MÄKELÄNRINTEEN LUKIO lukuvuosiopas ja -kalenteri lukuvuodeksi 20-20 NIMI:... PUHELINNUMERO:... RO-RYHMÄ:...
SISÄLLYSLUETTELO Koulun yhteystiedot... 3 Lukuvuoden aikataulut... 4 Ylioppilaskokeiden päivät... 5 Mäkelänrinteen lukion toiminta-ajatus... 6 Märskyläisten tavoitteet... 6 Näin hoidan asiani Märskyssä... 7 Tiedottaminen Märskyssä... 8 Opintojen suunnittelu... 9 Luokattoman päivälukion reunaehdot... Poissaolot... Jakson viimeinen viikko ja kahden aineen kokeet... Uusintakuulustelut lukuvuonna 20 20... Kampusyhteistyö... Tietokoneiden, tablettikoneiden ja vastaavien käyttö Märskyssä... Koulun keräämät maksut... Lukion toimisto ja opintososiaaliset asiat... Ruokapalvelut... 18 Tukipalvelut... 19 Opinto-ohjaus lukiossa... 22 Ryhmänohjaus... 22 Ylioppilastutkinto... 23 Urheilulukio ja valmennus... 27 Vuoden urheilukapteenit... 32 Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia, Urhea... 33 Mäkelänrinne, a Non-graded Finnish Senior High School and Sports School... 34 Mäkelänrinteen lukio Hall of Fame 20-... 36 Mäkelänrinteen lukion järjestyssäännöt... 38 Johtokunta, opettajat ja valmentajat... 0 Kirjaluettelo lv 20 20... 3 Poissaolosivut... 6 Sovitut asiat... 0 YO-suunnittelulomake... 2 Seurantalomake... 4 Kurssitarjotin... 6 Lukujärjestyspohjat... 8 Luokkakartta... 1 Muistiinpanosivut... 2 Tuntikierto 20 20... takasisäkansi 2
KOULUN YHTEYSTIEDOT Mäkelänrinteen lukio Postiosoite: PL 38, 009 Helsingin kaupunki Käyntiosoite: Mäkelänkatu 47, 00550 Helsinki 55 www.mrl.edu.hel.fi www.marsky.fi Fax 3 82354 E-mail: toimisto@marsky.fi Rehtori Vesa Vihervä Virka-apulaisrehtori Anne-Eeni Avell 3 82342, 040 334 98, vesa.viherva@marsky.fi 3 82345, 050 469 5696, anne-eeni.avell@marsky.fi Urheilun vastaava apulaisrehtori Simo Tarvonen 050 583 65, simo.tarvonen@marsky.fi Koulusihteerit Johanna Rauhala Kati Lahtinen-Korhonen Opinto-ohjaajat Marjo Alanko Tarja Luhtalampi Kati Rauhansalo 3 82343, 050 469 5686, johanna.rauhala@marsky.fi 3 82343, kati.lahtinen@marsky.fi 3 860, 040 336 0346, marjo.alanko@marsky.fi 3 82383, 040 334 91, tarja.luhtalampi@marsky.fi 040 336 23, kati.rauhansalo@marsky.fi Terveydenhoitaja Milla Kelo 050 3 5571 Koulupsykologi Jonna Rekiranta Erityisopettaja Killy Salo Koulukuraattori Anni Mäntykivi-Nurhonen 050 402 5562, jonna.rekiranta@edu.hel.fi 050 401 3337, killy.salo@edu.hel.fi 040 0 7694, anni.mantykivi-nurhonen@edu.hel.fi ATK-tukihenkilö Jouni Ojala 050 436 0686 Kouluisäntä Karo Kinnunen 3 72624 tai 050 401 3797, karo.kinnunen@edu.hel.fi Opettajien työtilat Ensimmäisen kerroksen opettajanhuone 3 82349, 3 82364 Reaaliaineiden työhuone (9) 3 87436 Äidinkielen työhuone (236) 3 87435 Valmennus 040 334 5073 Liikunnan työhuone 040 334 5072 3
LUKUVUODEN AIKATAULUT Työajat ja lomat 20 20 Syyslukukausi 3.8.20-20..20 Syysloma 4..20-18..20 Joululoma 23..20-6.1.20 Kevätlukukausi 7.1.20-31.5.20 Talviloma 8.2.20-22.2.20 Jaksotus, koeviikko ja palautuspäivät 1. jakso ti.8.20- ke 2..20 Jakson viimeinen viikko: 24.9. 7. tunti 25.9. 1. tunti 26.9. 2. tunti 27.9. 3. tunti 30.9. 4. tunti 1.. 5. tunti 2.. 6. tunti 7.. palautuspäivä 3. jakso ma 2..20- to 6.2.20 29.1. 7. tunti 30.1. 1. tunti 31.1. 2. tunti 3.2. 3. tunti 4.2. 4. tunti 5.2. 5. tunti 6.2. 6. tunti.2. palautuspäivä 5. jakso ma 7.4.20- la 31.5.20 21.5. 1. tunti ja 7. tunti 22.5. 2. tunti 23.5. 3. tunti 26.5. 4. tunti 27.5. 5. tunti 28.5 6. tunti 30.5. palautuspäivä 2. jakso to 3..20- pe 29..20 22.. 7. tunti 23.. 1. tunti (lauantai) 25.. 2. tunti 26.. 3. tunti 27.. 4. tunti 28.. 5. tunti 29.. 6. tunti 4.. palautuspäivä 4. jakso pe 7.2.20- pe 4.4.20 29.3. 1. tunti ja 7. tunti (lauantai) 31.3. 2. tunti 1.4. 3. tunti 2.4. 4. tunti 3.4. 5. tunti 4.4. 6. tunti 9.4. palautuspäivä 4
YLIOPPILASKOKEIDEN PÄIVÄT Syksyn 20 koepäivät Kuullunymmärtämiskokeet ma 9.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ti.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä ke.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kirjalliset kokeet pe.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe ma.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ke 18.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä pe 20.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ma 23.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe; suomi/ruotsi toisena kielenä -koe ke 25.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe 27.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma 30.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kevään 20 koepäivät Kirjallinen koe pe 7.2. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe Kuullunymmärtämiskokeet ma.2 vieras kieli, pitkä oppimäärä ti.2. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke.2. vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kirjalliset kokeet ma.3. äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe; suomi/ruotsi toisena kielenä -koe ke.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto pe.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä ma.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke 19.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe 21.3 psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ma 24.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä 5
MÄKELÄNRINTEEN LUKION TOIMINTA-AJATUS Mäkelänrinteen lukiossa on joustava mahdollisuus suorittaa sekä lukio- että urheilulukioopinnot ja samalla kehittää itseään erityisosaamisessaan kohti asettamiaan haasteellisia tavoitteita. Lukion käytyään opiskelijalla on hyvä yleissivistys ja hyvät jatko-opintovalmiudet. Työyhteisön toiminta kannustaa ja ohjaa oppimiskeskeiseen, vastuulliseen ja itsenäiseen tiedonhankintaan hyvässä sosiaalisessa ilmapiirissä ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Lähtökohtana on myös terveellinen ja liikuntamyönteinen elämäntapa. Monipuolista yleissivistystä Älyä vastuuseen kasvamisessa Rakentavia yhteistyömahdollisuuksia Sosiaalisesti kannustava kasvuympäristö Kansainvälisyyttä Yksilöllisiä vaihtoehtoja MÄRSKYLÄISTEN TAVOITTEET Lukuvuonna 20 20 märskyläisten tavoitteina ja koulun painopistealueina ovat seuraavat asiat: 1. Ryhmänohjaus Ryhmänohjauksen uudistuksen toteutetaan lukuvuoden aikana. Ryhmänohjaustuntien sisältöä kehitetään lukuvuoden aikana. 2. TVT- ja opiskelutaidot Tieto- ja viestintäteknisten taidot otetaan osaksi opiskelua ja opetusta pedagogiikka huomioiden. Opiskelija kantaa vastuun omista opinnoistaan. Käytetään erilaisia opetus-, opiskelu- ja arviointimenetelmiä. 3. Kampustoiminta Märskyläiset osallistuvat aktiivisesti kampuksen ja ekampuksen toimintaan. Opiskelijat hyödyntävät kampuksen mahdollisuuksia. Opettajat saavat uusia kontakteja ja virikkeitä työhönsä. 6
