Vanhansatamanlahden uimavesiprofiili

Vanhansatamanlahden uimavesiprofiili Kuvaaja: Riina Kervinen Laatija: Riina Kervinen Mikkelin ammattikorkeakoulu Kesä 2010 Päivitetty 13.6.2012

SISÄLTÖ 1 YHTEYSTIEDOT... 4 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot... 4 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot... 4 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot... 4 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja yhteystiedot... 4 1.5 Vesi- ja viemärilaitos ja yhteystiedot... 4 2 MAANTIETEELLINEN SIJAINTI... 5 2.1 Uimarannan nimi... 5 2.2 Uimarannan lyhyt nimi... 5 2.3 Uimarannan ID-tunnus... 5 2.4 Osoitetiedot... 5 2.5 Koordinaatit... 5 2.6 Lisätietoja... 5 2.7 Kartta... 6 2.8 Valokuvat... 6 3 UIMARANNAN KUVAUS... 8 3.1 Vesityyppi... 8 3.2 Rantatyyppi... 8 3.3 Rantavyöhykkeen ja lähiympäristön kuvaus... 8 3.4 Veden syvyyden vaihtelut... 9 3.5 Uimarannan pohjan laatu... 9 3.6 Uimaveden lämpötilat... 9 3.7 Uimarannan varustelutaso... 10 3.8 Uimareiden määrä (arvio)... 12 3.9 Uimavalvonta... 12 3.10 Muuta... 12 4 SIJAINTIVESISTÖ... 12 4.1 Järven / joen nimi... 12 4.2 Vesistöalue... 12 4.3 Vesienhoitoalue... 12 4.4 Pintaveden ominaisuudet... 13 4.5 Pintaveden laadun tila... 14

4.6 Yhteys pohjaveteen ja muihin vesistöihin... 15 5 UIMAVEDEN LAATU... 17 5.1 Uimaveden laadun seurantakohdan sijainti... 17 5.2 Näytteenottotiheys... 18 5.3 Uimaveden laadun aistinvarainen arviointi... 18 5.4 Edellisten uimakausien tulokset... 18 5.4.1 Edellisten uimakausien uimaveden laatuluokat... 19 5.4.2 Edellisten uimakausien aikana tehdyt havainnot... 20 5.5 Syanobakteerien (sinilevä) esiintyminen... 20 5.5.1 Arvio olosuhteista syanobakteerien esiintymiseen... 20 5.6 Makrolevien ja/tai kasviplanktonin haitallisen lisääntymisen todennäköisyys... 21 5.7 Sääilmiöiden vaikutukset uimaveden laatuun... 21 6 KUORMITUSLÄHTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSEN ARVIOINTI... 21 6.1 Jätevesiverkostot... 22 6.2 Uimaveteen vaikuttavat muut pintavedet... 22 6.3 Maatalous... 22 6.4 Teollisuus... 23 6.5 Satamat, vene-, maantie- ja raideliikenne... 23 6.6 Eläimet, vesilinnut... 23 6.7 Muut lähteet... 23 6.8 Yhteenveto... 24 7 LYHYTKESTOISET SAASTUMISTILANTEET... 25 7.1 Arviot odotettavissa olevan lyhytkestoisen saastumisen luonteesta... 25 7.2 Lyhytkestoisen saastumisen aikana toteutetut hallintatoimenpiteet... 25 7.3 Toimenpiteistä vastaavat viranomaiset ja yhteystiedot... 25 8 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMISEN JA TARKISTAMISEN AJANKOHTA... 26 8.1 Uimavesiprofiilin laatimisen ajankohta..virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 8.2 Uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohtavirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. LÄHTEET... 27

1 YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Kokkolan kaupunki Liikuntapalvelut Rantakatu 16 (6. kerros) 67100 Kokkola Puh. (06) 8289 111 Faksi (06) 8289 253 liikunta(at)kokkola.fi Liikuntatoimen johtaja Lotta Nyberg 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot Kokkolan kaupunki, Tekninen palvelukeskus / Puistot ja liikuntapaikat PL 43 67101 Kokkola Vastaava henkilö: työpäällikkö Terho Lindberg 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot Vasarakuja 13 67100 Kokkola puh. (06) 8281 511 (toimisto) 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja yhteystiedot Maintpartner Oy Laboratorio- ja ympäristöpalvelut Vasarakuja 15 PL 74 67101 Kokkola Helinä Marjamaa, 043 820 0942 1.5 Vesi- ja viemärilaitos ja yhteystiedot Vesilaitos / laskutus Varastotie 4, 67100 Kokkola Puh. (06) 8289 482, (06) 8289 483 Faksi (06) 8289 546

2 MAANTIETEELLINEN SIJAINTI Vesilaitosjohtaja Jokela Esa Puh. (06) 8289 319, 044 7809 911 Käyttöpäällikkö Lauri Risto Puh. (06) 8289 319, 044 7809 319 2.1 Uimarannan nimi 2.2 Uimarannan lyhyt nimi 2.3 Uimarannan ID-tunnus 2.4 Osoitetiedot 2.5 Koordinaatit Vanhansatamanlahden uimaranta Vanhansatamanlahti FI1A1272005 Meritie, Kokkola N 63 85.68 E 23 85.68 WGS84 2.6 Lisätietoja Vanhansatamanlahden uimarannan nimi on muutettu vuoden 2010 EU-raportointiin. Entinen nimi näytteenotossa ja uimarantaluetteloissa on ollut Pikiruukki.

