nro 6/2011 SISÄLLYSLUETTELO SIVLTK 57 Kokouksen järjestäytyminen SIVLTK 58 Viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta SIVLTK 59 Avustajaresurssien lisäämisen tarve lukuvuodelle 2011-2012 SIVLTK 60 Valtuustoaloite koskien kielikylpyryhmän perustamista SIVLTK 61 n kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma 1.8.2011 alkaen SIVLTK 62 n kunnan perusopetuksen opetussuunnitelman muuttaminen 1.8.2011 alkaen SIVLTK 63 Sivistyslautakunnan talouden toteutuma 1-5/2011 SIVLTK 64 Lautakunnan kokoukset syyskaudella 2011 SIVLTK 65 Muut asiat SIVLTK 66 Svenska Skolanin laajennuksen tilanne
Sivu 2 Nro 6/2011 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo 18.00 20.00 Läsnäolevat jäsenet Gottberg Carl-Johan, puheenjohtaja Alho Olli, jäsen (saapui kello 18.10 57) Backman Heidi, jäsen Calin Elisa, jäsen Söderlund Susanna, varajäsen (saapui kello 18.10 57) Hautamäki Satu-Kristiina, jäsen Huittinen Markku, jäsen Paasikivi Anna, jäsen Muut läsnäolevat Nordman Tina, sivistystoimen johtaja (esittelijä) Vesiluoma Anu, varhaiskasvatuspäällikkö (poistui kello 18.31 61) Vuorio Valpuri, harjoittelija (poistui kello 18.31 61) Koskinen Tommi. hallinnon suunnittelija (sihteeri) Asiat 57-66 Allekirjoitukset Carl-Johan Gottberg puheenjohtaja Tommi Koskinen pöytäkirjanpitäjä pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Sivistystoimisto 27.6.2011 Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Matleena Mikkonen hallinnon suunnittelija
Sivu 3 SIVLTK 57 Ehdotus: KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Lautakunta päättää - todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja - valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Lautakunta - totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi - muutti asioiden käsittelyjärjestystä siten, että asiakohdan 58 jälkeen käsitellään ensin asiakohta 61 - myönsi puhe- ja läsnäolo-oikeuden kokouksessa varhaiskasvatuksen harjoittelija Valpuri Vuoriolle - valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Heidi Backmanin ja Markku Huittisen
Sivu 4 SIVLTK 58 Oheismateriaali VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. Oheismateriaali ja liitteet - pöytäkirjat ja päätösluettelot ovat oheismateriaalina Ehdotus: Lautakunta päättää - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia sivistyslautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden pöytäkirjoissa olevia asioita: Sivistystoimen johtaja Tina Nordmanin päätösluettelo 11.5.-6.6.2011, 35-38/2011 Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoman päätösluettelo 11.5.-6.6.2011, 9/2011 Varhaiskasvatussuunnittelija Pirkko Moringin päätösluettelo 11.5.-6.6.2011, 2/2011 Rehtori Samuli Salosen päätösluettelo 11.5.-6.6.2011, 75-107/2011 Johtava rehtori Samuli Salosen päätösluettelo 11.5.-6.6.2011, 11-12/2011 Rehtori Anu Hausenin päätösluettelo 11.5.-6.6.2011, 23-26/2011 Rehtori Carina Moision päätösluettelo 11.5.-6.6.2011, 28-50/2011 Vapaa-aikapäällikkö Juha Liljan päätösluettelo 11.5.-6.6.2011, ei päätöksiä Päätös: Ehdotuksen mukaan
Sivu 5 SIVLTK 59 AVUSTAJARESURSSIEN LISÄÄMISEN TARVE LUKUVUODELLE 2011-2012 Perusopetuslaki (21.8.1998/628) muuttui 1.1.2011 alkaen. Eräs lain muutoksen tavoitteista on, että erityisluokkia ja -kouluja tarvitaan yhä harvemmissa tapauksissa ja että useimmissa tapauksissa lapsi/oppilas saa tarvitsemansa tukea omassa esiopetusryhmässään, lähikoulussaan tai luokassaan jo ennen kuin varsinaisia oppimisvaikeuksia edes kehittyy. Lakia muutettaessa on korostettu siis aiempaa selkeämmin ennaltaehkäisevän tuen merkitystä. ja että oppilaan erityisen tuen saaminen ei edellytä erillistä erityisopetuspäätöstä. Tuen tarve on porrastettu ja puhutaan ns. kolmiportaisesta tuesta; yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Erityinen tuki on vahvin tuen muoto ja se edellyttää pedagogista selvitystä (yleisen ja tehostetun tuen välissä tehdään pedagoginen