Itä-Suomen hallinto-oikeuden vuosikertomus 2016
Toimitus Itä-Suomen hallinto-oikeus/ Karoliina Hyvärinen, Jukka Korolainen, Kati Korsman, Tuula Neuvonen, Toni Nykänen, Riikka Tiainen, Kirmo Saastamoinen Taitto Mainostoimisto Ad Kreppi / Petra Suominen Kuvat (sivuilla 13, 15, 18 ja 19) Hallinto-oikeuden arkisto Muut kuvat Petra Suominen
Sisällysluettelo Vihdoinkin asiallisiin tiloihin Vuosi 2016...4 Äntligen ändamålsenliga lokaler Året 2016...6 Oikeudenkäynti hallinto-oikeudessa...8 Toimintaympäristö...11 Itä-Suomen hallinto-oikeus...12 Jaostojen toiminta...14 Vuoden keskeisimmät kehittämistoimet ja muu toiminta...16 Henkilökunta ja työhyvinvointi...19 Saapuneet, ratkaistut ja vireillä olevat asiat...20 Keskimääräinen käsittelyaika pääasiaryhmittäin vuonna 2016...21 Saapuneet asiat pääasiaryhmittäin 2016...22 Ratkaisukokoonpanot...23 Ratkaistujen asioiden lopputulokset vuonna 2016...24 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut...25 Henkilökuntaluettelo 2016 Itä-Suomen hallinto-oikeus...26 Asiantuntijajäsenet...27
Ylituomarin katsaus Vihdoinkin asiallisiin tiloihin Vuosi 2016 Kuluneen vuoden perustapahtuma oli muutto kunnollisiin tiloihin 1.11. Tätä oli odotettu niin kauan, etten enää muistakaan ja osa odotuksesta on ajalta, jolloin en edes tiennyt tällaisen ongelman olemassaoloa. Joka tapauksessa tilat ovat nyt mukavat, sopivat ja kaiken lisäksi kauniit. Niin sitä pitää. Kulunut vuosi oli merkittävä senkin vuoksi, että osallistuimme kaikin keinoin toimintaan, jonka tavoitteena oli turvapaikkavalitusten hajauttaminen ja tämän hallinto-oikeuden kannalta tietysti niin, että valituksia hajautetaan tännekin. Näin kävi ja asiat ovat täällä hoidossa. Tämä hallinto-oikeus alkaa hiljalleen olla mukavan ko- koinen. Kaikin mokomin kehityksen on hyvä jatkua tätä rataa. Turvapaikkavalitusten hajauttamisen yhteydessä käytiin jälleen keskustelua siitä, ettei täällä raukoilla rajoilla olisi muka mahdollista saada pätevää työvoimaa. Kaikkea kanssa, täällä, missä asioista vastataan, ei tällaista puutosta ole havaittu, päinvastoin. Tuollaisia puheita ei kannata uskoa, vaan on syytä ennemminkin uskoa itseensä. Kuluneena vuonna on kyetty vakauttamaan miehitystä useimmilla jaostoilla töitä vastaavaksi. Joillakin jaostoilla on tehty rakennustyötä tai jopa rakennettu yksikkö erilaisten vaihtojen ja vaiheiden jälkeen uudelleen. Nämäkin normaaliin työelämään kuuluvat asiat ovat hyvin hallinnassa. Menneenä vuonna järjestettiin ylituomaripäivät tässä hallinto-oikeudessa. Ne onnistuivat hyvin. Myös Kuopion kaupunkiympäristö esiintyi vieraille kauneimmillaan vaikkapa illallisella Puijon tornista tähystäen. Touhusimme myös raja-alueyhteistyön uudelleen käynnistämiseksi. Valtuuskuntamme, jossa oli mukana Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja oikeusministeriön edustajat, kävi Petroskoissa arbitraatiotuomioistuimen luona pitämässä seminaaria. Onnistunut 4
reissu. Yhteistyö jatkuu kuluvana vuonna. Muutenkin työväkemme on ollut aktiivista erilaisten tiedon ja taidon hankinnan tapojen hyödyntämisessä ulkomaita myöten. Näinhän täällä on ollut jo pitemmän aikaa ja näin se jatkuu. Työmme olemme tehneet hyvin ja sitä on tehty ihan riittävästi. Voimme tässä kiitellä toisiamme perussavolaiseen malliin. Taikka sitten kuten vanha jämsäläinen sananparsi kuuluu Ei se niin korreen korree o, mutta niin mailman sortikas. Niin, että mennään tällä reippaalla tavalla edelleen eteenpäin tai kuten vanha hämäläinen sananparsi sanoo Oli se onni ettei ollu kerittimet, sano akka kun puukko silmään putos taikka, että Kun järvelle on menty, niin on sourettava. Niin, että tällä kertaa tällaisia asioita. Ystävänpäivänä vuonna 2017 Veijo Tarukannel, ylituomari 5
