ESTRELANVUORISTOKOIRIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2010-2014

ESTRELANVUORISTOKOIRIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2010-2014 1. YHTEENVETO Harvat koirat ovat niin täysin elinympäristönsä tuote kuin estrela, joka ei ole niinkään koira kuin elämäntapa (elämäntapa, joka ei ehkä kovinkaan kauan säily ennallaan), ja elleivät ihmiset ymmärrä edes jotain sen kaikista vivahteista, he eivät koskaan pysty saamaan oikeaa tuntumaa rotuun. (Roger F. Pye kirjassaan Estrela mountain dog) Estrelanvuoristokoira kuuluu Iberian niemimaan ikivanhoihin laumaa vartioiviin paimenkoiriin. Tätä perintöä tulee kunnioittaa ja pyrkiä pitämään huolta rodun käyttökelpoisuudesta sen alkuperäiseen tehtävään. Estrelan tulee olla perusterve, rakenteensa puolesta vahva, kestävä ja ketterä. Sillä on taipumus keskinkertaisiin linjoihin, eikä sen tule olla liioiteltu minkään suhteen. Sen tulee omata rodulle ominainen vahva vartiointi taipumus ja epäluulo vieraita kohtaan, kuitenkaan sen ei tule olla arka tai aggressiivinen. Omistajan läsnä ollessa sen tulee olla vieraidenkin käsiteltävissä. Yhdistyksen pyrkimyksenä on huolehtia rodunomaisen luonteen säilymisestä ja riittävästä geneettisestä vaihtelusta. Tällä hetkellä yhdistys panostaa estreloiden terveys tilanteen kartoitukseen ja tiedonkulun parantamiseen. Yhdistys pyrkii lisäämään ja parantamaan muiden maiden välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä joka saralla. Estreloiden kysyntä on hienoisessa kasvussa ja suomalaisia estreloita kysellään enenevässä määrin ulkomaille. Tämä jalostuksen tavoiteohjelma tarkoituksena on toimia rodun harrastajien ja kasvattajien sekä muiden siitä kiinnostuneiden tiedonlähteenä, sekä Suomen estrelanvuoristokoirien kantaa eteenpäin vievänä oppaana. 1

2. RODUN TAUSTA 2.1 Rotuominaisuuksien kehittyminen Seuraava on suora lainaus Urmas Purolan suomentamasta Roger F. Pye:n kirjasta Estrela Mountain dog Ominaisuudet, jotka mahdollistivat koiran kunnollisen työskentelyn sen elinolosuhteissa, kehittyivät hitaasti vuosisatojen kuluessa. Sen oli välttämättä oltava suuri, erittäin voimakas ja kestävä koira, koska sen piti pystyä taistelemaan suden kanssa ja tämä vaati syvää leveää rintaa, missä oli paljon tilaa sydämen ja keuhkojen työskennellä kunnolla sekä vahvaa, laajaa ja lihaksikasta selkää ja kupeita. Siitä huolimatta sen kokoa rajoitti jossain määrin tarve liiua ketterästi tiedusteluretkillä vuoristoisessa maastossa solineen, kivioineen sekä tulkoon sanotuksi, köyhä ruokavalio, minkä paimen pystyi tarjoamaan. Tällä koon rajoittumisella oli jonkin verran vaikutusta sen raajoihin, sillä vaia se ilmeisesti tarvitsikin hyväluustoisia ja lihaksiaita raajoja vuorten rinteillä liiumiseen, takajaloilla ei ollut taipumusta asettua rungon alle, kuten usein laita suurilla koirilla (erotuksena pelkästään korkeista koirista), että ne pystyisivät kannattamaan suurta painoa, vaan näiden raajat saattoivat olla runsaasti kulmautuneet antamaan niille niin välttämätöntä ketteräliieisyyttä. Voimakas suu, missä pitkät raatelevat leuat ja suuret voimaaat hampaat, olivat olennaisia vaatimuksia sen sodassa sutta vastaan, samoin sillä oli taipumus kasvattaa vihollisen varalta tukeva ihopoimu tai paksu karvakaulus kurkun alle ja ympärille. Kuitenkin kaii löysä nahka, varsinkin suun ja kurkun tienoolla, joka saattaisi sudelle kiinnikäymiskohdan, oli selvä haitta. Useimmista karjakoiraroduista huomaamme, että ne aika ajoin pitävät korviaan luimussa takana ja saattaa olla että verrattain pienet taakse kääntyneet korvat olivat estrelan paimenten arvostamia ja etsimiä aivan samasta syystä, sillä itse asiassa, jos koiralla oli suuret roiuvat korvat, paimen usein typisti ne ja toisinaan myös hännän. Energiaa säästääkseen se kehitti helpon, melko pomppivan höläaskeleen, mikä mahdollisti huomattavien matkojen taittamisen mahdollisimman pienellä voimalla. Se myös kasvatti runsaasti karvaa varpaiden ja polkutyynyjen väleihin suojatakseen jalkojaan lumelta ja vuoriston irtokiviltä sekä antamaan paremman jalansijan epätasaisella alustalla. Sen pitkä paksu häntä toimi vastapainona äkillisissä suunnanvaihdoksissa. Suojaksi äärimmäistä kosteutta ja kylmyyttä vastaan, joissa sen piti pitkiäkin aikoja elää, se kasvatti paksun, tiheän turkin. Luonteeltaan se oli, paitsi leppymätöntä vihaa sutta kohtaan luonnostaan epäluuloinen ja varuillaan oleva vieraita kohtaan, varoittaen ääneäästi heidän lähestymisestään valmiina tarpeen vaatiessa myös kovempiin otteisiin, mutta rinnan sen omiin ja isännän mahdollisiin vihollisiin kohdistuvan raivouuden kanssa kulki syvä, joskin hieman epätara, kiintymys ja uskollisuus sitä ihmistä kohtaan, jonka kanssa se vuoriston yksinäisyydessä kuukausikaupalla yhdessä eli. 2

2.2 Historiaa Legenda kertoo tämän näköisen koiran taistelleen roomalaisia vastaan portugalilaisten paimenten, Viriatojen rinnalla jo vuonna 200 eaa. Totta tai ei, niin tunnettu runoilija Bras Garcia de Mascarenhas kuvaa viriatojen koiria tähän tapaan: Rennot lavat, paheksuvat silmät, laskevat huulet, musta nenä, karvainen kuono, typistetyt korvat, kiertyneet kynnet, vahvat jalat ja tassut, roteva runko, jykevät lonkat, vahva leuka, tuuhea häntä, lyhyt sekä vahva kaula ja lanteet. Osuva kuvaus estrelanvuoristokoirasta 1600-luvulta. Estrela-vuoristo on Portugalin korkein kohta, 1981m merenpinnan yläpuolella. Vuoristo on ja oli erinomainen asuinpaia Iberian sudelle ja aikoinaan susikanta oli erittäin tiheä tällä alueella. Ruskea karhu on tänä päivänä hävinnyt alueelta, mutta niitäkin on aikanaan elänyt runsaasti Estrela-vuoristossa. Estrela-vuorten paimenien täytyi joka päivä vaeltaa ylös vuorella sijaitseville laidunmaille. Paimenet karjoineen joutuivat usein susilaumojen hyöäysten kohteiksi. Tämän johdosta paimenet tarvitsivat turvakseen vahvan ja rohkean koiran, joka puolusti heitä ja laumaa petojen hyöäyksiltä sekä ryöstäjiltä. Tämän koiran tuli olla vahva rungoltaan ja iso kooltaan, mutta kuitenkin nopea ja notkea. Sen piti pystyä tappelemaan ja toisaalta liiumaan vaikeassa maastossa. Koiran tuli olla myös erittäin viisas ja sitkeä selvitäkseen Estrela-vuorten vaikeissa ja ankarissa olosuhteissa. Tärkeää oli myös se, että koira oli perusterve, koska siihen aikaan ei ollut lääeitä eikä lääkäreitä. Koiran tuli olla aina valmis puolustamaan omistajaansa ja laumaansa. Rodusta tuli juuri tällainen kahdenlaisen valinnan ansiosta. Yhtäältä valintaa teki ihminen risteyttämällä ainoastaan yksilöitä, jotka olivat heidän mielestään parhaita tehtävässään. Toisaalta luonto taas hoiti valintansa karulla tavallaan, sillä vain vahvimmat ja terveimmät yksilöt säilyivät hengissä. Estrelanvuoristokoiralle kehittyi kaksi erilaista karvatyyppiä lyhyt- ja pitkäkarvainen. Pitkäkarvainen koira oli yleisempi Manteigasin alueella, kun taas lyhytkarvaiset olivat suositumpia Seian ja Gouveian alueilla. Tänä päivänä pitkäkarvainen tyyppi on paljon yleisempi, kun taas lyhytkarvainen versio on harvinainen jopa Portugalissa. Paimenet varustivat koiransa metallisilla piiipannoilla suojatakseen koirien niskaa hyöäyksiltä. Samasta syystä koirilta typistettiin myös korvat. Koirat vartioivat laumoja 2-6 koiran ryhmissä. Koirat jätettiin päiviksi yksinään karjan kanssa laidunmaille, jossa ne jatkuvasti tarailivat ympäristöään lauman yläpuolisilta piilopaikoilta. Illan tullen koirat palasivat lauman kanssa kotiin. Koirat nuuivat lähellä karjaa ja samalle ne puolustivat ja vahtivat omistajiaan. Toisinaan koiria käytettiin vetojuhtina kärryille, joissa kuljetettiin mm. maitoa ja juustoa. 1900-luvun alussa sudet ja karhut alkoivat käydä harvinaisiksi Estrela vuoristossa ja laumanvartijakoirat kävivät tarpeettomiksi. Tämä oli kohtalokasta estrelanvuoristokoiralle. 3

