1 PÖYTÄKIRJA 6/2017 Aika Tiistai 19.9.2017 klo 16.30-17.45. Paikka Pyhäselän seurakuntatalo, Hammaslahdentie 76, 82200 Hammaslahti Läsnä Ojala Ville Heikkilä Aki Lankinen Riitta Lavikainen Tuula Lehikoinen Tarja Makkonen Raija Niemeläinen Asko Nieminen Satu Räsänen Marja-Leena Tahvanainen Kauko Väänänen Eira poistui klo 17.37 67 aikana Maija Törmäsen varajäsen Piia Soinisen varajäsen Poissa Räsänen Maarit Soininen Piia Turunen Iida Törmänen Maija Lisäksi läsnä Savela Henna seurakuntasihteeri, pöytäkirjanpitäjä
2 60 KOKOUKSEN AVAUS Alkuhartaus Satu Nieminen. 61 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. KL 7: 4,1 Kutsu kokoukseen toimitetaan jäsenille viimeistään kahta päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista päätösesityksineen. Pyhäselän seurakunnan seurakuntaneuvoston ohjesääntö 2 1 mom. Kokouskutsu ja esityslista päätösehdotuksineen tähän seurakuntaneuvoston kokoukseen on lähetetty 13.9.2017. Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 62 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla, jollei tarkastamisesta ole määrätty ohje- tai johtosäännössä. KJ 7:6.2 Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää seurakuntaneuvosto kokouksessaan. Pyhäselän seurakunnan seurakuntaneuvoston ohjesääntö 6 3 mom. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa Tarja Lehikoinen ja Satu Nieminen, jotka toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina.
3 63 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. 64 VUODEN 2018 TALOUSARVION VALMISTELU Yhteinen kirkkoneuvosto 4.9.2017, 130 Seurakunnan ja seurakuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota ja hyvän talouden hoidon periaatteita. Omaisuutta on hoidettava tuottavasti ja riskit halliten. KJ 15:1 Talousarviossa sekä siihen liittyvässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kolmeksi vuodeksi. Talousarvio on toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviovuosi (tilikausi) on kalenterivuosi. Talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset tehtävien hoitamiseen turvataan. Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa kolmen vuoden suunnittelukauden tai perustellusta syystä tätä pidemmän, kuitenkin enintään viiden vuoden ajanjakson aikana. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä. Talousarvioon otetaan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Määrärahat ja tuloarviot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. KJ 15:2 Kirkkovaltuuston on hyväksyttävä seurakunnan ja yhteisen kirkkovaltuuston seurakuntayhtymän talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma viimeistään edellisen vuoden joulukuussa. KJ 15:3 Yhteinen kirkkoneuvosto antaa talousarvion valmistelua varten kehykset toiminta- ja talousvastuullisille yksiköille. Kehykset annetaan ulkoisten nettokulujen osalta yleishallinnolle, seurakunnalliselle toiminnalle, hautaustoimelle ja kiinteistötoimelle. Seurakunnallisen toiminnan kehyksestä erotetaan yhteisen seurakuntatyön yhteissumma ja kuuden seurakunnan nettokehykset sekä kiinteistötoimen kehyksestä Vaivion kurssikeskuksen nettokehys. Kukin talousvastuullinen yksikkö laatii kehyksen pohjalta kolmen vuoden toiminta- ja taloussuunnitelman, joista ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Toiminnallisten tavoitteiden osalta keskitytään muutaman konkreettisen ja mielellään mitattavissa tai muutoin seurattavissa olevan tavoitteen asettamiseen. t hyväksyvät tehtäväalueidensa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja yksilöidyt talousarviot tulee toimittaa taloustoimistoon perjantaihin 25.9.2017 mennessä.
