Katsaus 1 (22) 19.8.2015 Osavuosikatsaus 2/2015 Maakuntajohtajan katsaus Yleiset näkymät Kesäkuun 2015 tietojen mukaan Uudenmaan työttömien määrä ylitti jo 100 000 rajan. Vuodessa työttömyys kasvoi 12 500 ja kahdessa vuodessa 25 800 hengellä. Siten kesäkuusta 2013 kesäkuuhun 2015 kasvua oli 35 prosenttia. Koko maassa kasvua oli 22 prosenttia. Lähtötilanne huomioiden Uudenmaan työttömyyden kehitys on huolestuttavaa. Uudenmaan työttömien määrän kasvu on ollut suhteellisesti koko maata nopeampaa jokaisena kuukautena joulukuusta 2012 alkaen eli noin kaksi ja puolivuotta. Työttömyyden kehitys Uudellamaalla ei kuitenkaan ole ollut koko maahan suhteutettuna niin huonoa, kuin suoraan voisi päätellä. Uudenmaan väkiluvun kasvu on ollut suurta verrattuna koko maan väestön kasvuun vuosina 2013 ja 2014. Siten työvoiman määrä on kasvanut Uudellamaalla, kun se on pysynyt jokseenkin ennallaan koko maassa. Edelleen kesäkuun työttömyysaste 12,1 % alitti selvästi koko maan keskiarvon 14,0 %. Huolestuttavasta työttömyyskehityksestä huolimatta avoimien työpaikkojen määrä kasvoi Uudellamaalla. Kesäkuun 2015 lopussa avoimia työpaikkoja oli 9 300. Vuotta aiemmin niitä oli 900 vähemmän. Helsingin seudun tuotannon on arvioitu kääntyneen viime syksynä noin kahden prosentin kasvu-uralle, joka on jatkunut kuluvan vuoden alkupuolella. Siten Helsingin seudun tuotannon kehityssuunta poikkeaa koko maasta. Kun työllisyyskehitys seuraa yleensä viiveellä tuotannon kehitystä, niin on realistista olettaa, että Uudenmaan huono työllisyyskehitys voisi taittua tulevana syksynä. Uudenmaan tuotannosta valtaosa syntyy Helsingin seudulla.
19.8.2015 2 (22) Olennaiset tapahtumat Uudenmaan liitossa Aluesuunnittelu 4.vaihemaakuntakaavaluonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla tammi-maaliskuussa ja siitä saatiin 79 lausuntoa ja 350 mielipidettä. Palautetta saatiin melko tasaisesti eri tahoilta, sekä viranomaisilta, elinkeinoelämältä, järjestöiltä että kansalaisilta. Eniten palautetta saatiin odotetusti viherrakenteesta ja Malmin lentokentästä. Viherteeman nk. luo-merkinnät (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue) keräsivät eniten palautetta. Malmin lentokentän muuttamista taajamaksi vastusti n. 100 mielipidettä, kun taas lausunnoissa sekä kannatettiin että vastustettiin kentän rakentamista. Myös logistiikkateema keräsi paljon palautetta. Mielipiteistä valtaosa vastusti KUUMA:n eteläisiä poikittaisyhteyksiä, kun taas lausunnoissa esitettiin muutostoiveita mm. satamien luokituksiin ja laivaväyliin. Tuulivoimaa vastustavia mielipiteitä saatiin pääosin Inkoo- Raasepori merialueen aluevaraukseen liittyen, kun taas suurin osa lausunnoista piti tuulivoimaa hyvänä asiana. Kulttuuriympäristön lausunnoissa oli toiveita liittyen viranomaisten kuulemiseen, ajantasaiseen tietoon arvokkaista maisemista sekä kehittämisnäkökulmaan. Mielipiteissä toisaalta haluttiin turvata tiivistyviä arvoalueita rakentamispaineilta, toisaalta pelättiin kulttuurimaisemien vaalimisen vaikeuttavan maatalouden harjoittamista. Pääradan uudet asemanseudut Ristikytö ja Palopuro herättivät kannatusta lausunnoissa, mutta niihin liittyen kaivattiin lisää vaikutusten ja valmiuksien selvittämistä sekä alueiden sitomista asemien toteuttamiseen. Elinkeinojen osalta palautetta saatiin vain vähän, lähinnä nousi esiin maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaaminen. Lausunnoissa saatiin myös paljon palautetta liittyen yleisempiin aiheisiin sekä teemoihin, joita ei käsitellä tässä maakuntakaavassa. Eniten nousivat esiin taajama- ja työpaikka-alueiden laajentamistoiveet, lentomelu sekä vapaaajan asuminen ja matkailu. Vaihekaavojen tulkinta koetaan hankalaksi, ja jatkossa olisikin selkeästi tarvetta