arvio). Lapsen/oppilaan tarvitsemista tukipalveluista on säädetty perusopetuslain 31 :ssä siten, että jokaisella esi- ja perusopetuksen lapsella/oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja koulunkäynti- sekä ryhmäavustajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet. Opetuksen järjestäjä järjestää tarvittavat tuki- ja avustajapalvelut lapsen/oppilaan oppimisedellytysten ja erityistarpeiden perusteella. Tuki voi olla esimerkiksi kuraattorin tai koulupsykologin tukea tai ryhmässä tai luokassa tapahtuvaa erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan apua. Tarvittaessa lapsen/oppilaan tukena on avustaja, joka toimii yhteistyössä opettajan ja muiden lapsen kanssa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen/oppilaan opetusta ja kuntoutusta. Koulunkäynti- tai ryhmäavustaja tukee koulun kasvatustyötä ohjaten, avustaen ja hoitaen siten, että se mahdollistaa lapsen/oppilaan kehityksen omatoimiseksi ja itsenäiseksi yksilöksi. Avustajan työn tavoitteena on lapsen/oppilaan kasvaminen ja kehittyminen niin, että avustamisen ja ohjaamisen tarve vähenee tai se käy tarpeettomaksi. Avustaja työskentelee oppilaan oppimisprosessissa lastentarhanopettajan, luokanopettajan, erityisopettajan tai aineenopettajan johdolla. Harjaantumisopetuksessa avustaja työskentelee yhteistyössä harjaantumisopetuksen ohjaajan kanssa. n kunnassa oppilashuollon henkilöstö; kuraattori, koulupsykologi, kiertävä erityislastentarhanopettaja ja avustajat kuuluvat kasvatuksen ja opetuksen tukipalveluyksikköön. Sivistystoimenjohtaja on vastuussa yksikön määrärahoista ja toimii koulukuraattorin sekä koulupsykologin lähiesimiehenä. Avustajaresurssit jaetaan eri yksiköille lasten/oppilaiden tarpeiden mukaan siten että yksikköjen esimiehet esittävät yksikön avustajatarpeet si-
Sivu 6 vistystoimenjohtajalle, joka päättää resurssien jaosta. Yksikköjen esimiehet toimivat avustajien lähiesimiehinä. n kunnan nykyinen avustajaresurssi ei ole riittävä eikä vastaa lasten/oppilaiden tuen tarvetta. Henkilökohtaisia avustajia myönnetään ainoastaan erityisen painavista syistä. Lukuvuodelle 2011-2012 henkilökohtaisten avustajien tarve on suurempi kuin ennen. Henkilökohtaisen avustajan voi saada, mikäli asiantuntija on antanut lausunnon avustajan tarpeesta. Syynä voi olla esimerkiksi sairaus (diabetes, epilepsia), liikunta- tai kehitysvamma, oppilaan vaikeudet oppimis- ja siirtymätilanteissa tai mikäli oppilas on vaaraksi muille oppilaille. Suuret opetusryhmät Päivärinteen koulussa ja Sjundeå svenska skolassa vaativat avustajaresursseja. Kaikissa kouluissa on erityisluokkia/pienopetusryhmiä joissa tulee olla avustajia läsnä. Varhaiskasvatuksessa tarvitaan avustajia kaikissa päiväkodeissa ja esiopetusryhmissä. 2010-2011 nykyinen tilanne 2011-2012 tarpeet Yksikkö erotus Aleksis Kiven koulu 238 331 +93 Päivärinteen koulu 116 124,5 +8,5 Sjundeå svenska skola 162 172 +10 Varhaiskasvatus 336 499 +163 Summa: 852 1126,5 +274,5 Yllä olevassa taulukossa on esitetty avustajien nykytilanne ja tulevan lukuvuoden tarpeet viikkotuntimäärinä. Avustajien lisäystarpeesta koituvat palkkakustannukset välillä elo-joulukuu 2011 lasketaan seuraavasti: 30 viikkotyötuntia = 9 000 euroa. Erotus 274,5/30=9,15 x 9000euroa= 82 350 euroa. Sjundeå svenska skolan ja Päivärinteen koulun avustajatarve tulevalle lukuvuodelle ei eroa nykytilanteesta huomattavasti, mutta koulujen suuret luokkakoot vaativat avustajaresursseja, jotta oppilaita pystytään tukemaan riittävästi. Aleksis Kiven koulun ja varhaiskasvatuksen uusien avustajien tarve on huomattava. Kasvatuksen ja opetuksen tukipalveluyksikön kustannuspaikalle numero 318 henkilöstökuluihin on vuodelle 2011 budjetoitu 671 525 euroa. Henkilöstökulujen toteuma 30.5.2011 tilanteen mukaisesti on 301 711 euroa eli 44,9 prosenttia budjetoidusta. Kasvatuksen ja opetuksen tukipalveluyksikön käyttötalouden toteuma 30.5.2011 tilanteen mukaan on 44 prosenttia.
