakkaiden meilialan kohentuminen ja vertaistuen saaminen. Toiminta on ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa. Päivätoiminnan avulla tuetaan myös omaishoitajien jaksamista sekä tuetaan kotihoidon työtä. Päivätoiminta on tarkoitettu asiakkaille joille liikkuminen kodin ulkopuolella on hankalaa ja joilla virikkeet ja kontaktit toisiin ihmisiin ovat vähäisiä. Päivätoiminnan asiakkaaksi tullaan yleensä hoitohenkilökunnan aloitteesta (kotihoidon, vuodeosaston kotiutuspalaverin, muistihoitajan tai terveyskeskuksen henkilökunnan aloitteesta). Asiakas, omainen tai ystävä voivat myös ottaa yhteyttä. Yhteydenoton syy on useimmiten huoli asiakkaan pärjäämisestä arjessa. Päivätoiminnan eri päiville sijoittuvissa ryhmissä on eri teemoja asiakkaiden mielenkiinnon ja toimintakyvyn mukaan. Toiminta voi sisältää mm istumavoimistelua, musiikkia, pelaamista, askartelua, retkiä ja leipomista. Yhteinen lounas sekä aamu- että iltapäiväkahvit kuuluvat ohjelmaan. Kunta järjestää tarvittaessa kuljetusta kerhoon. Perusturvalautakunnan 6.3.2013 17 liite 2 hyväksymiä hoidonporrastuksen kriteerejä täydennetään päivätoiminnan osalta seuraavasti: PÄIVÄTOIMINNAN PÄÄSYYN KRITEERIT: terveydestä tai ikääntymisestä johtuva yksinäisyys / eristäytyneisyys muistisairaus asiakasta hoitavan omaisen jaksamisen tukeminen mielenterveys- tai päihdeongelmat kerhoon pääsy vahvistetaan SAS- kokouksen yhteydessä Valmistelija: hoitopalvelupäällikkö Cathrinne Wetterstrand, puh. 044 386 1272, s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Päätös: päättää hyväksyä päivätoiminnan kriteerit palvelurakenteen, asiakkaaksi ottamisen ja päätöksenteon perustaksi. Ehdotuksen mukaan.
Sivu 11 PERUSTLTK:199 /2014 PTLTK 25 Liite 1 SIUNTION KOTIHOIDON ATERIAPALVELUIDEN MENUMAT- KOKEILU AJALLA 1.6.2014-31.3.2015 Ikääntyvän ihmisen hyvä ravitsemus ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua. Ravitsemussuositusten tavoitteena on ensisijaisesti sairauksien ehkäisy, ja hyvä ravitsemustila nopeuttaa sairauksista toipumista. Kotona asumisen mahdollisuudet ovat paremmat, mikäli ravitsemustila on hyvä. Toimintakyvyn säilymisen tukena on yksilöllinen ravitsemus. Ravinnonsaanti ja ravitsemustila heikkenevät usein iän myötä. Ravitsemusongelmien riski on suurin yli 80-vuoitailla. Keskeisemmät ongelmat ovat liian vähäinen energiansaanti ja laihtuminen. n kunnan kotihoidossa halutaan kokeilla uusia vaihtoehtoisia malleja ateriapalvelun järjestämisessä. Tavoitteena on lisätä asiakkaiden valintamahdollisuuksia ja itsenäistä ruokailurytmiä ja vapauttaa henkilökunnan työaikaa varsinaiseen hoito- ja kuntouttavaan hoitotyöhön. Kotihoidossa on tutustuttu Menumat Oy:n palveluihin ja ateria-automaattia on esitelty henkilöstölle. Esimiehet ovat neuvotelleet palvelusta suoraan Menumat Oy:n kanssa. Sekä henkilöstön että esimiesten näkemys on, että Menumat-ateriapalvelu on varteenotettava vaihtoehto, jota halutaan kokeilla. Menumatateriapalvelu on käytössä mm. Helsingissä, Forssassa, Lohjalla, Etelä- Karjalassa Eksoten alueella, Mäntyharjulla ja Laukaassa. Tarkoituksena on, että n kunta aloittaa pilotoinnin niin, että kokeilussa olisi noin 10 kotihoidon asiakasta. Osallistuminen kokeiluun on vapaaehtoista. Menumat on kotihoitoon suunniteltu ateria-automaatti, joka toimii seuraavasti: - Kotiin vuokrataan helppokäyttöinen, puhuva Menumat-laite, jossa on yhdistettynä pakastin ja kiertoilmauuni. Ateriat säilyvät aina hygieenisesti pakastimessa. Käyttäjän ei tarvitse odottaa kotiin toimitettavia ruokia ja asiakas voi itse päättää, mihin aikaan ruokailee. Laitteen voi ajastaa siten, että ateria valmistuu asiakkaan toivomaan aikaan. Ajastuksen voi tehdä joko omainen tai kotihoidon työntekijä. - Menumat Oy:n henkilökunta ottaa vastaan tilauksen ja täyttää ateria-automaatin asiakkaan palveluntuottajan ruokalistalta valitsemilla pakasteaterioilla yhteisesti sovittuna ajankohtana, noin kerran kahdessa viikossa. - Finncatering Oy valmistaa Menumatin aterioita. Menumatin valikoimassa on noin 70 pääruokaa ja 20 jälkiruokaa, joita uusitaan jatkuvasti. Kuukauden listalla on 20 pääruokaa ja 10 jälkiruokaa. Listat vaihtuvat kuukausittain.