2.7 Kartta Kuva 1. Vanhansatamanlahden kartta. (Kokkolan kaupunki, 2010.) 2.8 Valokuvat Kuva 2. Ilmakuva Vanhansatamanlahdesta vuodelta 2007 (Kokkolan kaupunki, 2010.)

Kuva 3. Vanhansatamanlahden uimarannan parkkipaikka. Kuvaaja: Riina Kervinen, 2010. Kuva 4. Vanhansatamanlahden uimaranta ja asuntomessualue taustalla. Kuvaaja: Riina Kervinen, 2010.

3 UIMARANNAN KUVAUS 3.1 Vesityyppi Merivesi, joka on vähäsuolaista murtovettä. Vanhasatamanlahti on makean veden ja murtoveden vaihettumisvyöhyke, jossa suolapitoisuutta laimentaa lähinnä Suntin kautta lahteen virtaava makea vesi. (Granberg, 2000.) 3.2 Rantatyyppi Hiekkaranta 3.3 Rantavyöhykkeen ja lähiympäristön kuvaus Rannan pituus on noin 100 metriä. (Kokkolan ympäristöterveydenhuolto, 2007.) Ranta sijaitsee Pohjanmaan alavalla rannikkoseudulla, jossa vallitsevat suhteelliset korkeudet ovat alhaisia. Vanhansatamanlahden länsipuoliset alueet, jotka ovat harjua, muodostuvat pääosin hiekasta ja muutamista moreenikumpareista. Harjualue on rantamuodostumien peittämää tasaista kenttää. Harjukerrostuman paksuus on noin 15 20 metriä, jossa pintaosan aines on hietaa ja hienoa hiekkaa. Lahden eteläpuolisilla alueilla, jotka ovat entistä Kaustarinlahden pohjaa, sijaitsee hieno sedimenttitasanko, jonka maa-aines on pääosin hietaa. Lahden länsipuolella maaperä on vaihtelevampaa, ranta-alueilla vaihtelevat kalliopaljastumien välissä hieta-, hiekka- ja moreenimaat. Karkeusasteeltaan hienointa ainesta, savea ja hietaa ovat rannat Vanhansatamanlahden pohjukassa ja paikoin Trullevinniemessä. (Vanhansatamanlahden yleiskaavan luontoselvitys) Vanhansatamanlahden metsissä on hyvin havaittavissa maankohoamisrannikon kasvillisuuden suksessiokehitys. Vanhansatamanlahden länsipuoliskolla hiekkaisella ja moreenisella alueella on pääosin mäntyvaltaista kuivaa kangasta. Sen sijaan Trullevin puolella havumetsät ovat usein kuusivaltaisia tuoreita kankaita. Maankohoamisen johdosta rantakasvillisuudesta Vanhansatamanlahden rakentamattomille ja matalaprofiilisille rannoille on havaittavissa vyöhykkeisyyttä. (Vanhansatamanlahden yleiskaavan luontoselvitys)

Kokkolan keskustan pohjoispuolella sijaitsevan Vanhansatamanlahden ympäristössä on lukuisia erilaisia vapaa-ajan harrastuksiin liittyviä toimintoja, kuten muun muassa veneily, uimaranta, skeittaus, matkailu, luontoharrastus, talviurheilu ja ulkoilu- sekä pyöräilyreitit. (Vanhansatamanlahden yleiskaavan luontoselvitys) 3.4 Veden syvyyden vaihtelut Vanhansatamanlahden uimaranta on puomiin asti melko matala. Aikuisella uimarilla jalat yltävät pohjaan. Uimarannan pohja on reunoilta matalampi ja keskeltä uima-aluetta syvempi. 3.5 Uimarannan pohjan laatu Vanhansatamanlahden uimarannalla on hiekkapohja, jossa seassa on myös hieman mutaa. 3.6 Uimaveden lämpötilat Uimaveden lämpötila riippuu hyvin paljon sääolosuhteista. Sateet, tuuli ja ilmanlämpötila ovat uimaveden lämpötilan perusvaikuttajia, mutta myös sijainti, rannan avonaisuus ja syvyyden vaihtelut vaikuttavat uimaveden lämpötilaan.