Överdomarens översikt Äntligen ändamålsenliga lokaler Året 2016 Under det gångna året var den viktigaste händelsen flytten till ordentliga lokaler den 1 november. Vi har väntat på det så länge att jag inte ens längre kommer ihåg, och en del av väntan har börjat redan långt innan jag kände till att hela problemet existerade. I vilket fall som helst har vi nu trevliga, lämpliga och till på köpet vackra lokaler. Så ska det vara. Det gångna året var betydelsefullt också för att vi deltog med alla medel i en verksamhet som syftade till en decentralisering av asylbesvär, och i fråga om vår förvaltningsdomstol naturligtvis så att besvären också decentraliseras hit. Så blev det, och läget här är under kontroll. Vår förvaltningsdomstol börjar långsamt vara av lämplig storlek. Det är för all del bra om utvecklingen fortsätter på det här sättet. I samband med decentraliseringen av asylbesvär fördes återigen en diskussion om att det i dessa gudsförgätna trakter inte är möjligt att få kvalificerad arbetskraft. Pyttsan heller. Här, där man ansvarar för frågorna, har ingen sådan brist observerats, tvärtom. Det är inte värt att tro på sådant tal, utan det är bäst att hellre tro på sig själv. Under det senaste året har det varit möjligt att stabilisera bemanningen vid flesta sektioner för att motsvara arbetet. Vid en del sektioner har man utfört byggnadsarbete eller till och med byggt upp enheten på nytt efter olika byten och skeden. Även dessa saker som hör till det normala arbetslivet är väl under kontroll. Under det senaste året hölls överdomardagar vid vår förvaltningsdomstol. De lyckades väl. Också stadsmiljön i Kuopio visade sig från sin bästa sida för gästerna, bland annat när de spanade ut från Puijotornet under middagen. Vi sysslade också med att återuppta gränsområdessamarbetet. Vår delegation, som inkluderade representanter för Tavastehus förvaltningsdomstol och justitieministeriet, besökte arbitrationsdomstolen i Petroskoj för att hålla ett seminarium. En lyckad resa. Samarbetet fortsätter under innevarande år. Också i övrigt 6
har vårt arbetsfolk varit aktivt när det har gällt att förvärva kunskaper och färdigheter ända i utlandet. Så har det varit redan en längre tid, och så kommer det att fortsätta. Vi har gjort bra ifrån oss och arbetat alldeles tillräckligt. Här kan vi tacka varandra på grundsavolaxiskt sätt. Eller så kan man ta till det gamla talesättet från Jämsä: Ei se niin korreen korree o, mutta niin mailman sortikas. (Inte så fager men ack så exemplarisk). inte var en fårsax, sa kärringen när hon fick en kniv i ögat) eller Kun järvelle on menty, niin on sourettava (När man har gett sig ut på sjön så får man lov att ro). Det var det för denna gång. Alla hjärtans dag 2017 Veijo Tarukannel, överdomare Så låt oss fortsätta framåt på detta hurtiga sätt, eller som ett gammalt ordstäv från Tavastland lyder: Oli se onni ettei ollu kerittimet, sano akka kun puukko silmään putos (Tur att det 7
Oikeudenkäynti hallinto-oikeudessa Perustuslain oikeusvaltioperiaatteen mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava lakia. Tärkeänä takeena sille, että julkista valtaa myös käytännössä käytetään lainmukaisesti, on mahdollisuus hakea hallintopäätöksiin muutosta hallintotuomioistuimissa. Hallintolainkäytön kautta kansalaiset, yritykset ja muut yksityisoikeudelliset yhteisöt voivat saada oikeusturvaa. Tietyissä asiaryhmissä myös hallintoviranomaisella on valitusoikeus toisen hallintoviranomaisen päätökseen. On lisäksi huomattava, että