Hauujan virkaa pystyi hoitamaan pienempikin koira, joka ei syönyt niin paljoa. Paimenet eivät enää välittäneet rodusta ja estrelanvuoristokoira hävisi lähes täysin.. Onneksi oli kuitenkin muutamia ihmisiä, jotka halusivat säilyttää tämän jalon ja kauniin rodun. Nämä ihmiset valitsivat yksilöt ja tyypin, joita jalostivat ja joista loivat pohjan sille, mikä estrelanvuoristokoira on tänä päivänä. Virkistysmatkailun lisäännyttyä rotu alkoi käydä tutuksi tavalliselle portugalilaiselle ja joitakin yksilöitä päätyi herraskartanoihin. Herraskartanoista rotu löysi tiensä näyttelykehiin. Ensimmäinen rotumääritelmä estrelanvuoristokoirasta laadittiin vuonna 1933. Rotumääritelmän laati professori Manuel Marques. Rotumääritelmän julkaisu antoi kasvattajille rajat ja tavoitteet, joiden mukaan jatkaa jalostustyötä kohti homogeenisempaa tyyppiä. Viralliseksi roduksi FCI hyväksyi estrelanvuoristokoiran 11.01.1967. Piuhiljaa rotu alkoi tulla tutuksi myös ulkomailla. Englanti ja Hollanti olivat ensimmäiset maat, joihin estrelanvuoristokoira levisi -70 luvulla. Suomeen ensimmäinen estrelanvuoristokoira saapui 1980-luvulla. 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA Estrelanvuoristokoirat ry:n perustamiskokous pidettiin 22.11.1986 ja yhdistysrekisteriin se on merkitty 28.10.1997 kotipaiana Tampere. Yhdistyksen toiminta kattaa koko maan ja jäseniä oli vuonna 2009 hieman yli 80. Estrelanvuoristokoirat ry kuuluu rotuyhdistyksenä Suomen Seurakoirayhdistys ry-finska Sällskapshundsförening rf alaisuuteen, Suomen Kennelliitto ry:n - Finska Kennelklubb ry:n sekä Pohjois-Hämeen Kennelpiiriin. Yhdistys julkaisee Estrela-lehteä, joka ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Lehti toimii jäsenistön yhteys- ja tiedotuskanavana. Yhdistys järjestää vuosittain jalostustarkastuksia ja muita estreloihin liittyviä tapahtumia. Tällä hetkellä yhdistyksellä ei ole erillistä jalostustoimikuntaa, tarvittaessa voi jalostusasioissa kääntyä hallituksen puoleen. Yhdistys pyrkii edistämään estreloiden jalostusta mm. julkaisemalla näyttely- ja terveystutkimustulokset sekä sairauksiin liittyvää tietoa lehdessä, jolloin se on sekä jäsenistön että kasvattajien käytettävissä. 4. NYKYTILANNE 4.1 Populaation koko ja rakenne Portugalissa on rekisteröity estreloita vuosina 1999-2008 yli 7000 koiraa ja vuoristossa asuu vielä rekisteröimättömiä koiria. Hollanissa on noin 250, Ruotsissa 100-150, Norjassa alle 100, Tsekeissä kymmenkunta, Englannissa 250, USA:ssa jokunen ja Virossa muutama yksilö. Ranskassa on vakaa kanta, mutta taraa tietoa sen koosta ei ollut saatavilla. Suomeen ensimmäiset estrelat tulivat vuosina 1984-85, jolloin tuotiin seitsemän koiraa Ruotsista kahdelta eri kasvattajalta. 4

Ensimmäinen Esterlanvuoristokoirapentue syntyi Suomessa vuonna 1989. Kaiiaan Suomessa on rekisteröity 951 (-84-08) koiraa ja koirakannan arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 4-500 yksilöä. Tuonnit 1984-2003 Suomeen tuotu estreloja Portugalista, Hollannista, Ranskasta, Ruotsista, Englannista ja Norjasta. Tuonnit 1984-2003 Portugali 5 Hollanti 5 Ranska 1 Ruotsi 12 Englanti 1 Norja 5 Yhteensä 29 Vastaavasti suomesta on viety Ruotsiin 2, Viroon 4, Norjaan 4, Italiaan 2 ja Tseiin 1 estrela. Suomalaisista uroksista kahta on käytetty jalostukseen Ruotsissa ja Norjassa yhteensä 6 pentueen verran. Yksi suomalainen narttu on viety Ruotsiin kantavana. Tuonnit 2004-2008 Portugali 15 Ruotsi 3 Norja 4 Tsei 1 Yhteensä 18 Vientejä ulkomaille 2004-2008 Portugaliin 3, Englantiin 1, 4.2 Jalostuspohja ja siitosmateriaali Suomen kantakoirat Suomen kanta peräisin 10 uroksesta ja 9 nartusta. Urokset: Beethoven Encarnado v. Castelo Branco, Cardo do Vale do Poco, Dalbohundens Hoss, Dykebo`s Fogo de Artificio, Dykebo`s Irmao Ignis, Kai v.d Tafelronde, Karabas Coloroso Cabeludo Crapula, Louvado de Borosi, Maio dos Montes Herminios, Nero da Casa Redonda. Nartut: Agaius Bernita, Agaius Happy Doggy, Agaius Red Cheritha, Alva da Pichera av Bicess, Ana dos Montes Herminios, Flor Finlandes do Rio Zezere, Hoffen Hill`s Estrela Ewie, Karabas Rapariga Ridente, Karabas Rapariga Riquissimo. 5

Agaius Red Cheritha löytyy vuosina 1996,-97,-98,2000,-01,-02,-03 KAIKKIEN syntyneiden pentueiden sukutauluista.. Agaius Red Cheritha tulee muinakin vuosina hyvin monien koirien taustalle. Myös Kai v.d. Tafelronde löytyy vuosina 1998 ja 2001 KAIKKIEN syntyneiden pentueiden taustalta. Li'l Folks Lucky C-(rek-91), Li'l Folks N (rek-95), Li'l Folks K (rek-94) pentueiden koiria ja niiden jälkeläisiä on käytetty runsaasti siitokseen. Ne polveutuvat kaii Agaius Red Cherithasta. Li'l Folks N- ja K- pentueet ovat lisäksi molemmat Cardo do Vale do Pocon jälkeläisiä. Tombali de Vale do Zebro tulee koirien sukutauluihin sekä poikansa Dykebo`s Fogo do Artificio, että tyttärensä Karabas Rapariga Riquissimo:n kautta sekä Flor Finlandes Rio Zezeren isän emän isänä. Tombali esiintyy vuosina 1991-2003 hyvin monessa sukutaulussa. Portugalissa on muutamia runsaasti käytettyjä koiria, joita löytyy useimpien koirien sukutauluissa. Samoja sukuja löytyy myös meiltä. Portugalissa sukusiitos on erittäin suosittuja ja siellä tehdään myös tiuoja kertauksia. Vuositilasto - rekisteröinnit 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 19 Pennut kotimaiset 81 31 70 40 69 27 72 61 39 58 44 54 Tuonnit 5 6 4 2 1 3 1 1 Rekisteröinnit yht. 86 37 74 42 70 30 72 62 39 58 44 55 Pentueet 13 6 10 7 17 6 13 15 7 12 8 9 Pentuekoko 6,2 5,2 7,0 5,7 4,1 4,5 5,5 4,1 5,6 4,8 5,5 6,0 Kasvattajat 8 5 7 6 6 3 6 5 2 2 3 4 Jalostukseen käytetyt eri urokset kaii 9 5 6 6 10 5 11 11 6 8 8 7 kotimaiset 5 2 4 6 8 4 9 9 4 6 7 5 tuonnit 4 3 2 1 2 2 2 2 1 2 ulkomaiset 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 keskimääräinen jalostus.käytön ikä Jalostukseen käytetyt eri nartut 2 v 8 2 v 6 3 v 9 kaii 12 6 10 7 17 6 13 15 7 12 8 9 kotimaiset 11 6 10 7 17 6 13 15 7 11 8 9 tuonnit 1 1 keskimääräinenjalostuskäytön ikä 4 v 3 v 2 3 v 8 Isoisät 13 8 13 9 15 10 12 13 11 10 9 9 Isoäidit 16 10 14 11 19 11 14 15 11 13 11 10 Sukusiitosprosentti 4,83% 3,63% 5,73% 13,74% 7,60% 7,90% 5,68% 9,21% 8,07% 6,26% 7,45% 7,99% 3 v 11 2 v 11 3 v 2 3 v 6 2 v 11 4 v 4 5 v 8 3 v 2 3 v 6 2 v 7 4 v 9 2 v 5 4 v 4 3 v 2 4 v 1 3 v 8 3 v 4 4 v 4 6