Sivu 7 Toimivalta kouluavustajien palkkaamiseksi on kunnan henkilöstösäännön mukaisesti viranhaltijoilla. On kuitenkin mahdollista, että avustajaresurssin lisääminen syksystä 2011 alkaen johtaa lautakunnan tarpeeseen anoa kunnanvaltuustolta lisämäärärahaa vuodelle 2011. Tästä johtuen avustajaresurssien lisäämisen tarve on tarkoituksenmukaista tuoda lautakunnan tietoon ja keskusteltavaksi. Valmistelija: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman puh. 050 386 0826, s-posti tina.nordman@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää: - merkitä asian tiedoksi. Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen neljäntenä asiakohtana Keskustelun aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Lautakunta - toteaa, että avustajaresurssien lisäämiselle on selkeä tarve - merkitsee tiedoksi mahdollisen lisämäärärahan tarpeen - toteaa, että mahdollinen lisämäärärahan tarve otetaan lautakunnan käsittelyyn myöhemmin - päättää saattaa asian kunnanhallituksen tietoon Päätös: Muutetun ehdotuksen mukaan
Sivu 8 KH:51 /2011 SIVLTK 60 Oheismateriaali VALTUUSTOALOITE KOSKIEN KIELIKYLPYRYHMÄN PERUSTAMISTA RKP:n valtuustoryhmä/valtuutettu Marcus Nordström on jättänyt 31.1.2011 valtuustoaloitteen koskien kielikylpyryhmän perustamista n varhaiskasvatukseen. Aloitteessa esitetään, että n kunnassa perustettaisiin ruotsinkielinen kielikylpyryhmä joka aloittaisi toimintansa syksyllä 2011. Aloitteessa ehdotetaan että perustettava kielikylpyryhmä muodostuisi 3-5 vuotiaista lapsista ja että kielikylvyn jatkumona perustettaisiin myös kouluun kielikylpyopetusta syksyllä 2013. Kielikylpy-termiä käytetään Suomessa monenlaisissa yhteyksissä kun puhutaan muulla kuin oppilaan äidinkielellä annettavasta opetuksesta. Kielikylpyopetus alkoi 1960-luvulla Kanadassa josta se levisi Eurooppaan. Kanadassa toteutetaan kielikylpyä alkamisajankohdan (varhainen, viivytetty, myöhäinen) ja kielenkäytön määrän (täydellinen, osittainen) mukaan eri muodoissa. Vaasan yliopisto on vuodesta 1987 lähtien kehittänyt Kanadan mallin mukaista varhaista täydellistä kielikylpyä sopivaksi Suomen oloihin. Ruotsinkielinen kielikylpyopetus aloitettiin vaasalaisessa päiväkodissa ja menetelmä on levinnyt Vaasasta muualle. Kielikylpy on menetelmä jossa enemmistökielen lapsille annetaan huomattava osa opetuksesta paikallisen vähemmistön kielellä. Opetusta annetaan kuitenkin niin että lapsen oma äidinkieli ja kulttuuri-identiteetti säilyvät. Suomessa tämä tarkoittaa että suomenkielisille lapsille annetaan kielikylpyä ruotsin kielellä. Kielikylpyä järjestetään pääsääntöisesti kaksikielisissä kunnissa ja kunnissa joissa ruotsin kielen puhujia on suhteellisen paljon. Kielikylvyn tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Toiminnallinen kaksikielisyys ei tarkoita täydellistä kaksikielisyyttä, vaan kielikylpykieli omaksutaan käytännön kokemusten kautta ja käyttämällä sitä luonnollisissa yhteyksissä ja mielekkäissä tilanteissa Omaksuttava kieli, kielikylpykieli, ei ole kielenopetuksen kohde, vaan sitä käytetään opetuksen välineenä. Suomenkielisten lasten kielikylpy alkaa suomenkielisessä päiväkodissa, jossa henkilökunta käyttää johdonmukaisesti vain ruotsin kieltä myös ryhmätilan ulkopuolella, mutta ymmärtää myös suomea. Henkilökunta toimii kielellisesti esimerkkinä ja samalla kielenopettajana, siksi on tärkeää että henkilökunnan äidinkieli on ruotsi tai että he puhuvat ruotsia äidinkieleen verrattavalla tasolla. Sanojen ja lauseiden merkitystä täydennetään ilmeillä, eleillä, kuvilla jne. Lasta ei pakoteta käyttämään kielikylpykieltä ja hän voi käyttää suomen kieltä kunnes on valmis puhumaan kielikylpykieltä.
Sivu 9 Päiväkodin jälkeen lapsi siirtyy suomenkieliseen peruskouluun, jotta lapsen kulttuurinen identiteetti ei vaarantuisi. Opetus tapahtuu pääosin ruotsiksi. Suomen kielen osuus lisääntyy kouluvuosien aikana opetuksessa niin, että kielikylvetyksen loppuvaiheessa noin puolet opetuksesta annetaan ruotsiksi. Oppiaineita opetetaan vuorotellen kummallakin kielellä, jotta käsitteet opitaan sekä äidinkielellä että kielikylpykielellä. Koulussa opettajat vaativat ja kannustavat aktiivisesti kielikylpykielen käyttöön. Kielikylvyn ryhmäkoot noudattavat samoja periaatteita kuin muut päiväkotiryhmät eli 7 lasta yhtä aikuista kohti. Lapsen tulee täyttää tietyt kriteerit voidakseen tulla hyväksytyksi kielikylpyryhmään; lapsi tulee yksikielisestä perheestä, lapsen tulisi olla 3-5 vuotias ja lapsen äidinkielen osaamisen tulee olla riittävällä tasolla. Mikäli halutaan jatkaa kielikylpyä perusopetuksessa, tulee lasten olla samanikäisiä ja ryhmäkoon tulee olla luokkakooksi tarpeeksi iso, ainakin 15 lasta. n suomenkielisen perusopetuksen aloittaa vuosittain noin 50-60 oppilasta. Kielikylvyn järjestämistä koskien tulee ensin selvittää, onko näiden joukossa tarpeeksi monta yksikielistä perhettä jotka toivovat lapsensa aloittavan ruotsinkielisessä kielikylvyssä ja täyttävätkö nämä lapset muut kriteerit? Mikäli näiden oppilaiden joukossa on tarpeeksi monta kielikylpyyn ilmoittautunutta, tulee myös huomioida että näiden oppilaiden siirtäminen kielikylpyryhmään vaikuttaa ryhmien perustamiseen sekä varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa että kouluissa. Ruotsinkielisen kielikylpytoiminnan perustaminen ja aloittaminen ssa syksyllä 2011 ei ole aikataulullisesti mahdollista. Päivähoidon toimintavuotta ja talousarviovalmistelua ajatellen toiminnan aloittamiseksi parempi vaihtoehto olisi syksy 2013. Ennen kielikylpyryhmän perustamista seuraavat asiat tulee selvittää; - Kielikylpyryhmän koko: Kuinka moni yksikielisistä perheistä toivoo lapsensa aloittavan ruotsinkielisessä kielikylvyssä? Täyttävätkö ilmoitetut lapset asetetut kriteerit? - Päiväkotiryhmässä tulee olla ainakin yksi lastentarhanopettaja ja yksi lastenhoitaja. Kokonaiskustannukset ovat vuositasolla noin 85 000 euroa. Henkilökunnalla tulee olla kielikylpykoulutus. Lautakunnan tulisi esittää kunnanvaltuustolle uusien kielikylpyhenkilöstön vakanssien perustamista ja vuoden 2013 talousarvioon tulisi sisällyttää henkilöstökuluihin varattu määräraha ainakin puoleksi vuodeksi - Tilakysymykset, kuten Sjundeå svenska skolan laajennuksen ja Tyyskylän uuden päiväkotihankkeen eteneminen vaikuttavat myös osaltaan kielikylvyn järjestämisen edellytyksiin. Ruotsinkielinen kielikylpyryhmä tulee sijoittaa suomenkieliseen päiväkotiin.