laatia strategisempi kokonaismaakuntakaava. Kaavaehdotuksen valmistelu on käynnistynyt luonnoksen, kevään palautteen ja uusimpien taustaselvitysten pohjalta. Joitakin täydentäviä selvityksiä on käynnistetty kaavaa varten mm. logistiikkaan ja kulttuuriympäristöihin sekä viherteeman maastotöihin ja luo-tietojen havainnollistamiseen liittyen. Kaavaehdotuksen teemojen muutoksia suhteessa luonnokseen on käsitelty maakuntahallituksessa kevätkesällä ja käsittelyt jatkuvat elosyyskuussa. Osana kaavaehdotusta on lähdetty valmistelemaan 4. vaihekaavan toteuttamisohjelmaa ja seurantaa. Toteuttamisohjelman pohjaksi järjestettiin keväällä sisäisiä työpajoja liitossa sekä kesäkuun alussa toteuttamisen työpaja kuntaedustajille. Työpajaan liittyen käytiin myös kuntien yhteistyöryhmien kanssa Tukholmassa tutustumassa maakuntakaavoitukseen ja sen toteuttamisen edistämiseen. Toteuttaminen on jo osin käynnistetty hankkeiden muodossa mm. kaavan kulttuuriympäristö-, tuulivoimaja logistiikkaratkaisujen toteuttamiseksi. Myös 4. vaihemaakuntakaavan ulkoinen arviointi on käynnistetty. Mukaan arviointiprosessiin on kutsuttu asiantuntijat suurimmista yliopistoista ja korkeakouluista sekä Tukholman maakuntaliitosta. Arvioinnista järjestetään kolme työpajaa, joista ensimmäinen pidettiin kesäkuussa. 2.vaihemaakuntakaavaehdotus Östersundomin alueella on ollut myös nähtävillä ja lausunnoilla ja siitä saatiin 37 lausuntoa ja 34 muistutusta. Siitä on saatu myös ELYkeskuksen ja metsähallituksen Natura-lausunnot, jonka mukaan kaavaehdotuksella on
19.8.2015 3 (22) merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Natura-alueisiin. Kaavan jatkotyöstöä selvitellään parhaillaan. Jatkotoimista on käyty lisäneuvotteluita Ympäristöministeriön, ELY:n ja Östersundom- toimikunnan kanssa. Maakuntakaavoituksen seurantaraportti on valmistunut ja esitelty hallitukselle. Ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) päivittämistä sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista mm. maakuntakaavojen vahvistamismenettelyn osalta. Näihin sekä maakuntakaavojen valmisteluun liittyen on käyty neuvotteluita ministeriön kanssa. Länsi- ja Itä-Uusimaan liikennejärjestelmätyöt jatkuvat. Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja siihen pohjautuvassa aiesopimuksessa on määritelty tärkeimmät kehittämistoimet vuosiksi 2014 2019. Käynnissä työssä on seurannan ja edistämisen vaihe. Aiesopimus Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2015 2019 on ollut lausunnoilla keväällä ja valmisteltu allekirjoitettavaksi syksyksi 2015. Aluekehittäminen Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelman toimenpiteitä valmistellaan Uudenmaan ELY:n kanssa jatkuvassa yhteistyössä. Alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muiden oppilaitosten, kehittämisyhtiöiden sekä muiden toimijoiden kanssa on pidetty lukuisia neuvotteluita merkittävistä hankekokonaisuuksista. Uusimaa-ohjelman toteutuminen vuonna 2014 raportti valmisteltiin yhdessä Uudenmaan ELY:n kanssa ja raportti käsiteltiin maakuntahallituksessa 13.4. MYR on kokoustyöskentelyssä sekä omilla verkostoillaan edistänyt merkittävien kansainvälisten hankkeiden valmistelua. MYR on antanut sitovia lausuntoja alueelliseen suunnitelmaan sisältyvistä hankehakemuksista, jotka ovat maakunnan kehittämisen kannalta merkittäviä. MYR on myös osaltaan linjannut rakennerahasto-ohjelmien hankehakujen avaamista. Kaikki maakunnan kehittämisrahalla rahoitetut hankkeet toteuttavat vähintään yhtä Uusimaa-ohjelman strategista valintaa sekä Älykkään erikoistumisen RIS3 strategian yhtä viidestä kärjestä. Uudenmaan liitto on ollut mukana valmistelemassa kevään ja kesän aikana useita Interreg-ohjelmien ensimmäisen hakukierroksen