NÄIN HOIDAN ASIANI MÄRSKYSSÄ Opintosuunnitelma Hahmottele opintosi koko suunnittelemallesi lukioajalle. Seuraa opintojasi ja muuta suunnitelmaasi tarvittaessa. Neuvottele tarvittavista muutoksista opettajien tai opinto-ohjaajan kanssa. Kurssille osallistuminen Läsnäolo tunneilla ja opiskelu koko jakson ajan luovat perustan hyville tuloksille. Ota opiskeluvälineet mukaan tunneille! Ilmoittautuminen kurssille vahvistetaan saapumalla ensimmäiselle oppitunnille. Jos et pääse ensimmäiselle tunnille, ilmoita siitä kurssin pitäjälle ennen ensimmäistä oppituntia. Ilman ilmoitusta menetät paikkasi kurssilla. Itsenäisestä opiskelusta on sovittava kurssin opettajan kanssa viimeistään kurssin ensimmäisellä tunnilla. Runsaista poissaoloista kurssin opettaja määrittelee tarvittavan lisätyön tai -näytön edellytyksenä loppukokeeseen pääsylle. Opettaja ratkaisee kurssikohtaisesti, mikä on lisätyötä edellyttävä poissaolomäärä. O-merkintään vaadittavat lisätyöt on suoritettava seuraavan jakson aikana. Kurssivalinnat Sinulla on oikeus tehdä itsenäisesti valintoja, mutta sinun pitää myös sitoutua valintoihisi. Tee muutokset ajoissa ja poista Wilmasta valinnat niiltä kursseilta, joille et aio osallistua. Väärinkäytöksistä, kuten tuplavalinnoista (sama kurssi valittu Wilmasta kaksi kertaa), menetät oikeutesi tehdä valintoja ja sinut poistetaan kursseilta. Ajoissa oppitunnille Myöhästely häiritsee opiskelua ja opetusta. Valmennus ei ole myöhästelyn syy. Hoida huolella: poissaolojen anominen ja ilmoittaminen kurssin tehtävistä etukäteen sopiminen poissaolon ajaksi kurssille, kokeisiin, uusintakuulusteluun ym. ilmoittautuminen ilmoittautumisen peruuntuminen Ole aktiivinen Seuraa infotelevisiota ja koulun ilmoitustauluja! Käy päivittäin Wilmassa lukemassa sinulle saapuneet viestit. Osallistu ro-tuokioihin! Ota rohkeasti yhteyttä koulun henkilökuntaan, jos tarvitset apua, neuvoja tai jos jokin asia askarruttaa sinua. Muista hyvät tavat koulussa ja koulun ulkopuolella! Hyvä käytös ja asiallinen kielenkäyttö kannattavat aina. Siisti työympäristö vaatii sinunkin panoksesi, joten pidä koulu siistinä! Yhdessä olemme enemmän! Yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaan toimimalla löydämme myös enemmän sinulle sopivia mahdollisuuksia ja ratkaisuja. 7
TIEDOTTAMINEN MÄRSKYSSÄ Koulun info-tv Päivittäinen tiedottaminen tapahtuu info-tv:n avulla. Siellä ilmoitetaan esimerkiksi poikkeavat aikataulut, tapahtumat ja luokkatilamuutokset. Opiskelijan on syytä lukea info- TV:n viestit päivittäin. Ryhmänohjaustuokiot ja viikkotiedote Jaksossa on 2-3 ro-tuokiota. Niissä käydään lävitse pääasiassa ryhmän opiskelijoiden opintoihin liittyviä asioita. Ro-tunneilla myös tiedotetaan keskeisistä kouluun liittyvistä asioista. Koululla tehdään viikkotiedotetta, johon kootaan kaikki tulevan viikon tärkeimmät asiat. Tiedote on luettavissa myös Wilmassa. Opettajat ja opiskelijat voivat tiedottaa esimerkiksi juhliin tai oppilaskuntaan liittyvistä asioista tiedotteen kautta. Kotisivut Mäkelänrinteen lukiolla on kaksi kotisivua. Koulun virallinen kotisivu on: www.mrl.edu. hel.fi. www.marsky.fi. Urheiluun keskittyvät kotisivut ovat osoitteessa www.marsky.fi. Sivujen välillä on linkit, joiden avulla pääsee vaihtamaan sivuja helposti. Kotisivulta löytyy esimerkiksi ajankohtaisia tiedotteita, opetussuunnitelmat, harjoitusohjelmat, yhteystiedot ja koulun lomakkeet. Sosiaalinen media Märskyllä on oma blogi marskylainen.fi ja Facebook-profiili. Näillä molemmilla kerrotaan kouluun liittyvistä tapahtumista, opiskelijoiden saavutuksista ja kokemuksista. Jos sinulla on tiedossa kouluun liittyvä tapahtuma tai esimerkiksi urheilutulos, laita siitä tietoa rehtorille. Ilmoitustaulut Koulurakennuksessa on useita ilmoitustauluja ja ne ovat eri aineryhmien käytössä. Aineenopettajat tiedottavat, missä on kyseisen aineen ilmoitustaulu. Ylioppilaskirjoituksiin liittyvät asiat ovat sisääntuloaulan ilmoitustaululla. Wilma Wilma on sähköinen opintojen hallinta- ja seurantajärjestelmä ja se on osoitteessa https://wilma.edu.hel.fi. Wilmasta löydät paljon tärkeitä asioita: työjärjestykset, poissaolot, arvosanat ja valinnat ilmoittautumiset esimerkiksi uusintoihin ja yo-kirjoituksiin tiedotteet ja ro-kirjeet. Lisäksi Wilman kautta voi lähettää viestejä opettajille ja opettajat lähettävät viestejä sinulle. Fronter Fronter on verkko-oppimisalusta, jota eri aineissa käytetään apuna esimerkiksi kurssimateriaalien jakamiseen tai etätehtävien tekemiseen. Yleensä eri oppiaineilla on Fronterhuone, jossa on ohjeita ja neuvoja aineen opiskeluun liittyen. Fronterin osoite on www. fronter.com/helsinki. 8
OPINTOJEN SUUNNITTELU Lukio-opinnot koostuvat valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä koulukohtaisista soveltavista kursseista. Lukiossa on opiskeltava 75 kurssia. Lyhyen matematiikan opiskelijalla on pakollisia kursseja 47 ja pitkän matematiikan lukijalla 51 kurssia. Syventävä kurssit täydentävät pakollisia kursseja. Syventäviä kursseja pitää olla kymmenen () kappaletta. Ylioppilaskirjoituksien kysymykset laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta. Soveltavat kurssit ovat koulun itsensä päättämiä kursseja, jotka tukevat lukio-opintoja tai koulun erityistehtävää. Soveltavia kursseja ovat esimerkiksi kaikki valmennuksen kurssit. Kaikkia opetussuunnitelmaan merkittyjä kursseja ei toteuteta vuosittain ja osa kursseista toteutetaan yhteistyössä muiden lukioiden kanssa. Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukion voi suorittaa 2-4 vuodessa. Erityisestä syystä rehtori voi myöntää opiskelijalle luvan viidennen vuoden opintoihin. Opinto- ja koulumatkatuen edellyttämä täysipäiväinen opiskelu tarkoittaa pääsääntöisesti vähintään neljälle kurssille osallistumista jakson aikana. Opiskelijan vastuu opintojen suunnittelussa ja ainevalinnat Opiskelija on vastuussa omasta opintojen suunnittelustaan. Opiskelijan apuna ovat ryhmänohjaaja, opinto-ohjaajat, kuraattori, psykologi, erityisopettaja, apulaisrehtori ja eri aineiden opettajat. Tärkeää on, että opiskelija ei jättäydy pulmineen yksin, vaan hakee tarvittaessa apua koulun henkilökunnalta. Opiskelun suunnittelu alkaa ainevalinnoilla ja opiskelijan on selvitettävä itselleen: Mitkä kurssit on suoritettava lukion päättötodistuksen saamiseksi? Mitä syventäviä ja soveltavia kursseja haluat suorittaa? Missä ajassa aiot lukion suorittaa? Käytäntö on osoittanut, että vasta syventävien kurssien suorittaminen kirjoitusaineissa mahdollistaa menestyksellisen osallistumisen ylioppilastutkintoon. Valintoihin vaikuttaa myös suunniteltu opiskeluaika, sillä luonnollisesti pidempi aika mahdollistaa useampien kurssien valinnan. Ainevalintojensa perusteella opiskelija laatii yksityiskohtaisen opinto-ohjelman, josta näkyy mitä aineita (kursseja) opiskelija lukee a) kussakin jaksossa, b) kunkin lukuvuoden aikana, c) koko lukioaikanaan. Opiskelutilat ja opettajaresurssit edellyttävät, että opiskelija valitsee kursseja myös ns. reunatunneilta (1, 5 ja 7). Kurssien suunnittelu ja valinnat Wilmassa Lukion aloittavien opiskelijoiden valinnat tekee apulaisrehtori valmiiksi 1-2 jakson osalta. Ensimmäisen jakson aikana opiskelija suunnittelee ensimmäisen opintovuoden opiskeltavat kurssit opinto-ohjaajan johdolla ja valitsee kurssit Wilmasta. Opintovuosina 2-4 opiskelijat tekevät seuraavan lukuvuoden valinnat keväällä ja vievät valinnat koko lukuvuoden osalta Wilmaan erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Jokaisen jakson päättyessä Wilma on auki ja opiskelijalla on oikeus tehdä valitsemiinsa kursseihin muutoksia kurssikoon sallituissa rajoissa. Tavoite kuitenkin on, että opiskelija tekee heti sellaisen opintosuunnitelman, jota hän voi noudattaa. Opiskelija voi valita Wilman kurssitarjottimesta saman kurssin vain yhden kerran. Saman kurssin päällekkäisvalinnat täyttävät kurssit haamuopiskelijoilla ja vaikeuttavat näin opiskelijoiden mahdollisuuksia tehdä valintoja. Opiskelija, joka tekee tuplavalintoja, menettää valintansa ja oikeudet tehdä itse valintoja. Hän voi katsella Wilman tietoja, mutta valinnat tehdään jatkossa opinto-ohjaajan kanssa. 9