Sivu 10 Ennen lopullisia päätöksiä sivistysosaston tulisi kartoittaa huoltajien kiinnostusta ruotsinkielisestä kielikylvystä sekä tehdä muita edellä kuvattuja selvityksiä liittyen kielikylvyn järjestämisen edellytyksiin. Ottaen huomioon sen, että kyseisten edellytysten täyttyminen on epävarmaa, on tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista todeta vastaukseksi valtuustoaloitteeseen, että kielikylvyn järjestäminen syksyllä 2011 ei ole mahdollista. Syksyn 2013 osalta asiaa tullaan kartoittamaan ja tehdyn selvityksen pohjalta laaditaan ehdotus sivistyslautakunnalle. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina RKP:n valtuustoryhmä/valtuustoryhmä Marcus Nordströmin valtuustoaloite. Valmistelija: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman p.050-3860826, s-posti tina.nordman@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - esittää kunnanhallitukselle, että se ehdottaa kunnanvaltuustolle selostusosan merkitsemistä vastaukseksi kielikylvyn järjestämistä koskevaan valtuustoaloitteeseen ja aloitteen julistamista loppuun käsitellyksi; - antaa valmistelukehotuksen sivistysosastolle kartoittaa vuonna 2010 syntyneiden lasten huoltajien kiinnostusta ruotsinkielistä kielikylpyä kohtaan ja - että lautakunta tekee lopullisen päätöksen kielikylpyryhmän perusta- misesta syksyksi 2012 myöhemmin perusteellisemman selvityksen valmistuttua. Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen viidentenä asiakohtana. Esittelijän asiakohdan otsikkoon tekemä muutos on huomioitu pöytäkirjassa. Keskustelun aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Lautakunta päättää: - esittää kunnanhallitukselle, että asian käsittely jatkuu - antaa valmistelukehotuksen sivistysosastolle kartoittaa vuonna 2010 syntyneiden lasten huoltajien kiinnostusta ruotsinkielistä kielikylpyä kohtaan ja,
Sivu 11 - että lautakunta tekee lopullisen päätöksen kielikylpyryhmän perustamisesta syksyksi 2013 myöhemmin perusteellisemman selvityksen valmistuttua. Päätös: Muutetun ehdotuksen mukaan
Sivu 12 SIVLTK 61 SIUNTION KUNNAN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1.8.2011 ALKAEN BILDNVES 7.6.2011 17 Liite Esiopetus toteutetaan perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. n kunnan esiopetussuunnitelma perustuu esiopetuksesta annettuun lainsäädäntöön (23.12.1999), lakiin perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) sekä opetushallituksen 2.12.2010 antamiin ja 1.1.2011 voimaan tulleisiin esiopetuksen opetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Aiemmin käytössä ollut esiopetuksen opetussuunnitelma perustui 19.12.2000 vahvistettuun valtakunnalliseen Esiopetuksen opetussuunnitelmaan. Uusi määräys esiopetuksen perusteista sisältää useita muutoksia aiempiin perusteisiin. Opetushallitus on vuonna 2010 vahvistanut esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 1.8.2010 alkaen oppilashuoltoa, henkilötietoja ja tietojen saantioikeutta koskevat säädökset 31a, 40 ja 41, joita tulee noudattaa 1.8.2011 alkaen. Uuden määräyksen myötä paikalliset opetussuunnitelmat on voitu ottaa käyttöön 1.1.2011 alkaen. Esiopetussuunnitelma tulee ottaa käyttöön viimeistään 1.8.2011. Esiopetus kuuluu opetusministeriön toimivaltaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Silloin, kun esiopetus järjestetään varhaiskasvatusyksikössä, esiopetukseen sovelletaan täydentävänä myös päivähoidon lainsäädäntöä. n kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen päätöksen (642/2010) 1.8.2010 vahvistettuihin valtakunnallisiin Esiopetussuunnitelman perusteisiin 2010. Esiopetussuunnitelma laaditaan toistaiseksi voimassa olevaksi ja se tulee voimaan 1.8.2011 alkaen. on 15.1.2009 3 antanut varhaiskasvatuspäällikön tehtäväksi molempien kieliryhmien esiopetustyöryhmän nimeämisen. Hänen kutsumanaan työryhmä aloitti työskentelynsä 15.12.2010. Työryhmässä ovat työskennelleet Päivärinteen, Toukolan ja Svenska skolanin alkuopettajat, esiopetusryhmien lastentarhanopettajat, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtajat, varhaiskasvatuspäällikkö ja varhaiskasvatussuunnittelija. Työryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa kevään 2011 aikana. Työryhmä kommentoi esiopetussuunnitelmaa 30.5.2011. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 6 1 kohdan mukaan sivistyslautakunnan jaoston tehtävänä on antaa lausunto sivistyslautakunnalle esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmasta. Oheismateriaali ja liitteet