4 Yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee toiminta- ja talousarvion vuodelle 2018 ja -suunnitelmat vuosille 2018 2019 kokouksessaan 17.10.2017. Seurakuntatalouksien on aina omista lähtökohdistaan käsin arvioitava verotulojensa kehitys. Arvioinnissa otetaan huomioon mm. muuttoliike, työllisyyden kehitys ja yritystoiminnassa tapahtuvat muutokset. Suomen talous kasvoi 1,4 % vuonna 2016. Kasvu oli suurinta viiteen vuoteen. Viimeisimpien ennusteiden mukaan bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan Suomessa kuluvana vuonna noin 2,0 % ja vuonna 2018 noin 1,6 %. Yleisen kustannustason odotetaan kuluvana vuonna nousevan noin prosentin ja vuonna 2018 nousun olevan korkeintaan 1,5 %. Ansiotason arvioidaan elpyvän talouden imussa nousevan maltillisesti ja työllisyystilanteen hiljalleen paranevan. Ansiotulojen kasvu ei Joensuun seudulla kuitenkaan ylety valtakunnallisiin keskiarvoihin johtuen muun muassa keskimääräistä huomattavasti suuremmasta työttömien määrästä. Seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien jäsenmäärä on viimeisten vuosien aikana vähentynyt keskimäärin 350 henkilöllä eli 0,7 %:lla vuosittain. Vaikka jäsenmäärän vähentyminen on leikannut kirkollisveron maksajien määrää, se ei ole vielä näkynyt kirkollisverokertymässä. Tätä on selittänyt eläketulojen kasvu ja jäsenmäärän laskun painottuminen nuoriin aikuisiin. Jäsenmäärän kehityksen pysyessä ennallaan tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kirkollisverotulojen lasku tulee olemaan aikaisemmin arvioitua nopeampaa. Vuonna 2017 kirkollisverokertymän ennustetaan laskevan edellisestä vuodesta noin 3 % ja pysyvän vuonna 2018 vuoden 2017 tasolla. Vuoden 2018 arviolaskelman pohjana on nykyisen toiminnan tason turvaaminen. Maltillinen kustannustason nousu on pystyttävä eliminoimaan turhia kuluja karsimalla ja henkilöstösuunnittelua tehostamalla. Kirkollisverotuloja arvioidaan koottavan vuonna 2018 toiminnan ja investointien tarpeisiin yhteensä 10 500 000 euroa. Arvio perustuu edellisten vuosien toteumaan niin kirkollisverotuottojen kertymän kuin jäsenmäärän kehityksen osalta. Vuoden 2016 alussa tuli voimaan laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Rahoituslain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimistojen ylläpito. Valtion rahoituksen suuruus on vuosittain noin 19,50 euroa kunnan asukasta kohden. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän osalta valtion rahoitus vuonna 2018 on noin 1 475 000 euroa.
5 Tulo- ja menolaskelma vuosille 2014 2015 ja -arvio vuosille 2017 2018 TULOT ( ) TP2014 TP2015 TP2016 TA2017 ARVIO 2018 Kirkollisverotulot 10 779 480 11 065 499 10 797 329 10 700 000 10 500 000 Yhteisövero / valtion rahoitus 1 440 074 1 556 587 1 695 410 1 450 000 1 475 000 Muut tulot 1 900 719 2 223 144 2 362 783 1 825 804 2 000 000 Yhteensä 14 120 273 14 845 230 14 855 522 13 975 804 13 975 000 MENOT ( ) Toimintakulut -12 566 500-12 819 016-13 529 376-12 325 804-12 287 000 Verotuskulut -275 587-265 298-188 339-220 000-200 000 Keskusrahastomaksut -726 780-746 532-1 007 532-1 010 000-1 070 000 Rahoitustuotot ja -kulut 418 356 276 611 145 617 80 000 100 000 Investoinnit -1 617 077-428 701-1 314 341-550 000-490 000 Yhteensä -14 767 588-13 982 936-15 893 971-14 025 804-13 947 000 Satunnaiset tulot 67 219 0 0 0 0 Satunnaiset menot -4 800 0 0 0 0 Lisärahoitustarve/-jäämä -584 896 862 294-1 038 449-50 000 28 000 Tässä laskelmassa vuoden 2018 investointimeno on nykyisen investointisuunnitelman mukainen 490 000 euroa ja rahoitusjäämä 28 000 euroa. Investointimenojen taso vuonna 2018 täsmentyy