hankkeita. Joulukuussa 2014 hyväksytty maakunnan Älykkään erikoistumisen strategia on toimeenpano ja toteutusvaiheessa (Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla, Aluekehityksen tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020). Helmikuussa strategia esiteltiin Uudenmaan toimijoille suunnatussa seminaarissa ja teemojen toteutustoimenpiteitä pohdittiin seminaarin yhteydessä järjestetyissä työpajoissa. Cleantech kärkeen liittyen Uudellamaalla on meneillään Smart & Clean -hanke ja Human Health Tech sektorilla rakenteilla on Health Capital konsepti. Kesäkuussa järjestetyllä ACSI-leirillä ideoitiin Smart Citizen-teeman toimeenpanoa. Parhaillaan on käynnissä Älykkään erikoistumisen kolmeen kärkiteemaan (Human Health Tech, Digitalizing Industry) kohdistuva maakunnan kehittämisrahahaku. Myönnettävällä rahoituksella halutaan tukea teemakohtaisen yhteistyön koordinointia strategian toteuttamisessa. Yhdessä koulutustakuuseen -hankkeessa luodaan selvitysten pohjalta toimijoiden tarpeisiin sopeutuva malli, jonka avulla koulutustakuun toteutumista parannetaan. Uudenmaan liiton koordinoimassa ESR-rahoitteisessa hankeessa (2015-2016) on mukana kaksikymmentä
19.8.2015 4 (22) toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjää, eli valtaosa alan toimijoista maakunnassa. Keväällä valmistui luonnos Kaksisuuntainen kotoutuminen -tavoiteohjelmasta. Ohjelma valmisteltiin yhdessä Uudenmaan liiton maahanmuuttotyöryhmän kanssa ja siitä on pyydetty lausunnot kunnilta. Uudenmaan liiton tietopalveluun sisältyvän Tietopankin ylläpito ja kehittäminen on vuoden alusta tuotettu omana työnä. Uudenmaan liitto toimii 2014 alkaneella EU:n rakennerahastokaudella Euroopan aluekehitysrahaston rahoittavana viranomaisena Etelä-Suomen maakuntien ja kestävän kaupunkikehittämisen (6Aika) osalta. Vuoden 2015 alkupuolella toteutettiin ohjelmakauden toiset hakukierrokset. Etelä-Suomen EAKR:n hankehaku toteutettiin kaksivaiheisena, ideahaku 13.2.2015 mennessä ja sen jälkeen varsinainen haku 17.4.2015 mennessä. Haun teemana Uudellamaalla oli vähähiilinen talous ja hiilineutraali Uusimaa. Kestävän kaupunkikehittämisen 6Aikaohjelmassa toteutettiin vuoden 2015 alussa pilottihankkeiden haku, jonka teemoja olivat avoimet innovaatioalustat ja avoin data. Hankehakuihin liittyen rakennerahastoryhmä järjesti kevään aikana yhdeksän infotilaisuutta, näistä viisi tilaisuutta Etelä-Suomen EAKR:ään liittyen ja neljä 6Aika-infotilaisuutta yhteistyössä kuutoskaupunkien kanssa. Lisäksi huhti- ja toukokuussa järjestettiin kaksi hankehallinnoinnin koulutuspäivää ensimmäisiltä hakukierroksilta valituille hankkeille. Kevään aikana myös valmisteltiin EUlainsäädännön edellyttämää EAKR:n hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvausta, joka tulee maakuntahallituksen hyväksyttäväksi syksyn 2015 aikana. Maakuntien yhteistyö Uudenmaan liitto vastaa kolmen Etelä-Suomen maakunnan muodostaman yhteistoimintaalueen (Uusimaa, Häme, Päijät-Häme) yhteistyöstä vuonna 2015. Toiminnan painopisteiksi on sovittu aluehallinnon kokonaisuudistus, maakuntaohjelmia ja rakennerahasto-ohjelmia toteuttavat yhteishankkeet sekä Brysselin yhteisen Helsinki EU Officen toiminta. Aluehallinnon uudistus on keskeinen teema mm. lokakuulle valmisteltavassa maakuntahallitusten yhteisseminaarissa ja kokouksessa. Viestintä Liiton viestinnässä painottuivat kevään aikana lukuisat tapahtumat. Itämerikomission kokous, Nuorten parlamentti, Uusimaa-viikko, Rail Baltic-seminaari, kotiseutupäivä Espoossa, kaksipäiväinen EAKR-koulutus tuensaajille, kaavakoulu Laiturilla Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tapahtumassa ja monet muut tilaisuudet tarjosivat mahdollisuuden viestiä Uudenmaan liiton tehtävistä.