hallintotuomioistuimet eivät anna oikeusturvaa vain kansalaisille suhteessa julkista valtaa käyttäviin viranomaisiin, vaan ratkaisuissa on usein kysymys myös kansalaisten välisten suhteiden järjestämisestä sekä yleisten etujen turvaamisesta. Tämä näkökulma korostuu erilaisissa ympäristöasioissa, kuten maankäyttö- ja rakennusasioissa ja ympäristönsuojelu- ja vesiasioissa. Pääsääntönä on, että hallintoviranomaisen päätöksestä voi valittaa yleiseen alueelliseen hallintotuomioistuimeen. Tietyissä asiaryhmissä muutosta haetaan kuitenkin erityistuomioistuimelta tai valitetaan suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Useissa asioissa on säädetty ensimmäiseksi muutoksenhakumenettelyksi oikaisuvaatimus hallintoviranomaiselle. Moni oikeusriita ratkeaa tässä hallintomenettelyssä, jolloin asianosaisella ei ole tarvetta valittaa hallinto-oikeudelle. Suurin osa hallinto-oikeuteen vireille tulleista valituksista ratkaistaan asiakirjojen perusteella kirjallisessa menettelyssä. Jos asian selvittämiseksi on tarpeen, voidaan järjestää suullinen käsittely joko hallinto-oikeuden omasta aloitteesta tai valittajan pyynnöstä. Hallinto-oikeuden oikeudenkäynnin erityispiirteenä on myös asiantuntijajäsenten osallistuminen laissa määrättyjen asioiden ratkaisuun. 8
7 Asian ratkaiseminen ja päätöksen antaminen Ratkaisun tekeminen 8 Päätöksen antaminen 1 Hallintoviranomaisen päätös Mahdollinen oikaisuvaatimusmenettely 2 Oikeudenkäyntimenettely: Selvityksen hankkiminen ja osapuolten kuuleminen 6 Mahdolliset muut kuulemiset, lisäselvityksen hankkiminen, mahdollinen suullinen käsittely tai katselmus Valitus 3 Vastinepyyntö 5 Lausuntopyyntö viranomaiselta 4 Prosessiedellytysten tutkiminen Oikeudenkäynti hallintotuomioistuimessa 9
Toimintaympäristö Hallinto-oikeudet ovat oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluvia riippumattomia tuomioistuimia. Hallinto-oikeudet käyvät vuosittain oikeusministeriön kanssa tulosneuvottelut, joissa sovitaan seuraavan vuoden resurssit ja tulos- tavoitteet sekä arvioidaan tavoitteiden toteutumista. Hallinto-oikeudet käsittelevät ja ratkaisevat ne hallinto-oikeudelliset valitukset, hallintoriita-asiat ja muut asiat, jotka on säädetty kuuluviksi hallinto-oikeuden toimivaltaan hallintolainkäyttölaissa tai muussa laissa. yhteensä 20-30 miljoonaa hallintopäätöstä. Hallintotuomioistuinten käsiteltäväksi saapuu vuosittain noin 30 000 valitusta näistä päätöksistä. Käsiteltävät asiat koskevat hyvin moninaisia yhteiskunnan aloja kuten verotusta, rakentamista, ympäristönsuojelua, julkista virkasuhdetta, ulkomaalaisasioita, lastensuojelua, sosiaali- ja terveydenhuoltoa tai asiakirjajulkisuutta. Hallinto-oikeuden asianimikkeistössä on yli 280 eri asiaryhmää, jotka voidaan saattaa hallinto-oikeuteen vireille. valittamalla alueelliseen hallinto-oikeuteen, joita on kuusi: Helsingin, Hämeenlinnan, Itä-Suomen, Pohjois-Suomen, Turun ja Vaasan hallinto-oikeus. Lisäksi Ahvenanmaalla on oma hallintotuomioistuimensa, Ahvenanmaan hallintotuomioistuin. Hallinto-oikeuden päätöksistä voi pääsääntöisesti hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Hallintotuomioistuinten toiminta kattaa koko laajan julkisen vallankäytön alueen. Julkista valtaa käyttävät hallintoviranomaiset tekevät vuosittain Suomessa on kaksiasteinen hallintotuomioistuinlaitos. Pääsääntöisesti hallintoviranomaisen valituskelpoiseen päätökseen voi hakea muutosta 11