Vuositilasto - jalostuspohja 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 199 Per vuosi pentueet 13 6 10 7 17 6 13 15 7 12 8 9 6 jalostukseen käytetyt eri urokset 9 5 6 6 10 5 11 11 6 8 8 7 6 jalostukseen käytetyt eri nartut 12 6 10 7 17 6 13 15 7 12 8 9 5 isät/emät 0,75 0,83 0,60 0,86 0,59 0,83 0,85 0,73 0,86 0,67 1,00 0,78 1,20 tehollinen populaatio 21 (81 %) 11 (92 %) 15 (75 %) 13 (93 %) 25 11 24 25 13 19 16 16 11 (74%) (92%) (92%) (83%) (93%) (79%) (100%) (89%) (92% uroksista käytetty jalostukseen 2% 17% 8% 8% 6% 15% 15% 2% 5% 18% 12% 24% 16% nartuista käytetty jalostukseen 2% 0% 13% 12% 20% 30% 26% 32% 41% 27% 11% 30% 26% Per sukupolvi (4 vuotta) pentueet 36 40 40 43 51 41 47 42 36 35 29 29 23 jalostukseen käytetyt eri urokset 20 20 19 24 26 25 24 23 18 17 17 14 13 jalostukseen käytetyt eri nartut 25 29 31 33 38 31 36 33 27 24 19 18 15 isät/emät 0,80 0,69 0,61 0,73 0,68 0,81 0,67 0,70 0,67 0,71 0,89 0,78 0,87 tehollinen populaatio 44 47 47 56 62 55 58 54 43 (61%) (59%) (59%) (65%) (61%) (67%) (62%) (64%) (60%) 40 36 (57%) (62%) 32 28 (55%) (61% uroksista käytetty jalostukseen 8% 9% 9% 11% 9% 9% 10% 9% 15% 18% 17% 18% 15% nartuista käytetty jalostukseen 7% 14% 17% 22% 26% 31% 30% 27% 27% 24% 24% 23% 21% 4.3 Luonne ja käyttöominaisuudet Nykyisin estrelat toimivat enimmäkseen maatilojen ja pihojen vahteina ja sekä seuralaisina. Estrela omaa vahvan vartiointi taipumuksen ja selkeän epäluulon vieraita kohtaan, se ei kuitenkaan saa olla arka tai pelokas. Vartiointitaipumus ja epäluuloisuus tulevat parhaiten oikeuksiinsa koiran ollessa omalla reviirillään, ilman omistajaa. Tällöin vierailla ei ole sinne mitään asiaa. Se ei kuitenkaan ryhdy aggressiiviseksi ilman todellista tarvetta. Oman reviirin ulkopuolella vartioiva käyttäytyminen on todella vähäistä. Omistajan läsnä ollessa koiran tulee olla vieraidenkin koskettavissa. Nykypäivän estrelan luonteista löytyy niille tyypillinen epäluuloisuus vieraita kohtaan sekä vahva vartiointivietti suurelta osalta koiria. Ikävä kyllä jouoon mahtuu myös aidosti arkoja koiria, joista ei tosipaikan tullen löydy riittävää rohkeutta omaisuuden tai omistajan puolustamiseen. Selkeänä vähemmistönä ovat ylisosiaaliset koirat, jotka ottavat riemumielin vastaan niin tutut kuin tuntemattomat. Suomessa pienellä osalla koirista harrastetaan tokoa. Käyttäytymiskokeen on suorittanut yksi estrela. 7

Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taistelutahto Hermorakenne Temperamentti Kovuus Luoksepäästäv yys Laukauspalotto muus Loppupisteet Toimintaky ky Terävyys Puolustusha lu Taistelutaht o Hermoraken ne Temperame ntti Kovuus Luoksepääst ävyys Laukauspal ottomuus Loppupistee t Rakenteensa, ketteryytensä, säänkestävyytensä ja nenän käyttönsä puolesta estrela sopii varsin mainiosti esim. jälki tai haku koiraksi. Hankaluutta saattaa tuottaa tottelevaisuuden puolella sen vähäinen palvelualttius. Oikean luonteen omaava estrela sopii hyvin nyky- yhteiskuntaan, koska sen tulee hyväksyä erilaiset tilanteet omistajan paikalla ollessa. Ne eivät ole aggressiivisia tai hyöääviä ilman hyvää syytä. Puolustaakseen omistajaansa tai reviiriänsä estrela tarvitsee todellisen uhan. Luonteen puolesta estrelakanta on Suomessa rodunomainen. Palveluskoirien testaamiseen kehitetty luonnetesti ei ole estreloille kaikilta osin hyvin soveltuva. Luonnetestin mukaan estreloilla ei ole suurta taistelutahtoa eikä saalisviettiä. Samoin estrelan vartioiva käytös on riippuvainen omasta alueesta ja siitä, onko sillä mitään puolustettavaa. Näin ollen se ei ole vahvimmillaan vieraassa paikassa. Kautta aikojen luonnetestissä on käynyt (17.10-09 mennessä) 43 koiraa.(muutos: edelliseen JTO 11.09.2004 mennessä testattu 28 koiraa). LUONNETESTI TULOKSET Nimi Rek no +/- Begados es Dos Brio SF21417/91 tar k tul os ei saa tav illa 142 + Canil Akaroa s Desejo FIN32665/07-1 +1 +1-1 +1 +2 +1 +3 ++ 95 + + Canizzo SF47419/94-1 +1-1 -2 +1 +2 +1 +3 ++ 83 + Dykebo`s Irmao-Ignis FIN36280/97-1 +1-1 -2 +1-2 -3 +3 ++ 9 - Feeniks Mr Pokerface FIN29740/97 +1 +3 +1-2 +1 +2-2 +2 + 78 + Karhukakaran Eno-Elmeri SF36783/94 +1 +2 +3-1 +1 +3 +1 +2 ++ 128 + Nimi Rek no +/- Karhukakaran Fugle-Ugle Mies FIN13461/01-1 +1 +1-1 +1 +2-2 +3 + 71 + Karvakedon Fabio FIN14006/02 +1 +1 +3-1 +1 +2 +1 +3 ++ 127 + Karvakedon Fiilari FIN14009/02-1 +1 +1-1 +1 +2 +1 +3 + 95 + Karvakedon Lapinkulta FIN31005/04-2 +1-1 -2-1 +2-2 +3-26 - Karvakedon Legenda FIN31002/04 Ke ske yt 0 0 Lepoparta Diffindo FIN42757/06-1 +1 +1-1 +1 +2 +1 +2 ++ 80 + a + Lepoparta Dupagabaana FIN42762/06-2 +1-1 -2 +1 +2-2 +3 + 44 + Li`l Folks After All FIN37350/98 +1 +3 +1-1 +1 +3 +1 +3 142 + Li`l Folks Amazing Advice FIN37353/98 +1 +1-1 -1 +1 +2 +3 +3 + 139 + Li`l Folks Donovan SF41100/91-1 +1 +1-2 +1 +2-2 +3 61 - Li l Folks Exotic Example FIN40229/02-1 +1-1 -2-1 +1-2 +3-26 - Li l Folks Grasshopper FIN26067/03-1 +1 +1-1 +1 +2 +1 +3 + 95 + Li`l Folks Heartbreaker FIN33489/99-1 +1-1 -3 +1-2 +1 +3 ++ 13 + 8