19.8.2015 5 (22) Kansainväliset asiat Talous Vuoden 2015 alusta Uudenmaan liitto vastaa Helsingin kaupungilta Uudenmaan liitolle siirtyneestä Brysselissä sijaitsevasta Helsinki EU Officesta. Vuoden 2013 alusta Uudenmaan liitolle siirtyneen Itämeren alueellisen yhteistyön (BSSSC) puheenjohtajuus ja pääsihteeriys jatkuvat. BSSSC:n kotimaan-toimijat kokoontuvat säännöllisesti kansallisen yhteistyöverkoston kokouksiin. Hämeen liitto on nimetty liiton lähimmäksi yhteistyökumppaniksi puheenjohtajuuskauden aikana. Uudenmaan liitto jatkaa CPMR:n Itämeri-komission puheenjohtajana. BSSSC:n ja CPMR:n Itämeri-komission työryhmien käytännön toiminta on yhdistetty, mihin Uudenmaan liiton kansainmvälinen toiminta Itämeren alueella antaa hyvät mahdollisuudet Helmikuussa 2015 EU:n Alueiden komitean puheenjohtajana aloitti Uudenmaan maakuntahallituksen jäsen Markku Markkula. Uudenmaan liitto on päässyt vaikuttamaan Suomen Connecting Europe Facility (CEF) - rahoitushakemusten sisältöön ja se sisältää ensisijaisesti Uudenmaan saavutettavuutta parantavia hankkeita. Hankkeiden määrä ja suuruus on kuitenkin tarpeeseen nähden niukka. Talous ja toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet alkuvuoden aikana suunnitelman mukaisesti. Tulojen toteutuma suhteessa talousarvioon on 50 prosenttia ja menojen 51 prosenttia. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Maakuntahallitus on 2.2.2015 hyväksynyt Uudenmaan liiton sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja taloudenhoidon ohjeistuksen (sisäisen valvonnan ohjeistus). Siinä otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon liiton koko toiminta ja annetaan yleisellä tasolla toimintaohjeet toiminnan eri osa-alueista kuten talouden hoidosta, henkilöstöjohtamisesta ja sopimushallinnasta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta ohjeistus perustuu valtuuston joulukuussa 2014 hyväksymään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet asiakirjaan, jonka pohjalta ohjeistuksessa on kuvattu muun muassa sisäinen tarkkailu ja sisäinen tarkastaminen sekä seuranta- ja raportointivastuut. Ohjeistuksessa on otettu huomioon myös Bryssellissä sijaitseva Helsinki Eu Office, josta tuli osa liiton organisaatioita vuoden 2015 alusta lukien. Sisäisen valvonnan ohjeistuksen täytäntöönpanoa tarkennetaan ja tehostetaan erkseen annettavilla maakuntajohtajan toimintatapaohjeilla koskien muun muassa hankintoja, projektitoimintaa, tietohallintoa ja Brysselin EU Officea. Maakuntajohtajan toimintatapaohjeet olivat viimeistelyvaiheessa kesäkuussa 2015. Liiton johtoryhmä päätti maaliskuussa 2015 tarvittavista riskienhallintatoimenpiteistä, joihin riskienhallintatoimenpiteet kohdistetaan. Johtoryhmällä oli tukenaan syksyllä 2014 koko henkilöstön puitteissa tehty riskikartoitus. Toimenpiteet ovat seuraavat: 1. Brysselin EU Officen ja liiton EU palvelun mitattava tuloksellisuus 2. Aluekehittämisen sekä aluesuunnittelun toiminnan ajantasaisuus kansainvälistyvässä toimintaympäristössä 3. Liiton ydintoimintojen ja projektien hyötyjen varmistaminen
19.8.2015 6 (22) Johtoryhmä päätti myös vuoden 2015 sisäisen valvonnan painopisteistä, jotka ovat edellä mainittu sisäisen valvonnan ohjeistuksen toimeenpano sekä työajan käytön kokonaisseurannan päivitystarpeiden kartoitus ja tarvittavat toimenpiteet. Loppukeväästä 2015 johtoryhmän päättämiä riskienhallintatoimenpiteitä on pantu täytäntöön laatimalla riskienhallintataulukko yhteistyössä vastuualuejohtajien kanssa. Lisäksi liiton ydintoimintojen ja projektien hyötyjen varmistamiseen liittyen on käynnistetty ydintuotekorttien laadinta, jossa määrämuotoisella lomakkeella kuvataan liiton ydintuotteet yhdenmukaisella tavalla.
19.8.2015 7 (22) Toiminnalliset tavoitteet, osatavoitteet ja mittarit 2015 1 Luottamushenkilöhallinto 1. Luottamushenkilöhallinto toimii tehokkaasti ja kokousasioiden valmistelun laatua parannetaan Vastuuhenkilö: Autioniemi Paula Selite: Valmistelussa panostetaan kokousasioiden sisältöön ja oikea-aikaisuuteen; myös muita vaikuttamiskeinoja hyödynnetään (sähköinen viestintä, infot, seminaarit, neuvottelut jne.) 2 / 2015: Kokousasioiden valmistelun laadun parantamiseksi käynnistettiin keväällä hallinto- ja viestintäyksikön yhteishanke. Tavoitteena on sisäiseen koulutukseen panostamalla saada liiton asiantuntijatekstit entistä laadukkaammiksi. Samalla luodaan valmistelutyötä ohjaavat yhteiset mallipohjat. Maakuntavaltuusto päätti kesäkuun kokouksessaan järjestää syyskuussa ylimääräisen kokousseminaarin, jossa paneudutaan maakuntahallinnon tuleviin uudistuksiin Uudenmaan erityispiirteiden näkökulmasta. Ohjelman valmistelu käynnistyi välittömästi, mm. kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen vahvistui valtionhallinnon ajankohtaispuheenvuoron esittäjäksi.