Itä-Suomen hallinto-oikeus Hallinto-oikeuden rakenneuudistukseen liittyen Kuopion ja Kouvolan hallinto-oikeudet lakkautettiin ja 1.4.2014 aloitti toimintansa Itä-Suomen hallinto-oikeus, jonka sijaintipaikka on Kuopio. Itä-Suomen hallinto-oikeuden tuomiopiiri muodostuu Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnista. Itä-Suomen hallinto-oikeuden tuomiopiirissä on noin 880 000 asukasta. Hallinto-oikeus on kaksikielinen. Hallinto-oikeutta johtaa viraston päällikkönä ylituomari. Itä-Suomen hallinto-oikeus toimi vuonna 2016 jakautuneena viiteen lainkäyttöjaostoon (vuoden 2017 alusta osasto) ja hallintotoimistoon. Jaostot toimivat jaoston puheenjohtajan johdolla. Jaostojen toiminnan tukena on hallintotoimisto, jota johtaa hallintopäällikkö. Hallinto-oikeuden johtoryhmään kuuluvat ylituomari, hallintopäällikkö ja jaostojen puheenjohtajat. Johtoryhmä toimii ylituomarin apuna hallinto-oikeuden toiminnan johtamisessa, sen kehittämisessä ja tulostavoitteiden toteuttamisessa. Lisäksi hallinto-oikeudessa on laajennettu johtoryhmä, johon kuuluvat johtoryhmän jäsenten lisäksi jaostojen varapuheenjohtajat ja hallintopäällikön sijainen. Laajennettu johtoryhmä käsittelee hallinto-oikeutta koskevia strategisia asioita. Viraston yhteistyöelimenä toimii yhteistyökomitea, jossa on kunkin henkilöstöryhmän ja viraston johdon edustus. Hallinto-oikeus toimi pääosan vuodesta 2016 Puistokadulla sijaitsevissa väliaikaisissa tiloissa sekä Minna Canthin kadulla osittain peruskorjatuissa tiloissa. Marraskuussa 2016 Itä-Suomen hallinto-oikeus siirtyi kokonaisuudessaan Minna Canthin kadulla sijaitseviin uusittuihin tiloihin Itä-Suomen hovioikeuden kanssa. Itä-Suomen hallinto-oikeudessa on useiden vuosien kehitystyön tuloksena saavutettu tuomaripainotteinen virkarakenne. Tämä on tarkoittanut suunnitelmallista siirtymistä pois hallinto-oike- 12
ussihteerivetoisesta järjestelmästä ja työtavasta, kohti aidosti tuomarivetoista lainkäyttöä. Lainkäytön tukena toimii osaava ja tehokkaasti toimiva perushallinto ja lainkäyttöä avustava henkilöstö. Hallintotoimiston osalta työtä on organisoitu painottamalla lainkäyttöä tukevia tehtäviä ja joustavia tehtäväkuvauksia. Hallinto-oikeudessa on kiinnitetty huomiota perehdyttämiseen ja osaamisen kehittämiseen. Henkilöstörakenteen muuttaminen tuomaripainotteiseksi on lisännyt selvästi toiminnan taloudellisuutta ja tuottavuutta. Hallinto-oikeudessa on käytössä SÄPÄKKÄ - sähköinen päätösesitysten käsittelymenettely, jossa esittelijä tai esittelevä tuomari laatii päätös esityksen hallinto-oikeuden asianhallintajärjestelmässä, jonka jälkeen kokoonpanon muut jäsenet tekevät mahdolliset muutokset ja kirjoittavat omat kommenttinsa suoraan asianhallinnassa olevaan esitykseen. Tavoitteena on ollut tehostaa ja nopeuttaa asioiden käsittelyä. Virastossa on pyritty panostamaan muutoinkin sähköisiin toimintamalleihin. Virastossa on otettu tehokkaasti käyttöön videoneuvottelumahdollisuus koulutustilaisuuksissa ja kokouksissa. Hallinto-oikeus on toimittanut suullisia käsittelyjä videoneuvotteluina siinä määrin kuin se on ollut mahdollista. 13
Jaostojen toiminta Itä-Suomen hallinto-oikeus toimi vuonna 2016 jakautuneena viiteen lainkäyttöjaostoon. Jaostojen puheenjohtajat vastaavat jaostonsa toiminnasta ja toimivat johtoryhmässä ylituomarin apuna hallinto-oikeuden toiminnan johtamisessa. Hallinto-oikeuden 1. jaostolla käsiteltiin muun muassa veroasioita, ampuma-aseasioita ja mielenterveysasioita. Oikeudenkäyntimaksuja koskevan lainmuutoksen myötä veroasiat Itä-Suomen hallinto-oikeudessa hieman vähentyivät, mutta esimerkiksi ampuma-aseasioiden määrään oikeudenkäyntimaksut eivät vaikuttaneet ja niiden määrä oli jaostolla edelleen korkea. Hallinto-oikeuden 2. jaostolla käsitellään pääasiassa sosiaaliasioita. Suurimpana ja näkyvim- pänä