Toimintaky ky Terävyys Puolustusha lu Taistelutaht o Hermoraken ne Temperame ntti Kovuus Luoksepääst ävyys Li`l Folks Hispanico SF17702/94-1 +3 +3-2 +1 +2 +1 +2 +++ 74 + Li`l Folks Karthago SF17695/94-1 +1-1 -1 +1 +2 +1 +3 ++ 93 + Li l Folks Merry-Go-Round EJ19477/04-1 +1 +1-1 -1 +2-2 +2-14 - Li`l Folks Obsession FIN20046/00-1 +1-1 -2 +1 +2 +1 +2 68 + Li`l Folks Orient Express FIN20043/00-2 +1-1 -2 +1 +2 +1 +3 + 68 + Li`l Folks Pride and Joy FIN10088/96-2 +1-1 -3 +1 +2-2 +2 + 19 + Li`l Folks Quarterback FIN19068/96-1 +3 +1-2 +1 +2 +1 +2 +++ 72 + Li`l Folks Sundial FIN40641/96-1 +1-1 -2-1 +2 +1 +2-2 - Li`l Folks Webfoot FIN20672/97 +1 +1 +1-2 +1 +2 +1 +3 + 115 + Li`l Folks Very Well FIN20687/97-2 +1-1 -2-1 +2-2 +2 -- 41 - Li`l Folks Windfall FIN20675/97-2 +1 +1-1 -1-2 -2 +3 + 74 - Li`l Folks Yardbird FIN16374/98-1 +1-1 -1 +1 +3 +1 +3 ++ 108 + Li`l Folks Ängsklockan FIN33200/98-1 +1 +3-1 +1 +2 +1 +2 ++ 82 + Li`l Folks Önskemål FIN33202/98-2 +1-3 -2-2 +2-3 +2-86 - Louvados Champagne FIN10575/97 +1 +1 +3-1 +1 +2 +1 +3 ++ 127 + Louvados Cherokee FIN10577/97-1 +1 +1-1 +1 +2 +1 +3 + 95 + Louvados Hero FIN11113/02-1 +1-1 -2 +1-1b +3 +3 ++ + 54 + Louvados Hocus-Pocus FIN11116/02-1 +1 +1-1 +1 +2-2 +3 ++ 71 + Louvados High Light FIN11115/02 +1 +1 +1-1 +1 +2 +3 +3 + 141 + Louvados Moonlight FIN12127/04-2 +1-1 -2-1 +2-2 +3-26 - Lucky Deianeita s Maybe FIN30111/05-1 +1 +1-2 +1 +2 +1 +2 ++ 70 + Today a Monte Rosa Da Quinta De S FIN13074/08-1 +1-1 -2 +1 +2 +1 +2-68 + Fernando a Sebastiao FIN32630/95 +1 +1 +1-1 +1 +2 +1 +3 ++ 125 + Steppen Hill s Backpacker FIN41269/03 +1 +1-1 -2 +1 +2 +1 +3 ++ 113 + Yhteenveto tauluo antaa hyvän kuvan tyypillisestä estrelaluonteesta luonnetestin kannalta. Testattuja koiria on alle 10 % kannasta, mutta tulosten yhdenmukaisuudesta voi jo tehdä päätelmänsä. Arvosana +3-4 5 - - 3 3 27 +2-1 - - - 33-14 +1 10 36 17-33 1 24 - -1 23-18 19 7 1 - - -2 8 - - 20 1 3 12 - -3 - - 1 2 - - 2 - Yht 41 41 41 41 41 41 41 41 Toimintakyky on kohtuullinen tai pieni, tähän estrelalla vaikuttaa varmasti että se ei ole omalla reviirillään. Terävyys on pieni ilman jäljelle jäävää hyöäys halua. Puolustushalu on pääasiassa pieni tai haluton, taas on huomioitava että koira ei ole omalla alueellaan. Puolustushalua löytyy aivan toisella tapaa koiran ollessa omalla reviirillään. 9

Taisteluhalu on joko pieni tai riittämätön. Luonnetestissä sitä mitataan enimmäkseen saalisvietin pohjalta ja sitä estrelalla ei juurikaan ole. Hermorakenteeltaan keskiverto estrela on testin mukaan hieman rauhaton (tähän varmasti vaikuttaa koiran paineistuminen testin kuluessa) ja temperamentiltaan kohtuullisen vilkas, sekä kovuudeltaan hieman pehmeä. Luoksepäästävyydeltään testatut koirat ovat tyypillisiä estreloita, omistajan läsnä ollessa koiran tulee olla vieraidenkin käsiteltävissä. Testin mukaan ne ovatkin suurin osa hyväntahtoisia, luokse päästäviä ja avoimia. Noin kolmasosa testatuista on luokse päästäviä mutta hieman pidättyväisiä. Terveys ja käytöskyselyn vastaukset 2008 (käyttäytymisen ja luonteen osalta) VASTAUKSIA YHTEENSÄ 85 kpl Narttu kpl 40 Uros kpl 45 kivekset norm kpl 45 piilokives kpl 0 Kysymys: Onko koirallasi ollut käytös ongelmia? Vastauksia: 3 Eroahdistusta 14 Arkuutta ihmisiä / ääniä / koiria kohtaan 14 Aggressiivisuutta ihmisiä / koiria kohtaan 4 Normaalista poieavaa paiojen tuhoamista 4 Muita, mitä? suuri puolustushalu + pehmeä + vilkas temperamentti, stressaava, suuri varauksellisus vieraita kohtaan. Millaisia, tarkenna? 2x karkailu, arkuuden aiheuttama aggressiivisuus-lopetus, yliseksuaalinen, pauuarka Kysymys: Millaisena koet koirasi vartiointi taipumuksen? Vastauksia: 3 Pieni / olematon 59 Riittävä ja asiallinen, koira vartioi mutta rauhoittuu kun sille ilmoitetaan asian olevan kunnossa 14 Suuri, hieman hankalasti hallittava 2 Hillitsemätön, koiraa on vaikea hallita tai saada rauhoittumaan 8 Pitää paljon meteliä, mutta reagointi pohjautuu arkuuteen Kysymys asumismuodosta + vastaukset: Asutteko 6 kerros- tai rivitalossa 12 OKT:ssa taajamassa 62 OKT:ssa harvaan asutulla seudulla / maaseudulla Kokeeko naapurusto koirasi vartioinnin häiritsevänä? 5 Kyllä 0 Ei 0 En osaa sanoa Kokeeko naapurusto koirasi muun käyttäytymisen häiritsevänä? 1 Kyllä 0 Ei 0 En osaa sanoa Mikäli vastasit kyllä, tarkenna: 4x karkailee 4.4. Terveys Kansainvälisesti verrattuna Suomen estrelakanta on tutkituimpia. 10

Vuosina 1988-2008 on silmät tutkittu virallisesti yhteensä 74 koiralta, joista vain yhdellä todettu sairaus (multifokaali RD) SILMÄTUTKIMUSTILASTO 1988-2008 Vuosi Syntyneitä Tutkittu *Tutkittu %* *Terveitä* *Terveitä %* 1988 5 1 20 % 1 100 % 1989 8 1 12 % 1 100 % 1990 25 0 0 % 0 1991 38 6 16 % 6 100 % 1992 48 6 12 % 6 100 % 1993 7 0 0 % 0 1994 61 0 0 % 0 1995 47 1 2 % 1 100 % 1996 52 1 2 % 1 100 % 1997 28 0 0 % 0 1998 69 2 3 % 2 100 % 1999 52 4 8 % 4 100 % 2000 51 6 12 % 6 100 % 2001 58 7 12 % 7 100 % 2002 48 5 10 % 4 80 % 2003 58 8 14 % 8 100 % 2004 40 2 5 % 2 100 % 2005 50 7 14 % 7 100 % 2006 73 13 18 % 13 100 % 2007 42 4 10 % 4 100 % 2008 83 0 0 % 0 YHT 74 73 Vuosina 1984-2003 oli lonkiltaan kuvattu 168 koiraa ja kyynäriltään 119 koiraa. Kaiiaan lonakuvattujen koirien osuus -84-03 rekisteröidyistä on 26,5 % ja kyynärkuvattujen osuus on 18,7 %. Tällä hetkellä koiria tutkitaan kiitettävän ahkerasti, vuosina 2002-2006 on lonkat kuvattu 54-34 % syntyneistä ja kyynärät 52-34%. 2007-2008 syntyneet koirat ovat tilastointihetkellä vielä sen verran nuoria, että on oletettavaa jotta ne tullaan kuvaamaan myöhemmin. 11