19.8.2015 8 (22) 2 Aluekehityksen suunnittelu ja ohjaus 2. Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelmaa toteutetaan alueellisessa yhteistyössä Vastuuhenkilö: Juha Eskelinen Selite: Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä valmistellaan, toteutetaan ja seurataan yhdessä ELY:n ja alueen muiden toimijoiden kanssa. MYR edesauttaa laajojen, aluekehittämisen kannalta merkittävien hankekokonaisuuksien valmistelua ja edistää niiden toteuttamista eri rahoitusvälineillä. Liiton hankerahoitus suunnataan Uusimaa-ohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. 2 / 2015: Toimeenpanosuunnitelman toimenpiteitä valmistellaan Uudenmaan ELY:n kanssa jatkuvassa yhteistyössä. On ollut useita neuvotteluja alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muiden oppilaitosten, kehittämisyhtiöiden sekä muiden toimijoiden kanssa merkittävistä hankekokonaisuuksista. Uusimaa-ohjelman toteutuminen vuonna 2014 raportti valmisteltiin yhdessä Uudenmaan ELY:n kanssa ja raportti käsiteltiin maakuntahallituksessa 13.4. ja MYR:n 15.6 kokouksessa. MYR on kokoustyöskentelyssä sekä omilla verkostoillaan edistänyt merkittävien kansainvälisten hankkeiden valmistelua. MYR on antanut sitovia lausuntoja alueelliseen suunnitelmaan sisältyvistä hankehakemuksista, jotka ovat maakunnan kehittämisen kannalta merkittäviä. MYR on myös osaltaan linjannut rakennerahasto-ohjelmien hankehakujen avaamista. Kaikki maakunnan kehittämisrahalla rahoitetut hankkeet toteuttavat vähintään yhtä Uusimaa-ohjelman strategista valintaa sekä Älykkään erikoistumisen RIS3 strategian yhtä viidestä kärjestä. Kolmesta kärjestä avattiin maakunnan kehittämisrahan haku. Seuraavan toimeenpanosuunnitelman valmistelemiseksi on tehty seutukierros ja käyty alustavat keskustelut Läntisen Uudenmaan, Itäisen Uudenmaan, Keskisen Uudenmaan ja Pääkaupunkiseudun kanssa.
19.8.2015 9 (22) 3 Alueiden käytön suunnittelu 3. Valmistellaan 2. vaihemaakuntakaavasta erotetun Östersundomin alueen maakuntakaavaehdotus Vastuuhenkilö: Merja Vikman-Kanerva Selite: Östersundomin alueen maakuntakaavaehdotus valmistellaan tiiviissä yhteistyössä kuntien yhteisen yleiskaavatyön ja 4. vaihemaakuntakaavan kanssa. Valmistellaan mahdollisten valitusten vastineet. 2 / 2015 2.vaihemaakuntakaavaehdotus Östersundomin alueella on ollut myös nähtävillä ja lausunnoilla ja siitä saatiin 37 lausuntoa ja 34 muistutusta. Siitä on saatu myös ELYkeskuksen ja metsähallituksen Natura-lausunnot, jonka mukaan kaavaehdotuksella on merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Natura-alueisiin. Kaavan jatkotyöstöä selvitellään parhaillaan. Jatkotoimista on käyty lisäneuvotteluita Ympäristöministeriön, ELY:n ja Östersundom- toimikunnan kanssa. Lisäksi on liiton omana työnä luonnosteltu maakuntakaavan muutosvaihtoehtoja. 4. Jatketaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelua työohjelman mukaisesti Vastuuhenkilö: Merja Vikman-Kanerva Selite: 4. vaihemaakuntakaavaehdotus laaditaan kaavaluonnoksen ja sen palautteen pohjalta sekä valmistellaan hallituksen hyväksyttäväksi. Kaavaehdotus sisältää toteuttamis- ja seurantaohjelman. 2 / 2015 Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä 20.2. ja lausunnoilla 20.3.2015 asti. Nähtävillä ollutta kaava-aineistoa esiteltiin seminaareissa, kokouksissa ja kaavan yleisötilaisuuksissa tammihelmikuussa. Palaute on arkistoitu, tiivistetty ja siitä on tehty yhteenvedot, joita on esitelty hallitukselle, kuntaedustajille ja yhteistyö- sekä asiantuntijaryhmille keväällä. Kaavaehdotuksen valmistelu on käynnistynyt luonnoksen, kevään palautteen ja uusimpien taustaselvitysten pohjalta. Joitakin täydentäviä selvityksiä on käynnistetty kaavaa varten mm. logistiikkaan, kulttuuriympäristöihin sekä viherteeman maastotöihin ja luo-tietojen havainnollistamiseen liittyen. Muutokset kaavaehdotukseen on käyty läpi kaavan ohjausryhmässä ja niitä on esitelty maakuntahallitukselle kevään ja kesän aikana. Kaavan toteuttamis- ja seurantaohjelmaa on valmisteltu, mm. on pidetty toteuttamisen työpaja