jaostolla käsiteltävistä asiaryhmistä näyttäytyi edelleen lastensuojeluun liittyvät asiat. Tulevaisuuden haasteet huomioiden jaostolla alettiin valmistautua jo hyvissä ajoin toimeentulotukiasioiden siirtymiseen kunnilta Kelalle. Jaostolla on kiinnitetty huomiota myös henkilöstömuutosten myötä erityisesti osaamisen ja hiljaisen tiedon siirtoon. Vuonna 2016 ratkaistuissa asioissa esille nousi erityisesti pohdinta ja rajanveto siitä, kuinka syvälle hallinto-oikeuden tulee mennä asian selvittämiseksi ja oikeusturvan takaamiseksi. Jaostolla on pohdittu myös julkisen ja yksityisen toiminnan rajanvetoa, josta esimerkkinä Finlex-ratkaisut 29.4.2016 ja 31.5.2016. Rakennus- ja ympäristöasioita käsittelee 3. jaosto. Jaostolla käsiteltävät asiat voivat koskettaa hyvinkin monen elämää, koska tyypillisiä asioita ovat asemakaava- ja yleiskaavavalitukset. Rakennusasioissa valitukset painottuivat kaava-asioita koskeviin valituksiin, kun taas lupa-asioita koskevat valitukset vähentyivät. Hallinto-oikeus ratkaisi vuonna 2016 esimerkiksi asemakaavavalituksia, joissa oli kysymys Kuopiossa sijaitsevan Valkeisen sairaalan ja Savonian kampusalueen kaavamuutoksesta, Kouvolan teollisuusjätekeskuksen kaavamuutoksesta ja Savonlinnan Vääräsaaren kaavamuutoksesta. Yleiskaava-asioissa hallinto-oikeudella oli ratkaistavanaan muun muassa Kuopion kaupungin Savilahden osayleiskaava, Tahkon keskustan osayleiskaava ja Ilomantsin kirkonkylän ja ympäristön osayleiskaavan muutos, jossa oli kysymys arkeologisesta kulttuuriperinnöstä, rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja muinaisjäännöksistä. 14
Hallinto-oikeuden 4. jaosto käsittelee kunnallisasioita. Käsiteltävät asiat vaihtelevat virkanimityksistä hyvinkin isoihin kokonaisuuksiin: jaoston käsittelyyn tuli jälleen yhteiskunnallisesti merkittäviä hankkeita koskevia valituksia kuten Finnpulp Oy:n biotuotetehdashankkeen esisopimusta koskeva valitus ja KymiRingin moottoriratahankkeeseen liittyvää kunnan antamaa pääomalainaa koskeva valitus. Runsaasti julkisuutta keräsi muun muassa Kuopion satamaan suunniteltua hotellilaivaa koskenut valitusasia. Valtakunnassa on vireillä paljon kunta-asioihin liittyviä muutoksia. Uusi kuntalaki (410/2015) tulee monilta osin voimaan vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Myös sote- ja maakuntauudistus tulevat vaikuttamaan kunnallisjaoston toimintaan. Ulkomaalaisasioita käsittelevä 5. jaosto valmistautui vuonna 2016 turvapaikka-asioiden hajautukseen. Jaostolla vireillä olevien asioiden määrä pyrittiin saamaan mahdollisimman vähäiseksi ennen turvapaikka-asioiden saapumista. Tavoite saavutettiin, sillä jaostolla ratkaistiin 256 asiaa enemmän kuin asioita tuli vireille. Jaosto osallistui hajautuksen valmisteluun työryhmissä ja lausuntojen antajana. Uudet rekrytoinnit olivat tiedossa jo hyvissä ajoin ennen hajautuksen voimaan tuloa, koska turvapaikka-asioiden osaajien, pätevien tuomareiden ja esittelijöiden etsiminen ja haastattelu aloitettiin jo hyvissä ajoin ennen hajautusta. Kaikkien jaostojen toiminnassa korostui Itä-Suomen hallinto-oikeudelle tyypillinen kollektiivinen työskentely ja etupainotteisuus. Jaostot ja lainkäyttö pyrkivät valmistautumaan uudistuksiin ja muutoksiin jo ennen niiden voimaantuloa mahdollisimman hyvin, jotta varsinainen muutosvaihe sujuu prosessin kannalta mahdollisimman helposti. 15