Verkkokurssit ja itsenäinen kurssien suorittaminen Verkkokursseja on tarjolla jokaisessa jaksossa. Verkkokurssit näkyvät kurssitarjottimessa omalla verkkokurssipalkilla koodilla 20 (esim. UE1.20). Verkkokurssi opiskellaan yhdessä virtuaaliryhmän kanssa verkossa sen jakson aikana, missä kurssi tarjotaan. Jos verkkokurssin suoritusaika on pidempi, verkkokurssin opettaja ilmoittaa siitä erikseen verkkokurssin suorittajalle. Verkkokurssille ilmoittaudutaan Wilmassa tavallisten kurssien tapaan. Verkkokurssin opettaja ilmoittaa kurssille ilmoittautuneille Wilmassa miten kurssi aloitetaan. Verkkokurssi vastaa laajuudeltaan tavallista lukiokurssia, mutta luokkaopetuksen sijaan opiskellaan verkossa käyttäen mm. Fronter -opetusalustaa tai Google Docs sia. Verkkokurssi voi sisältää esim. kirjallisia tuotoksia verkkomateriaalien ja linkkien pohjalta, virtuaaliryhmän tuotosten arviointia, verkkokeskusteluja yms. Kurssin arviointi voi perustua verkkokurssin aikana tuotettuihin töihin tai/ja kurssikokeeseen. Kurssikoe voi olla tavallisen kurssikokeen muotoinen tai verkkokoe. Märskyssä voit suorittaa kursseja myös itsenäisesti eli tenttimällä. Sinun täytyy ilmoittautua normaalisti kurssille ja sopia kurssin opettajan kanssa. Verkkokurssin opiskelu tai kurssin suorittaminen itsenäisesti vaatii opiskelijalta oman opiskeluaikataulun suunnittelua ja siihen sitoutumista. Jos ilmoittaudu verkkokursseille ja jätät niitä tekemättä tai et peruuta osallistumistasi, menetät oikeutesi osallistua verkkokursseille.
Tuntijako Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako on seuraava: OPPIAINE TAI AINERYHMÄ: pakolliset syventävät soveltavat kurssit kurssit kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 8 A-kieli: EN, RU, SA, RA, VE 6 2-6 B1-kieli: RU 5 2 6 Muut kielet B2 ja B3-1-6 1-6 MATEMATIIKKA: a) lyhyt 6 2 b) pitkä 3 5 Ympäristö ja luonnontieteet: Biologia 2 3 2 Maantiede 2 2 2 Fysiikka 1 7 6 Kemia 1 4 2 Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 3 Psykologia 4 3 Historia 4 2 5 Yhteiskuntaoppi 2 2 5 Taito- ja taideaineet 5 Liikunta 2 3 4- Urheiluvalmennus - - 2-18 Musiikki 1-2 3 5 Kuvataide 1-2 3 4 Terveystieto 2 2 Valmennusoppi - - Opinto-ohjaus 6 Muut 7 Pakolliset kurssit 47-51 Syventävät kurssit ja soveltavat kurssit 0 /18 Kurssit vähintään: 75 kurssia Kurssien sisällöt ja koko opetussuunnitelma löytyvät koulun kotisivuilta. Tuntijaon poikkeukset urheilulukiossa Opetusministeriön erityislukiopäätöksen mukaan opiskelijat, jotka suorittavat vähintään kurssia erityistehtävän mukaista ainetta (valmennus), ovat oikeutettuja vähentämään säädetystä pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen pakollisista kursseista. Poisvalintaoikeus mahdollistaa keskittymisen opinnoissa. Poisvalintaa on syytä miettiä vasta, kun opiskelijalle on selvinnyt oma lopullinen opiskelu- ja ylioppilaskirjoitussuunnitelmansa. Poisvalintaoikeus koskee vain opiskelijoita, jotka ovat kokovalmennuksessa. Poisvalinta ohjeistetaan ja opastetaan toteutuvaksi niin, että ylioppilaskokeissa menestyminen ei vaarannu. Opiskelijan on hyvä keskustella opinto-ohjaajan kanssa poisvalintojen tekemisestä.
LUOKATTOMAN PÄIVÄLUKION REUNAEHDOT Reunaehdot on hyväksytty opettajakunnan kokouksessa 27.5.20 ja johtokunnassa 1.6.20 1. Opiskeluaika ja työmäärä 1.1 Opiskeluajan pituus Opiskelijan tulee suorittaa lukion koko oppimäärä ja osallistua ylioppilastutkintoon vähintään kahdessa ja enintään neljässä vuodessa. Rehtori voi kuitenkin perustellusta syystä myöntää suoritusaikaan pidennyksen. Perusteltu pidennysanomus tulee tehdä kirjallisesti neljännen opintovuoden keväällä. Opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla enintään yhdeksi lukuvuodeksi lukiopaikkaa menettämättä. Opintosuunnitelma suositetaan laadittavaksi yleensä kolmeatoista () jaksoa varten, eli kolmeksi vuodeksi. 1.2 Opiskelijan työmäärä Opiskelijan vähimmäiskurssimäärä on 75 kurssia, enimmäiskurssimäärää ei aseteta. Opiskelijan on valittava opinto-ohjelmansa siten, että hän suorittaa ensimmäisen lukuvuoden aikana vähintään 30 kurssia. Jos opiskelijaa haluaa poiketa tästä suunnitelmasta, hänen on tehtävä kirjallinen suunnitelma ja esitettävä se opinto-ohjaajille. Seuraavina lukuvuosina opiskelijan pitää suorittaa vähintään 21 kurssia/lukuvuosi. Neljän (4) vuoden opiskeluun lukiossa tarvitaan perusteltu kirjallinen suunnitelma. Opiskelijan pitää suorittaa jokaisessa jaksossa riittävästi opintoja. 2. Kurssien suorittaminen 2.1 Kurssien suoritusjärjestys Kurssit on suunniteltu suoritettaviksi aineittain numerojärjestyksessä. Eri oppiaineiden opetussuunnitelmissa on kuitenkin maininnat sallituista poikkeuksista ja esimerkiksi useissa reaaliaineissa suoritusjärjestys on vapaa. 2.2 Kurssin aloitus Opiskelijan pitää saapua valitsemalleen kurssille tai ilmoittaa opettajalle syy poissaoloonsa kurssin ensimmäiseen oppituntiin mennessä. Jos opiskelija ei saavu kurssille eikä ilmoita syytä poissaoloon, opettajalla on oikeus poistaa kyseinen opiskelija kurssilta. Tämän jälkeen kurssille pääsee vain rehtorin, apulaisrehtorin tai opinto-ohjaajan luvalla. Tämä ilmoittautumissääntö koskee myös itsenäisiä kurssisuorituksia. 2.3. Kahden kurssin samanaikainen opiskelu Mahdollisuus kahden kurssin samanaikaiseen opiskeluun voidaan antaa perustellusta syystä. Asiasta sovitaan aineenopettajan kanssa. Sopimus merkitään lukuvuosioppaan Sovitut asiat -sivuille. Verkkokursseja (koodi 20) voi ottaa toisen kurssin kanssa samanaikaisesti. 2.4 Poikkeusluvat Poikkeaviin järjestelyihin on aina anottava lupa rehtorilta. 2.5 Koejärjestelyt Jakson lopussa jokaiselle tuntikierron palkille on varattu oma päivänsä. Silloin voi kurssilla olla esimerkiksi normaalia opetusta, arviointikeskusteluja tai kurssin loppukoe. Opiskelijalla on oikeus osallistua loppukokeeseen, ellei hänellä ole runsaiden poissaolojen aiheuttamaa estettä (ks. kohta Poissaolot ). Kokeet järjestetään erillisen koejärjestyksen mukaisesti ja opiskelijan on osallistuttava pääsääntöisesti oman kurssiryhmänsä loppukokeeseen. Pakottavista syistä opiskelijalla on lupa osallistua toisen ryhmän vastaavaan loppukokeeseen sovittuaan asiasta opettajan kanssa ja hoidettuaan ilmoittautumisen Wilman kautta. Kahta ainetta suorittavien kokeet järjestetään koejärjestyksessä erikseen merkityssä luokassa. Koeaika on klo 9.00 -.30.