Sivu 13 - Liitteenä ehdotus n kunnan esiopetuksen opetussuunnitelmaksi 1.8.2011 alkaen (jaetaan sähköpostitse 6.6.2011) Valmistelija: Varhaiskasvatussuunnittelija Pirkko Moring, puh. 044 386 1031, s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto päättää merkitä asian tiedoksi. - antaa sivistyslautakunnalle seuraavan lausunnon esiopetuksen opetussuunnitelmasta o n kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma, joka ottaa huomioon kokonaisuudessaan uusitut valtakunnalliset perusteet, käsittää ne muutokset, joita muutettu laki perusopetuksesta edellyttää. Päätös: Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto päätti merkitä asian tiedoksi ja antaa sivistyslautakunnalle seuraavan lausunnon esiopetuksen opetussuunnitelmasta SIVLSUOJ 8.6.2011 14 o n kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma, jossa on huomioitu kokonaisuudessaan uudistetut valtakunnalliset perusteet, sisältää perusopetuslain muuttamisen edellyttämät muutokset. Pykälä tarkistettiin kokouksessa. ==== (Suomenkielisen jaoston vastaavan asiakohdan selostusosa on yhteneväinen ruotsinkielisen jaoston asiakohdan selostusosan kanssa) Ehdotus: Jaosto päättää - antaa sivistyslautakunnalle seuraavanlaisen lausunnon esiopetussuunnitelmasta o n kunnan esiopetussuunnitelma, jossa on huomioitu kokonaisuudessaan uudistetun valtakunnallisen esiopetussuunnitelman perusteet, sisältää perusopetuslain muuttamisen edellyttämät muutokset. Päätös: Ehdotuksen mukaan. Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa. ==== SIVLTK 61
Sivu 14 Liitteet 1-2 n kunnan esiopetussuunnitelma perustuu esiopetuksesta annettuun lainsäädäntöön (23.12.1999), lakiin perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) sekä opetushallituksen 2.12.2010 antamiin ja 1.1.2011 voimaan tulleisiin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Uusi määräys esiopetuksen perusteista sisältää useita muutoksia aiempiin perusteisiin ja siinä edellytetään myös esiopetuksen järjestäjän ottavan käyttöön perusteiden mukaan laaditun esiopetuksen opetussuunnitelman viimeistään 1.8.2011. Esiopetus on osa perusopetusta ja lapsen oppimispolkua, hallinnollisesti se kuuluu varhaiskasvatukseen. Lapsella on oikeus osallistua esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden aloittamista. Lapsen osallistumisesta esiopetukseen päättävät lapsen huoltajat. Lapsella on oikeus saada maksutonta esiopetusta vähintään 700 tuntia oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. Lisäksi esiopetukseen ovat oikeutettuja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat 5 -vuotiaat sekä perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin aloittavat 7 -vuotiaat. Esiopetusta järjestetään pääsääntöisesti koulujen yhteydessä olevissa esiopetusryhmissä, poikkeuksena tästä on Svenska Förskolan. Esiopetuksen tavoitteena on edistää ja tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista. Lapsen osallisuus, lapsikeskeiset toimintamallit ja lapsen kuunteleminen ovat keskeisiä asioita kasvatusyhteisön toiminnassa. Esiopetuksen toimintaympäristön suunnittelu ja esiopetuksen toteuttaminen rakentuu lapsen ja lapsiryhmän tarpeisiin. Leikki on lapsen luontainen tapa toimia ja esiopetusikäinen lapsi oppii leikin kautta. n kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma ohjaa ja tukee esiopetuksen kuntatason suunnittelua, toteutusta ja arviointia. n kunnan esiopetussuunnitelma on väline, jonka avulla toteutetaan tavoitteellista esiopetusta ja luodaan yhteistä ymmärrystä lapsen oppimisprosessista, tavoitteista sekä sisällöistä. Keskiöön nousee yksilöllinen lapsi, jonka oppimaan oppimisen taitoja sekä yhteisöllisyyteen kasvamista tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Esiopetussuunnitelmassa vuorottelevat logoilla toisistaan erotetut valtakunnalliset perusteet ja n kunnan painotukset tavoitteista sekä sisällöistä. Sivistyslautakunnan suomen- ja ruotsinkieliset jaostot ovat antaneet lausuntonsa esiopetussuunnitelmasta. Lausunnot käyvät ilmi yllä olevista käsittelytiedoista.