Vuoden keskeisimmät kehittämistoimet ja muu toiminta Vuoden 2016 toimintaan vaikutti merkittävästi hallinto-oikeuden toimitilaprojekti ja sen loppuun saattaminen, johon kuului muun muassa hallinto-oikeuden toiminnan suunnittelu ja organisointi uusiin tiloihin. Vuoden aikana panostettiin loppuvuodesta 2015 perustetun ulkomaalaisasioiden jaoston organisointiin ja toimintaan siten, että ulkomaalaisjaoston vireillä olevat asiamäärät saatiin alhaiseksi. Hallinto-oikeus tekee yhteistyötä eri viranomaisten kanssa ja järjestää henkilökunnalle erilaisia vierailijaluentoja. Vuoden aikana hallintooikeudessa kävi vierailijoina virkamiehiä muista viranomaisista sekä eri oikeudenalojen asiantuntijoita. Hallinto-oikeuden henkilökunta käy myös itse vierailemassa muissa viranomaisissa sekä pitämässä koulutustilaisuuksia. Hallinto-oikeudessa vieraili tuomareita Saksasta, Ranskasta ja Sloveniasta tutustumassa hallinto-oikeuden toimintaan Suomessa. Hallinto-oikeus on jatkanut yhteistyötään yliopistomaailman sekä muiden oppilaitosten kanssa. Hallinto-oikeuden toimintaan kävi tutustumassa opiskelijoita eri oppilaitoksista. Hallinto-oikeus on halunnut olla aktiivinen myös koulumaailmaan nähden. Hallinto-oikeus jatkoi kouluvierailuitaan ja tarjosi Kuopion seudun kouluille mahdollisuutta saada vieraiksi hallinto-oikeuden henkilökuntaa esittelemään hallinto-oikeuden toimintaa. Hallinto-oikeustuomarit kävivätkin esittelemässä hallinto-oikeutta kouluissa ja kokemukset olivat molemmin puolin hyviä. 16
Vuoden 2016 syksyllä käynnistettiin Itä-Suomen hallinto-oikeuden uuden työjärjestyksen laatiminen. Uusi työjärjestys saatiin valmiiksi loppuvuodesta 2016 ja se tuli voimaan 1.1.2017 alkaen. Henkilöstöhallinnossa otettiin käyttöön Kieku-järjestelmä loppuvuodesta 2016. Loppuvuodesta hallinto-oikeudessa siirryttiin myös käyttämään Microsoftin ohjelmistoja. Hallinto-oikeus on alusta lähtien ollut vahvasti mukana HAIPA-hankkeessa, jonka esiselvitysvaihe päättyi vuonna 2015. Hankkeen tehtävänä on tukea työmenetelmien kehittämistä ja tuottavuuden lisäämistä luomalla hallinto- ja erityistuomioistuimille tietojärjestelmäkokonaisuus, joka mahdollistaa sähköisen yhteistyön muiden viranomaisten, yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja kansalaisten kanssa. Projektin vetäjänä eli hankejohtajana toimi vuonna 2016 hallinto-oikeustuomari Itä-Suomen hallinto-oikeudesta. Myös hankkeeseen kuuluvassa projektiryhmässä ja sen alatyöryhmässä sekä ohjausryhmässä on edustaja Itä-Suomen hallinto-oikeudesta. Hallinto-oikeus antoi vuoden aikana lausuntoja useista laki- ja kehittämishankkeista. 17
Henkilökunta ja työhyvinvointi Vuoden 2016 aikana Itä-Suomen hallinto-oikeudessa työskenteli ylituomari, hallintopäällikkö, 26 hallinto-oikeustuomaria, 3 hallinto-oikeussihteeriä, 5 notaaria ja 13 lainkäyttösihteeriä sekä määräaikaisia hallinto-oikeustuomareita ja määräaikaisia hallinto-oikeussihteereitä. Lisäksi vuonna 2016 hallinto-oikeudessa työskenteli 2 tuomioistuinharjoittelua suorittavaa käräjänotaaria sekä harjoittelijoita yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta. Hallinto-oikeus kannustaa eri tavoin henkilökuntaa ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä jatko-opintoihin. Hallinto-oikeuden työntekijöillä on mahdollisuus taukojumppaan kerran viikossa sekä hallinto-oikeuden tiloissa järjestettävään pilatestuntiin. Työkunnosta huolehtimiseen kannustetaan myös lii- kunta- ja kulttuuriseteleillä sekä henkilökunnan yhteisillä tapahtumilla. Viraston tukemien ja järjestämien toimintojen lisäksi henkilökunta järjestää myös omaehtoista ja -kustanteista liikunta- ja klubitoimintaa. Vuonna 2016 toimintaansa jatkoi myös Itä-Suomen hallinto-oikeuden jalkapallojoukkue, joka piti vapaaehtoisia harjoituksia noin kerran viikossa kevään ja syksyn aikana. Itä-Suomen hallinto-oikeus järjesti yhdessä Itä-Suomen hovioikeuden kanssa 19.8.2016 Kuopion Väinölänniemen stadionilla tuomioistuinten välisen jalkapalloturnauksen. Itä-Suomen hallinto-oikeus palkittiin toistamiseen Paras kannustus -palkinnolla Kuopion musiikkikeskuksella järjestetyssä iltatilaisuudessa. Vuoden aikana henkilökunnalle järjestettiin myös tupaantuliaiset uusien tilojen kunniaksi ja jouluinen puurojuhla. 19