3. Oppimäärän tai kurssin hyväksytty suorittaminen 3.1 Oppimäärän suorittaminen Opiskelijan oppimäärä kussakin oppiaineessa muodostuu hänen valitsemistaan ko. oppiaineen kursseista. Opiskelija on suorittanut oppiaineen koko oppimäärän, kun hän on arvosteluohjeiden mukaan suorittanut kaikki oppiaineen pakolliset sekä valitsemansa syventävät ja soveltavat kurssit. Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut kaikkien opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät. 3.2 Hylätyn kurssin suorittaminen Hylätyn kurssin saa suorittaa osallistumalla uudelleen kurssille tai osallistumalla kerran uusintakuulusteluun. Mikäli uusintakuulusteluun ilmoittautunut opiskelija jää pois kuulustelusta ilman hyväksyttävää syytä, tulkitaan tämä suorituskerraksi. Erityisestä syystä voidaan opiskelijalle myöntää oikeus osallistua toisen kerran uusintakuulusteluun. Asiasta päättää aineenopettaja yhdessä rehtorin tai apulaisrehtorin kanssa. 3.3 Hyväksytyn kurssin uusiminen Hyväksytyn kurssin voi uusia käymällä kurssin uudestaan tai korvaamalla läsnäolon opettajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Tällöinkin opiskelijan on osallistuttava kurssin loppukokeeseen. 4. Arvostelu 4.1 Kurssin arvostelu Numeroarvosanoin arvostellaan kaikki yhteiset oppiaineet. Numeroin arvostellaan myös vieraat kielet, mikäli niiden oppimäärä käsittää vähintään kolme kurssia. Opinto-ohjaus arvostellaan suoritusmerkinnällä. Liikunta sekä yhden kurssin käsittävät yhteiset oppiaineet arvostellaan numeroin. Opintojen loppuvaiheessa opiskelija voi pyytää näistä aineista todistukseen suoritusmerkinnän jättämällä S-lomakkeen toimistoon. Kurssiarvosana annetaan kokeiden, muiden suoritusten ja opiskelussa annetun jatkuvan näytön perusteella. Merkintä O annetaan silloin, kun opiskelijalta puuttuu joku kurssin osasuorituksista esimerkiksi poissaoloja korvaavat tehtävät, kurssitehtävä tai loppukoe. Jos oppilas saa kurssista merkinnän O, hänen pitää tehdä puuttuvat suoritukset seuraavan jakson aikana. O-merkintä muutetaan arvosanaksi heti kun loppukoe on suoritettu tai tehtävät palautettu. Merkinnästä O opettaja tekee lisämerkinnän Wilman kurssipäiväkirjaan ja toimistoon jätettävään arvostelulistaan. Tästä merkinnästä ilmenee onko kyse puuttuvasta loppukokeesta vai palauttamattomasta/tekemättömästä työstä sekä päivämäärä, johon mennessä tehtävät tai loppukoe on suoritettava. Merkintä K tarkoittaa hylättyä ja kesken jäänyttä kurssia. Tällainen kurssi pitää siis käydä kokonaan uusiksi. 4.2 Oppimäärän arvostelu Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja syventävien kurssien kurssiarvosanojen keskiarvona. Mainituissa opinnoissa opiskelijalla voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja eli arvosanaa neljä (4) enintään seuraavasti: Opetussuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja 1 2 kurssia, joista voi olla hylättyjä enintään: 0 kurssia 3 5 kurssia, joista voi olla hylättyjä enintään: 1 kurssia 6 8 kurssia, joista voi olla hylättyjä enintään: 2 kurssia 9 kurssia tai enemmän, joista voi olla hylättyjä enintään: 3 kurssia Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja syventävien kurssien perusteella. Oppiaineisiin läheisesti liittyviä soveltavia kurssisuorituksia voidaan pitää arvosanaan vaikuttavana lisänäyttönä opetussuunnitelmassa näkyvällä tavalla. Oppiaineen oppimäärän arvioinnin suorittajilla on mahdollisuus myös korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.
4.3 Todistusten arvosanat Todistusten arvosanat lasketaan kurssiarvosanojen keskiarvon mukaisesti. Suoritettujen kurssien arvosanoja ei voi poistaa todistuksesta. 4.4 Loppuarvosanan korottaminen tentissä Opiskelijalla on mahdollisuus ennen päättötodistuksen antamista osallistua oppiaineen suulliseen kuulusteluun eli tenttiin, johon voi kuulua myös kirjallisia tehtäviä. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa, kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee opettajan korottaa arvosanaa. 5. Poissaolot Opiskelija on velvollinen olemaan läsnä oppitunneilla. Poissaoloistaan opiskelijan tulee esittää hyväksyttävä selvitys ryhmänohjaajalle ja kurssin pitäjälle (vrt. lukuvuosioppaan poissaolosivut ja kuittausmerkinnät). Mikäli opiskelijalla on runsaasti poissaoloja kurssilta, voi kurssinpitäjä edellyttää muita näyttöjä tai suorituksia ja vasta niiden perusteella myöntää osallistumisoikeuden kurssin loppukokeeseen. 6. Kurssin itsenäinen suorittaminen Kurssin voi suorittaa opetukseen osallistuen tai itsenäisesti. Itsenäisestä suorittamisesta opiskelijan pitää sopia opettajan kanssa. Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti (LA 8/1998, 4 1 mom). Opiskelijalle voidaan myös hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta (LA 8/1998, 4 2 mom). Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksyttyä arvosanaa. Itsenäisestä kurssista ei voi saada arvosanaa neljä (4). Opiskelijan on sovittava itsenäisestä suorittamisesta heti jakson alussa. Asiasta sovitaan opettajan ja opiskelijan kesken. Mikäli aineessa on opettaja, jonka vastaa tenttimisestä, ilmoittautuminen tapahtuu hänelle. Opettaja merkitsee luvan opiskelijan lukuvuosioppaan Sovitut asiat -sivuille. 7. Koulun ulkopuolella suoritetut opinnot Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia (LL 23 1 mom.). Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksiluvusta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen aloittamista (LL 23 2 mom.). Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle opetushallituksen vastaavuusasteikon mukaisesti (Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opiskelijan arvioinnin perusteet, Opetushallitus 1999). Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisina tai syventävinä kursseina niistä annetaan numeroarvosana. 8. Lukiosta eronneeksi toteaminen Rehtori voi todeta eronneeksi opiskelijan, joka ei lukuvuoden koulutyön alkaessa ole kohtuullisessa ajassa aloittanut opintojaan, eikä ole ilmoittanut pätevää syytä poissaoloonsa, tai opiskelijan, joka lyö jatkuvasti laimin opintojaan eikä ole huomautuksista huolimatta opiskellut päätoimisuuden vaatimalla tavalla. 9. Poikkeukset reunaehdoista Reunaehdoista poikkeavista luvista tulee olla rehtorin, apulaisrehtorin tai aineen opettajan kuittaus lukuvuosioppaassa.