Vanhansatamanlahden uimarannan uimaveden lämpötilat 2007-2010 25 20 Lämpötila ( C) 15 10 5 0 06/07 06/07 06/07 07/07 07/07 07/07 08/07 06/08 07/08 08/08 06/09 06/09 07/09 08/09 06/10 06/10 07/10 Kuva 5. Vanhansatamanlahden uimarannan uimaveden lämpötilat 2007-2010 3.7 Uimarannan varustelutaso Rannalla on ilmoitustaulu, useita pukukoppeja (Kuva 6.) ja käymälät. Lisäksi huoltorakennuksessa on Wc-tilat, jotka ovat avoinna uimavalvojan läsnä ollessa. Rantavedessä on kaksi puomia, jotka ovat merkkinä uima-alueesta. Toinen puomeista on lähellä rantaa, jolloin pikkulasten uintialue on rajattu. (Kokkolan ympäristöterveydenhuolto, 2008.) Uimarannan läheisyydessä monia virkistäytymismahdollisuuksia, kuten lentopallokentät, skeittipuisto ja frisbeegolf. Uimarannan suojaksi on rakennettu iso aallonmurtaja, joka luultavasti suojaa rantaa suurimmilta tyrskyiltä. Rannan läheisyydessä on paljon parkkipaikkoja ja rannalla Kokkolan kaupungin infopiste (Kuva 7.). Rannan vierestä lähtevät myös laivat m/s Jaana ja m/s Jenny, jotka kuljettavat ihmisiä Tankariin ja muille lähialueille. Suntinsuulla on paljon veneitä. Vanhansatamanlahden alueelle on myös rakennettu festivaalipuisto ja kaupungin leikkikenttä, Meripuiston leikkikenttä. Vanhansatamanlahden alueella on myös leirintäalue, jolla on oma uimapaikka. Kokkola Camping Vanhansatamanlahti Puh. (06) 8314 006 tai info@kokkola-camping.fi www.kokkola-camping.fi

Kuva 6. Vanhansatamanlahden varustelutasoa. Kuvaaja: Riina Kervinen, 2010. Kuva 7. Info-piste Vanhansatamanlahdella. Kuvaaja: Riina Kervinen, 2010.

3.8 Uimareiden määrä (arvio) Vuonna 2007 ylläpitäjä on arvioinut, että rannalla käy normaalisti päivittäin 200 ihmistä ja ruuhkaisina päivinä jopa yli 1000 kävijää. (Kokkolan kaupunki, ympäristöterveydenhuolto, 2007.) 3.9 Uimavalvonta Rannalla on rantavalvoja kesäisin. Uimarannalla on yksi valvoja, jolla on käytössään valvontakoppi, rantatuoli, pelastusvene tai lautta ja ensiapuvälineet sekä rantapelastajanvälineet. Valvontakopin sijainti on hyvä ja siitä on näkyvyys koko rannalle. (Kokkolan kaupunki, ympäristöterveydenhuolto, 2007.) 3.10 Muuta Kaustarinlahdella harjoitetaan muun muassa verkkokalastusta ja kodintarpeisiin kalastusta. Alueella ei ole merkittäviä kalojen kutu- ja poikastuotantoalueita. Lajisto on monipuolinen. 4 SIJAINTIVESISTÖ 4.1 Järven / joen nimi 4.2 Vesistöalue 4.3 Vesienhoitoalue Pohjanlahden keskiosa, Eteläinen Perämeri, Itämeri Kokkolan edusta Kokemäenjoki-Archipelago Sea-Bothnian Sea

4.4 Pintaveden ominaisuudet Vanhansatamanlahden uimarannan edustalta on tehty mittauksia vuoteen 2009 asti noin kilometrin päästä lahden pohjukasta. Viimeisin uimakaudelle sattunut mittaus on tehty 10.8.2010 paikalta missä kokonaissyvyys on kolme metriä. Seuraavana näkyvät tulokset ovat mitattu metrin syvyydestä. Kokemäenjoen vesistön vsy. ry:n mittaus. 10.8.2010 mittauspaikka: Kokkolan edusta K-P Näkösyvyys:1,5 m Sameus: 3,0 FNU ph: 7,9 Klorofylli-a: 6,4 µg/l Kokonaisfosfori: 18,0 µg/l Kokonaistyppi: 340 µg/l (Ympäristohallinnon Hertta-tietokanta, 2010.) Suntista on tehty mittauksia vuonna 2009 pisteestä Kokkola kolme kertaa. Vertailuksi tähän profiiliin voidaan ottaa rannan viereen virtaavan Suntin pintaveden laatutiedot. Alla olevat tulokset on mitattu 1,0 metrin syvyydestä. Kokemäenjoen vesistön vsy. ry, 10.8.2009 mittauspiste: Kokkola (eli Sunti) Näkösyvyys:0,9m Sameus: 25 FNU ph: 7,4 Kokonaisfosfori: 90,0 µg/l Kokonaistyppi: 950 µg/l Rauta: 1500,0 µg/l (Ympäristohallinnon Hertta-tietokanta, 2010.)