Saapuneet, ratkaistut ja vireillä olevat asiat Saapuneet asiat 2016 2623 Ratkaistut asiat 2016 3121 Vireillä olevat asiat 2016 alussa 1724 Vireillä olevat asiat 2016 lopussa 1186 Keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2016: 7,4 kk 20
Keskimääräinen käsittelyaika pääasiaryhmittäin vuonna 2016 Valtio-oikeus ja yleishallinto 6,5 kk Itsehallinto Ulkomaalaisasiat 10,8 kk 10,3 kk Rakentaminen Ympäristö 15,4 kk 14,9 kk Sosiaali- ja terveydenhuolto 3,9 kk Taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenne Verot 7,5 kk 9,9 kk Muut asiat 1,6 kk 05 10 15 20 21
Saapuneet asiat pääasiaryhmittäin 2016 Valtio-oikeus ja yhteishallinto 349 Itsehallinto 123 Ulkomaalaisasiat Rakentaminen 190 261 Ympäristö 82 Sosiaali- ja terveydenhuolto 1291 Taloudellinen toiminta mukaanlukien liikenne Verot Muut asiat 126 14 187 0 300 600 900 1200 1500 22
Ratkaisukokoonpanot Muut kokoonpanot 0,2 % 1 jäsenen kokoonpano 10,9 % 3 jäsenen kokoonpano 41,7 % 2 jäsenen kokoonpano 47,3 % 23
Ratkaistujen asioiden lopputulokset vuonna 2016 Siirretty muulle viranomaiselle 2,5 % Hakemus hylätty 0,9 % Ei tutkittu tai rauennut 10,7 % Ei muutosta 43,5 % Hakemus hyväksytty 26,2 % Muutettu tai palautettu 16,1 % 24
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut Hallinto-oikeuden ratkaisuista 14,5 %:iin haettiin muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Korkein hallinto-oikeus ratkaisi vuoden 2016 aikana 243 Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksistä tehtyä valitusta. Muut ratkaisut 7,3 % Asia palautetaan 0 % Ei muutettu 30,5 % Ei valituslupaa 44,7 % Lopputulosta ei muutettu 13,5 % Muutetaan 3,9 % 25
Henkilökuntaluettelo 2016 Itä-Suomen hallinto-oikeus Ylituomari Tarukannel Veijo Hallintopäällikkö Sorjonen Paula Jaostojen puheenjohtajat Hartikainen Jukka Korsman Kati Paso Mirjami Sarivirta Toni Tervonen Timo Tiainen Riikka Hallinto-oikeustuomarit Eskola Riitta Gröning Pia Hallikainen Pekka Hartikainen Jukka Helttunen Terhi Hietanen Leila Huurre Riitta Jääskeläinen Mari Koivuluoma Anu Korolainen Jukka Korsman Kati Malinen Jaana Mäki-Runsas Jari Paso Mirjami Pirhonen Leena Saastamoinen Kirmo Salesvuo Pirjo Sarivirta Toni Saukko Petri Sorsa Pentti Tervonen Timo Tiainen Riikka Toivanen Päivi Vanala Terhi Vesterinen Paula Viiliäinen Tuula Lainkäyttösihteerit Antikainen Soili Eronen Minna Heikkinen Niina Koistinen Merja Leskinen Sinikka Matinlassi Eeva-Leena Ojaluoto Terttu Partanen Pirkko Partanen Sari Rissanen Maarit Ruotsalainen Tiina Sinokki Marika Tolvanen Minna Ma. hallinto-oikeustuomareita Ahtiainen Jenni Hyvärinen Karoliina Kangasmaa Tarja Koivuluoma Anu Kuusela Jari Laukkarinen Vilma Lintu Seija Madetniva Meri-Tuuli Schiestl Ritva Sorsa Pentti Turunen Marika Wenho Marjo Hallinto-oikeussihteerit Koivuluoma Anu Lintu Seija Turunen Marika Ma. hallinto-oikeussihteereitä Ahtiainen Jenni Jokela Niko Kuusela Jari Laukkarinen Vilma Madetniva Meri-Tuuli Paterno Henna Rautsi Maria Wenho Marjo Vuolle Emilia Notaarit Järvi Kirsi Koponen Anne Korvenmäki Anne Neuvonen Tuula Nykänen Toni Ma. lainkäyttösihteerit Kolari Katariina Käräjänotaarit Malava Arttu Rautsi Maria Harjoittelijat Kiiski Henri Kallio Noora Laakkonen Sari Pakanen Mirjami Paso Ulla-Riitta 26