POISSAOLOT Lukiolain mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Alaikäisen lukiolaisen huoltaja/täysi-ikäinen opiskelija itse selvittää poissaolot Wilmassa viimeistään viikon kuluessa poissaolosta. Opiskelijan pitää merkitä poissaolonsa myös lukuvuosioppaaseen, jotta hän näkee ja pystyy seuraamaan poissaolojensa kokonaismäärää. Opiskelijan on syytä aina kertoa opettajille etukäteen tiedossa olevista tulevista poissaoloista ja sopia korvaavista tehtävistä. Etukäteen tiedossa olevat lomat, harjoitusleirit tai muut poissaolot: - Kaikki vähintään päivän kestävät poissaolot ja kaikki urheilupoissaolot anotaan ensisijaisesti rehtorilta. Jos rehtori ei ole paikalla, loma anotaan virka-apulaisrehtori Anne- Eeni Avelilta. - Yksittäiseltä tunnilta poissaolosta voi sopia kurssin opettajan kanssa. - Etukäteen anotut poissaolot näkyvät Wilmassa selvitettyinä poissaoloina. - Toimita poissaololomake rehtorille ja hae rehtorilta kuittaus lukuvuosioppaan poissaolosivulle. - Selvitä poissaolosi kurssin pitäjälle ja sovi mahdollisista lisätehtävistä. Sairaudesta johtuvat poissaolot: - Sairaspoissaolot selvitetään Wilman kautta. Alle 18-vuotiaan opiskelijan selvitykset tekee huoltaja. - Jos sairaus jatkuu yli 3 päivää, tulee asiasta ilmoittaa ryhmänohjaalle ja kurssien opettajille Wilman kautta. - Kun opiskelija palaa kouluun, hänen pitää selvittää opettajalta kursseilla opiskellut asiat ja tehdä mahdolliset lisätyöt. - Tarttuvista taudeista tai muista sairauksista ilmoitetaan myös kouluterveydenhoitajalle. Poissaolojen vaikutus kurssin suorittamiseen: Jos opiskelijalla on runsaasti poissaoloja kurssilta, voi kurssinpitäjä edellyttää muita näyttöjä tai suorituksia ja vasta niiden perusteella myöntää osallistumisoikeuden kurssin loppukokeeseen. Kurssin opettaja määrittelee mm. kurssin tai ohjelman perusteella, montako poissaolokertaa on runsas poissaolomäärä. Opiskelijan on myös tästä syystä huolehdittava hyvin poissaolojensa anomisesta ja niistä tiedottamisesta. Poissaolo kokeesta: Opiskelijan on aina selvitettävä syy kokeesta poissaololle kurssin opettajalle, mikäli hän toivoo saavansa suorittaa kokeen kurssia uudelleen käymättä. Selvittäminen pitää tapahtua ennen kyseisen jakson palautuspäivää. Jos opiskelija on alle 18-vuotias, huoltajan pitää ilmoittaa opettajalle opiskelijan poissaolosta kokeesta. HUOM! Opiskelijan koulutapaturmavakuutus ei ole voimassa poissaolopäivinä ellei opiskelija ole suorittamassa opiskeluun liittyvää ja koulun kanssa sovittua opintotehtävää.
JAKSON VIIMEINEN VIIKKO JA KAHDEN AINEEN KOKEET Jokaisen jakson lopussa on jakson viimeinen viikko. Kullekin tuntikoodille on varattu oma päivä. (Jaksoissa 4 ja 5 tuntikoodit 1 ja 7 ovat samana päivänä.) Kyseisenä päivänä voi olla esimerkiksi normaalia opetusta, esitelmiä, arviointitilaisuus tai koe. Kokeet alkavat klo 9.00, ellei toisin ole ilmoitettu. Kokeessa on käytettävissä 2 6 tuntia. Tunnit voivat sisältää valmistustunnin, koeajan, palautetunnin, kuunteluosan tai muita osia opettajan harkinnan mukaan. Ruokailu on joustavasti opetuksen tai kokeen päättymisen jälkeen tai erikseen ilmoitetusti. Jaksojen palautuspäivät on merkitty kalenteriosaan. Palautuspäivänä opettajat palauttavat kokeet ja käyvät lävitse kokeiden arviointiperusteet. Opiskelijan on oltava paikalla palautuksessa oman oikeusturvansa vuoksi. Palautus voi olla yksi- tai kaksipäiväinen. Palautuspäivien osalta annetaan jakson aikana erillinen aikataulu, joka näkyy Wilman tiedotteissa. Kahta koetta samanaikaisesti suorittavat ilmoittautuvat Wilman kautta kohdasta kyselyt viimeistään viikkoa ennen koepäivää niille opettajille, joille koe suoritetaan. Opiskelija suorittaa ensisijaiesti kokeen kurssin yhteydessä, mutta jos sairauden, kisamatkan tai muun vaativan esteen takia opiskelija on estynyt osallistumaan oman kurssin kokeeseen, voi hän osallistua kahden aineen kokeeseen. Opiskelijan on ensin sovittava henkilökohtaisesti kokeen siirrosta kurssin opettajan kanssa ja tämän jälkeen aina ilmoittautua vielä Wilman kautta kahden aineen kokeisiin. Vasta Wilmaan ilmoittautuminen tekee ilmoittautumisesta virallisen. Kahta ainetta suorittavien kokeet järjestetään koejärjestyksessä erikseen merkityssä luokassa. Koeaika on klo 9.00 -.30. UUSINTAKUULUSTELUT LUKUVUONNA 20 20 Osallistumisoikeus uusintakuulusteluun on niillä opiskelijoilla, jotka ovat saaneet kurssiarvosanan neljä (4) tai O-merkinnän. Uusintakuulustelussa ei voi tehdä sellaisen kurssin koetta, joka menee samassa jaksossa. Tällöin osallistutaan koeviikon kokeeseen (kahden aineen koe). Uusintakuulusteluun ilmoittaudutaan Wilman kautta kohdassa kyselyt yleensä viimeistään viikkoa ennen koeviikon alkua (kalenteriin on merkitty mahdolliset poikkeukset). Opiskelija ilmoittautuu aina sille opettajalle, jonka kurssilla hän on opiskellut. Uusinnoissa tehdyt kokeet palauttaa pääsääntöisesti sama opettaja, jolle kokeeseen on ilmoittauduttu, viikon kuluttua koepäivästä. Muussa tapauksessa opiskelija saa tiedon Wilman kautta keneltä opettajalta hän voi noutaa uusintakuulustelukokeen. Uusintakuulustelut 1. jakso 22.8.20 kello.00 18. 2. jakso 23.. 24..20 kello.00 18. 3. jakso....20 kello.00 18. 4. jakso 27.2.20 kello.00 18. 5. jakso 23.4. 24.4.20 kello.00 18. KAMPUSYHTEISTYÖ Mäkelänrinteen lukio kuuluu kakkoskampukseen, jossa ovat mukana Helsingin luonnontiedelukio, Helsingin medialukio ja Yhtenäiskoulun lukio. Kampus järjestää yhdessä opetusta esimerkiksi eri kielissä. Opiskelija voi valita toisesta lukiosta kursseja ja ne lasketaan normaalisti mukaan kurssisuorituksiin. Jos valitset kursseja toisesta lukiosta, sinua koskevat kyseisen lukion säännöt. Huomioi tämä asia! Kun menet ensimmäisen kerran toiseen lukioon kurssin alussa, käy ilmoittautumassa toimistossa joko koulusihteerille, opolle tai apulaisrehtorille. He osaavat neuvoa, jos sinulla on esimerkiksi vaikeuksia löytää luokkaa.