Sivu 12 - Erityisruokavaliot on huomioitu ruokalistoja laadittaessa. Ateriavaihtoehtojen joukossa on laktoosittomia, vähälaktoosisia, gluteenittomia keliaakikoille sopivia ja pehmeitä ruokia. Asiakaskyselyjen perusteella on todettu, että ruoka on maukasta ja monipuolista, vapaasti valittavat ruokailuajat tuovat vapauutta arkeen, ja palvelu helpottaa omaishoitajan arkea. Ateria-automaatit toimittaa Menumat Oy, joka on tällä hetkellä alan ainoa toimija Suomessa, siksi hankintaa voidaan tehdä suorahankintana. Kokonaishinta muodostuu: 1. Aterioiden hinnoista (veloitus kulutuksen mukaan) 2. Palvelumaksusta (kiinteä vuorokausimaksu) 3. Aterioiden kuljetuksesta kotiin (toimitettujen ruokien mukaan) 4. Asennusmaksusta (kertaveloitus) Menumat Oy:n palvelu on taloudellisesti varteenotettava vaihtoehto. Tällä hetkellä ruoka kuljetuksineen maksaa 10,50 /hlö/ateria, josta asiakkaan osuus on 8,40. Uudella järjestelyllä kokonaiskustannus olisi 10,24 /hlö/ateria, josta asiakkaan osuus olisi sama. Kokonaishinta ei sisällä kertaluontoista asennusmaksua. Mikäli pariskunnalle toimitetaan kaksi pääruokaa ja kaksi jälkiruokaa päivässä, Menumatin kokonaiskustannus on 8,84 /hlö/ateria. Valmistelu: hoitopalvelupäällikkö Cathrinne Wetterstrand, puh. 044 386 1272, s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Liitteet: - liitteenä 1 on Menumat Oy:n tarjous Ehdotus: Lautakunta päättää: - tehdä sopimuksen Menumat Oy:n kanssa ateriapalvelun kokeilusta ajalla 1.6.2014 31.3.2015 noin 10 asiakkaalla - kokeilun aikana arvioidaan palvelun toimivuutta ja päätetään sen mahdollisesta jatkamisesta. Päätös: Ehdotuksen mukaan. Tämän lisäksi seurataan kokeilun aikana asiakkaiden, omaisten ja hoitajien näkemystä ateriapalvelutoteutuksen vaikutuksesta asiakkaan hyvinvointiin. Jäsen Nordenswan-Lindén jätti eriävän mielipiteen.