Asiantuntijajäsenet Lastensuojelulaki Riitta-Liisa Hakoma vammaispalvelupäällikkö, yhteiskuntatieteiden maisteri Eeva-Riitta Ikonen lastenvalvoja, diakoni, yhteiskuntatieteiden maisteri Sanna-Riitta Junnonen palvelupäällikkö, yhteiskuntatieteiden maisteri Hanna Lahtinen nuorempi tutkija, psykologian maisteri Pia Lahtinen kehittämispäällikkö, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Eila Laukkanen psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri,professori, lääketieteen tohtori Anna-Riitta Liakka sosiaalityön johtaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Antti Mäkelä sosiaalityöntekijä, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Sirkku Niemi lastentautien erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti Maija Pietiläinen miestyönkehittäjä, yhteiskuntatieteiden maisteri Auli Pääkkönen lastensuojelupäällikö, yhteiskuntatieteiden maisteri Mari Saavalainen psykoterapeutti, terveystieteiden maisteri Heikki Soininen sosiaalineuvos, yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Tanskanen sosiaali- ja terveysjohtaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Mika Turunen sosiaalityöntekijä, yhteiskuntatieteiden maisteri Raija Väänänen sosiaalityöntekijä, yhteiskuntatieteiden maisteri Riitta Väänänen sosiaalijohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Varajäsenet: Leena Byckling lehtori, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Markku Taberman psykoterapeutti, filosofian maisteri Kehitysvammaisten erityishuoltolaki Riitta-Liisa Hakoma vammaispalvelupäällikkö, yhteiskuntatieteiden tohtori Tarja Hallikainen johtava sosiaalityöntekijä, YTM, hallintotieteiden kandidaatti Ari Ronkainen ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti Anu Romppainen (varaj.) sosiaalipalvelujen johtaja, kasvatustieteen lisensiaatti Pirjo Riikonen palvelujohtaja, kasvatustieteiden lisensiaatti, terveystieteiden maisteri,sote-mba Riitta Väänänen sosiaalijohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Mielenterveyslaki Juha Haatainen psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti Jukka Hintikka psykiatrian erikoislääkäri, professori, lääketieteen tohtori Antti Henttonen psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti Siru Kinnunen psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti Kristiina Kivimies ylilääkäri, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti Eila Laukkanen psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri, professori, lääketieteen tohtori Maija Purhonen psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Ari Ronkainen ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti Hilpi Soini asiantuntijalääkäri, psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti Eila Tiihonen ylilääkäri, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, oikeus-psykiatrian ja psykiatrian dosentti, lääketieteen tohtori Timo Tuovinen psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti Päihdehuoltolaki Sari Leinonen apulaisylilääkäri, lääketieteen lisensiaatti, päihdelääketieteen pätevyys Anna-Riitta Liakka sosiaalityönjohtaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Riitta Väänänen sosiaalijohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Tartuntatautilaki Tarja Heiskanen-Kosma apulaisylilääkäri, lääketieteen tohtori Maija Rummukainen ylilääkäri, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti 27
Yhteystiedot Itä-Suomen hallinto-oikeus Minna Canthin katu 64, PL 1744 70101 Kuopio Puh. 029 564 2500 Fax. 029 564 2501 s-posti: ita-suomi.hao@oikeus.fi www: oikeus.fi/hallintooikeudet/ita-suomenhallinto-oikeus