Tulevana lukuvuonna kurssit on sijoitettu 7. tai 8. palkkiin. Kurssit valitaan normaalisti tarjottimen kautta. Koulun kotisivulta löytyy kampuskohdasta esite järjestettävistä kursseista. Siellä kerrotaan kurssin alkamisajankohdat, opettajat ja vastaavat tiedot. Siellä on myös kyseisten koulun osoitteet ja yhteystiedot. Opot tai apulaisrehtori Anne-Eeni Avell auttavat tarvittaessa. TIETOKONEIDEN, TABLETTIKONEIDEN JA VASTAAVIEN KÄYTTÖ MÄRSKYSSÄ Opiskelija voi käyttää koulussa oppitunneilla omia tietokoneita tai vastaavia. Opettajat ohjeistavat tarkemmin koneiden käytöstä oppituntikohtaisesti. Koulussa on kaksi avointa verkkoa eli stadinet ja ekampusnet, joihin opiskelijat voivat kirjautua. ATK-luokkien laitteistot ja käytäväkoneet ovat opiskelijoiden käytettävissä myös oppituntien ulkopuolella. Huomaa silloin seuraavaa: 1. Akvaario 202 on tarkoitettu opiskelijoiden työskentelytilaksi, ei pelaamista varten. Ota siis muut käyttäjät huomioon. Akvaariossa on omat käyttäytymissäännöt. Ne ovat selkeästi esillä, noudata niitä omaksi ja muiden opiskelijoiden hyödyksi ja viihtyvyydeksi. 2. Kaikki tallennukset tehdään Omat-kansioon ja niiden tulee olla koulutyöhön liittyvää. 3. Huolehditaan yhdessä myös koneiden kunnosta. Jos huomaat ongelmia koneiden tai tulostimien toimivuudessa, laita viesti luokassa olevaan postilaatikkoon, sähköpostilla atk@marsky.fi tai ota yhteys Panu Latvaan (panu.latva@edu.hel.fi). Kun käytät koulun kannettavia tietokoneita tai tabletteja, älä tee koneiden asetuksiin mitään muutoksia. Tablettikoneille ei saa asentaa ohjelmia ilman opettajan lupaa, eikä niitä saa sieltä myöskään poistaa tai ryhmitellä uudelleen. Koneet ovat opiskelijoiden käytössä, joten pidetään niistä yhdessä huolta. KOULUN KERÄÄMÄT MAKSUT Oppikirjat ja muut koulussa tarvittavat välineet ja materiaalit on ostettava itse. Koulu kerää lukuvuonna 20 20 viiden (5) euron materiaali- ja opasmaksun. Maksu kattaa kokeissa ja oppitunneilla käytettävät konseptipaperit ja lukuvuosioppaan. Joihinkin kursseihin saattaa liittyä pääsymaksuja museoihin tai urheilutiloihin. Abiturientit maksavat myös ylioppilastutkintolautakunnalle menevät ylioppilaskirjoitusten osallistumismaksut. YO-laskut tulevat postitse kotiin. Opintomatkat ovat suurelta osin opiskelijoiden itse kustantamia. Opiskelija kustantaa itse päivittäiset koulumatkansa. Koulusta on mahdollista vuokrata lokerikkoja. Vuokrauksesta peritään maksu ja asiasta tiedotetaan lukuvuoden alussa. Vapaita lokerikkoja voi tiedustella toimistosta. LUKION TOIMISTO JA OPINTOSOSIAALISET ASIAT Toimisto Koulusihteerit Johanna Rauhala (-3 82343 tai 050-469 5686) ja Kati Lahtinen-Korhonen (-3 82343) palvelevat opiskelijoita toimistossa maanantaista perjantaihin klo.00.30 ja.00.00. Ruokatauon aikana toimisto on suljettu. Ruokatauon ajat ilmoitetaan toimiston luukulla ja ovessa. Ole ystävällinen ja noudata toimiston aukioloaikoja, jotta muillekin toimistotöille jää riittävästi aikaa. Tarkista aukioloajat toimiston ovesta. Toimistossa asiointi hoidetaan palveluluukun kautta. Kun asioit toimistossa, täytä tarvittavat lomakkeet etukäteen kuulakärkikynällä. Lomakkeita löytyy toimiston edestä olevasta kaapista. Opiskelijan matkakortti Henkilökohtaisen opiskelijan matkakortin voivat hankkia kaikki pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo) vakituisesti asuvat opiskelijat, joiden opiskelu on päätoimista ja kestää vähintään yhden lukuvuoden.
Opiskelija on oikeutettu saamaan alennuksen oman asuinkuntansa sisäisistä kausi- ja arvolipuista sekä seudullisista kausi- ja arvolipuista. Matkakorttia haettaessa tarvitaan virallinen henkilötodistus ja opiskelijoiden alennuslippuhakemus (löytyy toimiston edessä olevasta kaapista) oppilaitoksen leimalla ja allekirjoituksella varustettuna. Matkakorttiin tallennettava opiskelija-asiakasryhmä on voimassa oppilaitoksen syyslukukauden alusta seuraavan vuoden elokuun loppuun, syksyllä opintonsa päättävillä joulukuun loppuun. Asiakasryhmätieto tarkistetaan vuosittain, opiskelun jatkuessa opiskelijan matkakortti päivitetään palvelupisteessä. Päivityksen yhteydessä on esitettävä myös todistus opiskelun jatkumisesta. Koulumatkatuki ulkokuntalaisille opiskelijoille Yhdensuuntaisen koulumatkan on oltava opiskelijan asunnolta oppilaitokseen vähintään km. Koulumatkan kustannuksien on ylitettävä 54 euroa/kk. 0 kilometriä ylittävältä yhdensuuntaiselta koulumatkan osalta matkakustannuksia ei korvata. Opiskelija voi ostotodistuksella ostaa linja-auto- tai junalipun koulumatkatuella alennettuun hintaan. Lipputuote on ostettava kuukautta vastaavalle ajalle ja halvin mahdollinen. Linja-autossa se on 44 matkan opiskelijavuosilippu tai opiskelijaseutulippu ja junissa 32 päivän koulumatkalippu. Omavastuuosuus on 43 euroa/kk. Koulumatkatuki haetaan KELAlta. Koulumatkatukihakemuksia ja ostotodistuksia saa toimistosta. Huomioitavaa on, että lukuvuoden viimeinen koulumatkatukilippu on ostettava vuorokautta ennen koulun päättymistä. Opintotuki Opintotukihakemuksia saa Kelan paikallistoimistoista, pankeista ja netistä www.kela. fi. Opintojaan jatkavista osa saa opintotukipäätöksen ilman uutta hakemusta (ns. automaattipäätös). Kela lähettää esitäytetyn hakemuslomakkeen, kun opiskelija on täyttänyt vuotta (siihen saakka maksetaan lapsilisää). Opintotukipäätös voidaan tehdä kolmen vuoden opiskeluajaksi. Neljännelle opintovuodelle on opintotuki aina haettava erikseen. Lisätietoja saat toimistosta. Opiskelijatodistukset, vieraskieliset todistukset, suositukset jatko-opinto-, vaihto-oppilasja muihin hakemuksiin Hae tarvitsemasi todistukset ajoissa, sillä niiden tekemiseen kuluu aikaa ja et saa niitä aina heti mukaasi. Suomenkielisten suosituksen ja vieraskielisten todistusten hakemiseen tulee varata vähintään kolme (3) koulupäivää, vieraskielisen suosituksen hakemiseen vähintään viisi (5) koulupäivää. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden pitää hakea kolmen ensimmäisen jakson aikana tarvitsemansa suositukset ensisijaisesti edellisestä koulustaan, jotta suositus perustuisi pitempiaikaiseen hakijan tuntemiseen. Vieraskielisistä suosituspyynnöistä saa lisätietoja apulaisrehtori Anne-Eeni Avellilta. RUOKAPALVELUT Koulun oppilaitosravintola on avoinna maanantai-torstai kello 7.30 19.00 ja perjantaisin 7.30.00 koulun aukioloaikoina. Sieltä voi ostaa esimerkiksi aamupuuroa, välipaloja ja iltapäivisin lämmintä ruokaa. Opiskelijalounas on tarjolla maanantaisin.00. ja muina päivinä.30.45. Koeviikkoina lounas on kello.00.00. Ruokailutilana on käytössä myös koulun luentoaula. Opiskelijalounas on maksuton normaalina lukioaikana. Kesälukion ruokailu on maksullinen. 18
