Väestö 0 Adoptiot 00 Kotimaisten adoptioiden määrä kasvoi vuonna 00 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tehtiin 48 adoptointia vuonna 00, mikä oli 8 enemmän kuin vuotta aiemmin. Erityisesti suureni kotimaisten adoptioiden määrä, 93, sillä niitä oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Kotimaisten adoptioiden määrä kasvoi suurimmaksi osaksi siksi, että rekisteröidyssä parisuhteessa olevilla perheen sisäiset adoptoinnit () lisääntyivät. Muutos oli odotettavissa, sillä rekisteröidyssä parisuhteessa oleville tuli perheen sisäinen adoptio mahdolliseksi vasta vuoden 009 loppupuoliskolla. Vuonna 009 ehdittiin tehdä perheen sisäistä adoptointia rekisteröidyssä parisuhteessa. Adoptiot Suomessa 986 00 Vuonna 00 kaikista Suomen adoptioista tyttöjä oli 9 ja poikia 6. Suurin osa adoptoiduista henkilöistä (9) kuului alle vuotiaiden ikäryhmään. Yli 8vuotiaita oli adoptoiduissa. Ulkomailta lasta adoptoitaessa lapsi oli harvoin (4 lasta) yli 0vuotias. Kotimaisissa adoptioissa yli 8vuotiaita lapsia oli suhteellisen suuri määrä (69 lasta). Suomeen adoptoitiin vuoden 00 aikana 9 ulkomailla syntynyttä lasta. Määrä on vähemmän kuin vuonna 009. Ulkomailla syntyneiden lasten adoptointien määrä on nyt 000luvun alun tasolla. Suomeen adoptoitiin ulkomailta eniten Venäjällä (3) syntyneitä lapsia. Ulkomailta Suomeen adoptoiduista lapsista Helsinki.6.0 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
oli syntynyt EteläAfrikassa ja Thaimaassa yhtä monta lasta (). Vuonna 009 eniten lapsia adoptoitiin Suomeen EteläAfrikasta (43) ja Venäjältä (4). Ulkomaisissa adoptioissa adoptoinnin suoritti valtaosasta tapauksia (86 %) kaksi vanhempaa. Suomessa syntyneen lapsen adoptoinnissa kahden vanhemman adoptioita oli viides osa. Kotimaisissa kahden vanhemman adoptioissa ottoisä oli iältään tyypillisimmin 3034vuotias ja ulkomaisissa vastaavissa adoptioissa 4044vuotias.
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko. Adoptiot lapsen iän ja syntymäpaikan mukaan 999 00...4 Kuviot Liitekuviot Liitekuvio. Adoptiot syntymämaan mukaan 00... Liitekuvio. Suomessa syntyneiden henkilöiden adoptiot 986 00... Liitekuvio 3. Ulkomailla syntyneiden adoptoinnit Suomeen 983 00... Laatuseloste, adoptiot...6 3
Liitetaulukot Liitetaulukko. Adoptiot lapsen iän ja syntymäpaikan mukaan 999 00 Syntymäpaikka Lapsen ikä Vuosi 999 000 00 00 003 004 00 006 00 008 009 00 Adoptiot yhteensä Ikäluokat yhteensä 0 4 34 86 40 8 9 8 433 0 400 3 0 336 343 38 49 0 8 36 98 400 34 48 9 9 9 0 0 43 49 49 68 4 4 4 0 90 0 9 4 3 4 4 39 40 30 4 39 0 39 39 40 34 4 9 43 6 46 4 40 4 0 3 4 8 3 3 Suomi Ikäluokat yhteensä 9 90 4 89 4 63 0 6 93 0 4 6 4 66 4 3 40 9 4 9 30 33 0 3 3 0 3 33 3 0 9 4 6 34 30 9 9 0 39 38 33 3 48 49 4 4 4 36 40 4 0 3 3 6 3 Ulkomaa Ikäluokat yhteensä 3 3 8 43 46 338 0 9 4 9 0 4 4 0 4 04 08 8 88 9 46 9 40 9 6 39 0 9 6 9 6 0 0 39 4 4 4 6 40 4
Liitekuviot Liitekuvio. Adoptiot syntymämaan mukaan 00 Liitekuvio. Suomessa syntyneiden henkilöiden adoptiot 986 00 Liitekuvio 3. Ulkomailla syntyneiden adoptoinnit Suomeen 983 00
Laatuseloste, adoptiot. Tilastotietojen relevanssi Suomen väestötilasto perustuu Väestörekisterikeskuksen johdolla ylläpidettävästä väestötietojärjestelmästä saataviin tietoihin. Maistraatit vievät väestötietojärjestelmään jatkuvasti saamiansa tietoja väestönmuutoksista, joita on tapahtunut maassa asuvan väestön keskuudessa. Vuodesta 9 lähtien Tilastokeskus on saanut väestötiedot Väestörekisterikeskuksesta. Suomen viimeinen henkikirjoitus tehtiin..989. Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista (.8.009/66). Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (Laki tilastokeskuksesta 4..99/48). Näihin kuuluvat myös väestötilastot. Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää Henkilötilastot väestötilastojen tekijäksi (Tilastokeskuksen työjärjestys, TK004690). Kotikuntalain mukaan henkilön kotikunta ja asuinpaikka merkitään väestötietojärjestelmään. Kotikunta on kunta, jossa henkilö asuu tai se, jota hän pitää kotikuntanaan asumisensa, perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta tai johon hänellä on em. seikkojen perusteella kiinteä yhteys (Kotikuntalaki 0/994.) Väestötietojärjestelmässä väestö jaetaan läsnä ja poissaoleviin. Läsnäolevia ovat kaikki maassa vakinaisesti asuvat henkilöt. He ovat joko Suomen kansalaisia tai ulkomaalaisia. Poissaolevaan väestöön siirretään Suomen kansalainen, joka muuttaessaan on ilmoittanut olevansa vähintään vuoden poissa Suomesta. Poikkeuksen muodostavat ne Suomen kansalaiset, jotka ovat diplomaatteja, kehitysyhteistyössä toimivia yms. (Kotikuntalaki 0/994). Väestönmuutostilastoa laadittaessa on otettu huomioon vain tapahtumahetkellä läsnäolevien väestönmuutokset. Henkilön siirtyminen muualta Suomeen luetaan mukaan väestötilastoon, jos hänen muuttoilmoituksella kotipaikakseen ilmoittama asuinpaikka myöhemmin hyväksytään hänen vakinaiseksi asuinpaikakseen. Adoptiot Adoptiolla eli lapseksi ottamisella tarkoitetaan sitä vanhemmuussuhteen syntymistä, joka vahvistetaan tuomioistuimessa ja joka tulee vanhemmuussuhteeksi biologisen vanhemmuuden tilalle.syyskuussa 009 tuli voimaan lain muutos (39/009), jonka mukaan rekisteröidyn parisuhteen osapuoli saattoi ottaa lapsekseen toisen osapuolen lapsen. Tuomioistuimet vievät tiedot adoptioista tekemistään päätöksistä väestötietojärjestelmään. Adoptio otetaan huomioon tilastoissa silloin, kun vähintään toinen ottovanhempi asuu päätösajankohtana vakituisesti Suomessa. Adoptoitavan lapsen vakituisella asuinpaikalla päätösajankohtana ei ole merkitystä tilastoihin mukaan tulevia tapauksia valittaessa.. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Maistraatit ylläpitävät väestötietojärjestelmää tallentamalla sinne saamansa tiedot maassa asuvan väestön keskuudessa tapahtuvista väestönmuutoksista. Tietoihin voidaan lisätä tietoja maistraatissa tehduistä päätöksistä. Evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnat toimittavat myös tietoja väestönmuutoksista maistraateille. Sairaalat toimittavat sähköisesti tiedot niissä tapahtuneista syntymistä ja kuolemista väestötietojärjestelmän ylläpitoon. Tuomioistuimet vievät tiedot väestönmuutoksista tekemistään päätöksistä väestötietojärjestelmään. Tilastokeskus saa väestötietojärjestelmästä konekielisessä muodossa väestönmuutostiedot viikoittain. Vuodesta 9 lähtien Tilastokeskus on saanut väestötiedot Väestörekisterikeskuksesta. Tilastokeskus odottaa tietoja tilastovuoden väestönmuutoksista seuraavan vuoden tammikuun loppuun asti. Tämän jälkeen ilmoitetut tiedot tilastovuoden ja edellisten vuosien väestönmuutoksista sisältyvät seuraavan tilastovuoden aineistoon. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Yleisesti ottaen Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen on hänet kirjattava väestötietojärjestelmään. Eläminen 6
Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa jne. edellyttää henkilötunnusta. Maastamuuttaneista jää suhteellisen usein tiedot saamatta maastamuuton ilmoittamisen laiminlyönnin vuoksi. Vähintään kahden vuoden mittaiseksi tarkoitettu tai suoritettu oleskelu on edellytys Suomen väestöön kirjautumiseen. Väestötietojärjestelmää on pidetty yllä henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 989 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Näiden oikeellisuudesta kertoo väestötietojärjestelmästä tehty osoitteiden luotettavuustutkimus. Väestörekisterikeskus teettää vuosittain Tilastokeskuksella otantatutkimuksen osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 000 hengeltä tiedustellaan, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Vuoden 00 tutkimuksessa vastanneista 99,0 prosentilla tieto oli oikein. Kunnallisvaalien yhteydessä ulkomaalaisten äänioikeusilmoitusten palautukset paljastavat yleensä noin 000 henkeä, jotka ovat muuttaneet maasta ilmoitusta tekemättä ja ovat siten olleet edelleen tilastoituna väestöön. Väestörekisterikeskus poistaa heidät väestötietojärjestelmän maassa asuvasta väestöstä ennen seuraavaa vuodenvaihdetta. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikeaaikaisuus Lopulliset väestönmuutostilastot julkistetaan vuosittain toukokesäkuussa lukuun ottamatta kuolleena syntyneitä, jotka julkistetaan syyskuussa. Aluejakona on vuodesta 999 lähtien käytetty seuraavan vuoden ensimmäisen päivän aluejakoa. Näin ollen kunnat, jotka yhdistyvät vuoden ensimmäisenä päivänä on tilastoitu yhteen jo edellisen vuoden viimeisen päivän tilastoihin. Tieto yhdistyneiden kuntien väestönmuutoksista ennen yhdistymistä on saatavilla vuodesta 003. Väestönmuutosten ennakkotilasto julkaistaan neljännesvuosittain aina päättynyttä neljännestä seuraavan kuun lopulla. Kuukauden yhteenvetotiedot väestönmuutoksista ovat saatavilla ilmaiseksi aina kolme viikkoa kuukauden päättymisen jälkeen. Kunnittaisia ennakollisia väestönmuutostietoja on saatavilla maksullisena palveluna kuukausittain.. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Väestön perustiedot on saatavilla sähköisessä muodossa kunnittain tai kuntaa suuremmilla aluejaoilla Tilastokeskuksen veloituksettomassa tietopalvelussa internetissä osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/tup/tilastotietokannat/index.html Yleistietoa ja pitkiä aikasarjoja koko maan väestöstä on Väestötilaston kotisivuilla osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/til/vrm.html Maksullisessa sähköisessä Väestötilastopalvelussa on saatavilla eritellympää tietoa väestöstä mm. kunnan osaalueittain. Palvelusta saa lähempiä tietoja osoitteesta: http://tilastokeskus.fi/tup/astika/index.html Altikatietopalvelussa on myös kunnittaisia väestöja väestönmuutostietoja vuodesta 9 lähtien. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Vertailtavissa olevia alueellisia väestönmuutosaikasarjoja on saatavissa maksuttomasti vuodesta 98 lähtien. Taulukoissa ilmoitetaan aina mitä aluejaotusta on käytetty. Väestönmuutostietoja syntyneiden, kuolleiden ja avioliiton solmineiden määristä on saatavilla vuodesta 49 lähtien. Vuodesta 3 lähtien on tietoja synnyttäneistä äideistä viisivuotisikäryhmittäin ja vuodesta 936 lähtien kaikista syntyneistä lapsista äidin iän mukaan. Vuoden 8 tilastouudistuksen myötä kuolleista alettiin kerätä tietoja vuotisikäryhmittäin, joka mahdollisti tarkkojen kuolleisuus ja elinajan taulujen laskemisen aloittamisen 880luvulta alkaen. Em. tilastouudistuksen ansiosta myös maassamuutosta ja avioeroista alettiin kerätä tietoja vuosittain. Vuosina 98993 lapseksi otettujen suomalaissyntyisten
lasten joukkoon on väestötilastoissa tullut joitakin perimyssuhteissa tapahtuneita muutospäätöksiä, vaikka niissä vain muutetaan adoptiosuhteen ominaisuuksia. Sähköisessä muodossa väestönmuutostietoja on saatavilla Altikatietopalvelusta vuosittain vuodesta 9 lähtien. Veloituksettoman Väestö tietopalvelun väestötietojen aikasarjoista osa alkaa vuodesta 980 ja osa vuodesta 98. Koko maan väestönmuutosten aikasarja alkaa vuodesta 49.. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastokeskuksen muissa tilastoissa pohjatietona väestön osalta käytetään väestötilaston aineistoa. Näin ollen Tilastokeskuksen eri tilastot täsmäävät väestötietojen suhteen. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät osoitteesta: http://tilastokeskus.fi/tk/tt/luokitukset/index.html 8
Väestö 0 Lisätietoja Matti Saari (09) 34 340 Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Väestö ja kuolemansyytilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tilastokeskus, myyntipalvelu PL C 000 TILASTOKESKUS puh. (09) 34 0 faksi (09) 34 00 myynti@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi ISSN 96049 = Suomen virallinen tilasto ISSN 9363 (pdf)