LONKKANIVELTILASTO 1984-2008 KYYNÄRNIVELTILASTO 1988-2008 Vuosi Syntyneitä 0 1 2 3 Yhteensä 0 1 2 3 Tutkittu 1988 5 1 0 0 0 1 100 % 0 % 0 % 0 % 20 % 1989 8 0 0 0 0 0 0 % 1990 25 0 0 1 0 1 0 % 0 % 100 % 0 % 4 % 1991 38 12 1 0 0 13 92 % 8 % 0 % 0 % 34 % 1992 48 10 1 0 0 11 91 % 9 % 0 % 0 % 23 % 1993 7 0 0 0 0 0 0 % 1994 61 13 2 0 1 16 81 % 12 % 0 % 6 % 26 % 1995 47 14 1 1 0 16 88 % 6 % 6 % 0 % 34 % Vuosi Syntyneitä A B C D E Tutkittuja A B C D E Tutkittu 1984 rek 3 1 1 1985 rek 4 1 1 1 3 1986-1987 rek 1 1 1 1988 5 0 1 0 4 0 5 0 % 20 % 0 % 80 % 0 % 100 % 1989 8 0 0 2 1 1 4 0 % 0 % 50 % 25 % 25 % 50 % 1990 25 1 4 1 5 0 11 9 % 36 % 9 % 45 % 0 % 44 % 1991 38 8 1 3 7 0 19 42 % 5 % 16 % 37 % 0 % 50 % 1992 48 3 1 1 9 1 15 20 % 7 % 7 % 60 % 7 % 31 % 1993 7 0 1 0 0 0 1 0 % 100 % 0 % 0 % 0 % 14 % 1994 61 6 0 6 10 2 24 25 % 0 % 25 % 42 % 8 % 39 % 1995 47 2 7 4 4 0 17 12 % 41 % 24 % 24 % 0 % 36 % 1996 52 3 4 2 1 0 10 30 % 40 % 20 % 10 % 0 % 19 % 1997 28 0 2 1 3 0 6 0 % 33 % 17 % 50 % 0 % 21 % 1998 69 2 6 1 2 0 11 18 % 55 % 9 % 18 % 0 % 16 % 1999 52 5 4 0 1 1 11 45 % 36 % 0 % 9 % 9 % 21 % 2000 51 4 1 4 2 1 12 33 % 8 % 33 % 17 % 8 % 24 % 2001 58 10 1 1 0 0 12 83 % 8 % 8 % 0 % 0 % 21 % 2002 48 10 2 4 9 1 26 38 % 8 % 15 % 35 % 4 % 54 % 2003 58 7 7 3 3 0 20 35 % 35 % 15 % 15 % 0 % 34 % 2004 40 10 3 3 1 0 17 59 % 18 % 18 % 6 % 0 % 42 % 2005 50 9 4 3 5 0 21 43 % 19 % 14 % 24 % 0 % 42 % 2006 73 24 9 3 3 0 39 62 % 23 % 8 % 8 % 0 % 53 % 2007 42 4 2 3 0 1 10 40 % 20 % 30 % 0 % 10 % 24 % 2008 83 1 0 0 0 1 2 50 % 0 % 0 % 0 % 50 % 2 % Yhteensä 951 111 60 46 71 9 298 12

1996 52 9 1 0 0 10 90 % 10 % 0 % 0 % 19 % 1997 28 5 0 0 0 5 100 % 0 % 0 % 0 % 18 % 1998 69 11 0 0 0 11 100 % 0 % 0 % 0 % 16 % 1999 52 8 0 1 1 10 80 % 0 % 10 % 10 % 19 % 2000 51 11 1 0 0 12 92 % 8 % 0 % 0 % 24 % 2001 58 11 0 0 0 11 100 % 0 % 0 % 0 % 19 % 2002 48 22 2 1 0 25 88 % 8 % 4 % 0 % 52 % 2003 58 20 0 0 0 20 100 % 0 % 0 % 0 % 34 % 2004 40 15 1 0 0 16 94 % 6 % 0 % 0 % 40 % 2005 50 18 2 0 0 20 90 % 10 % 0 % 0 % 40 % 2006 73 36 2 0 0 38 95 % 5 % 0 % 0 % 52 % 2007 42 9 0 0 1 10 90 % 0 % 0 % 10 % 24 % 2008 83 1 0 1 0 2 50 % 0 % 50 % 0 % 2 % Yhteensä 943 226 14 5 3 248 91 % 6 % 2 % 1 % 26 % POLVINIVELTILASTO 1988-2008 Vuosi Syntyneitä 0 1 2 3 4 Yhteensä 1988 5 0 0 0 0 0 0 1989 8 0 0 0 0 0 0 1990 25 0 0 0 0 0 0 1991 38 1 0 0 0 0 1 1992 48 0 0 0 0 0 0 1993 7 0 0 0 0 0 0 1994 61 0 0 0 0 0 0 1995 47 1 0 0 0 0 1 1996 52 1 0 0 0 0 1 Vuosi Syntyneitä 0 1 2 3 4 Yhteensä 1997 28 0 0 0 0 0 0 1998 69 2 0 0 0 0 2 1999 52 4 0 0 0 0 4 2000 51 6 0 0 0 0 6 2001 58 7 0 0 0 0 7 2002 48 7 0 0 0 0 7 2003 58 8 0 0 0 0 8 2004 40 3 0 0 0 0 3 2005 50 6 0 0 0 0 6 2006 73 10 0 0 0 0 10 2007 42 4 0 0 0 0 4 13

2008 83 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 943 60 0 0 0 0 60 Polviniveltilasto ei ole prosenttitauluona, koska yhtään sairasta ei ole todettu. 4.4.1 Pevisa ohjelmaan sisällytetyt rajoitukset ja niiden vaikutus Pevisa-ohjelma Estrelanvuoristokoirilla on voimassa seuraava pevisa- ohjelmaa: Pentujen vanhemmilla tulee olla virallinen lonakuvaus- ja kyynärkuvauslausunto. Lonien osalta rekisteröinnin raja-arvona on tulos C ja kyynärnivelten osalta tulos oltava 0 tai 1. Tulos on oltava voimassa jo astutushetkellä. Ennen pevisan (2005) voimaantuloa, aiemmin jalostukseen käytettyjen koirien kohdalta tilanne tauluona on seuraava: UROKSET Lonkat Kyynärät A-C D-E Ei kuvattu 0-1 2-3 Ei kuvattu kpl 24 5 14 20 1 22 % 55,8 11,6 32,6 46,5 2,3 51,2 NARTUT Lonkat Kyynärät A-C D-E Ei kuvattu 0-1 2-3 Ei kuvattu kpl 32 7 25 21-43 % 50 10,9 39,1 33-67 Poieusmenettely Kennelliiton jalostustieteellisellä toimikunnalla on oikeus myöntää tapauskohtaisesti poieusluvalla erivapaus rotukohtaisen PEVISA-ohjelman mukaisista määräyksistä. Jalostustieteellisen toimikunnan luvalla voidaan rekisteröidä myös raja-arvoja, lonkiltaan C ja kyynäriltään 1 huonompien koirien jälkeläisiä. Raja-arvoiltaan C ja 1 huonompien koirien käytön tulee olla hyvin perustellut syyt (geenipohjan laajentaminen tms.) ja poieus lupa tulee hakea hyvissä ajoin ennen astutusta. Vasta astutuksen jälkeen anottua lupaa ei puolleta. Ulkomaisella uroksella tapahtuvaa astutusta varten on pysyvä poieuslupa, mikäli koiraa ei ole terveystutkittu. 14

Pentueen rekisteröintiin liittyvät poieuslupa-anomukset (kopioitu SKL nettisivuilta) Kennelliitto rekisteröi vain sellaisia pentueita, jotka täyttävät koirarekisteriohjeen määräykset ja rotukohtaiset erikoisohjeet. Kasvattaja voi joissakin tapauksissa koirarekisteriohjeen mukaan anoa Kennelliitolta poieuslupaa pentueen rekisteröintiin. Tällaisia tilanteita ovat: - halutaan risteyttää rotumuunnoksia tai lähisukuisia rotuja - yhdistelmä ei täytä rotukohtaisen PEVISA-ohjelman vaatimuksia - narttu halutaan astuttaa tiheämmin kuin Koirarekisteriohjeessa sallitaan Kennelliitolle jätettävä anomus Anomuksessa pitää ilmetä anojan yhteystiedot, mitä yhdistelmää (suunnitellun pentueen isä ja emä) anomus koskee ja mitkä ovat anojan perustelut. Anomuksen liitteenä tulee olla kyseisen rotujärjestön lausunto. Rotujärjestö ilmoittaa lausunnossaan joko puoltavansa anomusta (ehdollisia puoltoja Kennelliitto ei hyväksy) tai mikäli se ei puolla anomusta, pitää lausunnossa olla perustelut sille. Jos nartulle haetaan poieuslupaa tiheää penikointia varten, pitää anomukseen vielä liittää eläinlääkärin todistus siitä, että nartun kunto on sellainen, että se voidaan astuttaa seuraavaan kiimaan. Kennelliitto käsittelee anomuksen vasta, kun kaii tarvittavat liitteet on toimitettu. Ryhdy anomaan poieuslupaa hyvissä ajoin ennen suunniteltua astutusta. Asian käsittely rotujärjestössä ja Kennelliitossa voi viedä merkittävästi aikaa. Kennelliitossa osa anomuksista käsitellään jalostustieteellisessä- tai kasvattajatoimikunnassa, osa saatetaan jopa joutua viemään hallituksen päätettäväksi. Anojan tulee odottaa Kennelliiton päätöstä ennen kuin toteuttaa yhdistelmän. Poieusluvalla rekisteröitävän pentueen rekisteröintimaksu saattaa olla korotettu, ks. tarkemmin koirarekisteriohjeen kohta 12 (pdf). Kennelliiton periaatteellisia linjauksia Tiheään pennutukseen liittyvissä tapauksissa jalostustieteellinen toimikunta on tehnyt seuraavat periaatepäätökset: - poieuslupaa ei myönnetä enää astutuksen jälkeen (periaate JTT 1/00 lähtien) - Kennelliitto huomioi nartun aiempien jälkeläisten ja pentueiden lukumäärän (JTT 6/96) - lupaa ei myönnetä 8 v täyttäneille nartuille (JTT3/96) 15