Sivu 13 PERUSTLTK:135 /2014 PTLTK 26 Liite 2 SELVITYKSEN ANTAMINEN ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE ASIASSA ESAVI/1736/05.06.10/2014 KOSKIEN IÄKKÄÄN HENKILÖN PALVELUTARPEEN ARVIOINTIA EI-KIIREELLISISSÄ TAPAUKSISSA Sosiaali - ja terveysalan lupa ja valvontavirasto Valvira ja terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL toteuttivat sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta kyselyn kunnille keväällä 2013 tarkoituksena selvittää vanhustenhuollon tilanne ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa. Valviran valvonta päätettiin kohdistaa muun muassa jo ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa voimassa olleen sosiaalihuoltolain 40 a :n toteuttamiseen. Säädöksen mukaan sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava kiireellisessä tapauksessa viipymättä ja ei- kiireellisessä tapauksessa viimeistään 7. arkipäivänä siitä, kun arviopyyntö on esitetty. Kyselyyn annetun vastauksen perusteella n kunnassa iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin pääsy ei-kiireellisissä tapauksessa toteutuu vain joskus 7 arkipäivässä ja useimmiten 7-15 päivässä. Perusturvalautakunnan ja perusturvaosaston johtosäännön 5 kohdan 8 perusturvalautakunnan tehtävänä on antaa kunnan puolesta lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa. Selvitys: LOST- yhteistyöalue on hoitanut Lohjan, Inkoon, Karjalohjan ja n sosiaali ja terveydenhuoltotoiminnan vuosina 2009-2012. Lohjan kaupunginvaltuusto päätti 15.6.2011 60 irtisanoa ko. sopimuksen päättymään 31.12.2012. n kunnanvaltuusto päätti 3.9.2012 60, että n kunta järjestää sosiaali ja terveyshuollon omana toimintana 1.1.2013 alkaen. Syksyllä 2012 sosiaalipalveluihin rekrytoitiin viisi henkilöä: sosiaalipalvelupäällikkö, kaksi sosiaalityöntekijää, perhetyöntekijä sekä etuuskäsittelijä. Näiden lisäksi perustettiin sosiaaliohjaajan vakanssi 1.8.2013 alkaen. Sosiaaliohjaajan tehtäviin kuuluu mm. vanhuspalveluiden sosiaalityö. Vanhuspalveluissa sosiaalityön keskeisenä tehtävänä on ikäihmisten palvelutarpeen laaja-alainen arviointi ja kotona selviytymisen tukeminen yhdessä asiakkaan, kotihoidon, omaisten sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Myös asumispalveluyksiköissä asuvat ja intervalliasiakkaat kuuluvat vanhuspalveluiden sosiaalityön piiriin. Sosiaalityö on edustettuna sekä n, että kunnan yhteistyökumppaneiden moniammatillisissa työryhmissä. Asiakastyön lisäksi tavoitteena on kehittää vanhustyötä. Sosiaaliohjaajan muita tehtäviä ovat mm; palvelutarpeen arviointi kotikäynteinä, sosiaalihuoltolain- ja vammaishuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut,
Sivu 14 ohjaus ja neuvonta sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa, ja avustaminen eri hakemusten teossa. Asiakas tulee yleensä sosiaaliohjaajan tietoisuuteen kotihoidon, vuodeosaston, asumispalveluiden tai Lohjan sairaalan sosiaalityöntekijän kautta. Myös asiakas itse tai hänen omaisensa voivat olla suoraan yhteydessä sosiaalitoimeen. Henkilö, joka on yhteydessä sosiaaliohjaajaan, kertoo oman näkemyksensä asiakkaan tilanteesta; asiakkaalla voi olla huoli raha- tilanteestaan, asumisestaan, miettii vammaispalveluiden etuuksia tai perheen tilannetta. Yleensä sosiaaliohjaaja sopii jo puhelun aikana milloin hän menee asiakasta tapaamaan ja mieluusti niin, että sosiaaliohjaajalle jää aikaa selvittää mitä etuuksia asiakkaalla on voimassa. Huolimatta siitä että sosiaaliohjaajalla on keskeinen rooli palvelutarpeen arvioinnissa, tehdään selvityksiä myös muissa yksiköissä jotka ovat yhteydessä asiakkaisiin. Nämä palvelutarpeen arvioinnit tehdään tarpeen vaatiessa myös mm. vuodeosastolla, kotihoidossa sekä päivätoiminnassa. Sekä hoitoketjut että hoidon porrastuksen kriteerit on vahvistettu vuonna 2013. Palvelutarpeen arviointi tehdään ei- kiireellisissä tapauksissa 7 arkipäivän sisällä tai niin nopeasti kuin sosiaalipalvelun tarve on todettu. Siitä johtuen että perusturvaosasto on saanut lisää resursseja ja hoitoketjut sekä kriteerit on vahvistettu, on nyt mahdollista tehdä palvelutarpeen arviointia ei-kiireellisissä tapauksissa 7 arkipäivän sisällä, mikä ei ollut mahdollista keväällä 2013. Valmistelija: hoitopalvelupäällikkö Cathrinne Wetterstrand, puh. 044 386 1272, s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Liitteet: - liitteenä 2 on selvityspyyntö ESAVI/1736/05.06.10/2014 Ehdotus: Päätös: Lautakunta päättää, että edellä oleva selvitys annetaan vastaukseksi Etelä- Suomen aluehallintovirastoon. Ehdotuksen mukaan.