19.8.2015 10 (22) kuntaedustajille kesäkuussa ja käyty samassa yhteydessä tutustumassa Tukholman seudun maakuntakaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen. 5. Edistetään ja seurataan vahvistettujen maakuntakaavojen toteutumista Vastuuhenkilö: Merja Vikman-Kanerva Selite: Sitoutetaan kuntien ja valtion edustajia olemassa olevien työryhmien kautta toteuttamaan maakuntakaavojen strategisia ratkaisuja ja seuraamaan niiden toteutumista. Tällaisia työryhmiä ovat suunnittelija- liikenne- ja ympäristöryhmä, kaupan asiantuntijaryhmä, lentokenttäryhmä, MAL-ryhmät mukaan lukien MASU- ja HLJ-työ. Maakuntakaavojen toteuttamista edistetään myös lausunto- ja viranomaisyhteistyöllä. Edistävien toimenpiteiden painopisteet vuonna 2015 ovat asemanseudut, tontti- ja asuntotuotannon edellytysten parantaminen seudun maapolitiikan toimin sekä kestävän kiviaineshuollon toimintamallien kehittäminen. Tehdään ensimmäinen seurantakatsaus ja valmistellaan erikseen kaupan seurantaa. 2 / 2015: Maakuntakaavojen seurantaraportti on valmistunut keväällä ja esitelty hallitukselle toukokuussa ja valtuustolle kesäkuussa. 4. vaihemaakuntakaavan seurantaa on valmisteltu osana kaavaehdotuksen työstämistä. Maakuntakaavojen toteuttamista on viety eteenpäin painopisteiden mukaisesti. 4. vaihemaakuntakaavan toteuttamisohjelmaa on valmisteltu yhteistyössä kuntaedustajien kanssa. Toteutushankkeita on käynnistetty jo mm. liittyen logistiikkaan, tuulivoimaan ja kulttuuriympäristöihin. Helsingin seudun MAL aiesopimuksen seurantaraportti vuoden 2014 tietojen osalta on valmistunut keväällä 2015. Lisäksi yhteinen maankäyttösuunnitelma 2050, asuntostrategia 2025 ja HLJ 2015 suunnitelma ovat valmistuneet ja ne on hyväksytty.
19.8.2015 11 (22) 4 Edunvalvonta ja sidosryhmäyhteistyö 6. Edistetään Uudenmaan kansainvälistä ja sisäistä saavutettavuutta erityisesti osana TEN-T verkkoa Vastuuhenkilö: Merja Vikman-Kanerva Selite: Uudenmaan liitto vaikuttaa Suomessa tehtävien Verkkojen Eurooppa (CEF) rahoitushakemusten sisältöön siten, että tukea haetaan hankkeille, jotka edistävät Uudenmaan saavutettavuutta. Lisäksi liitto osallistuu CEF suunnittelurahoituksella toteutettaviin selvityksiin. Liitto valmistelee Itämeriohjelmaan hankkeen, jolla edistetään Rail Baltican toteutumista ja toimivan kuljetuskäytävän kehittymistä Baltiaan sekä Uudenmaan kytkeytymistä sen kautta tiiviimmin osaksi muuta Eurooppaa. Alueellisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa kytketään yhteen ulkoisen ja sisäisen saavutettavuuden tarpeet. Itäisen Uudenmaan alueelle viedään uusi aiesopimusluonnos edistettävistä liikennehankkeista hyväksyttäväksi ja läntisellä Uudellamaalla edistetään voimassa olevan aiesopimuksen toteutumista ja tehdään tiivistä yhteistyötä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma-työn kanssa. Nykyisen suunnittelujärjestelmän rinnalle liitto esittää luotavaksi uusia menettelytapoja kehityskäytävävyöhykkeiden eheyttävälle suunnittelulle. Liitto myös toimii aktiivisesti Uuttamaata koskevassa kehityskäytäväyhteistyössä. 2 / 2015 Länsi- ja Itä-Uusimaan liikennejärjestelmätyöt jatkuvat. Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja siihen pohjautuvassa aiesopimuksessa on määritelty tärkeimmät kehittämistoimet vuosiksi 2014 2019. Käynnissä työssä on seurannan ja edistämisen vaihe. Aiesopimus Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2015 2019 on ollut lausunnoilla keväällä ja valmisteltu allekirjoitettavaksi syksyksi 2015. Ten-T -verkkoon ja kansainväliseen saavutettavuuteen liittyviä EU-hakemuksia on valmisteltu laajassa sidosryhmäyhteistyössä kevään ajan. NSPCore-hankkeesta on valmisteltu ja jätetty 1. ja 2. vaiheen hakemukset. Hankkeessa on 16 partneria ja 40 sidosryhmää. Lisäksi on valmisteltu ja jätetty Scandria2Act-hakemus.