4.4.2 Muut rodulla todetut merkittävät sairaudet Vuonna 2002 jäsenistölle tehdyn terveyskyselyn perusteella n. 10 % koirista on jonkinlainen allergia. Jalostustieteellisen toimikunnan kanta on että allergista koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Muita yleisesti todettuja sairauksia ei tällä hetkellä tiedetä. Jäsenistöä on pyydetty koiriensa kuollessa muuhun kuin onnettomuuden tai vanhuuden seurauksena, teettämään niille ruumiinavaus, sekä tiedottamaan tuloksista hallitukselle. Vuonna 2008 estrelan omistajille tehdyn kyselyn perusteella 7 koiralla vastanneista 85:stä on allergia tai yliheryys. Suurimmat jatkuvat/ toistuvat vaivat ovat korvatulehdukset, ihottumat ja kutinat. 6:lla koiralla on toistuvana ongelmana ripuli. Terveys ja käytöskyselyn VASTAUKSET 2008 VASTAUKSIA YHTEENSÄ 85 kpl Narttu kpl 40 Uros kpl 45 kivekset norm kpl 45 piilokives kpl 0 Koiran ikä kysely hetkellä 4-12v9 tai mikäli koira on jo edesmennyt kuolinikä 1v-12v8 Viralliset terveys tulokset mikäli koirasta on kennelliiton viralliset lausunnot: Lonkat Kyynärät Polvet Silmät Sydän A 21 0 42 0 18 Ok 18 Ok 13 B 11 1 2 1 - Sairas 1 C 6 2 1 2 - D 7 3-3 - E - Muut terveystutkimukset: Selän rtg Olkanivelten rtg Muu tutkimus Ok 4 Ok - Ok - Vikaa 3 Vika - Vika - Kysymys: Onko koira sairastanut jotain seuraavista: Vastaukset: Ei koskaan Joskus Useita Jatkuva vuodessa ongelma Korva tulehdus 63 16 5 1 Ihottuma 65 16 2 2 Kutina 62 19 2 2 Malazesia-hiiva 79 4 2 0 Tassutulehdus 81 3 1 0 Silmätulehdus 68 17 0 0 16

Ripuli 54 25 5 1 Oksentelu 69 14 2 0 Muu vatsa- 72 11 2 0 ongelma (kaasuilu, turvotus yms) Anaalirauhas- 84 0 1 0 tulehdus Virtsatie tulehdus 80 5 0 0 Kysymys: Onko koiralla todettu jokin seuraavista? Vastaukset: 1 Epilepsia 7 Allergia tai yliheryys (esim. ruoka-aine / pöly) 1 Kilpirauhasenvajaatoiminta (+1seurannassa) 0 Haiman vajaatoiminta 0 Perianaalifistelia 3 Syöpä 0 Diabetes eli sokeritauti 0 Demodex eli sikaripuni 0 Kilpirauhasen liikatoiminta 1 Maksan toimintahäiriö 0 Lisääntymisongelmia 2 Sydänvika 1 Silmäsairaus 0 Autoimmuunisairaus 3 Vatsalaukun kiertymä Mikäli vastasit johonkin kohtaan kyllä, tarkenna vastaustasi (mm. alkamisikä, miten koirasi oireilee ja miten sitä on hoidettu) 1:llä glaukoma Kysymys: Hampaat ja purenta: Koiran normaaliin hampaistoon kuuluu 42 hammasta. Onko koirallasi ohessa olevan kaavakuvan mukainen hampaisto? Mikäli jokin hampaista puuttuu merkitse rasti puuttuvan hampaan päälle (kuva poistettu tästä) Vastaukset: Havaitut puutteet: 4xP1 ylhäältä, 2xM2 ylhäältä, 1xP4 alhaalta, 1xC alhaalta, 1xI1 alhaalta Havaitut ylimääräiset hampaat: 1xP1, 1x molemmin puoleinen P2 ylhäällä Kysymys: Millainen purenta koiralla on? Vastaukset. 72 Yllä olevan kuvan mukainen leiaava / saksipurenta 1 Yläpurenta, yläetuhampaat tulevat reilusti alaetuhampaiden etupuolelle (yli 2mm) 0 Käänteinen saksipurenta, alaetuhampaat tulevat tiiviisti yläetuhampaiden päälle 4 Alapurenta, alaetuhampaat tulevat reilusti yläetuhampaiden etupuolelle (yli 2mm) 4 Tasapurenta, ylä- ja alaetuhampaat ovat samassa linjassa 3 Epätasainen purenta (etuhampaista osa ylä- ja osa alapurennassa) 17

1 Muunlaisia poieamia, tarkenna: 1 x etuhampaat vinossa Onko koirasi hampaissa havaittu kiillevaurioita 0 Ei 2 Kyllä on Kysymys: Onko koirallasi todettu jokin luustohäiriö? Vastaukset: 6 Lonkissa 1 Kyynärnivelissä 3 Polvissa 4 Selkärangassa 0 Olkanivelissä 1 Panosteiitti 1 Muu, mikä kintereissä rakenteelinen asentovirhe Kysymys: Onko koirallasi todettu jokin muu sairaus, vaiva tai vika? Vastaukset: Ektooppinen ureter, 3x eturauhasvaivaa, von Willebrand, 4x kohtutulehdus, 2x pernakasvain, Hornerin syndrooma, kierot telaurat, löysät polvet, ristisideongelma polvissa, 2x nivelrio, selkärangassa nikamaluo, selkärangankanavan ahtauma, 3x epävirallisesti rtg E lonkat KUOLINSYYTILASTO 1988-2008 (kennelliiton jalostustietokantaan ilmoitetut) Kuolinsyy Keskim. elinikä Yhteensä Immunologinen sairaus 7 vuotta 0 kuukautta 1 Kasvainsairaudet, syöpä 8 vuotta 6 kuukautta 4 Lopetus ilman sairauden diagnosointia 2 vuotta 0 kuukautta 2 Lopetus käytös- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi 2 vuotta 2 kuukautta 3 Luusto- ja nivelsairaus 2 vuotta 5 kuukautta 4 Maksan ja ruoansulatuskanavan sairaus 8 vuotta 9 kuukautta 1 Muu sairaus, jota ei ole listalla 3 vuotta 11 kuukautta 4 Selkäsairaus 5 vuotta 4 kuukautta 1 Sydänsairaus 3 vuotta 6 kuukautta 2 Tapaturma tai liikennevahinko 6 vuotta 8 kuukautta 3 Vanhuus (luonnollinen tai lopetus) 12 vuotta 0 kuukautta 6 Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu 5 vuotta 11 kuukautta 9 Kaii yhteensä 6 vuotta 1 kuukautta 40 4.4.3 Muissa maissa ja kirjallisuudessa tavattavat sairaudet 18

4.5 Ulkomuoto Ruotsista ja Englannista olemme saaneet tietoa koirista, joilla on iho-ongelmia. Tällä hetkellä ne ovat olleet yksittäistapauksia ja tieto niistä on saatu koirien omistajilta tai kasvattajilta. Valitettavasti saatavissa olevassa vähäisessä kirjallisuudessa ei sairauksia mainita. Muualta maailmasta saatava tieto rodun sairauksista on hyvin vähäistä. Ulkomuodollisesti Suomen estrelakanta on Portugalilaisia rodun erikoistuomareita myöten myönnetty erinomaiseksi. Kuitenkin estrelanvuoristokoirien tyyppi on vielä hyvin kirjava. Suomessa on erinomaisen hienosti rotumääritelmässä kuvattuja yksilöitä, joista löytyy estrelalle ominainen linjauus ja mittasuhteet. Samoin löytyy koiria, joita ei estrelaksi tunnista parhaalla tahdollakaan. Rakenteeltaan estrela ei ole liioiteltu missään suhteessa vaan se omaa taipumuksen keskinkertaisiin linjoihin. Oikeaan kokoon ja massaan tulee kiinnittää jalostuksessa huomiota. Estrelan tulee olla kookas ja vahva olematta raskas ja kömpelö. Pienestä ja hennosta koirasta ei myöskään ole sudelle vastusta. Koon tulee olla optimaalinen ajatellen estrelan alkuperäiskäyttöä, taistelemista susia vastaan ja olemuksen vakuuttava ryöväreiden varalta. Sekä etu- että takaraajat saisivat olla usein paremmin kulmautuneet. Estrelalle rodunomaiset taakse vedetyt korvat ja paimenkouu hännässä, puuttuvat valitettavan monelta koiralta. Päät tyypillisen estrela ilmeen tuojana tulisi ottaa jalostuksessa paremmin huomioon. Estrelan pään tulisi olla pitkänomainen, kallon tasainen ja poskien sileät, ei niskakyhmyä eikä ulkonevia silmäkuoppien yläreunoja. Usein kuitenkin nähdään koiria joilla on pitkänomainen pää, mutta pyöreä kallo, näkyviä niskakyhmyjä, korkeita silmäkuoppien yläreunoja, pyöreitä poskia tai lyhyitä liian leveitä päitä turhan voimaaalla otsapenkereellä. On myös vältettävä päiden kehittymistä vinttikoiramaisen kapeiksi ja pitkiksi. Oikeaan ilmeen ohella tulee tarailla myös purennan oikeellisuutta, estrelalla kuuluu olla leiaava purenta, mutta niillä esiintyy jonkin verran alapurentaa, mikä on hylkäävä virhe. Välillä löytyy myös koiria joiden etuhampaiden purenta on epätasainen. Karvan laadun tulee olla riittävän karhea ollakseen helppohoitoinen työkoiran turi. Mikäli turi on liian pehmeä ja runsas, se ei ole niin säänkestävä ja tällöin se myös tauuntuu helposti, eikä ole tarkoituksen mukainen. Valkoisten merien kokoon ja esiintymiseen tulisi kiinnittää huomiota. 19