Sivu 15 Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 22 kohdan mukaan sivistyslautakunnan tehtävänä on hyväksyä kuntakohtaiset opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmat. Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä ehdotus n kunnan esiopetuksen opetussuunnitelmaksi 1.8.2011 alkaen. Valmistelija: Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoma p. 050 386 0827, s- posti anu.vesiluoma@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä tiedokseen sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston 7.6.2011 17 antaman lausunnon ja suomenkielisen jaoston 8.6.2011 14 antaman lausunnon esiopetuksen opetussuunnitelmasta; - hyväksyä liitteenä olevan ehdotuksen n kunnan esiopetuksen opetussuunnitelmaksi ja - että esiopetuksen opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2011 alkaen. Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen kolmantena asiakohtana. Päätös: Ehdotuksen mukaan
Sivu 16 SIVLTK 62 SIUNTION KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTTAMINEN 1.8.2011 ALKAEN BILDNVES 7.6.2011 11 Liite Oheismateriaali Opetushallitus on 29.10.2010 päättänyt muuttaa ja täydentää Perusopetuksen opetussuunnitelmaperusteet. Opetushallituksen määräys on voimassa 1.1.2011 alkaen toistaiseksi. Määräys edellyttää perusopetuksen järjestäjiltä opetussuunnitelman muuttamista ja täydentämistä. Opetuksen järjestäjä voi ottaa opetussuunnitelman käyttöön 1.1.2011,opetussuunnitelma tulee ottaa käyttöön viimeistään 1.8.2011. ssa uusi opetussuunnitelma ehdotetaan otettavaksi käyttöön 1.8.2011. n kunnalle on myönnetty 59 000 euron valtionavustus tehostetun ja erityisen tuen kehittämiseen. Kunta on hakenut tukea yhdessä Inkoon kunnan kanssa. Kehittämistyötä on johtanut johtoryhmä johon on kuulunut molempien kuntien sivistystoimenjohtajat sekä kehittämishankkeen koordinaattori. Molemmissa kunnissa on valittu kehittämistiimit joiden tehtävänä on ollut tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen ja lomakkeiston luominen sekä opetussuunnitelman täydentäminen ja muuttaminen. Muutokset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa; 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat; 2.1 Perusopetuksen arvopohja 2.2 Perusopetuksen tehtävä 2.3 Perusopetuksen järjestäminen 2.4 Perusopetuksen rakenne 3. Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys 3.2 Oppimisympäristö 3.3 Toimintakulttuuri 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4.1 Yleinen tuki 4.2 Tehostettu tuki 4.3 Erityinen tuki 4.4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa 4.5 Yksilölliset suunnitelmat 4.5.1 Oppimissuunnitelma 4.5.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
Sivu 17 5 Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Tukiopetus 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus 5.1.3 Erityisopetus 5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen 5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus 5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki 5.2.1 Kodin ja koulu välinen yhteistyö 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen 5.2.3 Tulkitsemis-ja avustajapalveluiden järjestäminen 5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 5.4.1 Oppilashuolto 5.4.2 Turvallisuuden edistäminen 5.4.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen 5.4.4 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen 8 Oppilaan arviointi 8.1 Arviointi opintojen aikana 8.2 Päättöarviointi 8.3 Todistukset Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 6 :n mukaan jaoston tehtävänä on antaa lausunto sivistyslautakunnalle esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmasta. Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä ehdotus n kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmaksi 1.8.2011 alkaen. - Oheismateriaalina Perusopetuslaki 21.8.1998/628 Valmistelija: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman puh. 050 386 0826, s-posti tina.nordman@siuntio.fi Ehdotus: Jaosto päättää - antaa sivistyslautakunnalle seuraavan lausunnon liitteenä olevasta n kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmasta:
Sivu 18 Uusi opetussuunnitelma, jossa on huomioitu valtakunnallisen opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset, sisältää muutetun perusopetuslain edellyttämät muutokset. Päätös: Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto päättää antaa sivistyslautakunnalle seuraavan lausunnon liitteenä olevasta n kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmasta SIVLSUOJ 8.6.2011 16 - Uusi opetussuunnitelma, joka ottaa huomioon valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan tehdyt muutokset ja täydennykset, käsittää ne muutokset, joita muutettu laki perusopetuksesta edellyttää Pykälä tarkistettiin kokouksessa. ==== (Suomenkielisen jaoston vastaavan asiakohdan selostusosa on yhteneväinen ruotsinkielisen jaoston asiakohdan selostusosan kanssa.) Ehdotus: Jaosto päättää - antaa sivistyslautakunnalle seuraavan lausunnon liitteenä olevasta n kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmasta: - Uusi opetussuunnitelma, jossa on huomioitu valtakunnallisen opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset, sisältää muutetun perusopetuslain edellyttämät muutokset. Käsittely: Esittelijä muutti päätösehdotustaan käsittelyn aikana seuraavasti: Jaosto päättää - antaa sivistyslautakunnalle seuraavan lausunnon liitteenä olevasta n kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmasta: - Uusi opetussuunnitelma sisältää perusopetuslain edellyttämät muutokset. Päätös: Muutetun ehdotuksen mukaan. Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa. ====