TUKIPALVELUT Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja Milla Kelo 050-3 5571 on tavattavissa jokaisena arkipäivänä. Terveydenhoitajan huoneeseen kuljetaan ruokalan takaosan kautta. Lukio terveydenhoitajan työ on osa opiskeluterveydenhuoltoa, jonka keskeisin tehtävä on ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Opiskelijoille järjestetään henkilökohtainen terveystapaaminen lukion 1.ja 2.vuotena. Terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksia ajanvarausvastaanottoina, mutta aikaa on varattu myös vapaalle hakeutumiselle erilaisissa terveydenhoidollisissa asioissa. Terveydenhoitaja tiedottaa ja kutsuu opiskelijoita info-tv:n ja ryhmänohjaajien välityksellä sekä tekstiviesteillä. WILMA EI OLE TERVEYDENHOITAJAN KÄYTTÄMÄ TIEDO- TUSKANAVA. Koulussa toimii myös koululääkäri. Hän tekee pääasiassa toisen lukiovuoden terveystarkastuksia ja kutsuntoihin liittyviä ennakkoterveystarkastuksia. Peruuttamasta jääneestä lääkärinajasta menee sakkomaksu yli -vuotiaalta. Äkillisissä sairaustapauksissa on hyvä olla yhteydessä omaan terveysasemaan. Voit kysyä neuvoa myös kouluterveydenhoitajalta tai soittaa sairaanhoitopalvelujen neuvontaan, puh -0 23. Siellä vastataan 24 t/vrk. Jos vaihdat Märskyyn kesken lukuvuoden, ota heti yhteyttä terveydenhoitajaan. Tapaturmat Helsingin kaupunki on vakuuttanut kaikki koululaiset omalla vakuutuksellaan Fenniassa (opiskelijoiden vapaaehtoinen ryhmätapaturmavakuutus). Tämä vakuutus kattaa kuitenkin vain pääsääntöisesti julkisella sektorilla annetut hoidot, eikä siis yksityisellä lääkäriasemalla käyntejä. Koulussa sattuneista tapaturmista tulee tehdä tapaturmailmoitus vakuutusyhtiöön mahdollisimman pian. Sen tekee opiskelijan kanssa tapahtumatilanteessa ollut opettaja tai valmentaja. Vahinkoilmoituksen allekirjoittaa aina opiskelija sekä koulun edustajana rehtori tai apulaisrehtori. Vahinkoilmoituksesta toimitetaan kopio koulun terveydenhoitajalle. Vahinkoilmoituslomakkeen saa koulun toimistosta. Urheilija voi itse täydentää vakuutusturvaansa ottamalla täysajan vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen, joka kattaa myös koulussa sattuneet tapaturmat. Lisenssivakuutus ei korvaa koulussa sattuneita tapaturmia. Tarkista siis vapaa-ajan vakuutuksesi. Tarvitset sitä varmasti! Oppilaiden ulkomaan matkavakuutus on vakuutusosakeyhtiö Tapiolassa. Vakuutusasioista kerrotaan myös koulun vanhempainilloissa. Urheilijan vakuutuksen huomioiminen pähkinänkuoressa: 1. Ennen vahinkoa - tarkista voimassa olevat vakuutuksesi - arvioi vakuutusturvasi riittävyys - selvitä omat, seuran ja liiton kautta tulevat vakuutukset (ettei ole päällekkäisiä vakuutuksia) 2. Vahingon sattumisen jälkeen - anna heti ensihoito - informoi valmentajaa ja seuraa sekä koulutapaturmissa lisäksi koulun terveydenhoitajaa vahingosta - hakeudu tarvittaessa lääkäriin - tee vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle 19
Urhean urheilulääkäripalvelu Märsky tekee yhteistyötä urheilulääkäriasema Bulevardin klinikan kanssa. Ensimmäinen käyntikerta kunkin vamman kohdalla on maksuton. Bulevardin klinikka tarjoaa Märskyn opiskelijoille myös maksuttoman urheilulääkärin puhelinneuvonnan ma pe klo 9 19 välisenä aikana. Ajanvaraukset ja neuvonta keskuksen numerosta 681 90. Aina asioidessasi Bulevardin klinikassa muista mainita, että olet Mäkelänrinteen opiskelija. Muusta urheilulääkäri- ja vammojen hoitopalvelusta sekä urheilijan vakuutusturvasta saat tietoa Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian kotisivuilta www.urhea.fi. Hammashoito Helsinkiläiset opiskelijat hakeutuvat oman asuinalueensa hammashoitolaan. Ulkokuntalaiset hakeutuvat kotikuntaan tai yksityiselle hammaslääkärille. Kunnallinen hammashoito on maksutonta alle 18-vuotiaalle. Kaikilta vuotta täyttäneiltä veloitetaan 27 euroa peruuttamattomasta poisjäännistä. Fysioterapia Fysioterapiakeskus DBC-klinikka Oy:n toimipiste Mäkelänrinteen Uintikeskuksessa tarjoaa laadukasta ja ammattitaitoista fysioterapiaa Märskyn oppilaille. Opiskelijoille maksuton päivystys toimii maanantaisin 8.00.00 ja keskiviikkoisin 9.30-.30 välisenä aikana. Varsinaiset hoidot ovat maksullisia. Päivystyksen tarkoituksena on auttaa urheilijaa saamaan ongelmaansa oikeanlainen apu mahdollisimman nopeasti. Kuntoutusryhmä loukkaantuneille urheilijoille Keskiviikkoisin klo 8.00 9.30 koulun kuntosalissa ja auditoriosalissa on loukkaantuneille urheilijoille tarkoitettu kuntoutusryhmä, jossa fysioterapeutin johdolla tehdään kuntouttavia harjoitteita ja tukiharjoittelua. Kuntoutusryhmä tarjoaa urheilijalle myös vertaistukea muiden samassa tilanteessa olevien urheilijoiden kautta. DBC-klinikalta saa apua niin akuutteihin vammoihin kuin pidempi aikaisiin ongelmiinkin. Mäkelänrinteen toimipiste on täysivaltainen fysioterapialaitos, jossa hoidetaan niin urheilijoita kuin tavallisia liikkujiakin, lääkärin lähetteellä tai ilman. Meiltä löytyy myös erilaisia tukia vamman jälkeisen kuntoutumisen tukemiseen. DBC-klinikan urheilufysioterapeutit toimivat aktiivisesti ja ammattimaisesti urheilijoiden ja liikkuvien ihmisten parissa. Urheilufysioterapeuttimme ovat huolehtineet useiden urheilun lajiliittojen ja seurojen leiri- ja kilpailutapahtumien fysioterapiapalveluista. Teemme tiivistä yhteistyötä Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian URHEA:n kanssa. Lukion psykologi Psykologin kanssa voit mennä keskustelemaan erilaisista mieltäsi askarruttavista asioista. Asiat voivat liittyä esimerkiksi opiskeluun, ihmissuhteisiin, tunne-elämään tai elämän muutoksiin. Keskustelun tarkoituksena on jäsentää asiaasi, löytää siihen ymmärrystä ja uusia näkökulmia. Ota yhteyttä jo silloin, kun huolenaiheet ovat vielä pieniä. Psykologin palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Mäkelänrinteen lukion psykologi Jonna Rekiranta työskentelee Mäkelänrinteen lukiossa 2-3 päivänä viikossa sekä muina aikoina sovitusti. Työhuone on toisessa kerroksessa. Huoneen numero on 2. Huoneen ilmoitustaululla näkyvät psykologin työajat Mäkelänrinteen lukiossa. Jonnan tavoitat puhelimitse numerosta 050-402 5562. Voit myös lähettää tekstiviestin tai sähköpostia (jonna.rekiranta@edu.hel.fi) ja työhuoneen oveen voi myös koputella. Psyykkisen valmennuksen ohjelma Märskyn psyykkisen valmennuksen ohjelma tähtää urheilijoiden henkisten ominaisuuksien kehittämiseen sekä urheilussa ja urheilijan elämässä esiin tulevien erityiskysymyksen ratkaisemiseen. Koulun psyykkisinä valmentajina toimii lukukaudella 20 psyykkinen valmentaja Terhi Lehtoviita. Terhi on koululla aina keskiviikkoisin. Psyykkisen valmen- 20