5. YHTEENVETO AIEMMAN TAVOITE OHJELMAN TOTEUTUMISESTA Terveys Tällä hetkellä koiria tutkitaan kiitettävän ahkerasti, vuosina 2002-2006 on lonkat kuvattu 54-34 % syntyneistä (vuositilasto, 2007 syntyneitä kuvataan varmasti myöhemmin, ovat vielä aika nuoria) Välillä 2003-2008 syntyneistä 346 koirasta lonien puolesta pevisa ehdon A-C täyttää 95 koiraa kun kokonaiskuvausmäärä on 109 koiraa Vuosi synt 0 1 2 3 Kuvatut 2003 58 20 0 0 0 20 2004 40 15 1 0 0 16 2005 50 18 2 0 0 20 2006 73 36 2 0 0 38 2007 42 9 0 0 1 10 2008 83 1 0 1 0 2 346 99 5 1 1 106 Vuosi synt A B C D E Kuvatut 2003 58 7 7 3 3 0 20 2004 40 10 3 3 1 0 17 2005 50 9 4 3 5 0 21 2006 73 24 9 3 3 0 39 2007 42 4 2 3 0 1 10 2008 83 1 0 0 0 1 2 346 55 25 15 12 2 109 Kyynärien osalta tilanne näyttää vielä paremmalta. Pevisan ehdot täyttää 106 tutkitusta 104 koiraa. Polvet on tutkittu 31 koiralta (2003-2008) jotka kaii ovat terveitä. Silmien osalta 2003-2008 tutkituista 34 koiraa ovat terveitä, 1:llä koiralla todettiin Multifokaali RD. Luonne Luonteen arvioinnit ovat tapahtuneet jalostustarkastuksissa ja luonnetestissä on käynyt 2004-2009 15 koiraa. Pääsääntöisesti luonnetestatut ovat olleet tyypillisiä estreloita luonteidensa puolesta. Luonnetestattujen lukumäärä pitäisi saada vielä nousemaan. Geenipohja Vuosina 2005-2009 on Suomeen tuotu 18 koiraa ulkomailta. Näistä 8 koiraa on käytetty jalostukseen, mikä on mukava lisä Suomen estrelakantaan. Tosin näissä tuonneissa on useita koiria jotka ovat täys/ puolisisaruksia. Suunta on kuitenkin erinomainen. Tavoitteeksi asetetun 25 jälkeläisen rajan on ylittäneet kaksi koiraa LI'L FOLKS HEARTBREAKER 40 jälkeläistä LI'L FOLKS C'MON CHARLES 38 jälkeläistä Muuten jälkeläismäärät ovat pysyneet nyt alle suositellun 25 jälkeläisen. Sukusiitos aste on vielä ollut useissa yhdistelmissä suositeltua 6.25 suurempi, tähän tulee tulevaisuudessa kiinnittää enemmän huomiota. 20

Ulkomuoto Jalostustarkastukset on pidetty tavoitteen mukaisesti maksuttomina ja niitä on järjestetty vuosittain vähintään 1-2. Lisäksi on tarvittaessa mahdollisuuksien mukaan tarkastettu koiria näyttelyn yhteydessä. Jalostus tarkastuksissa on käynyt koiria seuraavasti: 2006 14 koiraa 2007 22 koiraa 2008 24 koiraa Ulkomuodon yhtenäistäminen on haavepohjalla. Kun pyritään pitämään geenipooli mahdollisimman laajana ja sukusiitosaste alhaalla, hidastaa se tyypin yhtenäistämistä. Mutta sananlaskun mukaan, hitaasti hyvä tulee. 6. JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT 6.1 Visio Estrelanvuoristokoirien suosio vartioivana paimenena ja omaisuuden turvana varmasti kasvaa tunnetummaksi tulemisen myötä. Estrelat ovat lapsiystävällisyytensä vuoksi varsin sopivia perhe- ja työkoiriksi maaseudulle. Rodusta vartioivan olemuksensa vuoksi ei tule suosittua seurakoiraa kerrostaloihin. 6.2 Rotuyhdistyksen tavoitteet Tavoitteena on rotumääritelmän mukainen terve ja rodunomaisen luonteen omaava estrelanvuoristokoira. Rodun terveyden ja geneettisen vaihtelun ollessa läheisessä suhteessa huolehditaan niistä yhdessä. Rotutyypillinen luonteen ja käyttöominaisuuksien säilyttäminen kulkevat myös käsikädessä. Estrelan omistajien ja kasvattajien ollessa aktiivisia näyttelyissä kävijöitä, ulkomuoto tulee muita seioja helpommin huomioitua ja arvioitua. Terveys Siitokseen käytettävien koirien tulee olla terveitä ja hyväkuntoisia. Vanhempien lonkat ja kyynärnivelet tulee olla tutkittu. Jalostukseen käytettävän koiran lonatulos tulee olla A, B tai C. Kyynärnivelten osalta tulos tulee olla 0 tai 1. Pyritään saamaan totuudenmukainen kuva rodun terveystilanteesta. Yhdistys tulee tekemään muutaman vuoden välein terveyskyselyn. Mikäli kyselyissä tai muuten, ilmenee periytyviksi katsottavia sairauksia, puututaan asiaan sen vaatimalla tavalla. Pyritään tiedotuksella sekä asennemuoauksella tuottamaan terveempiä estreloita. Yhdistys on aloittanut vikapankin kokoamisen. Yhdistys on pyytänyt omistajia ilmoittamaan koirista löytyneet viat ja sairaudet, jotka taltioidaan vikapaniin. Vikapania julkaistaan Estrela-lehdessä. Tällä keinoin yhdistys pyrkii saamaan aikaan avoimuutta ja parantaa tiedon kulkua. Yhdistys on myös esittänyt toivomuksen, mikäli 21

koira yllättäen kuolee muuten kuin onnettomuuden tai vanhuuden seurauksena, että sille teetettäisiin ruumiinavaus ja tuloksista tiedotettaisiin hallitukselle. Vuonna 2004, Ruotsissa järjestetyn erikoisnäyttelyn yhteydessä pidettiin keskustelu/luentotilaisuus koskien estreloiden terveystilannetta maailmalla. Muiden maiden välinen yhteistyö tiedonvaihdon kannalta, on hyvällä alulla. Lähinnä se toimii kuitenkin yksittäisten ihmisten kautta, ei niinkään yhdistyksen nimissä. Yhdistys on kuitenkin pieni ja onneksi suomen päässä tiedon välitys toimii. Lähivuosina on ulkomailta tuotu suomeen useita koiria ja suomesta on myös viety ulkomaille koiria. Suomalaisten estreloita kysellään lisääntyvässä määrin ulkomaille. Geenipohja Suomen pienestä Estrela kannasta johtuen miltei kaiien koirien sukutauluista löytyy muutama tietty koira. Geneettistä vaihtelua tulisi edistää käyttämällä eri sukuisia koiria ja hanimalla ulkomailta vierasta verta jalostukseen. Rotuyhdistys suosittelee ettei koiran jälkeläismäärä ylitä 25 yksilöä. Mikäli yhdistyksen jalostustoimikunta/ hallitus katsoo jälkeläisnäyttöjen olevan riittävän hyvät, voidaan viiden vuoden kuluttua koiralle hyväksyä vielä 15 pentua. Viiden polven sukutaulusta laskettuna, serkusparitusta (6.25) korkeampaa sukusiitosastetta ei suositella. Jalostusyhdistelmiä suunnitellessa tulisi käyttää vähintään viiden polven sukutauluja. Luonne Luonteisiin tulee kiinnittää huomiota. Estrelan siitä huolimatta, että se on epäluuloinen vieraita kohtaan, se ei saa olla arka eikä aggressiivinen. Nyky-yhteiskunta kuitenkin muoaa koirien luonteita avoimempaan suuntaan. Pyritään pitämään huoli, että rodun alkuperäiset luonneominaisuudet eivät paineesta huolimatta katoa. Oikean luonteen omaava estrela sopii hyvin nyky-yhteiskuntaan koska se hyväksyy erilaiset tilanteet omistajan ollessa paikalla, eikä ole tarpeettomasti aggressiivinen. Ulkomuoto Estrelassa ulkomuotoa arvioitaessa tulee oikean malliseen päähän ja rotutyypillisiin piirteisiin(häntä ja korvat) kiinnittää huomiota. Purennan tulee olla leiaava tai tasapurenta. Ylä- tai alapurenta on hylkäävä virhe. Estrelassa tulee kiinnittää huomiota siihen että se on kaikin puolin liioittelematon. Raajojen kulmaukset ovat hyvät, mahdollistaen sujuvan ja ketterän liiumisen, mutta koira ei saa olla yli kulmautunut. Koon ja massan tulee olla optimaalinen, kuvitellessa estrelaa pärjäämään sutta vastaan. Turkin tulee olla riittävän karhea ja tuuhea ollakseen säänkestävä. Se ei saa olla liian pehmeä. Suurten valkoisten merien esiintymiseen tulee kiinnittää huomiota. Yhdistys pyrkii siihen että mahdollisimman monelle koiralle suoritettaisiin jalostustarkastus, etenkin jalostukseen käytettävät koirat tulisi tarkastaa. Tavoitteena olisi saada tarkastus omistajalle maksuttomaksi, ja näin saataisiin houkuteltua mahdollisimman moni koira arvosteltavaksi. 22