talousarvion valmistelun edetessä ja hyväksyttyjen investointien toteutusaikataulujen tarkentuessa. Vuoden 2017 käyttötalouden nettomenot, rahoitustoimen menot ja investointimenot ovat arvion mukaan yhteensä 13 947 000 euroa. Poistojen suuruus on noin 800 000 euroa. Käyttötalouden, rahoitustalouden ja poistojen yhteissumma on 14 257 000 euroa. Laskelman mukaan vuoden 2017 tilikauden alijäämä on 282 000 euroa, joka tullaan kattamaan edellisten vuosien ylijäämätililtä. Esitys pääluokkien nettokehyksiksi vuonna 2018: PÄÄLUOKKA ( ) TA 2016 TP 2016 TA 2017 TA 2018 Yleishallinto 1 170 000 1 436 444 950 000 910 000 Seurakunn. toiminta 6 500 000 6 421 252 6 815 000 6 649 000 Hautatoimi 615 000 587 476 615 000 628 000 Kiinteistötoimi 2 130 000 2 379 952 2 120 000 2 100 000 Yhteensä: 10 415 000 10 825 124 10 500 000 10 287 000 Kehysesityksen loppusumma on 10 287 000 euroa, mikä on 213 000 euroa (2,0 %) edellistä vuotta pienempi. Tällä varaudutaan kirkollisverokertymän pienenemiseen. Vuonna 2018 muutos katetaan pääosin kilpailukykysopimuksen mukaisilla työntekijöiden 30 %
6 lomarahan leikkauksilla ja kirkon eläkemaksun alentumisella. Seurakuntien seurakuntaneuvostojen määrärahat ovat sisältyneet yleishallinnon kuluihin. Vuonna 2018 määrärahat siirtyvät kunkin seurakunnan kehykseen, mikä tarkoittaa 90 000 euron määrärahan siirtymistä yleishallinnosta seurakunnalliseen toimintaan. Esitys seurakuntien nettokehykseksi muodostuu 65 000 euron seurakuntakohtaisesta kiinteästä osuudesta ja seurakuntien jäsenmäärien kolmen vuoden keskiarvon mukaisessa suhteessa jaetusta muuttuvasta osuudesta. Yhteisen seurakuntatyön kehys jaetaan viestinnälle, yhteiselle sielunhoidolle, yhteiselle kasvatukselle ja perheneuvonnalle yhteisen seurakuntatyön johtajan johdolla. Yhteisten projektien määräraha on sisällytetty yhteisen seurakuntatyön kehykseen. Esitys seurakunnallisen toiminnan nettokehyksiksi vuonna 2018: Seurakunta Jäsenmäärä Jako-osuus % Kehys Kiinteä kehys Muutt. kehys Siirtymä Srk-neuv. Kehys yht. ka. 2014-16 2017 (ka.) 2017 2018 2018 v. 2016 Yh. => Srk 2 018 Joensuu 15 220 28,85 1 598 000 65 000 1 505 800 0 15 000 1 585 800 Pielisensuu 12 624 23,93 1 347 700 65 000 1 248 900 0 15 000 1 328 900 Rantakylä 10 959 20,77 1 199 900 65 000 1 084 200 0 15 000 1 164 200 Vaara-Karjala 3 308 6,27 413 900 65 000 327 300 0 15 000 407 300 Eno 4 700 8,91 555 400 65 000 464 900 14 000 15 000 558 900 Pyhäselkä 5 953 11,28 675 100 65 000 588 900 0 15 000 668 900 Seurakunnat yhteensä: 52 763 100,00 5 790 000 390 000 5 220 000 14 000 90 000 5 714 000 Yhteiset projektit 50 000 20 000 0 20 000 Yht. seurakuntatyö 975 000 910 000 5000 915 000 Yht. seurakuntatyö yht. 1 025 000 930 000 5000 935 000 Seurakunn. toiminta yht. 6 815 000 6 150 000 19 000 90 000 6 649 000 Ehdotus (hj.) Kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkoneuvosto päättää antaa vuoden 2018 talousarvion valmistelua varten kehykset seurakuntayhtymän toiminta- ja talousvastuullisille yksiköille seuraavasti: Yleishallinto 910 000 euroa, hautaustoimi 628 000 euroa, kiinteistötoimi 2 100 000 euroa, Joensuun seurakunta 1 585 800 euroa, Pielisensuun seurakunta 1 328 900 euroa, Rantakylän seurakunta 1 164 200 euroa, Vaara-Karjalan seurakunta 407 300 euroa, Enon seurakunta 558 900 euroa, Pyhäselän seurakunta 668 900 euroa ja yhteinen seurakuntatyö 935 000 euroa. Pyhäselän seurakuntaneuvosto 19.9.2017, 64 merkitsee yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymät talousarviokehykset vuodelle 2018 tiedoksi ja hyväksyy kirkkoherran talousarvion ja toimintasuunnitelman valmistelua varten esittämät linjaukset.