Sivu 19 SIVLTK 62 Liitteet 3-4 on 16.6.2005 45 hyväksynyt n kunnan perusopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtaisen osan. Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa koostuu ruotsin- ja suomenkielisistä opetussuunnitelmista, jotka yhdessä muodostavat kunnan yhteisen suunnitelman. Opetussuunnitelman valtakunnallisen osan hyväksyy opetushallitus. Opetussuunnitelmaa on sen hyväksymisen jälkeen päivitetty useaan otteeseen. Muutoksia on hyväksynyt muuttuneista toimivaltakysymyksistä johtuen sekä opetus- että sivistyslautakunta. Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto on antanut lausuntonsa perusopetuksen ruotsinkielisen opetussuunnitelman perusteiden muuttamisesta 7.6.2011 11. Suomenkielinen jaosto on antanut lausuntonsa suomenkielisen opetussuunnitelman perusteiden 8.6.2011 16. 1.1.2011 voimaan astuneen sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 mukaisesti sivistyslautakunnan tehtävänä on hyväksyä kuntakohtainen opetussuunnitelma. Yllä olevissa suomen- ja ruotsinkielisen jaoston selostusteksteissä on esitetty nyt lautakunnalle ehdotettavat muutokset n kuntakohtaisen opetussuunnitelman perusteisiin. Nyt ehdotettavat muutokset opetussuunnitelman perusteiden kuntakohtaisen osaan johtuvat opetushallituksen 29.10.2010 tekemästä päätöksestä sen hyväksymien opetussuunnitelmien perusteiden muutosta koskien. Suomen- ja ruotsinkieliset asiakirjat eroavat toisistaan siltä osin, että ruotsinkielisen opetussuunnitelman perusteiden kuntakohtaisessa osassa ei ole huomioitu luokkien 7-9 toimintaa. Tästä johtuen lautakunnan tulee hyväksyä molemmat asiakirjat erikseen. Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä ehdotus n kunnan suomenkielisen perusopetuksen muutetuiksi opetussuunnitelman perusteiksi 1.8.2011 alkaen. - Liitteenä ehdotus n kunnan ruotsinkielisen perusopetuksen muutetuiksi opetussuunnitelman perusteiksi 1.8.2011. Valmistelija: Sivistystoimenjohtaja Tina Nordman p. 050 386 0826, s-posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä tiedokseen sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston 7.6.2011
Sivu 20 11 antaman lausunnon ja suomenkielisen jaoston 8.6.2011 16 antaman lausunnon perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksista; - hyväksyä liitteenä olevan ehdotuksen n kunnan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kuntakohtaiseksi osaksi; - hyväksyä liitteenä olevan ehdotuksen n kunnan ruotsinkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kuntakohtaiseksi osaksi; - valtuuttaa sivistystoimenjohtajan tekemään korjauksia suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kuntakohtaiseen osaan ja - että muutettu perusopetuksen opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2011 alkaen. Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen kuudentena asiakohtana. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösedotustaan seuraavasti: Lautakunta päättää - merkitä tiedokseen sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston 7.6.2011 11 antaman lausunnon ja suomenkielisen jaoston 8.6.2011 16 antaman lausunnon perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksista; - hyväksyä liitteenä olevan ehdotuksen n kunnan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kuntakohtaiseksi osaksi; - hyväksyä liitteenä olevan ehdotuksen n kunnan ruotsinkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kuntakohtaiseksi osaksi; - että muutettu perusopetuksen opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2011 alkaen. Päätös: Muutetun ehdotuksen mukaan
Sivu 21 SIVLTK 63 SIVISTYSLAUTAKUNNAN TALOUDEN TOTEUTUMA 1-5/2011 Oheismateriaali Sivistyslautakunnan talousarvion käyttötalouden toteutuma on 31.5.2011 tilanteen mukaan 38,9 prosenttia. Tasaisen toteutuman periaatteen mukaan käyttötalouden toteutuma saisi olla toukokuun lopun tasolla 41,7 prosenttia. Toimintatuotot ovat toteutuneet ennakoitua korkeampina (50,6 prosenttia) ja toimintakulut ennakoitua alhaisempina (39,7 prosenttia). Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina talouden toteutumatilasto 1-5/2011. Valmistelija: Kehittämispäällikkö Jarno Moisala, puh. 044 386 1100, s-posti: jarno.moisala@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä asian tiedoksi. Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen seitsemäntenä asiakohtana. Päätös: Lautakunta merkitsi asian tiedoksi.