Ulkomuodollisesti suomalaisista estreloista löytyy maailman huipputasoa olevia koiria, mutta pyritään saamaan koko rotua yhtenäisemmäksi. 6.3 Rotuyhdistyksen strategia Estrelan terveyttä yhdistys pyrkii edistämään kartoittamalla ensin todellisen sairaustilanteen ja tiedottamalla tuloksista yhdistyksen jäsenlehdessä. Tulosten perusteella yhdistys antaa jalostussuosituksia sekä tarpeen mukaan täydentää Pevisamääräyksiä. Yhdistys kannustaa kasvattajia ja estrelan omistajia tutkituttamaan koiransa mm. järjestämällä jouotarkastuksia. Luonteiden ja käyttöominaisuuksien edistämiseen vaikutetaan lähinnä saattamalla ihmiset tietoisiksi siitä, millainen rodunomaisen estrelan luonteen tulisi olla ja rohkaisemalla jäsenistöä käyttämään koiriansa luonnetesteissä ja MH-luonnekuvauksissa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on muiden laumaa vartioivien rotujen kanssa suunnitella näille koirille paremmin soveltuva testaustyyppi. Järjestetään vuosittain jalostustarkastuksia ja yritetään saada mahdollisuuksien mukaan kaii koirat jalostustarkastuksen piiriin esim. niin että tarkastus olisi jäsenille maksuton. Yhdistys pyrkii yhteistyössä näyttelytoimikuntien kanssa saamaan rodun erikoistuomareita arvostelemaan rotua. Samassa yhteydessä yhdistys pyrkii hyödyntämään erikoistuomaria järjestämällä tuomarineuvottelutilaisuuden. UHAT JA MAHDOLLISUUDET Vahvuudet - vuodesta toiseen vakaa kysyntä - hyvä tietotaito, rotujärjestö on oikea instanssi tarjota tarvittavaa tietoa ja kerätä / selvittää sitä lisää Mahdollisuudet - susien määrä lisääntyy, itärajan maatilat tarvitsevat laumaa vartioivia koiria - turkistarhoille kaivataan lisääntyneiden iskujen vuoksi vartioivaa koiraa - uusi rotu suomessa - rotujärjestö on vielä nuori - kasvattajien erilaiset visiot rodusta Heioudet - rotuna uusi suomessa - populaation pieni koko/ kapea geenipooli - eri kasvattajien erilaiset visiot rodusta - kansainvälisen tiedon vaihdon vähäisyys Uhat - vaarallisten rotujen pitokiellot - negatiivinen julkisuus - pentujen liikatuotto, ONGELMIIN VARAUTUMINEN Riski Syy Varautuminen Kuinka vältetään Toteutuessaan merkitsee Geenipoolin Liian moni Käytetään Käytetään Pentue koot 23

kaventuminen laumaa vartioivien rotujen suosion hiipuminen jalostukseen käytetty koira sukua toisilleen Tarve vähenee / negatiivinen julkisuus mahdollisimman paljon eri sukuisia koiria jalostukseen Rodun esille tuonti / positiivinen tiedottaminen mahdollisimman paljon eri sukujen edustajia jalostukseen, tuodaan ulkomailta uutta verta ja eri linjaisia koiria Opastetaan pennunottajia Kiinnitetään huomiota jalostuksessa oikeaan luonteeseen pienenee, pentujen elinvoima vähenee, sairaudet lisääntyvät ja piilevänä olevat sairaudet tulevat esille Pentujen kysyntä vähenee, geenipooli pienenee entisestään 6. 4. Toimintasuunnitelma JTO:n toteutumiseksi Näyttely,-, koe-, terveystutkimustulosten taltioidaan ja julkistetaan jatkuvasti. Järjestetään terveyskyselyt jäsenistölle muutaman vuoden välein. Julkaistaan tietopuolisten artielien lehdessä. Kannustetaan ihmisiä tutkituttamaan koiransa ja järjestetään jouotutkimuksia. Tehdään asennemuoausta kohti laajempaa geenipoolia ja terveempiä, tutkitumpia ja testatumpia koiria. Järjestetään vuosittain jalostustarkastuksia. Tarkistetaan tavoiteohjelman muutostarpeet riittävän usein. Pentulista Estrelanvuoristokoirat ry julkaisee listaa pentueista, joiden vanhemmat ja kasvattaja täyttävät yhdistyksen asettamat kriteerit Kasvattajan vastuu 1. Pentueen tulee olla FIN tai ER rekisteröinti kelpoinen 2. Molempien vanhempien tulee olla jalostustarkastettuja, tarkastustulos ei vaikuta listalle pääsyyn 3. Molemmista vanhemmista tulee olla SKL:n virallinen lausunto lona- ja kyynärnivelten osalta, tulos tulee olla pevisan mukainen TAI yhdistelmällä pitää olla Estrelanvuoristokoirat ry:n hallituksen PUOLTO poieusluvalle. 4. Kasvattajan / kasvattajien tulee olla yhdistyksen jäseniä 5. Kasvattajan tulee olla kasvattajalistalla ja täyttää sen ehdot Yhdistys julkaisee listaa kasvattajista jotka täyttävät yhdistyksen asettamat vaatimukset. Kasvattajan oletetaan olevan Suomen Kenneliiton jäsen ja hänen oletetaan allekirjoittaneen Suomen Kenneliiton kasvattajasitoumuksen ja noudattavan sitä. Kasvattajan on oltava rehellinen omassa kasvatustyössään ja hänen tulee kunnioittaa toisten kasvattajien työtä. Listalle pääsyn edellytykset: 24

1. Hakija on kasvattanut estrelanvuoristokoira pentueen 2. Estrelanvuoristokoirat ry;n jäsen 3. Kennelneuvojan tai eläinsuojelusta vastaavan eläinlääkärin lausunto, josta ilmenee että listalle ilmoittautujan koiranpito on asiallista eikä siinä ole huomautettavaa (lausunto on uusittava 5 vuoden välein). Jokainen listalle haluava huolehtii itse tietojensa oikeellisuudesta ja niiden ajan tasalla pitämisestä Kasvattajalistan säännöt, lisäys 30.10.2010 Listan sääntöihin tehdään seuraavat lisäykset: - kasvattajalla tulee olla kennelnimi tai suoritettuna Suomen Kennelliiton kasvattajakurssi 1 - kasvattajan tulee olla Suomen Kennelliiton ja Estrelanvuoristokoirat ry:n jäsen - listalla olevan kasvattajan kaii pentueet on rekisteröitävä Suomen Kennelliittoon - kasvattajan on oltava allekirjoittanut Suomen Kennelliiton kasvattaja sitoumuksen 7. TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ONNISTUMISEN MITTAUS Analysoidaan taltioidut tulokset vuosittain. Tarkistetaan tavoiteohjelma vähintään viiden vuoden välein. Täydennetään vuosittain terveys tilastot ja vertaillaan aikaisempiin vuosiin, SKL:lta saaduista virallisista tiedoista ja jäsenistölle tehdyistä kyselyistä. Seurataan vuosittain kannan rakennetta ja sen kehittymistä. Tiedotetaan jäsenistölle tuloksista. Portugalista on tulossa uusittu rotumääritelmä, JTO tarkastetaan muutosten varalta seuraavan kerran, kunhan se on hyväksytty Suomessa. 8. LÄHTEET 9. LIITTEET Roger F. Pye : Estrela Mountain Dog. Estrelanvuoristokoirat ry:n jäsenistölle 2003 ja 2008 suorittama terveys kysely Estrelanvuoristokoirat ry:n vikapani SKL:n toimittamat rekisteröinti, lona- ja kyynärnivel lausunto sekä silmäpeilaus että polvitarkastus listaukset. Rotumääritelmä Päivitetty 20.12.2010 Laura Muhonen 25