Aallonhuiput: Jatko- opiskelijan näkökulmia

Samankaltaiset tiedostot
Se on kompromissin tulos

MITÄ TERMIT VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS TARKOITTAVAT?

Raili Hakala AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN VAIKUTUS OPETUSJÄRJESTELYIHIN JA OPETUSMENETELMIIN VAIN HYVIÄ AJATUKSIA VAI TODELLISTA TOIMINNAN MUUTOSTA?

Tutkimuspolitiikan välineet ja käytännöt viiden maan vertailu

Tampere3-vararehtorityöryhmän raportti

Marja Kankaanranta (toim.) Opetusteknologia KOULUN ARJESSA

Tajua Mut! -toimintamalli lasten ja nuorten tukena

HYVÄ KORKEAKOULULIIKUNTA Suositukset

KÄSITYÖTIETEEN JA KÄSITYÖMUOTOILUN SEKÄ TEKNOLOGIAKASVATUKSEN TUTKIMUSOHJELMA SAVONLINNAN OPETTAJAN- KOULUTUSLAITOKSESSA

Arja Haapakorpi KUN PROJEKTI PÄÄTTYY, MITÄ JÄÄ JÄLJELLE?

KAIKKI OVET KYLLÄ AUKEE JA KAIK- KEEN PÄÄSEE, JOS ON HYVIÄ IDEOITA JA YHTEISTYÖHALUJA

SOSIAALINEN PÄÄOMA SOSIAALI- JA TERVEYSPAL- VELUIDEN KESKIJOHDON JOHTAMISTYÖN TUEN MAHDOLLISTAJANA

MAATALOUSEKONOMIAN TUTKIMUK- SEEN LIITTYVIÄ AJATUKSIA

Yrittäjyyskasvatuksen arviointi sen kehittämisen näkökulmasta

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi Korkeakoulujen arviointineuvoston

Fulbright Center News

REKRYTOINTIMARKKINOINTI Y-SUKUPOLVELLE, MITEN TAVOITAMME PARHAAT OSAAJAT? Case IBM Finland OY

ILONEN NAINE SOITTA JA KYSYY VOINKO OTTAA KEIKAN, SE RIITTÄÄ SAAMAAN MUT ILOISEKSI

Osallisena Suomessa. Kehittämissuunnitelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Suomen Kulttuurirahasto

Asiakaslähtöisyys hoitotyössä, sen opettaminen ja kehittäminen

YLIOPISTOJEN JA AMMATTI- KORKEAKOULUJEN TILANNE JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT

KEHITTÄVÄ MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ PROSESSINA

Toiselta asteelta eteenpäin

Korkeakoulusta työelämään? Väylänä ulkomainen tai kotimainen tutkinto

4/2002. Sonja Valjus. Virtual Mobility in Reality Selvitys tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Leonardo da Vinciliikkuvuushankkeissa

KIRJAAMINEN HOITOTYÖSSÄ - OHJEITA HOITOTYÖNTEKIJÖILLE

Green Care -toimintatavan suuntaviivat Suomessa. Elina Vehmasto (toim.)

Moninainen ohjaus. Ohjaajien näkemyksiä ja kokemuksia ohjauksesta ja tasa-arvosta sosiaalisen työllistämisen toimialalla.

Kiitos kannustuksesta. Sillä oli merkitystä! Tekniikan edistämissäätiön apurahatoiminnan vaikutuksia. Sampsa Kaataja

SELVITYS SUPERILAISISTA VAMMAISPALVELUISSA

Transkriptio:

Aallonhuiput: Jatko- opiskelijan näkökulmia Tohtorikoulutuksen kehitystyöpaja,

Aallonhuiput jatko- opiskelijayhdistys Aallonhuiput jatko- opiskelijayhdistys 2009- > Jäsenmäärä 300+ jatko- opiskelijaa / 3200+; vain osa akeivisia 1300+ full- Eme mukana merkihävä osa akeivisista jatko- opiskelijoista, muha jäsenmäärä voisi olla hyvin kaksin kolminkertainen Mukana monessa edunvalvontatehtävässä (Aalto AET, tohtorikoulutuksen johtoryhmä, AYY) Tärkeimpänä: Jatko- opiskelijoiden näkymiä kentältä ja toisaalta EedoHamista ja keskustelua tärkeistä tulevista muutoksista