Kuten tuloksista voi huomata Suntin pintaveden kokonaistyppi ja kokonaisfosforitulokset ovat samana mittauspäivänä moninkertaiset verrattuna Vanhansatamanlahden mittaustuloksiin, joten Suntin kuormitus vaikuttaa myös uimaveden laatuun huomattavasti. Vuosi 2004 Vanhansatamanlahti Kaikki pitoisuudet alempia ulompana olevalla havaintopaikalla kuin lähempänä rantaa. Sameus: 3,5 4,2 NTU.Noussut työpadon rakentamisen aikaan jopa 35 NTU hun Klorofylli-a: 2,1-6,4 µg/l Kokonaisfosfori: 21-28 µg/l Kokonaistyppi: 480 540 µg/l ( Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, 2009.) Veden korkeus: Keskisyvyys: 2,206m, maksimisyvyys noin 6,6m (Grandberg, 2000). Virtaama: Mereltä Vanhansatamanlahteen suuntautuva virtaus on suoraan korrelaatiossa suualueen poikkileikkauksen pinta-alan (4320m²) kanssa. Kun maa kohoaa, aukko pienenee ja virtaus hidastuu. (Granberg, 2000) Perhonjoen keskivirtaama on 20 m³/s ja Kaupunginsalmen eli Suntin keskivirtaama on 0,2 m³/s. (Tammivuori, 2007.) Sadanta: Kokkolan Korpilahdella keskimääräinen kokonaissadanta on 521mm. (Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry, 2009.) 4.5 Pintaveden laadun tila Vanhansatamalahden tilaan vaikuttavat Suntin kautta tuleva ravinnekuorma ja meriveden lahden suualuetta huuhtova vaikutus. (Granberg,2000) Vuonna 2009 Kaustarinlahden klorofylli-a pitoisuudet (mittauspiste: Kokkolan edusta K-P) ovat olleet kahdeksassa mittauksessa 6,4-17,0 µg/l. Mikä tarkoittaa rehevyystasoissa lievästi rehevä (4-10 µg/l) ja rehevä (10-20 µg/l). Uimarannan läheisyydessä arvot saattavat olla jopa suurempia sillä Suntin vaikutus on voimakkaampi. Klorofylli a:n pitoisuus kuvaa planktonlevien runsautta. Se on

verrannollinen veden rehevyystasoon. Talvella ei juuri ole planktonleviä, joten klorofyllimäärityksiä tehdään vain avovesiaikaan. Leväbiomassa vaihtelee paljon sääolosuhteiden mukaan, joten tulisi määrityksiä tehdä useita kesän aikana. Yksi määritystulos ei anna luotettavaa kuvaa levän määrästä. (Valtion ympäristöhallinto, 2010.; Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta, 2010.) 4.6 Yhteys pohjaveteen ja muihin vesistöihin Vanhansatamanlahden uimaranta sijaitsee laajemman Kaustarinlahden etelä-osassa. Vanhansatamanlahti on ollut Kokkolan satama ja purjelaivojen rakennuspaikka 1600-luvulta 1800- luvulle saakka. Vanhansatamanlahden kaakkoisosaan laskee Sunti, jonka valuma-alue on 28km² ja jonka virtaama on kuivana aikana lähes olematon. Lahteen ei johdeta teollisuuden eikä asutuksen jätevesiä. Venesataman läheisyyteen laskee avo-oja, joka johtaa hulevesiä läheiseltä metsäalueelta ja kaupungin hulevesiviemäriverkostosta. ( Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, 2009.) Tärkein lisävesi Vanhansatamanlahteen tulee siis Kaupunginsalmen eli Suntin kautta (Kuva 9.). Suntin valuma-alue (Kuva 8.) on 28,28km² ja valuman arvolla 9l/s*km² keskivirtaama on 0,25m³/s. (Granberg, 2000)

.Kuva 8. Kaupunginsalmi eli Sunti kulkee kaupungin halki ja laskee suoraan uimarannan viereen. (Kokkolan kapunki, 2010.)

Kuvassa 9. Suntinsuu. Kuvaaja: Riina Kervinen, 2010. 5 UIMAVEDEN LAATU 5.1 Uimaveden laadun seurantakohdan sijainti Uimavesinäyte otetaan rannasta kohdasta mikä on todennäköisin uimapaikka. (Kuva 10.)