19.8.2015 12 (22) 7. Helsinki EU Officen uudistettu palveluprofiili ja Uudenmaan liiton kansainväliset verkostot tukevat Uudenmaan toimijoiden tarpeita ja Uusimaa-ohjelman toteutusta Vastuuhenkilö: Jaakko Mikkola Selite: Vuoden 2015 aikana uudistettu Helsinki EU Officen palveluprofiili sisältää toimiston toimintasuunnitelman mukaiset painopistealueet: edunvalvonta EU:n toimielimissä ja kotimaan toimijoiden tarpeiden huomioon ottaminen; hanketoiminnan tukemisen sekä tiedonvälityksen ja yhteistyön eurooppalaisten järjestöjen ja muiden Brysselin EU-toimistojen kanssa Sopimuskumppaneita sitoutetaan työhön tiivistämällä yhteydenpitoa eri osapuolten välillä.. Uudenmaan liiton aktiivinen ja näkyvä rooli CPMR:n Itämeri-komissiossa sekä BSSSC:ssä edesauttavat Uudenmaan alueen kansainvälisessä edunvalvonnassa. (CPMR = Euroopan periferisten merialueiden liitto; BSSSC = Itämeren valtioiden alueellinen yhteistyö) Lisäksi Uudenmaan liitto osallistuu muuhun kansainväliseen yhteistyöhön voimassa olevien sopimusten mukaan. 2 / 2015: Helsinki EU Officen toiminta käynnistyi tammikuussa. Sopimuskumppanien kanssa on pidetty kaksi yleiskokousta tammikuussa ja toukokuussa. Sopimuskumppanit ovat olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun. Helsinki EU Officen henkilökunta on jalkautunut myös alueen maakuntiin ja pitänyt yhteyttä ammattikorkeakouluihin, yliopistoihin ja Helsingin kaupunkiin. - Toimintasuunnitelman mukaisten politiikkalohkojen seuranta on onnistunut. Toukokuussa toimintasuunnitelmaan lisättiin design-asiat, jotka sopimuskumppanit ovat nostaneet esille. - Brysselin toimiston ja Uudenmaan liiton muun toiminnan yhdistäminen on onnistunut tavoitteen mukaisesti. Myös kansainvälisten verkostojen (kuten CPMR, BSSSC) toiminta on kytkeytynyt saumattomasti myös Helsinki EU Officen toimintaan.
19.8.2015 13 (22) 8. Vaikutetaan aktiivisesti aluehallinnon kehittämiseen sekä metropolihallinnon valmisteluun ja sen mahdolliseen toimeenpanoon Vastuuhenkilö: Savolainen Ossi Selite: Uudenmaan liitto vaikuttaa aluehallintoa uudistavan VIRSU-hankkeen viimeistelyyn. Yhtenä vaihtoehtona hallitusohjelmaan liitto esittää käynnistettäväksi Uudellamaalla aluehallinnon pilottihankkeen eräiden valtion aluehallinnon (ELY, AVI) sekä kuntapuolen aluekehitystehtävien siirtämistä Uudenmaan liittoon. Metropolihallintoratkaisun jälkeen liitto käynnistää liiton sisäisen sopeutusprojektin, jossa selvitetään tulevan ratkaisun toimeenpanoon liittyviä vaihtoehtoja ja vaihtoehtojen pohjalta arvioidaan vaikutuksia Uudenmaan liiton toimintaan sekä kuntiin Uudenmaan eri osissa. Vuonna 2015 Uudenmaan liitolle siirtyy koordinointivastuu Etelä-Suomen maakuntien yhteistoiminnasta. Yhteistoiminnalle asetettavia tavoitteita, resursseja ja tehtäviä tarkennetaan (myös yhteisen Brysselin toimiston osalta). Liitto toimii aktiivisesti sen eteen, että Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen (E-S YTA:n) laajentaminen Kymenlaakson maakunnalla johtaisi käytännön toimenpiteisiin. 2 / 2015 Maakunnat esittivät hallitusohjelmaan kirjattavaksi, että parlamentaarisen valmistelun pohjalta lähdettäisiin kehittämään aluehallinto-organisaatiota, jolla on kansalaisten luottamus. Uudenmaan liitto omissa hallitusohjelmatavoitteissaan esitti käynnistettäväksi kokeilun, jossa valmisteltaisiin eräiden valtion aluehallinnon ja kuntapuolen aluekehittämistehtävien siirtämistä Uudenmaan liittoon. Liitto otti kantaa myös metropolihallinnon valmisteluun ja esitti vaihtoehdon, jossa metropolihallinto rakennettaisiin Uudenmaan liiton toiminnan pohjalle. Liitto ei toistaiseksi ole käynnistänyt sisäistä sopeutusprojektia vaan jatkaa ydintehtäviensä kehittämistä erityisesti maakuntakaavan uudistamiseksi. Lisäksi hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman valmistelua varten liitto toimitti Uudenmaan kärkiasiat muistion. Vuonna 2015 Uudenmaan liitto koordinoi yhteistoiminta-alueen (E-S YTA) liittojen (Häme, Päijät-Häme ja Uusimaa) yhteistyötä. Toiminnan painopisteinä ovat aluehallinnon kokonaisuudistus, maakuntaohjelmia toteuttavat yhteishankkeet sekä Helsinki EU Office. Kevään aikana YTA-johtoryhmä pohti hallitusohjelmaan ja toimeenpanosuunnitelmaan vaikuttamista, kansainvälistä saavutettavuutta osana eurooppalaisia TEN-T ydinverkkoja sekä seurasi E-S rakennerahasto-ohjelmien etenemistä.