nuksen syksyn ryhmiin ilmoittautuminen tapahtuu heti koulun alettua elokuussa ja kevään ryhmiin marras-joulukuussa. Lisäksi voit varata psyykkiselle valmentajalle yksityisaikoja keskiviikkoiltapäiviin. Terhi Lehtoviita puh 050-586 2619, sähköposti terhi.lehtoviita@sportfocus.fi Erityisopetus Koulussamme toimii erityisopettajana Killy Salo. Hän on myös Luonnontiedelukion erityisopettaja. Erityisopettajan tehtävänä on tukea opiskelijoita erilaisissa oppimiseen liittyvissä pulmissa. Erityisopettaja on koululla 2-3 päivänä viikossa. Hän pitää opiskelutaitoja vahvistavia LUE1-kursseja sekä antaa yksilö- ja pienryhmäopetusta. Lisätietoja saat myös opinto-ohjaajilta, ryhmänohjaajilta ja toimistosta. Voit varata aikaa erityisopettajalta myös yksilö- tai pienryhmäharjoituksiin koulutuntiesi aikana. Sovi siitä henkilökohtaisesti erityisopettajan kanssa ja ilmoita asiasta aina etukäteen aineenopettajalle, jonka tunnilta olet pois. Erityisopettajan työhuone on toisessa kerroksessa huone 2. Killyn tavoitat numerosta 050-401 3337 tai sähköpostilla killy.salo@edu.hel.fi. Kuraattori Kuraattori auttaa opiskelijaa opintososiaalisissa asioissa. Häneltä voit kysyä neuvoa esimerkiksi asumiseen ja erilaisiin tukiin liittyen. Märskyn kuraattorina toimii Anni Mäntykivi-Nurhonen. Anni on koululla 2-3 päivänä viikossa ja työhuone on 2. Annin tavoittaa numerosta 040-0 7694 tai sähköpostilla: anni.mantykivi-nurhonen@edu.hel.fi Opetukset tukitoimet Koulussa on saatavilla tukea opiskeluun erityisesti englannissa, matematiikassa, ruotsissa ja fysiikassa. Englannin paja Tukea englannin opiskelussa tarjotaan lukuvuonna 20 20: maanantaisin ja torstaisin klo..00 (8-palkilla) koko lukuvuoden ajan ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon saat käydä silloin, kun koet tarvetta jakson viimeisellä viikolla ei ole englannin pajaa Laskupaja Tukea matematiikan opiskeluun: joka jaksossa joko koodilla 5 tai 7 saat apua, jos kurssilla on vaikeuksia voit korottaa kurssiarvosanaa. Ruotsin kielessä on kaksi tukikurssia (RUT1 ja RUT2). Ne pidetään 4. ja 5. jaksossa. Fysiikassa on tukikurssi FYPA jaksossa 3. Kurssin tavoitteena on kerratta fysiikassa tarvittavat peruslaskutoimitukset. Autokoulupalvelu Oulunkylän autokoulu Mäkelänrinteessä voi osallistua autokouluun jokaisessa jaksossa palkissa 2. Jakson alussa ilmoitetaan aloitustunti. Muut tunnit sovitaan aloitustunnilla. Autokoulua ei huomioida lukiokurssina. Uuden lain mukaan autokoulu voidaan aloittaa vain ensimmäisellä B1 teoriatunnilla.mikäli et pääse ensimmäiselle teoriatunnille, olet tervetullut seuraavassa jaksossa alkavalle autokoulukurssille tai voit tulla aloittamaan autokoulun myös Oulunkylän Autokoululle. Tarkista autokoululla alkavien kurssien aikataulut netistä, tai ota yhteyttä soittamalla tai sähköpostitse. Toimisto on avoinna ma-to -. Oulunkylän Autokoulu, Siltavoudintie 2, 00640 Helsinki. p. 044 0 1900, info@oulunkylanautokoulu.fi, www.oulunkylanautokoulu.fi 21
OPINTO-OHJAUS LUKIOSSA Ohjauksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijoita luokattoman erikoislukion erityispiirteisiin. Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijoiden lukio-opintojen suunnittelua, perehdyttää yo-tutkintoon ja edistää lukio-opiskelun edellyttämiä opiskelutaitoja. Opinto-ohjaaja antaa myös tietoa uravalinnan perusteista, lukion jälkeisistä sekä kotimaisista että kansainvälisistä opiskeluvaihtoehdoista. Opinto-ohjaajina toimivat Marjo Alanko, Tarja Luhtalampi ja Kati Rauhansalo. Pyri hoitamaan asiasi ajoissa! Jaksojen taitteet ovat kiireisiä ja ne varataan lähinnä kurssivalintojen ohjaamiseen seuraavalle jaksolle. Opinto-ohjaajalle voit varata ajan henkilökohtaiseen tapaamiseen työhuoneen ovessa olevalta ajanvarauslistalta. Yhteyttä voit ottaa myös Wilman välityksellä. Kurssivalinnoissa ja opintosuunnitelmissa auttaa myös apulaisrehtori Anne-Eeni Avell. Koulun ammatinvalintapsykologi on tavattavissa Helsingin työ- ja elinkeinotoimiston Haapaniemenkadun toimipisteessä. Tarkemmat ohjeet saat opinto-ohjaajilta. RYHMÄNOHJAUS Opiskelijat on jaettu vuosikursseittain ohjausryhmiin. Jokaisella ryhmällä on opettaja ryhmänohjaajana (RO). Ryhmänohjaajasi on sinua varten, älä epäröi kääntyä hänen puoleensa sinua askarruttavissa asioissa. Ryhmänohjaaja hoitaa ryhmänsä asioita luottamuksella. Velvollisuutesi on olla paikalla ryhmänohjaustuokioissa. Ota selvää, tiedä, älä luule! Ryhmänohjaajan tehtävinä on esimerkiksi: 1. Ohjata opiskelijoita lukion käytänteisiin. 2. Vahvistaa ryhmänsä yhteisöllisyyttä. 3. Käydä henkilökohtainen keskustelu opiskelijan kanssa ensimmäisen vuoden syyslukukaudella. 4. Seurata ryhmänsä opiskelijoiden opintojen edistymistä ja valintojen toteutumista sekä puuttua ongelmiin ja ohjata tarvittaessa. 5. Seurata ryhmänsä opiskelijoiden poissaoloja ja olla tarvittaessa yhteydessä opiskelijan huoltajiin. 6. Pitää ro-tuokiot ryhmälleen ja kirjata niihin osallistuminen. 7. Tehdä yhteistyötä mm. opinto-ohjaajan, apulaisrehtorin, rehtorin sekä opiskelijahuoltotyöryhmän kanssa ryhmäänsä koskevissa asioissa. 8. Osallistua ryhmänsä kanssa koulun yhteisten tilaisuuksien järjestelyihin. Ryhmänohjaajan avuksi valitaan lukuvuoden alussa ryhmän opiskelijoiden joukosta ryhmänvanhin ja varavanhin. He toimivat ryhmänsä opiskelijoiden ja ryhmänohjaajan apuna, tukena ja hoitavat osaltaan tiedotuksen. Molempien toimikausi on lukuvuosi, elleivät erityiset syyt toisin vaadi. Ryhmänvanhimman ja varavanhimman toiminnan ohjeet: 1. Ryhmänvanhin auttaa ryhmänohjaaja-opettajaa hänen tehtävissään. 2. Ryhmänohjaaja opastaa ryhmänvanhinta tehtävien hoidossa sekä arvioi tarvittaessa vanhimman toiminnan. 3. Ryhmien lokerot tiedotteille ja ryhmän sisäiselle postille ovat toimiston eteisessä. 4. Ryhmänvanhin ja varavanhin pyrkivät vaikuttamaan ryhmän aktivoitumiseen ja ryhmän yhteishengen luomiseen. Ryhmä voi suunnitella ja keskustella oman toiminnan ohella koulun kehittämiseen liittyviä asioita ja ehdotuksia. 5. Ryhmänvanhimpien joukosta valitaan opiskelijoita koulun työryhmiin edustamaan opiskelijoita. 22