Kuva 10. Vanhansatamanlahden uimaranta ja näytteenottopaikka (Kokkolan kaupunki, 2010. Muokattu.) 5.2 Näytteenottotiheys EU-uimarannalta otetaan yksi näyte noin kaksi viikkoa ennen uimakauden alkuja ja tasaisesti kolme näytettä uimakauden aikana, jolloin näytteenotto väli ei saa missään olosuhteissa ylittää yhtä kuukautta. Uimakausi kestää Suomessa kesäkuun puolesta välistä elokuun loppuun (15.6 31.8). (STTV, 2008.) 5.3 Uimaveden laadun aistinvarainen arviointi Uimavettä tarkkaillaan aistinvaraisesti jokaisen vesinäytteen hakemisen yhteydessä ja tuoteturvallisuustarkastuksia tehdessä. 5.4 Edellisten uimakausien tulokset Uimaveden laatuvaatimukset rannikon uimavesille ovat alle 200pmy/mpn/100ml suolistoperäiset enterokikit ja E.coli 500 pmy/mpn/100ml. Ja sisämaan uimavesille suolistoperäiset enterokokit 400pmy/mpn/100ml ja E.coli 1000 pmy/mpn/100ml. (STTV, 2008.)

Taulukko 1. Edellisten uimakausien tulokset. (Kokkolan ympäristöterveydenhuolto.) Fek. Kolifor. 2007 2008 2009 2010 Fek. Strep. Koliformiset. E.coli Enterokokit E.coli Enterokokit E.coll Enterokokit Kesäkuu 10 <1 130 11 3 2 4 5 2 5 <1 8 120 28 7 2 9 6 140 60 130 Heinäkuu 37 10 <1 250 130 770 55 9 4 26 17 <1 49 10 11 1 2 Elokuu 190 32 150 25 11 22 5 pmy/mpn/100ml 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Vanhansatamalahti E.coli Enterokokit 0 06/08 06/08 07/08 08/08 06/09 06/09 07/09 07/09 08/09 06/10 06/10 07/10 Kuva 11. Vanhansatamanlahden uimaveden E.coli ja enterokokki tulokset. 5.4.1 Edellisten uimakausien uimaveden laatuluokat Uimakausien 2008 2011 tulosten perusteella laskettu uimarannan laatuluokitus on erinomainen. Vuosina 2007 2010 uimarannalla on kuitenkin ollut yksi raja-arvot ylittävä tulos.

5.4.2 Edellisten uimakausien aikana tehdyt havainnot Vuonna 2009 Vanhansatamanlahden uimarannan E.coli tulokset nousivat yli raja-arvojen. Tulokset olivat 770 MPN/100ml, kun raja-arvo on rannikon uimavesille 500 MPN/100ml. Korkea E.coli pitoisuus viittaa ulosteperäiseen saastumiseen. Kohonneita E.coli pitoisuuksia voivat aiheuttaa eläimet, linnut, suuri käyttäjäkuormitus tai esimerkiksi jätevedenpuhdistamon ylijuoksutukset. Hopeakivenlahden jätevedenpuhdistamo ei ole kaukana uimarannasta ja tiedetään, että rankkasateilla ylijuoksutuksia joudutaan tekemään. 5.5 Syanobakteerien (sinilevä) esiintyminen Vanhansatamanlahden uimarannalta ei ole havaittu vuosien 2002 2010 aikana sinilevää. Mutta läheisiltä Punakallion ja Valkohiedan uimarannoilta sitä on tavattu kesällä 2010. 5.5.1 Arvio olosuhteista syanobakteerien esiintymiseen Sinilevät viihtyvät ravinteikkaassa, lämpimässä vedessä, mutta niitä tavataan myös äärioloissa (aavikko, kuumat lähteet) (Valtion ympäristöhallinto, 2010b.) Vanhansatamanlahden lähellä Trullevinniemellä sijaitsevilla Punakallioiden ja Valkohiedan pienillä yleisillä uimarannoilla levää on tavattu silloin tällöin. Tilanteet ovat muuttuneet nopeasti esimerkiksi tuulen suunnan mukaan ja on mahdollista, että levää kulkeutuisi myös Vanhansatamanlahden uimarannalle. Joten rehevässä meressä niitä saattaakin esiintyä sinilevää ja sääolosuhteet vaikuttavat sen kukintaan ja liikkumiseen. Vanhansatamanlahden uimarannalla havaittiin syanobakteereita elokuussa 2010. Ilmoitus sinilevän esiintymisestä saatiin rannan uimavalvojalta. Havainnon seurauksena kehotettiin yleisöä välttämään uimista. Punakallioilta otettu sinilevänäyte lähetettiin ELY-keskukseen Vaasaan ja laji selvisi Anabaena sp. (mahdollisesti Anabaena flos-aquae) eli mahdollisesti myrkyllinen sinilevä. (Veskola 2010.)