7 65 PYHÄSELÄN SEURAKUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2018 2020 JA TALOUSARVIO VUO- DELLE 2018 Seurakunnan ja seurakuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota ja hyvän talouden hoidon periaatteita. Omaisuutta on hoidettava tuottavasti ja riskit halliten. Talousarviossa sekä siihen liittyvässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kolmeksi vuodeksi. Talousarvio on toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviovuosi (tilikausi) on kalenterivuosi. Talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset tehtävien hoitamiseen turvataan. Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa kolmen vuoden suunnittelukauden tai perustellusta syystä tätä pidemmän, kuitenkin enintään viiden vuoden ajanjakson aikana. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä. Talousarvioon otetaan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Määrärahat ja tuloarviot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kirkkovaltuuston on hyväksyttävä seurakunnan ja yhteisen kirkkovaltuuston seurakuntayhtymän talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma viimeistään edellisen vuoden joulukuussa. KJ 15: 1-3 Talousarvio valmistellaan siten, että kukin yksikkö laatii toiminta- ja taloussuunnitelman kolmelle vuodelle, joista ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Kustannusten kohdentaminen tehtäväalueille seurakuntatyössä toteutetaan jo talousarviovaiheessa. Tavoitteena kustannusten kohdentamisella on saada selville tehtäväalojen kokonaiskustannukset. t hyväksyvät työalojensa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, ja seurakuntien osalta yksilöidyt talousarviot toimitetaan taloustoimistoon. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 4.9.2017 (130 ) antaa kehykset toiminta- ja talousvastuullisille yksiköille vuoden 2018 talousarvion valmistelun pohjaksi seuraavasti: yleishallinto 910 000, seurakunnallinen toiminta 6 649 000, hautaustoimi 628 000 ja kiinteistötoimi 2 100 000. Pyhäselän seurakunnan talousarviokehys vuodelle 2018 on 668 900 (vuonna 2017: 675 100, vuonna 2016: 630 400 ). Viranhaltijat ja toimintaryhmät ovat valmistelleet eri vastuualojen toimintasuunnitelmat ja talousarviot. Työalojen ehdotukset toimintasuunnitelmaksi vuosille 2018 2020 ovat liitteenä 1 ja talousarvioehdotus vuodelle 2018 on liitteenä 2.
8 päättää 1. hyväksyä Pyhäselän seurakunnan toimintasuunnitelman vuosille 2018 2020 liitteen 1 mukaisena ja 2. vahvistaa Pyhäselän seurakunnan vuoden 2018 talousarvioin jaon eri työaloille liitteen 2 mukaisena. 66 KIRKOLLISKOKOUKSEN PALAUTEPYYNTÖ SEURAKUNNILLE TULEVAISUUSLINJAUKSISTA Kirkolliskokous on haastanut kirkon vastuunkantajia pohtimaan kirkon tulevaisuutta ja lähettänyt sähköisen kyselyn seurakunnille, seurakuntayhtymille ja hiippakunnille. Vastausaika oli 8.9.2017 mennessä. Pyhäselän seurakuntaneuvoston jäsenistä koostuva työryhmä (Aki Heikkilä, Tarja Lehikoinen, Asko Niemeläinen, Marja-Leena Räsänen ja Kauko Tahvanainen) on kokoontunut pohtimaan kysymyksiä 3.9.2017 ja sen pohjalta on vastattu kirkkohallituksen sähköiseen vastauslomakkeeseen 4.9.2017. Vastauslomake liitteenä 3. merkitsee tiedoksi kyselylomakkeen vastauksineen Merkitsi tiedoksi. 67 STRATEGIA TYÖSKENTELY Viime työskentelyn jälkeen strategiaan on tehty muutoksia saadun palautteen ja keskustelun pohjalta. Pyhäselän seurakunnan strategia on liitteenä 4. Liite 4 esitellään kokouksessa. hyväksyy ja lähettää strategian (liite 4) tuomiokapitulille.