19.8.2015 14 (22) 5 Ennakointi-, tutkimus- ja paikkatietotehtävät 9. Tietopalvelu, paikkatiedot ja selvitykset tarjoavat ajantasaista tietoa liiton ja sidosryhmien käyttöön helposti hyödynnettävässä muodossa Vastuuhenkilö: Juha Eskelinen Selite: Mahdollistetaan tehtyjen selvitysten ja kehitettyjen menetelmien laaja hyödyntäminen, sekä omassa organisaatiossa että sidosryhmille. Tietopankin kehittäminen ja tietojen päivitys tuotetaan jatkossa omana työnä. Laaditaan selvityksiä aluekehittämisen kannalta keskeisistä ja ajankohtaisista aiheista. Kehitetään maakuntakaavan tietokantarakennetta, kaavakarttapalvelua sekä lausuntojen liitekarttapalvelua ja laaditaan maakuntakaavan ja Uusimaa-ohjelman seurannan paikkatietoanalyysit. 2 / 2015 Tietopankin tietojen päivitys ja ylläpito omana työnä käynnistyi vuoden alusta. Päivityksen yhteydessä on käyty läpi tietojen tarpeellisuutta ja hyödynnettävyyttä. Maakuntakaavoituksen seurantajärjestelmää on kehitetty saadun palautteen perusteella, mm. liiton johdon ja asiantuntijoiden käyttöön tarkoitettu QPR-portaali on testikäytössä ja on tehty suunnitelma jatkuvasti päivitettävien seurantatietojen viemiseksi liiton verkkosivuille. Myös vuosittain tehtävän maakuntakaavoituksen seurantaraportin kehittäminen on aloitettu. Maakuntakaavatietokantaa on kehitetty mm. kaavan yksilöivien id-tunnisteiden osalta ja sisäisessä käytössä olevan paikkatietopohjaisen ns. suunnittelijan työpöydän käytöstä on annettu opetusta. Liiton paikkatietopalveluita on parannettu mm. viemällä maakuntakaavakarttojen tietoaineistoja Maanmittauslaitoksen julkiseen rajapintapalveluun sekä viherrakenteen Zonation-analyysien rasteriaineistoa liiton julkiseen paikkatietopalveluun (Lataamo).
19.8.2015 15 (22) 6 Hallintopalvelut 10. Liiton osaamisen ja henkilöstöresurssien hallintajärjestelmä sekä muut tietojärjestelmät tukevat strategian toteuttamista ja liiton uudistumista Vastuuhenkilö: Autioniemi Paula Selite: Rakennetaan liittoon osaamisen sekä henkilöstöresurssin hallinta- ja kehittämismalli, joka edistää strategian toteuttamista ja liiton uudistumista. Tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuuria kehitetään tukemaan liiton toimintaa. 2 / 2015 Liiton strategisten osaamisten ja osaamisen johtamismallin määrittelytyö aloitettiin kesäkuussa.
19.8.2015 16 (22) 7 Erityiset kehittämistehtävät 11. Uusmaalaisia toimijoita tuetaan ja ohjataan löytämään sopivin rahoitusväline hanketoimintaan Vastuuhenkilö: Juha Eskelinen Selite: Hanketoimijoiden kanssa kartoitetaan mahdolliset rahoitusinstrumentit hanketoiminnan rahoittamiseksi. Palvelu kattaa niin kansalliset (ELY, TEKES) kuin EU-rahoitusohjelmat (EAKR, ESR, EAY-ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat). 2 / 2015 Hanketoimijoiden kanssa on pidetty palavereja sopivan rahoitusvälineen löytämiseksi hankkeen rahoitukseen. Laajojen EU-hankkeiden valmistelua on tuettu myöntämällä ns. EU-valmistelumakeraa hankevalmisteluun. Rahoittajaviranomaisten ja välittäjäorganisaatioiden (ELY, TEKES, CIMO, rakennerahastot) kanssa on luotu hyvä keskusteluyhteys paremman tiedonvälityksen turvaamiseksi. EU-palvelu on avannut Twitterin tiedonvälityksen parantamiseksi. Omien Interreghankkeiden valmistelua on jatkettu heinäkuun lopussa päättyvää hakua varten samoin kuin muiden toimijoiden hakemuksia on tuettu tukikirjein.
19.8.2015 17 (22)
19.8.2015 18 (22)
19.8.2015 19 (22)
19.8.2015 20 (22)
19.8.2015 21 (22)
19.8.2015 22 (22)