5.6 Makrolevien ja/tai kasviplanktonin haitallisen lisääntymisen todennäköisyys Kasviplanktontutkimusten mukaan vähiten kasviplanktonia oli 1970-luvulla ja havaintopaikasta riippuen eniten joko 1980-luvun puolivälissä tai 1990-luvulla. Kokonaisbiomassa on vaihdellut 1990-luvun alussa paljon, mutta vaihtelut ovat vaimentuneet ja taso laskenut. 2000-luvulla kasviplanktonin määrät ovat edelleen jonkin verran vähenemään päin. Kokkolan edustan levästä hallitsevat lukumääräisesti kultalevät, mutta biomassaa piilevät. (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, 2008.) 5.7 Sääilmiöiden vaikutukset uimaveden laatuun Kokkola rajoittuu lännessä mereen, mistä syystä tuuli pääsee puhaltamaan voimakkaasti lännestä ja luoteesta. Kokkolan rannikolla esiintyy kaikkina vuoden aikoina suuria keskituulennopeuksia. Keski-ilmastoa muokkaa voimakkaasti rannikosta johtuva vuorokautinen tuuli. Päiväsaikaan esiintyy läntinen merituuli ja yöaikaan heikko maatuuli. Lahden pohjoinen ja itäinen ranta ovat avoimia kylmille tuulille. Lahden eteläpuolella kasvaa tuuheaa metsää ja se suojaa muun muassa rantaa etelätuulelta. Aallon korkeudet tuulella ovat lahden pohjukassa noin 50cm (Kuismanen ym., 2008). 6 KUORMITUSLÄHTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSEN ARVIOINTI Vanhansatamanalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Hopeakiven jätevedenpuhdistamo. Vanhansatamanlahden vesistöä kuormittavat Hopeakivenlahden jätevedenpuhdistamon ja muiden yhdyskuntajätevesien, Ykspihlajan teollisuuden jätevesien, Perhonjoen sekä Suntin ja Haukiojan mukanaan tuomat lisäravinteet. Myös Pikiruukin lumenkaatopaikalta ravinteita ja metallikuormitusta pääsee veteen. Tosin vuonna 1987 tehdyn selvityksen jälkeen ainakin lumenkaatopaikan sulamisvesien lyijypitoisuudet lienevät pienentyneet puhtaampien polttoaineiden käyttöönoton seurauksena. (Vanhansatamanlahden yleiskaavan luontoselvitys).

6.1 Jätevesiverkostot ja hulevesiviemärit Vanhansatamanlahden uimarannasta noin neljän kilometrin päässä on Hopeakivenlahden vedenpuhdistamo, joten kun ylijuoksutuksia tehdään vaikuttavat ne myös uimarannan vedenlaatuun. Vanhansatamanlahteen ongelmia aiheuttavat jätevesipumppaamot, joissa on ongelmia esimerkiksi rankkasateilla, jolloin ylijuoksutuksia Vanhansatamanlahteen on jouduttu tekemään. (Hannila, 2010.) Lähimmät talousvesi- ja viemäriputket tulevat uimarannan huoltorakennukseen. Runkoviemäri kulkee Sannanrantaan asti, jossa on jätevedenpumppaamo, uimarannan ohi Halkokarille kulkee paineviemäri, jossa on myös jätevedenpuhdistamo. Vanhansatamanlahdessa olevalla leirintäalueella on oma jätevedenpumppaamo ja Elbassa on jätevedenpumppaamo. Myös Tulliojan jätevedenpuhdistamo on uimarannan läheisyydessä. (Kokkolan vesilaitos, 2010a.) Vanhansatamanlahden uimarannan lähellä on hulevesiviemäreitä (315 ja suuremmat, sekä 200-300). Avo-ojia uimarannan läheisyydessä lähimpänä nykyisen on asuntomessualueen kohdilla ja leirintäalueen luona. Suurin osa kantakaupungin sadevesiviemärien purkupaikoista on Suntissa, joten sen kuormitus on suuri. (Kokkolan vesilaitos, 2010b.) 6.2 Uimaveteen vaikuttavat muut pintavedet Suntin kuormitus vaikuttaa voimakkaasti vedenlaatuun (Hannila, 2010). Kokkolan edustalle laskeva Perhojoki saattaa vaikuttaa myös Vanhansatamalahden vedenlaatuun. Perhonjoki laskee mereen Trullevinniemen takana 6.3 Maatalous Vuosina 1989 1990 Kokkolan vesistöihin kohdistuvan kuormituksen jakautumista tutkittiin ja Suntin kuormitus tuli noin 40 %:sesti maataloudesta ja 13% karjataloudesta. Huuhtoumasta tulee noin 20 % ja asutuksesta noin 20 %. (Kokkolan ympäristöpalvelut, 2001.)