Aallonhuippujen kaksi päämäärää: 1. Jatko- opiskelijoiden edustaminen eri yhteyksissä 2. ViesEntä (web, FB, email) ja yhteiset akeviteeet

Events, Get- togethers, etc. COMMUNAL ACTIVITIES & COMMUNICATION

LähtökohDa tohtorikoulutuksen kehitystyölle Lähtökohtana strategia: toiminnan tavoiheena on korkea kansainvälinen laatu - Jatko- opintojen tukeminen on keskeinen osa tutkimusstrategiaa Strategiassa todetaan seuraavaa: 1) Jatko- opinnot muodostavat merkihävän osan yliopiston tutkimus- ja opetustyöstä 2) Jatko- opintoja kehitetään johdonmukaisese määräajassa tohtorin tutkintoon johtaviksi ohjelmiksi 3) Uusia rahoitusmekanismeja kehitetään siten, ehä pääosa jatko- opiskelijoista voi keskihyä täyspäiväiseen ja suunnitelmalliseen jatko- opiskeluun 4) Jatko- opiskelijoiden työn ohjausta tehostetaan 5) OpeHaminen ja yhteistyö teollisuuden ja muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa jatkossakin keskeisiä jatko- opinnoissa

TunnisteEuja haasteita Erityisinä haasteina tohtorinkoulutuksessa: Tohtorinkoulutuksen tavoiheellisuus ja tehokkuus Kansallisten tohtoriohjelmien hyvien käytäntöjen siirtäminen osaksi yliopiston tohtorikoulutusta: - > Systemaa`sesE organisoitu ja ohjeistehu kilpailullinen valinta - > Tehokas ohjaus ja seuranta - > Systemaa`nen koulutus ja kansallinen opetus- ja muu yhteistyö - > Kansallinen verkohuminen ja kansainvälisyys Aallon koulujen välisen tohtorinkoulutusyhteistyön lisääminen Yliopiston yhteiskunnallisen vaikuhamisen edistäminen; valmistuneiden liikkuvuus, sijoihuminen ulkopuolelle (Tohtorikoulutuksen kehi/ämissuunnitelma - luonnos kevät 2013)

Jatko- opiskelijan näkökulmia TavoiHeellisuus ja tehokkuus - mitä halutaan ja mitä mitataan, ja onko tämä selkeää? Miten ohjaus toteutuu - Eedetäänkö mitä voi vaaea ja toteutuuko tämä? Systemaa`nen yhteistyö Aallossa, kansallisese ja kansainvälisese - onko Eetoa ja tukea tarjolla? Yhteiskunnallinen vaikuhavuus - miten tätä tuetaan? - > Kaikki linkieyy siihen miten näitä kokonaisuuksia tuetaan (ja miten Dedotetaan) yliopiston toiminnassa!

Opiskelun tehokkuudesta 1/3 aika ja raha Tuleva ura: Mihin ja mille uralle? Projekteja Aallossa vai työelämässä? Post- doc? Hakuprosessin selkeys? Rahoitus: Jatko- opiskelun rahoitus (3/4 vuoha? 1+3 vuoha? apurahat, projeket) Työskentely projekteissa vs. väitöstyön tekeminen; ajankäyhö (80% ajasta tutkimukseen - toteutuuko?); suuri osa projekteissa Palkitseminen: Jatko- opiskelusta palkitseminen - suorituksista palkitseminen: Mihin palkkiot moevoivat ja mitä niillä halutaan moevoida? Uusia ideoita palkitsemisen tavoiheellisuudesta: Esim. puolen vuoden palkkasependi post- doc projekeen rahoitukseen? - > Tällä hetkellä paljon vaihtelevia käytäntöjä eikä tulevaisuus selkeä - tarvitaan kaikille yhtenäinen, tasa- arvoinen ja selkeä kuva...

Opiskelun tehokkuudesta 2/3 ohjaus ja vastuukysymykset Jatko- opiskelijan ohjaussuhde: Parantunut ohjauksen ohjeistamisen jälkeen, muha tarvitaanko vielä selkeämpi ohjeistus? Jatko- opiskelijan Eetoisuus oikeuksistaan ja vastuistaan? Ohjausta siihen mitä Aalto haluaa - eli esim. journalit! Ohjausresurssit: RiiHääkö professorien aika kaikkeen? (näitä tulee seuraavan 3 vuoden aikana 30/vuosi [osa korvaa eläkkeellejääviä] Entä se kolmas rooli? OhjaHavan oikeudet ja vastuukysymykset?