9 ILMOITUSASIAT 68 Kokouksessa ei ollut ilmoitus asioita. MUUT ASIAT 69 Kuopion hiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivä 30.9.2017 Pieksämäellä.
10 70 KOKOUKSEN PÄÄTÖS Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 17.45. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus liitettiin pöytäkirjaan. KOKOUKSEN PUOLESTA Puheenjohtaja VILLE OJALA Ville Ojala Pöytäkirjanpitäjä HENNA SAVELA Henna Savela Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Joensuussa 19.9.2017-20.9.2017 SATU NIEMINEN Satu Nieminen TARJA LEHIKOINEN Tarja Lehikoinen Pöytäkirja on ollut nähtävänä Pyhäselän seurakunnantoimistossa, Hammaslahdentie 76, ajalla 20.9.2017-23.10.2017 toimiston aukioloaikoina, mistä on kuulutettu Pyhäselän seurakunnan ilmoitustaululla ajalla 19.9.2017-23.10.2017. Joensuussa.. Seurakuntasihteeri Henna Savela
11 Pyhäselän seurakuntaneuvosto 19.9.2017 6/2017 Pyhäselän seurakunta VALITUSOSOITUS Kokouspäivämäärä Pöytäkirjan pykälä 19.9.2017 60-70 Kieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: 60 64, 66-70 Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälä: 65 Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 :n 2 mom. mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät: - Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 mom:n, 2. hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, 3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 :n, tai 4. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8a :n 2 mom. nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät: - Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Oikaisuvaatimuksen sisältö Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Pyhäselän ev.-lut. seurakunnan seurakuntaneuvosto Käyntiosoite: Hammaslahdentie 76, 82200 Hammaslahti Postiosoite: Hammaslahdentie 76, 82200 Hammaslahti Sähköposti: pyhaselan.seurakunta@evl.fi Pöytäkirjan pykälä: 65 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi: oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä 1 Kansallisen kynnysarvon suuruus on 30.000 (tavarat ja palvelut), 100.000 (terveydenhoito ja sosiaalipalvelut) ja 150.000 (rakennus ja käyttöoikeusurakat)
12 Pyhäselän seurakuntaneuvosto 19.9.2017 6/2017 HANKINTAOIKAISU millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisun tekeminen Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun (Hankintalaki 80-83 ). Toimitusosoite Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Pyhäselän seurakunta Käyntiosoite: Hammaslahdentie 76, 82200 Hammaslahti Postiosoite: Hammaslahdentie 76, 82200 Hammasltahti Sähköposti: pyhaselan.seurakunta@evl.fi Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisun voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankintaoikaisun on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisun sisältö VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi: oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64, Kuopio Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio Telekopio: 029 56 42501 Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Kuninkaankatu 22 A, Kuopio Postiosoite: PL 42, 70101 Kuopio Telekopio: (017) 288 8420 Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Eteläranta 8 Postiosoite: PL 210, 00131 Helsinki. Telekopio: 09-1802 350 Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö, pöytäkirjan pykälät: PL 29 (Meritullinkatu 10), 00023 Valtioneuvosto Telekopio: 09-135 9335 (kirjaamo) Sähköposti: kirjaamo@minedu.fi Valitusaika 30 päivää 30 päivää Valitusaika 30 päivää 30 päivää 30 päivää
13 Pyhäselän seurakuntaneuvosto 19.9.2017 6/2017 Valitusviranomainen ja valitusaika Valitus markkinaoikeuteen Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankinta-asiaan muutosta hakevan on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön ilmoittamaan osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Hankintayksikön yhteystiedot ovat edellä hankintaoikaisua koskevassa kohdassa. Muutoksenhaku-ajan laskeminen Markkinaoikeuden yhteystiedot Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Osoite: Radanrakentajantie 5, 00520 HELSINKI Telekopio: 010 364 3314 Sähköpostiosoite: markkinaoikeus@oikeus.fi Valitusaika 14 päivää Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Päätöksen voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti. Asia voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa 250 euroa ja markkinaoikeudessa 2000 euroa, jollei lain 6 tai 7 :stä muuta johdu. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.