Sivu 22 SIVLTK 64 LAUTAKUNNAN KOKOUKSET SYYSKAUDELLA 2011 Sivistyslautakunnan kokoukset pidetään käytännön mukaan kalenterikuukauden kolmantena torstaina. Kokouspäiviksi syyskaudella 2011 ehdotetaan seuraavia päiviä: torstai 18.8. kello 18.00 torstai 8.9. kello 18.00 torstai 22.9. kello 18.00 torstai 20.10. kello 18.00 torstai 17.11. kello 18.00 torstai 15.12. kello 18.00 Kokoukset järjestetään pääsääntöisesti kunnantalolla, kunnanhallituksen kokoushuoneessa. Valmistelija: hallinnon suunnittelija Tommi Koskinen, p. 044 386 1064, s- posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - pitää kokouksensa syyskaudella 18.8., 8.9., 22.9., 20.10., 17.11. ja 15.12. Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen kahdeksantena asiakohtana. Keskustelun aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Lautakunta päättää - pitää kokouksensa syyskaudella 18.8., 8.9., 22.9., 13.10., 17.11. ja 15.12. Päätös: Muutetun ehdotuksen mukaan
Sivu 23 SIVLTK 65 MUUT ASIAT keskustelee ajankohtaisista asioista. - Kuntaliitosneuvottelujen tilanne - Svenska skolanin laajennuksen tilanne - Walker s nuorisokahvilahanke - Tyyskylän päiväkotihanke Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä ajankohtaiset asiat tiedoksi. Käsittely: Päätös: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen yhdeksäntenä asiakohtana. Lautakunta merkitsi ajankohtaiset asiat tiedoksi
Sivu 24 KH:69 /2010 SIVLTK 66 SVENSKA SKOLANIN LAAJENNUKSEN TILANNE on 20.4.2011 38 päättänyt esittää tekniselle lautakunnalle Sjundeå svenska skolanin laajennushankkeesta seuraavaa: - että Sjundeå svenska skolanin laajennus toteutetaan vaihtoehto 1 mukaisesti, jonka mukaan laajennusurakka sisältää katetun sisäpihan ja lämpimän sisääntuloaulan (lisämäärärahatarve 289 000 euroa); - rakentamisessa on varauduttava myös ennalta arvaamattomiin korjauksiin 5 prosentin lisämäärärahalla (lisämäärärahatarve 100 000 euroa) ja - että yhteensä noin 400 000 euron lisämäärärahaesitys valmistellaan niin, että se huomioidaan vuoden 2012 taloussuunnitelmassa. Tekninen lautakunta on 3.5.2011 38 päättänyt esittää kunnanhallitukselle että Sjundeå svenska skolanin laajennushankkeen urakkapäätös tehdään siinä laajuudessa, että urakka toteutetaan vaihtoehdon 2 (laajennusurakka ilman em. katettua sisäpihaa ja lämmintä sisääntuloaulaa) mukaisesti. Kunnanhallitus on 30.5.2011 110 päättänyt merkitä sivistyslautakunnan 20.4.2011 38 ja teknisen lautakunnan 3.5.2011 38 päätökset tiedoksi ja kehottaa teknistä osastoa, sivistysosasto ja talousosastoa teknisen osaston johdolla selvittämään kuinka Sjundeå Svenska Skolanin tilatarpeet tyydytetään ennen mahdollisen laajennuksen toteuttamista. Sivistystoimenjohtajan esitellessä Sjundeå svenska skolanin laajennuksen tilannetta lautakunnan kokouksessa 65 yhteydessä, todettiin että lautakunnan on tarkoituksenmukaista muistuttaa kunnanhallitusta Sjundeå svenska skolanin akuutista tilantarpeesta. Ehdotus: Lautakunta päättää - muistuttaa kunnanhallitusta Sjundeå Svenska Skolanin akuutista tilantarpeesta sekä esi- että perusopetuksessa ja todeta seuraavaa kunnanhallituksen päätöksestä 30.5.2011 110:
Sivu 25 - SSS:n tilantarpeita ei tule tyydyttää väliaikaisilla ratkaisuilla kuten parakkiratkaisuilla. Parakkiratkaisut sotivat kunnan kestävän kehityksen strategiaa vastaan - Investoinnin toteuttaminen tulee aloittaa välittömästi, sitä ei tule enää lykätä. - Erityisopetuksen keskittämisestä kuntaan tulee tulevaisuudessa pitkällä aikajänteellä huomattavia säästöjä - Kunnanhallitus on saanut sivistysosastolta, sivistystoimen johtajalta, tekniseltä johtajalta sekä sivistyslautakunnalta päätöksentekoon tarvittavat tunnusluvut, oppilasmäärän ennusteet ja muut tarvittavat tiedot päätöksentekonsa tueksi. - luottaa sivistystoimen tuottamiin tunnuslukuihin ja niin pitäisi kunnanhallituksenkin. Päätös: Lautakunta päätti - muistuttaa kunnanhallitusta Sjundeå Svenska Skolanin akuutista tilantarpeesta sekä esi- että perusopetuksessa ja todeta seuraavaa kunnanhallituksen päätöksestä 30.5.2011 110: - SSS:n tilantarpeita ei tule tyydyttää väliaikaisilla ratkaisuilla kuten parakkiratkaisuilla. Parakkiratkaisut sotivat kunnan kestävän kehityksen strategiaa vastaan - Investoinnin toteuttaminen tulee aloittaa välittömästi, sitä ei tule enää lykätä. - Erityisopetuksen keskittämisestä kuntaan tulee tulevaisuudessa pitkällä aikajänteellä huomattavia säästöjä - Kunnanhallitus on saanut sivistysosastolta, sivistystoimen johtajalta, tekniseltä johtajalta sekä sivistyslautakunnalta päätöksentekoon tarvittavat tunnusluvut, oppilasmäärän ennusteet ja muut tarvittavat tiedot päätöksentekonsa tueksi. - luottaa sivistystoimen tuottamiin tunnuslukuihin ja niin pitäisi kunnanhallituksenkin. Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa
Sivu 26 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös perusteet koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 57 60, 63-66 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 61, 62 Hallintolain / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja - aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi hakea kirjallisen oikaisuvaatimuksen., jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite, posti- ja e-postiosoite: n kunta / Puistopolku 1 02580 siuntio@siuntio.fi Pykälät: 61,62 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. MUUTOKSENHAKUOSOITUS MARKKINAOIKEUTEEN Muutoksenhakuviranomainen ja - aika Jos hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten, Euroopan yhteisön lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, voi jättää kirjallisen muutoshakemuksen osoitteella: Pykälät: Hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon kyseisestä päätöksestä sekä hakemusosoituksen. Hakemuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan
Sivu 27 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuk- Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta valitusaika sen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika päivää Valituskirjelmä Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin hallintolaissa säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle.
Sivu 28