6.4 Teollisuus Ykspihlajan raskaan teollisuuden savupiiput näkyvät Vanhansatamanlahden itärannalle, eli myös uimarannalle. (Vanhansatamanlahden yleiskaavan luontoselvitys). Ykspihlajan teollisuus vaikuttaa enemmän Lahdenperän uimarannalle, mutta teollisuus voi vaikuttaa myös Vanhansatamanlahden uimaveteen, varsinkin erikoistilanteissa kuten tapaturmissa ja jätevesien ylijuoksutuksissa. 6.5 Satamat, vene-, maantie- ja raideliikenne Vanhansatamanlahdella kulkee veneväylä mereltä Suntiin, Elbaan ja Mustakarille. Elbassa ja Mustakarilla sijaitsevat purjehdusseurat. Muita venesatamia alueella on Suntinsuussa sekä Morsiussaaren ja Davidsbergetin välisessä salmessa. (Vanhansatamanlahden yleiskaavan luontoselvitys) Uimarannan läheisyydessä kulkee Meritie, joka toimii alueella kokoojakatuna, jolle Merikotkantie ja Lokkikuja yhdistävät alueet. Meritie tulee jatkumaan Suntin yli Vanhan Veistämöntielle. (Koivu, 2008) 6.6 Eläimet, vesilinnut Vanhansatamanlahden pohjukka ja sen ranta-alue, Pikiruukki, ovat aiemmin, ennen ruoppauksia, ollut merkittävä muutonaikainen levähdyspaikka kahlaajille ja vesilinnuille. (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, 2009.) 6.7 Muut lähteet Vanhansatamanlahden alueella on tehty runsaasti pieniä ruoppauksia. Vanhansatamanlahden alueella sijaitsee yksi vanha sorakuoppa Sannanrannalla. Maa-ainesten ottoalue on vähitellen umpeenkasvamassa. (Vanhansatamanlahden yleiskaavan luontoselvitys). Kokkolan kaupunki on kartoittanut mahdollisesti saastuneita maa-alueita Vanhansatamanlahden alueella. Mahdollisesti saastuneita alueita ovat Pikiruukin lumenkaatopaikka, Vanhan

Veistämöntien ja Pohjoisen ohikulkutien risteyksessä sijaitsevan huoltoaseman alue ja Sannanperän teollisuusalue, jossa on useita erilliskohteita. 6.8 Yhteenveto Taulukossa kaksi on esitetty uimaveden laatuun vaikuttavia tekijöitä ja niiden todennäköisyyttä. Käyttäjien aiheuttamat riskit on arvioitu usein mahdollisiksi, koska niiden todennäköisyyttä ja ihmisten käyttäytymistä on mahdoton arvioida. Taulukko 2. Uimavedenlaatuun vaikuttavia riskitekijöitä Vanhansatamanlahdella. Uimavedenlaatuun vaikuttava tekijä Todennäköisyys Uimarit Mahdollinen Muut pintavedet Mahdollinen Sunti tai Perhojoki Jätteet Mahdollinen Ilkivalta Mahdollinen Vesilintujen ja eläinten ulosteet Mahdollinen Rannalla on lintuja Teollisuus Mahdollinen Ykspihlajan teollisuusalue on melko lähellä Tapaturma Mahdollinen Jätevesipäästöt Mahdollinen Hopeakivenlahden jätevedenpuhdistamolle ei ole pitkä matka. Sateet Mahdollinen Ylijuoksutuksia jätevedenpuhdistamolla tehdään rankkasateilla. Syanobakteerit Mahdollinen Uimarannalla havaittiin kesällä 2010 sinilevää. Sää/lämpötila Melko epätodennäköinen Tuuli Melko epätodennäköinen Tuuli voi tuoda mukanaan epäpuhtauksia ja leväkukintoja rantaan. Maatalous Epätodennäköinen Alueella ei ole maataloutta, mutta välillisesti maatalouspäästöjä saattaa kulkeutua Suntista tai Perhojoesta.

7 LYHYTKESTOISET SAASTUMISTILANTEET 7.1 Arviot odotettavissa olevan lyhytkestoisen saastumisen luonteesta Lyhyt kestoisella saastumisella tarkoitetaan normaalitilanteesta poikkeavaa suolistoperäistä saastumista, jonka syyt ovat tunnistettavissa ja jonka ei yleensä odoteta vaikuttavan uimavedenlaatuun enempää kuin kolme vuorokautta. Lyhytkestoiseksi saastumiseksi voidaan katsoa vain sellainen uimaveden laatua huonontava tilanne, joka on kunnan terveydensuojeluviranomaisen tiedossa jo ennen kun se on ehtinyt vaikuttaa uimaveden laatuun. (STTV, 2008.) Vanhansatamanlahteen ongelmia aiheuttavat jätevesipumppaamot, joissa on ongelmia esimerkiksi rankkasateilla, jolloin ylijuoksutuksia Vanhansatamanlahteen on jouduttu tekemään. (Hannila, 2010.) Ylijuoksutuksista ei ilmoiteta terveystarkastajille, joten siltä osin se ei ole tiedettyä. Tiedetään kuitenkin, että rankkasateet voivat nostaa veden mikrobipitoisuuksia, varsinkin jos ylijuoksutuksia vielä jätevedenpuhdistamolla tehdään. 7.2 Lyhytkestoisen saastumisen aikana toteutetut hallintatoimenpiteet Raja-arvot ylittävien tulosten jälkeen asetetaan uimakieltosuositus ja uusintanäyte otetaan mahdollisimman pian. Kohonneiden mikrobiarvojen syy pyritään selvittämään myös silloin kun ne eivät ylitä raja-arvoja. 7.3 Toimenpiteistä vastaavat viranomaiset ja yhteystiedot Ympäristöterveyslautakunta / Kokkolan kaupungin hallitus PL 43, 67101 Kokkola Terveysvalvonnan johtaja Andréas Smeds (06) 8287 501, 040 4892 029 Vasarakuja 15, 67100 Kokkola