Opiskelun tehokkuudesta 3/3 verkoeuminen ja verkosto Aiemmat tutkijakoulut - enemmän tuloksia suhteessa henkilömäärään Kansainvälinen verkohuminen? Kansallinen verkohuminen? - > Tarvitaanko keskiteeyä tukea tai resursseja? - > Onko tarveea jatko- opiskelijoiden verkoeumiselle?

Esimerkki: Nimikekysely 2013 AH:n kysely jäsenistölle keväällä 2013, 60 vastausta Yhteenvetona: Nykyinen työnimike, tohtorikoulutehava, ei usean vastanneen mielestä vastannut oman työn sisältöä. Vastanneista 16/60 henkilöä mainitsi tohtorikoulutehava/ jatko- opiskelija nimikkeen kuvaavan parhaiten työtään. Yli puolet (37) mainitsi tutkija- nimikkeen vastaavan työtään parhaiten (mm. project researcer, researcher, doctoral researcher) YleisesE ohaen vastaukset hyvin kirjavia.

AH:n nimikekyselyn tuloksia (2013):

Jatko- opiskelijan tulevaisuudesta MyynEpuhe - miksi jatko- opiskelu Aallossa? - > Jatko- opintoja harkitsevalle selkeä kuva tulevaisuudesta ja porkkana - > Selkeä ja yhtenäinen tohtoriohjelmarakenne; jaehuja sisältöjä; selkeät tukirakenteet; selkeä, yhtenäinen työnkuva; selkeä hakuprosessi Lähes 200 alumnia vuosi Alumnit ja Aalto? Uusia yhteyksiä ja akeviteeheja tarvitaan

Jatko- opiskelun tulevaisuudesta Bologne 2020 prosessi jatko- opiskelun yhtenäistäminen Euroopassa HelpoHanee akateemista liikkuvuuha Bologne 2020 - Yleisinä avainsanoja: 1) Supervision tukea ja ohjausta 2) Mobility resursseja 3) Transferable Skills kohtaamisia ja sisältöjä 4) Autonomous itsenäisyyhä

1999 Bologna declaraeon European ministers of educaeon Unified Higher EducaEon in Bachelor s and Master s level 2003 Berlin Conference European ministers of educaeon It was proposed to include unified Postgraduate level 2004 EUA project European University AssociaEon started project to invesegate issues in doctoral programmes in Europe 49 universiees from 25 countries 2005 Salzburg Seminar EUA Basic principles considering doctoral studies were listed, i.e. Salzburg principles European Charter for Researchers/Code of Conduct for Recruitment of Researchers 2010 Salzburg Seminar To review the progress of third cycle Bologna process 165 insetueons involved from 36 countries European Higher EducaEon Area / European Research Area

Yhteenvetona Bologne 2020 prosessista: 1. UniversiEes are responsible for advancement of knowledge through excellent research and doctoral educaeon 2. University is autonomous insetute and must have graduate school where research freedom is promoted 3. InstuEonal Environment should be ahraceve and employment of doctoral candidates should be supported with exposure to industry and other opeons 4. Doctoral Programs must be diverse, interdisciplinary and fully funded programs with emphasis to mobility and collaboraeon 5. DuraEon of the studies is equivalent of 4 years of FULL TIME studies 6. Quality must be assured by excepeonal supervision, tutoring and assessment 7. Transferable skills must be teached 8. Doctoral Candidate is an early stage researcher

Edunvalvonta ja AH:n rooli Jatko- opiskelijoiden edunvalvontarakenteet, AH ja tohtorikoulutuksen kehihäminen AH:n rooli... Mitä yliopisto meiltä haluaa? Tukena jatko- opiskelijoiden näkökulmien kuulemisessa Esim. (vuosihaiset?) jatko- opiskelijakyselyt, kommentoine kehityshankkeissa, alumnitoiminta jne. Jatko- opiskelijoiden järjestäytyminen (Aallossa; Suomessa; työelämässä) TarviHavia resursseja: Enemmän yhteyksiä - establisoitunut asema tarvitaan ViesEntäresurssit Uusien opiskelijoiden perehdytys - > Lisää resursseja jatko- opiskelijoiden järjestäytymiseen?