Sivu 15 PTLTK 27 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013 Liite 3 Vuonna 2013 sosiaaliasiamiestoiminnan piirissä olivat Hyvinkään ja Lohjan kaupungit, n kunta, Perusturvakuntayhtymä Karviainen (Vihti ja Karkkila) ja Mustijoen perusturva (Mäntsälä ja Pornainen). Sosiaalitaidossa työskentelee kokoaikainen sosiaaliasiamies, jonka toimipaikka on Järvenpäässä. Asiakastapaamisia varten kunnat järjestävät tiloja sosiaaliasiamiehen käyttöön. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Selvitys kuvaa asiakkaan oikeuksien ja aseman kehitystä kunnissa sosiaaliasiamiehelle kuntalaisilta tulleiden yhteydenottojen pohjalta. Sosiaaliasiamieheen otetaan yhteyttä yleensä silloin, kun asiakas tarvitsee yleistä neuvontaa tai ohjausta sosiaalipalveluissa tai asiointi sosiaalitoimessa ei ole sujunut asiakkaan odotusten mukaisesti. Selvityksestä välittyvä kuva on sen vuoksi negatiivisempi kuin jos asiakkaan asemaa ja oikeuksien toteutumista tarkasteltaisiin kaikkien sosiaalitoimessa asioineiden antaman palautteen pohjalta. Sosiaaliasiamies on puolueeton ja riippumaton toimija. Asiamies ei tee päätöksiä, vaan hän neuvoo ja opastaa asiakkaita sekä avustaa tarvittaessa päätökseen liittyvässä muutoksenhaussa. Sosiaaliasiamiehen toiminta ei ulotu kansaneläkelaitoksen, työ- ja elinkeinotoimiston, terveydenhuollon, velkaneuvonnan tai edunvalvojan palveluihin. Näitä asioissa koskevissa yhteydenotoissa sosiaaliasiamies ohjaa asiakkaan oikean viranomaisen puoleen. Sosiaaliasiamies tekee vuosittain selvityksen kunnan- tai kaupunginhallitukselle niistä asioista, joita vuoden aikana on tullut esiin asiakkaiden yhteydenotoissa. Selvityksessä tuodaan tämän aineiston perusteella esille nousseita kehittämisehdotuksia, joilla sosiaalihuollon rakenteita ja toimintatapoja voitaisiin kehittää. Konkreettisemmalle tasolle vietynä selvityksen voidaan ajatella olevan osa sosiaalihuollon asiakaspalautejärjestelmää sekä parhaimmillaan toimivan sosiaalihuollon kehittämistoiminnan yhtenä tietoperustana Asiakkaiden yhteydenotot sosiaaliasiamieheen ovat vuoteen 2012 saakka kasvaneet vuosittain melko tasaisesti. Vuonna 2013 yhteydenottojen määrä on ensimmäistä kertaa laskenut edellisvuoteen verrattuna (10 %). Yhteydenottoja oli 477 kun vuonna 2012 niitä oli 524. Koska asiakasmäärät ovat selvästi kasvaneet edellisvuodesta, on yhteydenottojen määrän lasku suhteellisesti vieläkin suurempi edellisvuoteen nähden. Toimeentulotukea koskevien yhteydenottojen osuus kaikista yhteydenotoista laski viime vuonna edelleen edellisvuoden noin 50 prosentista hieman alle 40 prosenttiin. Lastensuojelua koskevien yhteydenottojen määrä oli edellisvuonna yli neljännes kaikista yhteydenotoista, mutta palasi viime vuonna takaisin 15 %:n tuntumaan. Vammaispalvelua koskevat yhteydenotot ovat sen sijaan kasva-
Sivu 16 neet edellisvuoden 15,5 %:sta viime vuoden 22 %:iin. Ikääntyneiden palveluja koskevat yhteydenotot ovat niin ikään hieman kasvaneet, eli edellisvuoden 5,5 %:sta viime vuoden 6,5 %:iin. On kuitenkin syytä muistaa, että ikääntyneiden palveluja koskeva neuvonta- ja ohjaustarve sekä tyytymättömyyden ilmaisu kanavoituu myös potilasasiamiehille. sta otettiin viime vuoden aikana yhteyttä sosiaaliasiamieheen 14 kertaa (19 v. 2012 ja 23 v. 2011) Uusia asiakkaita oli 9 (7 v. 2012). Yhteydenotoista puolet koski toimeentulotukea ja muilta tehtäväalueilta oli vain yksittäisiä yhteydenottoja. Toimeentulotuesta otettiin yhteyttä kuusi kertaa sataa asiakastaloutta kohden ja asiakastalouksia toimeentulotuessa oli 119. Lautakunta käsitteli viime vuonna kaksi oikaisuvaatimuspyyntöä. Lähes puolessa yhteydenotoista oli syynä päätöksiin tai sopimuksiin liittyvät asiat. Jonotus- tai käsittelyajoista tuli ainoastaan yksi yhteydenotto. Kukaan ei valittanut epäasiallisesta kohtelusta. Vammaispalvelujen asiakkaina oli viime vuonna ssa 93 henkeä mukaan lukien kehitysvammaiset ja kuljetuspalvelujen asiakkaat. Lastensuojelussa asiakkaita oli yhteensä 70. ssa ei tehty viime vuonna yhtään Sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta. Valituksia Hallinto-oikeuteen tai kanteluita eduskunnan