Terveystarkastaja Nina Kontinaho (06) 8287 504, 044 7307 981 Vasarakuja 15, 67100 Kokkola etunimi.sukunimi@kokkola.fi 8 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMISEN JA TARKISTAMISEN AJANKOHTA 8.1 Uimavesiprofiilin laatimisen ajankohta Uimavesiprofiili on laadittu kesällä 2010 (24.5.2010 13.8.2010). Profiili on päivitetty 13.6.2012. 8.2 Uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta Uimaveden laatuluokitus v. 2008-11 on erinomainen. Tämän perusteella uimavesiprofiili tarkistetaan ja saatetaan ajan tasalle silloin, jos luokka muuttuu hyväksi, tyydyttäväksi tai huonoksi. Mikäli uimarannalla tai sen läheisyydessä tehdään uimaveteen merkittävästi vaikuttavia rakennus- tai muutostöitä, tulee uimavesiprofiili saattaa ajan tasalle ennen seuraavan uimakauden alkua.

LÄHTEET Granberg, Kaj 2000. Kokkolan Vanhansatamanlahden kehitys vv. 2000-2200. Keski-Suomen ympäristökeskus. PDF-dokumentti. Vanhansatamanlahden yleiskaavan luontoselvitys, Hannila, Juhani 2010. Sähköpostiviesti 17.6.2010. Ympäristösihteeri. Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut. Koivu, Veli-Pekka. 2008. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus. PDF-dokumentti. http://kokwww.kokkola.fi/dynastia/kokous/kokous-2538-11-liite-4.pdf Julkaistu: 4.9.2009. Luettu: 15.7.2010 Kokkolan kaupunki, 2010. Webmap. Kokkolan kaupungin intrakartasto. http://tekweb/webmap/webmap.htm Kokkolan vesilaitos, 2010. Mikko Mehtälä. Kunnallistekninen suunnittelu. a-kartta. Kokkolan vesilaitos, 2010. Mikko Mehtälä. Kunnallistekninen suunnittelu. b-kartts Kokkolan ympäristöpalvelut 2001. Kokkolan ympäristön tila 2000. PDF-dokumentti. http://tekninen.kokkola.fi/kaupunkiymparisto/ymparisto/pdf/kokkolan%20ymp%c3%a4rist%c3 %B6ntila.pdf Julkaistu: 2001 Luettu: 22.7.2010 Kokkolan ympäristöterveydenhuolto, 2007. Uimarannan riskinarvioinnin apulomake. Vanhansatamanlahden uimaranta. Moniste. Kokkolan ympäristöterveydenhuolto, 2008. Tarkastuskertomus Tuoteturvallisuusvalvonta. Uimarantojen tarkastukset. 5.8.2008. Moniste.

Kokkolan ympäristöterveydenhuolto. Uimarantojen vesitutkimuksien tutkimustodistukset vuosilta 2005 2010. Monisteet. Kuismanen, Kimmo, Makkonen, Lasse, Wahlgren Irmeli, 2008. Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset. PDF-dokumentti. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2008/vtt_ilmastonmuutos_kaavoitus_vanhansatamanlahti.pd f Julkaistu:9.5.2009. Luettu: 15.7.2010 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, 2008. Lupapäätös. PDF-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=86348&lan=fi Julkaistu: 4.6.2007 Luettu: 26.7.2010 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, 2009. Lupapäätös. PDF-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=114110&lan=fi Julkaistu: 31.12.2009 Luettu:15.7.2010 Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry, 2009. Kokkolan yhteistarkkailuntulokset 2004-2008. Marjo Kalliolinna. Pietarsaari. STTV, 2008. Soveltamisopas sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Helsinki Tammivuori, Riikka 2007. Rikkihappotehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostus. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=78661&lan=fi Julkaistu: 29.11.2007 Luettu: 26.7.2010 Valtion ympäristöhallinto, 2010a. Klorofylli a:n määrä veden laatua kuvaavana muuttujana. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=17451&lan=fi Päivitetty: 20.1.2010 Luettu: 2.8.2010 Valtion ympäristöhallinto, 2010b. Syanobakteerit eli sinilevät. WWW-sivut. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=135864&lan=fi Päivitetty: 9.7.2010 Luettu: 30.7.2010

Vestola, Eero 2010. Sähköpostiviesti 21.7.2010. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus. Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta, 2010. Valtion ympäristöhallinnon virastot. WWW-sivut http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/hearts/welcome.asp Muokattu: 18.5.2010 Luettu: 3.8.2010