oikeusasiamiehelle tai aluehallintovirastoonei niin ikään ollut yhtään. Sosiaaliasiamiehen havaintojen mukaan pitäisi kehittää viranomaisen neuvontavelvollisuus ja asiakkaan oikeus saada selvitys eri toimenpidevaihtoehdoista. Viranomaisen neuvontavelvollisuus konkretisoituu palveluperiaatteen kautta. Kunnalla on velvollisuus antaa asiakkaalle asianmukaista palvelua, ja osana tätä myös tarpeellista neuvontaa asian hoidossa. Neuvontavelvollisuus käsittää opastamisen ja tiedusteluihin vastaamisen. Velvollisuudella ymmärretään menettelyssä neuvominen, mutta myös aineellinen neuvominen. Ilman asiakkaan pyyntöäkin viranomainen on velvollinen neuvomaan asiakasta, jos hän huomaa, että neuvontaa tarvitaan asian osalta. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, sen on pyrittävä opastamaan asiakas toimivaltaiseen viranomaiseen. Kunta on myös velvollinen informoimaan eri toimenpidevaihtoehdoista. Kunta ottaa nämä kehittämisasiat kehitettäväkseen. Liitteet: - liitteenä 3 on Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013 Valmistelija: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh. 044 386 1240, s-posti: benita.oberg@siuntio.fi
Sivu 17 Ehdotus: Lautakunta päättää merkitä sosiaaliasiamiehen selvityksen vuodelta 2013 tiedoksi ja lähettää sen edelleen tiedoksi kunnanhallitukselle. Päätös: Ehdotuksen mukaan.
Sivu 18 PTLTK 28 PERUSTURVALAUTAKUNNAN TALOUDEN TOTEUMA 3/2014 Oheismateriaali Perusturvalautakunnan talousarvion käyttötalouden toteuma on 31.3.2014 tilanteen mukaan 25 prosenttia. Tasaisen toteuman periaatteen mukaan käyttötalouden toteuma saisi maaliskuun lopun tasolla olla 25 prosenttia. Maaliskuun talousraportista puuttuu n. 50 000 tuloja, jotka perustuvat asiakasmaksuihin. Erikoissairaanhoidon kustannukset on laskutettu arviona eikä todelliseen käyttöön perustuen. Lisäksi erityisen kalliista hoidosta maksettu ennakko on maksettu tammikuussa HUSille. Erikoissairaanhoidon käyttö kahden ensimmäisen kuukauden osalta on talousarviota pienempi. Mikäli ennuste näiden tietojen valossa toteutuu, voidaan arvioida, että perusturvaosaston toimintatulos toteutuu vuoden 2014 talousarvion mukaisesti. Oheismateriaali: - Oheismateriaalina talouden toteumatilasto 3/2014 ja HUSin graafinen esitys palvelutuoteseurannasta Valmistelija: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh. 044 386 1240 s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä asian tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi.
Sivu 19 PTLTK 29 Ehdotus: Päätös: MUUT ASIAT keskustelee ajankohtaisista asioista. Keskusteltiin ajankohtaisista asioista: valtuuston kehittämisseminaari kesän toiminnasta ilmoittautumisesta A-studion ohjelmaan pyydettiin sosiaalipalvelupäällikkö Karin Heermania seuraavaan kokoukseen esittäytymään.
Sivu 20 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös perusteet koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 21-29 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: Hallintolain / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja - aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi hakea kirjallisen oikaisuvaatimuksen., jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite, posti- ja e-postiosoite: n kunta Puistopolku 1 02580 siuntio@siuntio.fi Pykälät: Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. MUUTOKSENHAKUOSOITUS MARKKINAOIKEUTEEN Muutoksenhakuviranomainen ja - aika Jos hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten, Euroopan yhteisön lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, voi jättää kirjallisen muutoshakemuksen osoitteella: Pykälät: Hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon kyseisestä päätöksestä sekä hakemusosoituksen. Hakemuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan
Sivu 21 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuk- Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta valitusaika sen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika päivää Valituskirjelmä Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin hallintolaissa säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle.